KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HAAPAJÄRVEN KAUPUNGISSA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HAAPAJÄRVEN KAUPUNGISSA Toimintasuunnitelma Sivistyslautakunta hyväksynyt 3.3.2005 25

SISÄLLYS SIVU 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISET 3 PERIAATTEET 2. TOIMINNAN KOORDINOINTI JA JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 3 2.1 Toiminnan laajuus 2.2 Aamutoiminta 2.3 Iltapäivätoiminta 2.4 Ryhmäkoko ja kuljetus 2.5 Maksut 2.6 Ilmoittautuminen 3. TOIMINNAN TAVOITTEET 6 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen ja yhteistyö 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen 3.3 Eettisen kasvun tukeminen 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen 4. TOIMINNAN SISÄLLÖT JA PAINOTUKSET 8 5. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN 10 OPPILAIDEN AAMU -JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 6. HENKILÖSTÖ 11 7. TOIMINNAN ARVIOINTI 11 2

1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISET PERI- AATTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee rakentaa jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle, ja sen lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnassa painottuu laadukas vapaa-ajan toiminta ja lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat yksilölliset ja yhteisölliset sekä sosiaaliseen kasvuun liittyvät näkökohdat. Tavoitteena on tarjota lapselle hänen tarpeensa huomioonottavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon ja itsekseen oloon. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa toiminnassa huomioon. Toiminnan toteutuksen tulee tapahtua ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa voidaan käyttää koulun tiloja tai muita toimintaan soveltuvia toimintaympäristöjä ja tiloja. Kunnan on huolehdittava siitä, että tilat ja välineet ovat turvallisia. Lapset eivät saa joutua kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan kohteiksi. Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja sitä suunniteltaessa tulee ottaa turvallisuuden lisäksi huomioon toiminnan luonne ja tarkoitus, lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan monipuolisuus. 2. TOIMINNAN KOORDINOINTI JA JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET HAAPAJÄRVEN KAUPUNGISSA Haapajärven kaupunki ryhtyy toteuttamaan perusopetuksen 1. ja 2. luokkien ja erityisopetuksen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoimintaa elokuusta 2005 alkaen. Varsinainen toiminta käynnistyy elokuussa koulun alkaessa. Toiminnan järjestämisestä vastaa sivistyslautakunta, joka hyväksyy toimintasuunnitelman. Toimintaa koordinoi sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki. Toiminnan koulukohtaisesta toteuttamisesta vastaa koulun rehtori. Toimintaa voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muun yhteisön tai yrityksen kanssa, jolloin kunta tukee muuta yhteisöä tai yritystä enintään siinä määrin kuin kunta saa vastaavaan toimintamäärään valtionrahoitusta. Kunta vastaa tällöinkin toiminnan kokonaisuudesta. Toimintasuunnitelman päivittämisestä päättävät toimintaa järjestävät koulut. Sivistyslautakunnan 28.9.2004 nimeämä työryhmä (Veijo Tikanmäki, Jari Saaranen, Risto Hautakangas, Sari Jämsä) on valmistellut 3

toiminnan perusteet yhteistyössä perusturvan edustajien (Heleena Talala, Minna Savusalo, Eija Siipola) kanssa. Toimipaikkojen aamu ja iltapäivätoiminnan käytännön toteutuksen päävastuu on kunkin koulun johtajalla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, yhteissuunnittelusta, toteutuksesta ja ohjaajien yhteistyöstä vastaa, sivistysjohtajan nimeämä, aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koordinaattorin työn tukena toimii ohjausryhmä. 2.1. Toiminnan laajuus Haapajärven kaupungin järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan peruskoulun 1.- ja 2. luokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille Martinmäessä, Parkkilassa ja Kumisevassa ja myöhemmin aina niillä kouluilla joissa on erilliset esiopetusryhmät. Perusturva hoitaa edelleen vuorotöissä olevien vanhempien lasten hoidon. 2.2. Aamutoiminta Aamutoimintaa järjestetään koulupäivinä lauantaityöpäiviä lukuun ottamatta alkaen klo 7.00. Toiminta on pääasiassa omatoimista lukemista, pelaamista tai leikkimistä. Aamulla ei tarjota myöskään aamupalaa. Jos aamupäivätoimintaa ei järjestetä liian pienen ryhmän vuoksi, voidaan lapset ohjata tarvittaessa perhepäivähoitoon. 2.3. Iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminta muodostaa kokonaisuuden, joka tarjoaa erilaisia virikkeitä, sosiaalista vuorovaikutusta sekä mahdollisuuden omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä lauantaityöpäiviä lukuun ottamatta koulun päätyttyä ja kestää klo 17 asti. Toimintaa järjestetään kouluilla, joissa on erilliset esiopetusryhmät. Iltapäivätoimintaan osallistuva lapsi saa välipalan, mikäli toiminta hänen kohdallaan jatkuu klo 14 jälkeen. Välipalaa tarjotaan päivittäin klo 14.00 jälkeen. 2.4. Ryhmäkoko ja kuljetus Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään mikäli ryhmään ilmoittautuneita on 10 lasta. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten osalta hoito järjestetään ryhmäperhepäivähoidossa. Jos toiminnassa on erityislapsia, heidät lasketaan ryhmässä kahden paikalle. Jos lapsella on avustaja, hän siirtyy lapsen mukana ap/iptoimintaan. Koulumatkaetua ei myönnetä lapsen tullessa aamupäivätoimintaan tai lähtiessä iltapäivätoiminnasta. 4

2.5. Maksut Aamu ja iltapäivätoiminnan maksuissa noudatetaan eri toiminnoille määriteltyjä maksuohjeita. Sivistyslautakunta päättää palveluista perittävät maksut ja korvaukset. Huoltaja sitoutuu korvaukseen ilmoittaessaan lapsensa toimintaan. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Mikäli lapsi aloittaa toiminnan kesken kauden tai toimintakuukauden, käytetään minimilaskutusperusteena yhtä kuukautta. Laskutus suoritetaan kuukausittain jälkikäteen toteutuneiden läsnäolopäivien perusteella. Laskutuksen toteuttaa koulutoimisto. Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa jos huoltajan elatusvelvollisuus toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Maksuvapautuksista päättää sivistysjohtaja. Pelkästään aamupäivätoimintaan osallistuvan maksu on 25 euroa kuukaudessa. Jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamupäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet (12,50 /kk). Iltapäivätoiminnan maksu on 50 euroa kuukaudessa (oikeuttaa myös aamupäivätoimintaan). Jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet (25 /kk tai 32,50 /kk). Lasten kotihoidon tukea ei voi saada lapsen osalta joka osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan. 2.6. Ilmoittautuminen Ilmoitus aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemisesta julkaistaan paikallislehdessä huhtikuun loppuun mennessä. Iltapäivätoiminnasta valmistetaan tiedote joka jaetaan koulutulokkaille. Toiminnasta tiedotetaan koulutulokkaiden tutustumispäivänä ja koulujen omissa tiedotteissa. Ryhmiin voi ilmoittautua ja päästä myös toimintakauden aikana, jos ryhmissä on tilaa. Ilmoittautuminen on sitova syyslukukaudeksi, kevätlukukauden osalta osallistumista tiedustellaan syksyn aikana. Perusteena lapsen poisjäämiselle (irtisanoutuminen) kesken toimintakauden hyväksytään perheen paikkakunnalta muutto tai vanhemman jääminen kotiin (esim. työttömyys, äitiysloma) tai muu perheen olosuhteissa tapahtunut sivistysjohtajan hyväksymä peruste. 5

Irtisanominen on tehtävä aina kirjallisesti. Jos paikan irtisanoo syksyn aikana, sopimus päättyy syyslukukauden lopussa. Jos paikan irtisanoo kevään aikana, sopimus päättyy kevätlukukauden lopussa. Yllä mainituissa irtisanoutumisen erityisehdoissa maksatus päättyy irtisanoutumista seuraavan kuun alusta. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Opetushallituksen 27.2.2004 hyväksymissä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa toiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda perusta hyvälle kasvulle. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia. Lukukauden alussa tiedustellaan tarkemmin viikonpäivät ja kellonajat, jolloin lapsi osallistuu toimintaan. Perusteissa on määritelty seuraavat tavoitteet: Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen ja yhteistyö Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Eettisen kasvun tukeminen Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen ja yhteistyö Toiminnan tavoitteena on koulun ja kotien kasvatustyön tukeminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee olla luonteva osa koulun omaa toimintaa. Laadukas aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan ja joustavaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä aamu- ja iltapäiväkerhon välillä. Tähän pääsemiseksi edellytetään ohjaajien, vastuuohjaajan ja kouluväen välillä säännöllistä yhteistyötä. Erityisesti ensimmäisenä toimintavuotena rehtorin, alkuopettajien edustajan, vastuuohjaajan ja koordinaattorin yhteistyöstä tulee huolehtia, jotta toiminnalle saadaan luotua hyvät kaikkia palvelevat koulukohtaiset yhteistyömuodot. Toiminnassa tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat lasten vanhemmat. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku ovat laadukkaan toiminnan peruslähtökohdat. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö lasta koskevissa asioissa toimii aina lasten vanhempien luvalla ja ohjaajien salassapitovelvollisuus huomioiden. Kerhojen yhteystiedot julkaistaan koulujen omissa tiedotteissa ja toiminta liitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Lisäksi reissuvihkotai muun vastaavan käytännön avulla pyritään varmistamaan tiedon kulkua. Tiedottamisen periaatteista sovitaan yksiköittäin lukuvuoden alussa. Toimipisteiden puhelimet/matkapuhelimet mahdollistavat yhteydenpidon sujuvuuden. 6

Vanhemman hakiessa lapsen iltapäivällä, hänelle kerrotaan lyhyesti miten iltapäivä on sujunut. Vanhemmille järjestetään syksyllä toimipisteittäin vanhempainilta, jossa vanhemmilla ja ohjaajilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa sekä toimintaan yleensä. Erillistapahtumista jaetaan tiedotteet koteihin. Kerhotoiminnassa tulisi suunnitella yhteistyötä myös eri järjestöjen, urheiluseuran, liikuntatoimen, kulttuuritoimen ja kansalaisopiston kanssa. Yhteistyössä lapsille voitaisiin järjestää esim. erilaisia virikekursseja, antaa mahdollisuus monipuoliseen liikuntaharrastukseen ja tarjota lapsille erilaista taidekasvatusta. Näin toiminnan monipuolisuus toteutuisi moniammatillisena yhteistyönä ja lisäksi säästyttäisi lasten iltaharrastuspiireihin kuskaamiselta ja perheelle jäisi enemmän yhteistä aikaa. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee sekä kasvuympäristönä että ilmapiiriltään olla kiireetön ja turvallinen. Tavoitteena on, että jokainen kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään. Lasta ohjataan ilmaisemaan erilaisia tunteita ja oppimaan niiden säätelyä. Ihmissuhteiden pysyvyys edistää niin lapsen kokemusta turvallisuudesta kuin ohjaajan mahdollisuutta tukea hänen kehitystään. Jokaiseen toimipisteeseen luodaan toiminnan alussa omat säännöt. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. Niiden tarkoituksena on selkeyttää aikuisen vastuuta ja myös lapsen vastuuta siitä, että kaikilla on hyvä olla toiminnassa mukana. Lapsen tulee ikätasonsa mukaisesti saada itse osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen eettistä kasvua. Toiminnan eettisenä lähtökohtana on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 luvussa 2.1. määritelty perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Eettisen kasvun tukemisessa on tärkeää erityisesti aikuisen antama käyttäytymisen malli, keskinäiset vuorovaikutussuhteet sekä arkipäivän tilanteissa kohdattavat eettiset kysymykset. Lasta tulisi ohjata vastuuseen : omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista toisten hyvinvoinnista, siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista oman käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille 7

ryhmän toimintaan liittyvistä sopimuksista ja annettujen ohjeiden noudattamisesta suhtautumisesta ympäristöön ja luontoon 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Toiminnassa tulee luoda tilanteita, jotka antavat lapsille mahdollisuuden päästä mukaan toiminnan suunnitteluun tai mahdollisuuden tulla kuulluksi. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida tyttöjen ja poikien kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaittaisiin mahdollisimman varhain ja että lapsen tukemiseen ja tarvittavan tuen järjestämiseen kiinnitetään erityistä huomioita. Toiminnassa tulee varautua ennalta myös yllättäviin tilanteisiin, kuten esim. miten toimitaan, jos lasta ei haeta iltapäivällä kotiin ja vanhempiin ei saada yhteyttä tai sattuu muuta sellaista, joka velvoittaa ohjaajia lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. 4 TOIMINNAN SISÄLLÖT JA PAINOTUKSET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällön suunnittelusta on opetushallituksen perusteissa annettu päälinjaukset. Toiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältöjen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen tarpeet ja omat toiveet. Lapsen ja ohjaajan yhteinen keskustelu siitä, millainen toiminta lasta kiinnostaa ja mikä tuottaa hänelle iloa, vaikuttaa toiminnan sisältöjen käytännön toteutukseen. Sisältöjä valitessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Sisältö voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan toimintaan kuten liikuntaan, käden taitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin ja arkiaskareisiin. Ohjaajat määrittelevät ja valitsevat (yhteistyössä koordinaattorin kanssa) toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt ja toimintamuodot. Toiminnan yksityiskohtaisiin sisältöihin vaikuttavat tilat ja olosuhteet, tarjonta, toteuttajien omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Toiminnan yksityiskohtaiset suunnitelmat pyritään tekemään elokuussa ennen toimintakautta, jolloin henkilöstöresurssit, tilat ja lapsimäärä ovat selkeästi kaikilla tiedossa. Koko kuntaan voidaan tehdä lukukaudeksi myös yhteinen kausisuunnitelma. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti em. tavoitteet, vuodenajat ja lapsilähtöisyys. Yksittäisestä viikko-päiväsuunnitelmasta vastaavat toimipisteiden ohjaajat yhdessä. Sisältöjen tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 8

Sisällöt tulee suunnitella siten, että toiminta muodostuu lapsen kannalta ehyeksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, vireyttä edistävää liikkumista ja ulkoilua sekä mahdollisuuden myös omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Toiminnan sisältöä voivat olla myös erilaiset tiedolliset aihepiirit. Toiminnassa voidaan varata tarvittaessa aikaa myös koulutyöhön liittyvien tehtävien tekemiseen. Myös koulun kerhotoiminta ja eri järjestöjen harrastuskerhot voivat olla osana lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sisältöjen painotus sovitaan toimipisteittäin ohjaajien keskuudessa. Haapajärven aamu - ja iltapäivätoiminnan painotukset: 1. ulkoilu ja liikkuminen 2. askartelu ja kuvataide 3. ilmaisutaito 4. musiikki Toiminnassa tulee olla kaikkia edellä mainittuja toimintoja tasapuolisesti kuitenkin niin, että liikunnan merkitystä pyritään tietoisesti pitämään esillä. Toiminnan sisältöjen toteutus edellyttää, että ryhmäkoko ei ole liian suuri. Ohjaajille varataan riittävästi aikaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Jatkossa taataan myös tilojen soveltuvuus toimintaan, talousarviosuunnittelulla varataan määrärahat erilaisille liikuntamahdollisuuksille ja leikkivälineiden hankinnalle. 9

5 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana ovat toiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi toiminnassa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet. Toiminnan tulee tukea itsetunnon ja omatoimisuuden kehitystä, sosiaalista kasvua sekä itsenäistymistä oppilaan omien edellytysten mukaisesti. Oppilasta tulee kannustaa aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Erityisoppilaalle onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä myönteisen kasvun tukemiseksi. Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa vastapainoa ja tukea koulutyölle sekä mahdollisuuden lepoon ja virkistykseen. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa otetaan huomioon erityisoppilaan ikä ja kehitysvaihe. Tilojen, välineiden ja muiden toimintaedellytysten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja tarkoituksen-mukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Huoltajien kanssa sovitaan, miten erityisoppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Erityisopetuksessa olevien oppilaiden aamu- ja iltapäivähoidon suunnitelma tulee kirjata HOJKS:n. Erityisoppilasta koskeviin tukipalveluiden ja muihin erityisiin tarpeisiin liittyvien tietojen siirtymisestä aamu- ja iltapäivähoidon ohjaajille vastaavat ensi sijassa oppilaan vanhemmat. Martinmäellä erityisoppilaat hoidetaan nykyisen käytännön mukaan erityisluokkien koulunkäynti- ja kouluavustajien toimesta. 10

6 HENKILÖSTÖ Aamu- ja iltapäivätoiminnan runkohenkilöstönä toimivat koulunkäynti- ja kouluavustajat. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jos yleisopetuksen oppilaalla on henkilökohtainen kokopäiväinen koulunkäyntiavustaja, siirtyy avustaja harkinnan mukaan myös iltapäiväryhmään lapsen mukana. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan avustajan tai muun tukihenkilön tarpeen harkitsee toiminnasta vastaava koulu. Mahdollisia muiden toimijoiden järjestämiä harrastuskerhoja voivat ohjata henkilöt, joilla on kokemusta lasten kanssa toimimisesta ja jostakin erityisalasta. Tällaisia aloja ovat liikunta, askartelu, musiikki, ilmaisutaito tai muu sellainen harrastustoiminta, joka soveltuu kaikille kyseisen ikäluokan lapsille. Aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstöä koskee 1.4.2004 voimaan tullut laki 1138/2003 lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Ohjaajien sijaisjärjestelyistä vastaavat yksiköiden johtajat. 7 TOIMINNAN ARVIOINTI Aamu- ja iltapäivätoiminnan laki velvoittaa kunnan arvioimaan antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa, osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistamaan arvioinnin keskeiset tulokset. Toimipisteissä pidetään kerhopäiväkirjaa johon kirjataan keskeiset tapahtumat toiminnassa tapahtuvat poikkeamat, ongelmatilanteet ja mahdolliset tapaturmat. Toimintaa kehitetään siitä saatavan asiakaspalautteen muodossa vuosittain. Palautetta kerätään systemaattisesti vanhemmilta, lapsilta, ohjaajilta ja tarvittaessa opetushenkilöstöltä. Laadukas toiminta vaatii toiminnan jatkuvaa seurantaa, mutta myös ohjaajien omaa kykyä arvioida työtään. Keväisin järjestetään palautekokous jossa arvioidaan kaikkien toiminnan järjestäjien kesken koko päättyvää kautta. 11

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HAAPAJÄRVELLÄ LV. 2005-2006 ILMOITTAUTUMISLOMAKE LIITE 1 Palautetaan omalle koululle. Koulu lukuvuonna 2005-2006 Luokka lukuvuonna 2005-2006 Lapsen nimi ja syntymävuosi Huoltajan nimi Osoite Puhelinnumero päivällä Rastita kyllä tai ei. kyllä ei Lapseni tarvitsee aamu- ja iltapäivähoitoa a) iltapäivisin. b) aamupäivisin. c) molempina ajankohtina. Lapsestani on tehty siirtopäätös erityisopetukseen. Lapsellani on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Mihin kellonaikaan lapsi haetaan/lähtee kotiin? Toivomuksia aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä harrastuskerhojen sisällöstä: Tällä lomakkeella tapahtuva ilmoittautuminen on sitova syyslukukaudeksi 2005. Kevätlukukauden 2006 osalta asiaa kysytään erikseen syksyn aikana. Päiväys: Allekirjoitus: 12