Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY) Seminaari järvikunnostuksen vaikuttavuudesta, Helsinki 29.11.218 Luonnonvarakeskus
Tuusulanjärvi Järvi ja valuma-alue Järven pinta-ala 5.95 km 2 Suurin syvyys1 m, keskisyvyys 3.2 m Viipymä 25 vrk P tot 8-13 µg/l Näkösyvyys.3-1 m Valuma-alue 92 km 2 -Metsää 4 % -Peltoa 35 % -Asuttua aluetta 2 % Maannos: 65 % savea, 15 % hiesua, 1 % soraa ja hiekkaa Järvenpään kaupungin jätevedet laskettiin järveen vuoteen 1979 asti Kunnostushanke aloitettiin 199-luvulla Hoitokalastus 1997 Alusveden ilmastus ja hapetus 1998 Vesiensuojelukosteikkojen rakennus 2-luvulla Välttävä ekologinen tila
Tonnia Tuusulanjärven hoitokalastuksen saaliit 1997-217 12 1 8 6 4 2 lahna pasuri lapa särki kiiski ahven kuore kuha muut 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 217 Vuosisaaliit vaihdelleet 3-19 kg/ha, 1997-99 yhteensä n. 4 kg/ha Alkuvuosina kokovuotista, nuottausta syksyllä ja talvella, rysäpyyntiä keväällä. Viime vuosikymmenellä vain syysnuottaus Kalastus kilpailutettu, kalastajat vaihdelleet vuosien välillä 3 27.12.218 Luonnonvarakeskus
Hoitokalastuksen vaikutukset Tuusulanjärven kalastoon, seurantamenetelmät Verkkokoekalastus v. 1996, 1997-29, 212, 215, 218 Standardin mukainen menetelmä, käytetään kalastonäytteenä ekologisen tilan määrittämiseen (RKTL, Luke) Yksikkösaalis (kpl ja g/verkko) lajeittain, kokojakaumat Ulappa-alueen kaikuluotaus ja kalanäyte troolilla Yli 3 m syvät alueet aluksi kesällä ja loppusyksyllä, 24 alkaen vain loppukesällä (HY) Kalatiheys kpl/ha, biomassa kg/ha Populaatioanalyysi (VPA) tärkeimmistä särkikalakannoista 25-29 (HY) Särjen, lahnan ja pasurin kantojen yksilömäärä ja biomassa hoitokalastuksen saaliista otettujen kalanäytteiden perusteella. Tarkemmat kuvaukset menetelmistä J. Hietala (toim) Tuusulanjärven kunnostus vuosina 1999 213 - Hoitotoimia ja seurantaa. Uudenmaan Ely-Keskus. Raportteja 56 /217 4 27.12.218 Luonnonvarakeskus
Yksikkösaalis kg/verkko Verkkokoekalastusten yksikkösaaliit vuosina 1996-218 - Korkea saalistaso ja särkikalavaltaisuus koko jaksolla - Hoitokalastuksille ei havaittavissa saaliita alentavaa vastetta 6 5 4 3 2 1 Muut Sorva Lahna Pasuri Salakka Särki Kuore Kiiski Kuha Ahven 5 27.12.218 Luonnonvarakeskus
Tiheys (yks./ha) Biomassa (kg/ha) Ulappa-alueen elokuiset kaikuluotaukset - Suurin osa kaloista kuoreita ja kuhanpoikasia - Särkikalojen ja ahvenen runsaus (esiintyminen ulapalla) vaihtelee paljon - Kalabiomassa etenkin lämpiminä kesinä korkea (15 kg/ha) 15 5 ahven 4 3 ahven muut pasuri särki 1 muut pasuri särki lapa 2 1 lapa lahna kuha+ kuore 5 lahna kuha kuore 24 26 28 21 212 214 216 24 26 28 21 212 214 216 6 27.12.218 Luonnonvarakeskus
Tuusulanjärven ulapan kalabiomassa-arviot vuosilta 1997-217 - Laskua alkuvuosista havaittavissa, mutta näytteenottomenetelmät ovat myös muuttuneet
Kannan biomassa (kg) Populaatioanalyysi Lahnakannan biomassan kehitys, voimakas kasvu 26-27 7 6 5 4 3 2 1 29 28 27 26 25 24 23 22 21 2 <2 25 26 27 28 29 21 211
Lahnan pituus cm Lahnakannan kehitys ja lahnan kasvunopeus Lahna on ollut hoitokalastuksen runsain saalislaji Tehokas kalastus ja kanna pienentyminen näkyy alkuvuosien verkkosaaliissa Pienet saaliit 25-9 johtivat kannan runsastumiseen, havaittavissa populaatioanalyysilla, mutta ei näy verkkosaaliissa Lahnojen kasvu nopeutui hoitokalastuksen alun jälkeen,8,6,4,2, Lahnan verkkoyksikkösaalis 1996 1999 21 23 25 27 29 212 215 BPUE (kg) NPUE (ind) 2 15 1 5 Lahnabiomassa ennen syysnuottausta ja kalastettu osuus
Särki Korkeat hoitokalastussaaliit alkuvuosina, noin 5 kg/ha vuodessa Verkkosaaliit vain kasvoivat vuoteen 23 saakka Kasvunopeus ei muuttunut Kannan biomassassa ei suuria muutoksia vuosina 25-29 2,5 2, 1,5 1,,5, Särjen verkkosaalis 1996 1999 21 23 25 27 29 212 215 BPUE (kg) NPUE (ind) 2 16 12 8 4
Pasuri Pasurin verkkosaalis Osuus hoitokalastussaaliista 5-2 % Verkkokoekalastuksen saaliissa runsain laji särjen ohella Verkkosaaliit kasvoivat 2-luvun alussa Populaatioanalyysi kertoo pasurikannan selvästä kasvusta 25-27 Hoitokalastuksen pasurisaaliit pieniä näinä vuosina Pasuri tarttuu verkkoon lahnaa herkemmin, mutta on vaikea kalastaa tehokkaasti 2, 1,6 1,2,8,4, 1996 1999 21 23 25 27 29 212 215 BPUE (kg) NPUE (ind) 2 16 12 8 4
Biomassa (kg) Lahna-, pasuri- ja särkikannat kaksinkertaistuivat vuosina 25-29 12 1 8 6 4 särki pasuri lahna 2 25 26 27 28 29
Kuore Tuusulanjärven pelagiaalin runsain kalalaji Kanta laski jyrkästi vuonna 22 Liittyy alusveden hapetukseen, kesäkerrostuneisuus ja viileä alusvesi katosivat Viileät kesät suosivat kuoretta, kanta runsastunut viime vuosina Kuore on merkittävä kuhan ja ahvenen ravintokala,2,2 Kuoreen verkkosaalis 4 3,1 2,1 1, 1996 1999 21 23 25 27 29 212 215 BPUE (kg) NPUE (ind)
Ahvenkalat Ahvenen verkkosaalis kasvoi hoitokalastuksen alkuvuosina Koleat ja savisameat kesät vähentävät ahvensaaliita ja poikastuottoa Kuhakanta on pysynyt vakaana, tyypillistä vuosien välistä vaihtelua Kiisken verkkosaalis laski alkuvuosina ja jäi alhaisemmalle tasolle 1,,8,6,4,2, Ahvenen verkkosaalis 1996 1999 21 23 25 27 29 212 215 BPUE (kg) NPUE (ind) 16 12 8 4,8 Kuhan verkkosaalis 4,4 Kiisken verkkosaalis 2,6 3,3 15,4 2,2 1,2 1,1 5, 1996 1999 21 23 25 27 29 212 215 BPUE (kg) NPUE (ind), 1996 1999 21 23 25 27 29 212 215 BPUE (kg) NPUE (ind)
Johtopäätöksiä Verkkokoekalastusten saaliin kasvu hoitokalastuksen tehokkaina alkuvuosina oli yllättävää, kalojen poikastuotanto tehostui voimakkaasti Kaikuluotaukset kertoivat hoitokalastuksen pienentäneen kalakantoja Pitkällä aikavälillä Tuusulanjärven hoitokalastuksen teho ei ole riittänyt pienentämään särkikalakantoja (populaatioanalyysin tulokset) Veden sameuden vaihtelut vaikuttavat kalayhteisöön. Sameus suosii pasuria ja lahnaa, haittaa etenkin ahventa. Vaikuttaa myös kalastustehoon, sameassa vedessä särkikalat eivät parveudu helposti nuotattaviksi Tuusulanjärven hoitokalastusta syytä jatkaa, järvi mahdollista saada tuottamaan merkittäviä määriä särkeä ja lahnaa myös ihmisravinnoksi
Kiitos!