Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214
Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen kaupungin toimintaa ohjaavista arvoista ja ympäristöasioihin panostaminen on jo 199-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän ja ympäristöpolitiikan avulla. Tavoitteena on kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Tämä julkaisu on tiivistelmä Riihimäen kaupungin vuoden 213 ympäristöraportista, jossa esitellään kaupungin ympäristötyötä ja ajankohtaista tietoa Riihimäen ympäristön tilasta. Tekstiin on lisäksi koottu vinkkejä siitä, miten jokainen riihimäkeläinen voi omalta osaltaan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan. Riihimäen kaupungin ympäristöraporttiin 213 voi tutustua ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilla www.riihimaki.fi/ymparisto.
Ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä Riihimäen kaupungin ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Toimintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja siinä määritellyt ympäristöpäämäärät, jotka vahvistetaan valtuustokausittain. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain kaupungin valtuustolle. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät (29 213) 1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 2. Luonnonvaroista huolehtiminen 3. Ympäristöriskien hallinta 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus
Energia ja ilmastonmuutos Ihmisen toiminta muokkaa ilmastoa voimakkaasti, ja ilmastonmuutos aiheuttaa merkittävän uhan hyvinvoinnillemme ja koko maapallolle. Ilmastonmuutoksen taustalla ovat muun muassa energiantuotannosta ja -kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Riihimäen kaupunki on sitoutunut ilmastostrategiassaan vähentämään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 22 mennessä verrattuna vuoden 199 tasoon. Pitkän aikavälin visiona on hiilineutraali Riihimäki. Kaupunki on myös mukana energiatehokkuussopimuksessa, jossa on asetettu sitova määrällinen energiatehokkuustavoite. Kaupungin työyksiköissä energia- ja ilmastoasioihin vaikutetaan säästämällä sähköä ja energiaa, huomioimalla energiatehokkuus kiinteistöjen korjauksissa ja uudisrakentamisessa, uusimalla katuvalaistusta energiatehokkaammaksi sekä viestinnällä ja tiedotuksella. Poimintoja vuoden 213 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Jätevedenpuhdistamon saneeraus aloitettiin Energiatehokkuus huomioitiin muun muassa Harjunrinteen koulun korjaussaneerauksessa ja jäähallin suunnittelussa Koulukyydeissä ja ruokakuljetuksissa hyödynnettiin kuljetusrenkaita ja yhteiskyytejä Henkilökuntaa koulutettiin energia- ja ilmastoasioissa MWh Sähkön ja lämmitysenergian kulutus 3 MWh 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 26 27 28 29 21 211 212 213 Sähkön 26 kokonaiskulutus Lämmitysenergia 27 28 kasvoi 29 vuodesta 21 211 212 lähes 212prosentin 213 (131 MWh). Kaupungin lämmitysenergian kulutus kasvoi vuodesta Sähkö Lämmitysenergia 212 4,8 prosenttia (11 MWh). kwh 75 kwh 75 7 Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus 7 65 65 6 731 715 75 71 691 664 6 731 715 63 55 75 71 691 664 582 63 55 5 582 26 27 28 29 21 211 212 213 5 Katuvalojen 26 valaisinkohtainen 27 28 29 energiankulutus 21 211 on 212 laskenut 213 vuodesta 26 lähtien valaisimien uusimisen myötä. Katuvalojen sähkön kokonaiskulutus pieneni jo neljäntenä vuonna peräkkäin.
Vuoden 213 kasvihuonepäästöjen jakautuminen (ilman teollisuutta) % 1 8 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 12,3 12,6 13,1 26,5 27,2 17,5 6 4 26,6 26,5 3,5 2 34,6 33,7 38,8 Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojeluyksikön kotisivulla julkaistavassa CO 2 -päästöraportissa. 211 212 213 Uusiutuva Jätteenpoltto Fossiilinen Ydinvoima Jäte-energian ja uusiutuvan energian käyttö kasvoi ja fossiilisten energiamuotojen käyttö vähentyi vuodesta 212. Kokonaispäästöt ovat kasvaneet vuodesta 212 noin 1,4 prosenttia (2,4 kt CO 2 -ekv) ja asukasta kohden noin 1,8 prosenttia (,1 t CO 2 /asukas). Miten jokainen kuntalainen voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään? Kuntalaisen kannalta tärkeimpiä keinoja omien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvät valinnat. Päästöjen määrää voi vähentää säästämällä sähköä ja lämpöenergiaa, suosimalla uusiutuvia energiamuotoja, välttämällä henkilöautoilua ja lentomatkustamista sekä vähentämällä lihansyöntiä ja suosimalla vastuullisesti tuotettua ruokaa. Lisätietoa: wwf.fi /vaikuta-kanssamme/vastuullinen-elamantapa/ ilmasto-opas.fi
Luonnonvaroista huolehtiminen ja luonnonsuojelu Ympäristön hyvinvointi on perusta ihmisen hyvinvoinnille. Ihmiset kuluttavat luonnonvaroja kokonaisuudessaan liian paljon, ja Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa luonnonvarojen kulutus on erityisen runsasta. Luonnon ihmiselle tarjoamat monimuotoiset hyödyt, kuten raaka-aineet, veden, ravinteiden ja ilman kiertokulku sekä virkistäytyminen ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta mittaamattoman arvokkaita ja niitä on hyödynnettävä kestävästi. Kaupungin työyksiköissä luonnonvarojen säästämiseen ja luonnonsuojeluun vaikutetaan säästämällä paperia, huomioimalla ympäristöasiat hankinnoissa, hyödyntämällä kierrätysmateriaalia, ehkäisemällä jätteen syntyä ja lajittelemalla jätteet. Maankäytön suunnittelun yhteydessä selvitetään ja huomioidaan luonto- ja ympäristöarvoja ja suojelualueilla vaalitaan monimuotoista luontoa. 25 2 15 1 5 Poimintoja vuoden 213 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Puistometsien ja metsien hoitoa varten laadittiin hoitosuunnitelmat Yleiskaavaa varten laadittiin hulevesiselvitys, liito-oravaselvitys ja aloitettiin linnustoselvityksen Kuva laadinta Ruokalapalveluissa lisättiin luomuruuan ja kotimaisen ruuan käyttöä sekä otettiin käyttöön hukkaan menevän ruuan määrää vähentävä ohjelmisto Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä Kpl Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu % 6 8 76 63 66 5 42 63 6 4 3647 35 35 3 27 31 22 23 4 21 2 17 16 17 13 2 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 28 29 21 211 212 213 Muut kävijät Ostoksia tehneet kävijät Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Kierrätyskeskuksen kävijämäärä kasvoi neljä prosenttia ja ostoksia tehneiden asiakkaiden määrä kasvoi 2 prosenttia vuodesta 212. Myytyjen tavaroiden kokonaismäärä kasvoi kymmenen prosenttia. Ympäristöasioita huomioitiin kaupungin hankinnoissa edellyttämällä tarjouspyynnöissä ympäristövaatimusten täyttymistä ja sisällyttämällä ympäristöasiat yhdeksi kokonaistaloudellisuuden kriteeriksi. Vuoden 213 sopimuksista 63 prosentissa ympäristöasiat oli huomioitu. Vuonna 212 vastaava osuus oli 76 prosenttia.
Kuva Järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Tonnia 7 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 5 332 5 369 5 433 5 68 5 84 5 798 5 867 6 94 5 868 5 84 Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli noin kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 212. 6 73 6 221 691 Riisiä 1 8 6 4 2 Kaupungin paperinkulutus 9742 9997 kpl 4 7915 3293 3389 758 7379 7564 32 2319 2585 2396 2392 24 16 8 28 29 21 211 212 213 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Paperin kokonaiskulutus kasvoi kolme prosenttia vuodesta 212. Työntekijää kohden laskettuna paperinkulutus kuitenkin laski hiukan vuodesta 212. Miten jokainen kuntalainen voi säästää luonnonvaroja? Turhan kuluttamisen välttäminen on keskeinen keino, joilla jokainen voi osallistua luonnonvarojen säästämiseen ja ehkäistä jätteiden syntyä. Palveluiden hyödyntäminen, yhteiskäyttö, uusiokäyttö, lainaaminen ja vuokraaminen vähentävät tarvetta hankkia uutta tavaraa. m 3 1 8 6 4 2 Vedenkulutus Lisätietoa: www.kulutus.fi / joutsenmerkki.fi 26 27 28 29 21 211 212 213 Vedenkulutus vähentyi hieman vuodesta 212. Kulutus on ollut tasaista viime vuodet.
Maankäytön suunnittelu, liikenne ja rakentaminen Hyvä yhdyskuntarakenne luo kuntalaisille mahdollisuuden kestävään elämäntapaan. Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja kaavoitus vaikuttavat suuresti ympäristön tilaan, kaupungin alueella syntyviin päästöihin sekä asukkaiden hyvinvointiin ja edellytyksiin elää ympäristöä säästävästi. Riihimäen kaupunkirakenne on hyvin tiivis: asemakaava-alueella asuu noin 94 prosenttia kaikista asukkaista. Tämä luo hyvät mahdollisuudet kevyelle liikenteelle ja liikenteen päästöjen vähentämiselle. Kaupungin työyksiköissä maankäytön, liikenteen ja rakentamisen ympäristövaikutuksia hallitaan ottamalla ympäristöasioita huomioon maankäytön suunnittelussa, huomioimalla energiatehokkuus korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä edistämällä etätyötä ja kestävää liikkumista, keskittämällä kuljetuksia ja kehittämällä kevyen liikenteen väyliä. Yleiskaavatyön yhteydessä pohditaan kaupungin laajentumista, täydennysrakentamista, työpaikkojen sijoittumista ja tärkeimpien luonto- ja ympäristöarvojen sekä virkistysmahdollisuuksien turvaamista. Poimintoja vuoden 213 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Yleiskaavatyötä tehtiin aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti Seutukunnan kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnittelutyö käynnistettiin Peltosaari -projektia jatkettiin muun muassa aurinkosähköjärjestelmän esiselvityksellä, SubUrbanLab -projektilla sekä aktiivisella Peltosaari -parlamentin työskentelyllä. km 88 87 86 85 84 83 82 Kevyenliikenteen väylät 29 21 211 212 213 Kevyen liikenteen väylien määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Vuonna 213 kevyen liikenteen väylää rakennettiin yhteensä noin 1,25 km. Matkat, kpl 15 12 9 6 3 Paikallisliikenteessä tehdyt matkat Matkaa/ asukas 5, 3,5 26 27 28 29 21 211 212 213 Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin 142 119 matkaa vuonna 213, mikä on 3 25 matkaa vähemmän kuin vuonna 212. 4,7 4,4 4,1 3,8
Kaupugin henkilökunnan autonkäyttö ja hiilidioksiidipäästöt 1 km kg 1 319 342 364 39 289 326 32 31 5, 1 5 55 58 48 45 49 45 45 42, 34 38 39 1 33 32 34, 3 29 28 1 26, 26 27 28 29 21 211 212 213 1 km CO2 -päästö tonnia CO2 -päästö kg/ työntekijä Kaupungin henkilökunnan omalla autolla tehtyjen työmatkojen määrä on vähentynyt edellisvuodesta 1 33 km, eli,4 prosenttia. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään pysyivät 45 tonnissa. Kaupungin henkilöstö tekee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä ja kaupungin omistamia autoja. kpl 18 16 14 12 1 8 Henkilöautojen määrä Riihimäellä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 kpl/1 as 56 52 48 44 4 Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1 asukasta kohti Lähde: Trafi Henkilöautojen määrä Riihimäellä on kasvanut vuodesta 212. Vuoden 213 lopussa Riihimäellä oli 16 255 rekisteröityä henkilöautoa. Miten jokainen kuntalainen voi vähentää asumisen ja liikkumisen ympäristövaikutuksia? Asumiseen ja liikkumiseen liittyvät valinnat ovat kuntalaisen vaikutusten kannalta merkittäviä; Esimerkiksi kodin sijainti ja energiatehokkuus vaikuttavat suuresti syntyviin ympäristövaikutuksiin, sekä tietysti se miten välimatkat liikutaan. Kuntalaiset voivat osallistua maankäytön suunnitteluun eri vaiheissa, esimerkiksi käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön. Lisätietoa: www.riihimaki.fi /Riihimaki/Tekninen-keskus/Kaavoitusyksikko/Yleiskaavoitus/
Ympäristöriskit Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen ja muiden eliöiden ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Ne liittyvät usein kemikaaleihin, vaarallisiin jätteisiin, jätehuoltoon, raaka-aineiden hankintaan sekä vesi- ja ilmapäästöihin. Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupungin työyksiköissä ympäristöriskejä hallitaan valvomalla riskitoimintoja, huolehtimalla kemikaaliturvallisuudesta, saattamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen keräykseen, tulvantorjuntatoimenpiteillä sekä neuvonnalla ja tiedottamisella. Jätevesivahinkoja ehkäistään parantamalla jätevedenpuhdistamon kapasiteettia ja viemärisaneerauksilla. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehdään pohjavesi-, maaperä- ja hulevesiselvityksiä. Poimintoja vuoden 213 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Kartoitettiin Herajoen pohjavesialueen ympäristöriskejä Kiinteistönomistajia neuvottiin hule- ja jätevesiasioissa Henkilöstöä koulutettiin kemikaaliturvallisuuteen liittyen Osallistuttiin Hämeen tulvaryhmän työhön Osallistuttiin Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishankkeeseen
Kuvat m3 28 Jätevedenkäsittelyn ohitukset ja ohitusten osuus %,7,66,59 24,63,6 2,5,5 16,4 12,3 8 4,14,5 26 Puhdistamo 27,1,1 25,2,12,4 28 Verkosto 29 21 211 212 213 Ohitukset % jätevedestä Jäteveden ohitusten määrä verkostossa väheni vuodesta 212. Ohitusten määrä oli vuonna 213 noin,5 prosenttia puhdistamolle tulleesta jätevedestä. Myös vesijohtoverkoston vuotoveden määrän suunta on laskeva. Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan puhdistusvaatimukset eivät täyttyneet kaikilta osin. Miten jokainen kuntalainen voi ehkäistä ympäristöriskejä? Jokainen kuntalainen voi osaltaan ehkäistä oman toimintansa ympäristöriskejä lajittelemalla vaaralliset jätteet kuten öljyt, kemikaalit ja akut oikein, käyttämällä ympäristölle haitattomia kemikaaleja, huolehtimalla kodin ja kesämökin jätevesistä sekä öljysäiliöiden ja viemäreiden kunnossapidosta ja polttamalla vain sallittuja, puhtaita ja kuivia materiaaleja. Lisätietoa: www.vaarallinenjate.fi www.riihimaki.fi/riihimaki/ymparisto/ymparisto/jatevedet/
Ympäristökasvatus ja -tiedotus Ympäristökasvatuksella ja -tiedotuksella pyritään lisäämään Riihimäen asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden, päätöksentekijöiden ja kaupungin työntekijöiden ympäristövastuullisuutta ja sitoutumista ympäristöasioista huolehtimiseen. Kaupungin työyksiköissä ympäristökasvatusta ja -tiedotusta edistetään muun muassa sisällyttämällä ympäristökasvatus varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön toimintaan, yksiköiden ympäristövastuullisia käytäntöjä edistävällä ekotukitoiminnalla, Siisti Riksu -kampanjalla, edistämällä reilua kauppaa sekä ympäristöviestinnällä ja tiedottamisella. Poimintoja vuoden 213 toimista Haapahuhdan ja Harjunrinteen koulut olivat mukana Vihreä lippu -ohjelmassa Luontopolkujen esitteet uusittiin Järjestettiin Siisti Riksu -kilpailu Osallistuttiin ympäristöaiheisiin teemapäiviin Harjunrinteen koulun Vihreä lippu -raatilaiset näyttivät esimerkkiä pyöräilyja kävelytempauksen päivänä.
Miten jokainen kuntalainen voi osallistua ympäristökasvattamiseen ja -tiedottamiseen? Jokainen kuntalainen voi edistää ympäristöasioita esimerkiksi välittämällä tietoa, taitoja ja asenteita kestävästä elämäntavasta omalle lähipiirilleen, osallistumalla ympäristöjärjestöjen toimintaan sekä vaikuttamalla päätöksentekoon niin työpaikalla tai asuinalueella kuin kunnan tai valtionkin tasolla. Riihimäen kaupungin ympäristötyöhön voi vaikuttaa esimerkiksi osallistumalla ekoarkityöhön tai Reilun kaupan kaupunki- kannatustyöryhmän toimintaan; Ekoarkityö on ympäristönsuojeluyksikön koordinoima vuorovaikutteinen yhteistyömuoto Riihimäen kaupungin ja yhdistyksien, seurojen ja järjestöjen välillä. Työn tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä kutsutaan mukaan ekoarkityöhön edistämään yhteisiä ilmastotavoitteita ja ympäristövastuullisuutta. Toiminta käynnistetään uudelleen vuoden 214 aikana. Lisätietoja osallistumisesta saa kaupungin ympäristöasiantuntijalta. Riihimäki sai Reilun kaupan kaupunki-arvonimen vuonna 212. Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmä levittää tietoa reilusta kaupasta, kannustaa muita toimijoita mukaan reilun kaupan edistämiseen sekä valvoo reilun kaupan kaupunki -kriteerien täyttymistä. Kannatusryhmän toimintaan otetaan mukaan uusia yhteisöjä ja toimijoita. Lisätietoja saa kaupungin ympäristöasiantuntijalta ja Facebookista: Riihimäki - Reilun kaupan kaupunki
Riihimäen ympäristön tila Riihimäen ympäristön tilassa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuitenkin ympäristön tilan parantaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja vastuullisuutta kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Pääosin hyvänä pysyvä ilmanlaatu heikkenee kevätpölyaikaan etenkin kaupungin keskustassa. Rautatie ja suuret väylät aiheuttavat meluhaittaa lähialueilleen, vaikka ympäristömelu ei kokonaisuutena olekaan Riihimäellä suuri ongelma. Pintavesistä Paalijärvi osoittaa heikkenemisen merkkejä, kun taas Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat laadultaan hyviä, jopa erinomaisia. Kaupunkirakenteen tiiviys ja eheys on ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tärkeä tavoite myös tulevina vuosina. Kaupungin tiivistyessä tulee kuitenkin huolehtia riittävien viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttämisestä kaupunkirakenteessa. Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu noin kymmenen vuoden välein. Tuorein raportti Riihimäen kaupungin ympäristön tila 212 ilmestyi loppuvuodesta 213. Raporttiin on koottu laajasti tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojeluyksikön verkko-sivuilta. Kuva: Hatlamminsuo, Pekka Hovi
Katse tulevaan! Riihimäen kaupungin työ ympäristön hyväksi jatkuu. Tulevina vuosina on panostettava erityisesti energiansäästöön sekä uusiutuvien energianmuotojen käytön lisäämiseen. Ympäristöasioiden roolia osana normaalia johtamista sekä raportointia tulee kehittää edelleen. Uudelleen käynnistettävässä ekoarkityössä painopisteenä on kaupungin ilmastostrategian jalkauttaminen kuntalaisten, seurojen ja yhdistysten keskuuteen. Tärkeitä teemoja ovat myös ekotukityön ja ympäristöviestinnän kehittäminen osana kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä. On tärkeää, että koko kaupunkiorganisaatio, kaikki sidosryhmät ja jokainen riihimäkeläinen on mukana työssä ympäristön hyväksi!
Lisätietoja: www.riihimaki.fi/riihimaki/ymparisto/ tai kaupungin ympäristöasiantuntija p. 19 758 4162