ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018

Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta (YHTMK XX) Kunnanhallitus (KH XX) Kunnanvaltuusto XX.X.

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015

YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus (KH/2017) Kunnanvaltuusto (KVALT/2017)

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

TILINPÄÄTÖS 2013 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS. Kouvolan kaupunki

TILINPÄÄTÖS 2014 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS. Kouvolan kaupunki

Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2010 Ympäristölautakunta

Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2008 Ympäristölautakunta

Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2006

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

TILINPÄÄTÖS 2012 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS. Kouvolan kaupunki

Pietarsaaren kaupunki. Ympäristötilinpäätös

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

Voitte vastata kyselyyn yrityksen kaikkien saman toimialan toimipaikkojen osalta yhdellä lomakkeella.

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

YLEISOHJE YMPÄRISTÖASIOIDEN KIRJAAMISESTA JA ESITTÄMISESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSESSÄ

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

YLEISOHJE YMPÄRISTÖASIOIDEN KIRJAAMISESTA JA ESITTÄMISESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSESSÄ

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto

Työryhmän yhteystiedot:

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ekologisesti kestävä kehitys

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)

Hämeenlinnan ympäristötilinpäätös vuodelta 2015

Ympäristöliiketoiminta 2009 Täyttöohjeet

LOIMAAN KAUPUNKI Myllykylän teollisuusalue, 7. kaupunginosa, asemakaava ja asemakaavan muutos

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Energia, ilmasto ja ympäristö

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2011

Työryhmän yhteystiedot:

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Heinolan seurakunnan ympäristöohjelman toimet vuosittain Eira Rosberg

Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2011

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2010

TALOUSARVIO Ympäristö- ja rakennuslautakunta

Ympäristöohjelma kaudelle:

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Talousarvio Ympäristö- ja rakennuslautakunta

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Toimialan toiminnan kuvaus

Kestävän kehityksen indikaattorit 2013

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2010

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia

Maakuntien koetalousarvion laadinta

2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN

Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2014

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2009

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

TALOUDELLINEN TARKASTELU

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/2012

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE klo (5)

Transkriptio:

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Kuva: Portti Päijänteelle 3/2018 A.J.

ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Anniina Jäntti Asikkala 3/2019

Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja tulojen seurannan ja esittämisen lähtökohtana on vertailukelpoisen tiedon tarve. Tietoja kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä ympäristömenoista ja tuloista tarvitaan sekä oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta mm. toiminnan johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa talouden ja toiminnan suunnittelussa ja seurannassa ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä ympäristöriskien hallinnassa tiedottamisessa asukkaille ja muille sidosryhmille. Tiedon käyttö on luonteeltaan sellaista, että euromäärien ei tarvitse olla aivan tarkkoja menojen ja tulojen suuruusluokka on oleellisinta. Hyvin monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja, tähän on pyritty kokoamaan niistä oleellisimmat. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin tähän kerätyt ympäristömenot osoittavat. Tietojen keruun luokittelu perustuu pitkälti yleiseurooppalaiseen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitukseen. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Menojen keräämisessä on noudatettu ensisijaisuuden periaatetta siten, että tähän mukaan otettujen menojen ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Ympäristömenoihin eivät sisälly ympäristölainsäädännön rikkomisesta johtuvat sakot ja maksut. Ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli ei ole mahdollista erottaa niitä kirjanpitovelvollisen menoista. Ympäristönsuojelun investointimenoiksi lasketaan menot, jotka syntyvät ympäristöhyötyjen tuottamiseksi, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai korjaamiseksi, tulevan ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja luonnonvarojen kestävä käytön edistämiseksi hankitusta hyödykkeestä. Investoinneissa huomioidaan varsinaisten ympäristönsuojeluinvestointien lisäksi ympäristönsuojelun tasoa parantavista osa-investoinneista johtuva lisämeno. Ympäristömenojen vastineeksi kunta voi saada ympäristötuloja. Niitä ovat esimerkiksi viranomaistehtävien hoidosta saatavat lupa- ja valvontamaksut. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Asikkalan kuntaorganisaation toimintayksiköitä koskevat ympäristötuotot ja kulut. Ympäristöntilinpäätös rajaa mukaan kunnan omaan toimintaan kuuluvat kustannukset. Mikäli toiminta kuuluu kunnan organisaation ulkopuolelle, esim. yhtiölle, sitä ei lasketa mukaan kunnan ympäristötilinpäätökseen. Yhtiöitetty jätehuolto ei ole tässä ympäristötilinpäätöksessä mukana eikä myöskään Asikkalan vesi ja satama Oy:n vesi- ja jätevesimaksut.

Ympäristötulot ja ympäristömenot Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kunnan taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Asukasta kohden esitetyt menot- ja tulot perustuvat kunnan väkilukuun 2018 vuoden lopussa (8148 asukasta). Kunnan yhteenlasketut ympäristötulot vuonna 2018 olivat 20 800 euroa. Asukasta kohden ympäristötuottoja kertyi 2,55 euroa. Eroa edelliseen vuoteen kertyi-32 540. Tulot koostuivat vuonna 2018 kokonaisuudessaan ympäristönsuojelun viranomaistehtävien lupamaksuista sekä pieneltä osin pohjavesien suojelusuunnitelman laatimiseen liittyvästä ELY-keskuksen myöntämästä avustuksesta. Välke-hankkeen päättymisellä 31.12.2017 on huomattava merkitys, joka näkyy niin tulojen kuin myös menojen pienentymisenä. Ympäristömenot olivat 312 210 euroa. Asukasta kohden ympäristömenoja kertyi 38,32 euroa. Eroa edelliseen vuoteen kertyi 35 696. Menot syntyivät Anianpellon koulun led-valaisimien vuokrasta, useiden kiinteistöjen energiasäästöhankkeiden leasing-maksuista, ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitoon liittyvistä menoista sekä kunnan toiminnoista syntyvien jätteiden ja jätevesien käsittelystä. Ympäristöinvestoinnit Myös ympäristöinvestoinneilla voidaan seurata kunnan kehittymistä ympäristöasioissa. Kuluneen vuodella on tehty ainoastaan led-valojen uusimisia (10 818 ). Kuluneen vuoden ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 10 818. Asukasta kohti ympäristöinvestointeja kertyi 1,33 euroa. Eroa edelliseen vuoteen kertyi 2216. Asikkalan ympäristötulot, -menot ja -investoinnit 2018 KOHDE Tuotot Kulut Investoinnit 1 000 1 000 1 000 1.Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 101 11 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 3. Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 61 0 55 6 0 5. Melun ja tärinän torjunta 0 0 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7.Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät/ Ympäristönsuojelun edistäminen 0 0 15 95 Yhteensä 21 312 11 edelliseen vuoteen 33 36 2

Euroa 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 2017 2018 0 Ympäristökulut Ympäristötulot Investoinnit Ympäristökulujen, tulojen ja investointien muutos vuodesta 2017 Ympäristönsuojelun edistäminen Ympäristönsuojelua edistetään monella tavalla myös niin, että niistä ei näy erillisiä kuluja. Näillä toimilla on kuitenkin merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Kunta osallistuu mm. Vesijärvisäätiön tukemiseen vuosittain, nämä kulut sisältyvät viranomaistehtävien hoitoon varattuihin määrärahoihin. Asikkala oli mukana vuonna 2018 seudullisessa ympäristöviikossa, joiden kulut sisältyvät viranomaistehtävien hoitoon varattuihin määrärahoihin. Ympäristöviikon aikana järjestettiin erilaisia tapahtumia luontoretkistä julistekilpailuun ja taidenäyttelyyn. Teemana viikolla oli kestävä liikkuminen. Vuonna 2018 osallistuttiin neljännen kerran maailmanlaajuiseen Earth Hour- kampanjaan, jonka myötä ympäristönsuojelun sanomaa vietiin koteihin mm. yläasteikäisten valmistamalla ilmastoystävällisellä ruokamenulla. Asikkala on vuodesta 2013 ollut virallinen Hinku kunta, vaikka jo vuodesta 2007 asti Asikkala on ollut kumppanuuskuntana HINKUssa. HINKU-toiminta on osaltaan vaikuttanut monin tavoin ympäristönsuojelun edistämiseen. Hinku-kunnat ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnat ovat hyvässä vauhdissa saavuttamassa tavoitettaan. Erityisesti vuoden 2010 jälkeen päästöt ovat vähentyneet hyvin nopeasti. Kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennettyä vuodesta 2007 21 % (viimeisin laskenta tehty vuoteen 2016). Valtakunnallisesti vuonna 2016 kasvihuonekaasupäästöt nousivat Suomen kunnissa noin 7 %, Asikkalassa selvittiin vain noin 2 %:n nousulla (taulukko 1 ja taulukko 2). Asukaskohtaisesti muutosta parempaan on tullut vuodesta 2007 vuoteen 2016 18 % (taulukko 3).

Päästöt ktco2e Sähkö Ma ata lou s Ko mpe nsa atiot Yhteensä Asikkala Fossiiliset polttoaineet Tieliikenne Jätteiden käsittely 2007 Asukasta kohti (tco2 -ekv.) 2007 2007 25 14 23 13 5 0 82 9,5 2008 22 15 22 13 5 0 77-5 % 8,9-6 % 2009 21 16 21 13 5 0 76-7 % 8,8-7 % 2010 24 16 22 13 5 0 79-3 % 9,3-2 % 2011 20 13 22 12 4 0 72-12 % 8,4-12 % 2012 19 13 22 12 4 0 71-13 % 8,3-12 % 2013 18 15 22 12 4 0 71-13 % 8,4-12 % 2014 17 14 21 12 4 0 68-16 % 8,1-14 % 2015 14 13 20 12 4 0 63-23 % 7,5-21 % 2016 13 13 22 12 4 0 64-21 % 7,7-18 % 2007 2015-48 % -8 % -6 % -7 % -3 % 0 % 9 % 0 % -32 % -21 % -6 % 2 % 3 % Taulukko 1. Asikkalan kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuodesta 2007 vuoteen 2016 saakka. Taulukko 2. Asikkalan kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain.

Taulukko 3. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys asukasta kohden vuoteen 2016 saakka.