Ympäristövastuullinen Riihimäki
|
|
- Tero Kahma
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 215
2 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen kaupungin toimintaa ohjaavista arvoista ja ympäristöasioihin panostaminen on jo 199-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän ja ympäristöpolitiikan avulla. Tavoitteena on kaupungin hallinnon ja ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Tämä julkaisu on tiivistelmä Riihimäen kaupungin vuoden 214 ympäristöraportista, jossa esitellään kaupungin ympäristötyötä ja ajankohtaista tietoa Riihimäen ympäristön tilasta. Tekstiin on lisäksi koottu vinkkejä siitä, miten jokainen riihimäkeläinen voi omalta osaltaan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan. Riihimäen kaupungin ympäristöraporttiin 214 voi tutustua ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilla
3 Ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä Riihimäen kaupungin ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Toimintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja siinä määritellyt ympäristöpäämäärät, jotka vahvistetaan valtuustokausittain. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät ( ) 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 5. Ympäristöriskien hallinta
4 Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristön hyvinvointi on perusta ihmisen hyvinvoinnille. Ihmiset kuluttavat luonnonvaroja kokonaisuudessaan liian paljon ja Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa luonnonvarojen kulutus on erityisen runsasta. Luonnon ihmiselle tarjoamat monimuotoiset hyödyt, kuten raaka-aineet, veden, ravinteiden ja ilman kiertokulku sekä virkistäytyminen ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta mittaamattoman arvokkaita ja niitä on hyödynnettävä kestävästi. Kaupungin yksiköissä luonnonvarojen säästämiseen ja luonnonsuojeluun vaikutetaan säästämällä paperia, huomioimalla ympäristöasiat hankinnoissa, hyödyntämällä kierrätysmateriaalia, ehkäisemällä jätteen syntyä ja lajittelemalla jätteet. Maankäytön suunnittelun yhteydessä selvitetään ja huomioidaan luonto- ja ympäristöarvoja ja suojelualueilla vaalitaan monimuotoista luontoa. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Riihimäelle perustettiin kaksi uutta luonnonsuojelualuetta: Epranojan ja MiikaRock n luonnonsuojelualueet Käynnistettiin viheralueohjelman sekä hankintastrategin laadinta Ruokapalveluissa lisättiin luomuruuan ja kotimaisen ruuan käyttöä sekä otettiin käyttöön hukkaan menevän ruuan määrää vähentävä ohjelmisto kpl Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä Kausitavara Muut tavarat Huonekalut Kodin tekstiilit Kodinkoneet Remonttitarvikkeet Taloustavarat Kierrätyskeskus muutti uusiin tiloihin elokuussa 214, minkä takia kierrätyskeskus oli puolet vuodesta suljettu. Muuton jälkeisenä aikana välillä elokuu-joulukuu maksaneita asiakkaita oli 66 % enemmän vuoden 213 vastaavaan aikaan verrattuna. Kpl Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Ympäristönäkökohdat huomioitiin kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa pyytämällä tai edellyttämällä tarjouspyynnöissä ympäristövaatimusten täyttymistä ja sisällyttämällä ympäristöasiat yhdeksi kokonaistaloudellisuuden kriteeriksi. Vuoden 214 aikana 63 prosentissa ympäristöasiat oli huomioitu %
5 Tonnia Tonnia Järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli noin 1,8 % enemmän kuin vuonna 213. Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Miten jokainen kuntalainen voi säästää luonnonvaroja? Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Kaupungin paperinkulutus Riisiä Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Kaupungin paperinkulutus kasvoi noin 6 % vuodesta 213 m Vedenkulutus kpl Turhan kuluttamisen välttäminen on keskeinen keino, jolla jokainen voi osallistua luonnonvarojen säästämiseen ja ehkäistä jätteiden syntyä. Palveluiden hyödyntäminen, yhteiskäyttö, uusiokäyttö, lainaaminen ja vuokraaminen vähentävät tarvetta hankkia uutta tavaraa. Lisätietoa: kulutus.fi joutsenmerkki.fi Vuoden 214 vedenkulutus oli noin 1 m³ suurempi kuin vuonna 213. Vedenkulutus on pysynyt suhteellisen tasaisena ja vuosittaiset heilahtelut ovat pieniä.
6 Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ihmisen toiminta muokkaa ilmastoa voimakkaasti ja ilmastonmuutos aiheuttaa merkittävän uhan hyvinvoinnillemme ja koko maapallolle. Ilmastonmuutoksen taustalla ovat muun muassa energiantuotannosta ja -kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Riihimäen kaupunki on sitoutunut ilmastostrategiassaan vähentämään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 22 mennessä verrattuna vuoden 199 tasoon. Pitkän aikavälin visiona on hiilineutraali Riihimäki. Kaupunki on myös mukana energiatehokkuussopimuksessa, jossa on asetettu sitova määrällinen energiatehokkuustavoite. Kaupungin työyksiköissä energia- ja ilmastoasioihin vaikutetaan säästämällä sähköä ja energiaa, huomioimalla energiatehokkuus kiinteistöjen korjauksissa ja uudisrakentamisessa, uusimalla katuvalaistusta energiatehokkaammaksi sekä viestinnällä ja tiedotuksella. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Energian säästö ja energiatehokkuus huomioitiin isoissa investointikohteissa, kuten uuden jäähallin rakentamisessa ja jätevedenpuhdistamon saneerauksessa Koulukyydeissä ja ruokakuljetuksissa hyödynnettiin kuljetusrenkaita ja yhteiskyytejä Henkilökuntaa koulutettiin energia- ja ilmastoasioissa MWh Sähkön ja lämmitysenergian kulutus Sähkö Lämmitysenergia kwh Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus Sähkön kokonaiskulutus on pienentynyt vuodesta 213 noin 3 % ja lämmitysenergian kokonaiskulutus vähentynyt noin 1 5 MWh Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus on jatkuvasti laskenut siirryttäessä vähemmän energiaa kuluttaviin katuvalaisimiin.
7 Maatalouden päästöt 2 % Vuoden 214 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen (ilman teollisuutta) Liikenteen päästöt 39 % Jätehuollon päästöt 3 % Erillislämmitys 15 % Kaukolämpö 17 % Kuluttajien sähkönkulutus 16 % Sähkölämmitys 8 % Maalämpö % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojeluyksikön kotisivuilla julkaistavassa CO 2 -päästöraportissa. Kokonaispäästöt ovat laskeneet vuodesta 213 noin 4,6 % (7,2 kt CO 2 -ekv) ja asukasta kohden noin 3,8 % (,2 t CO 2 /as). % Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet (lämmitys ja sähkö) 12,6 13,1 12,5 27,2 26,5 17,5 22,1 3,5 29,3 33,7 38,8 36,1 Ydinvoima Fossiilinen Jäte-energia Uusiutuva Jäte-energian ja uusiutuvan energian käyttö vähentyi ja fossiilisten energiamuotojen käyttö kasvoi vuodesta 213. Miten jokainen kuntalainen voi vähentää kasvihuonepäästöjään? Kuntalaisen kannalta tärkeimpiä keinoja omien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvät valinnat. Päästöjen määrää voi vähentää säästämällä sähköä ja lämpöenergiaa, suosimalla uusiutuvia energiamuotoja, välttämällä henkilöautoilua ja lentomatkustamista sekä vähentämällä lihansyöntiä ja suosimalla vastuullisesti tuotettua ruokaa. Lisätietoa: wwf.fi /vaikuta-kanssamme/vastuullinen-elamantapa/ ilmasto-opas.fi
8 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Hyvä yhdyskuntarakenne luo kuntalaisille mahdollisuuden kestävään elämäntapaan. Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja kaavoitus vaikuttavat suuresti ympäristön tilaan, kaupungin alueella syntyviin päästöihin sekä asukkaiden hyvinvointiin ja edellytyksiin elää ympäristöä säästävästi. Riihimäen kaupunkirakenne on hyvin tiivis: asemakaava-alueella asuu noin 94 prosenttia kaikista asukkaista. Tämä luo hyvät mahdollisuudet kevyelle liikenteelle ja liikenteen päästöjen vähentämiselle. Kaupungin työyksiköissä maankäytön, liikenteen ja rakentamisen ympäristövaikutuksia hallitaan ottamalla ympäristöasioita huomioon maankäytön suunnittelussa, huomioimalla energiatehokkuus korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä edistämällä etätyötä ja kestävää liikkumista, keskittämällä kuljetuksia ja kehittämällä kevyen liikenteen väyliä. Yleiskaavatyön yhteydessä pohditaan kaupungin laajentumista, täydennysrakentamista, työpaikkojen sijoittumista ja tärkeimpien luonto- ja ympäristöarvojen sekä virkistysmahdollisuuksien turvaamista. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Etätyökäytäntö kaupungin työpaikoilla vakinaistettiin Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma valmistui Koulujen perusparannuksissa noudatettiin uusimpia energiatehokkuusmääräyksiä km Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Vuonna 214 kevyen liikenteen väylää rakennettiin yhteensä noin 2 km. Matkat, kpl Paikallisliikenteessa tehdyt matkat Matkaa/asukas 5, 3, Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin matkaa vuonna 214, mikä on 521 matkaa enemmän kuin vuonna ,7 4,4 4,1 3,8
9 kpl Henkilöautojen määrä Riihimäellä Henkilöautojen määrä Riihimäellä on kasvanut vuodesta 213. Vuoden 214 lopussa Riihimäellä oli rekisteröityä henkilöautoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 56 autoa ja Kanta-Hämeessä 639 autoa. Kaupungin henkilökunnan auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt kpl/1 as1 km 1 km , , , ,5 37, ,3 34, 33,8 34, 32,7 31, ,6 29,4 28, , 26, Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1 asukasta kohti 1 km 1 319,251 km 319,251 CO2 -päästö CO2 tonnia -päästö tonnia CO2 -päästö CO2 kg/ -päästö työntekijä kg/ työntekijä Kaupungin henkilökunnan omalla autolla tehtyjen työmatkojen määrä väheni edellisvuodesta noin 13 4 km eli 4,3 %. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään laskivat noin kaksi tonnia. Kaupungin henkilöstö tekee lisäksi työja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä ja kaupungin omistamia autoja. Hiilidioksipäästöt työntekijää kohden kasvoivat. 5, Miten jokainen kuntalainen voi vähentää asumisen ja liikkumisen ympäristövaikutuksia? Asumiseen ja liikkumiseen liittyvät valinnat ovat kuntalaisen vaikutusten kannalta merkittäviä; esimerkiksi kodin sijainti ja energiatehokkuus vaikuttavat suuresti syntyviin ympäristövaikutuksiin, sekä tietysti se, miten välimatkat liikutaan. Kuntalaiset voivat osallistua maankäytön suunnitteluun eri vaiheissa, esimerkiksi käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön. Lisätietoa: /palvelut/asuminen-ja-rakentaminen/kaavoitus/yleiskaavoitus/
10 Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristökasvatuksella ja -tiedotuksella pyritään lisäämään Riihimäen asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden, päätöksentekijöiden ja kaupungin työntekijöiden ympäristövastuullisuutta ja sitoutumista ympäristöasioista huolehtimiseen. Kaupungin työyksiköissä ympäristökasvatusta ja -tiedotusta edistetään muun muassa sisällyttämällä ympäristökasvatus varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön toimintaan, yksiköiden ympäristövastuullisia käytäntöjä edistävällä ekotukitoiminnalla, Siisti Riksu -kampanjalla, edistämällä reilua kauppaa sekä ympäristöviestinnällä ja tiedottamisella. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Ympäristöaiheiset näyttelyt kirjastossa Järjestettiin Siisti Riksu -kilpailu Ekotukitoiminnan käynnistäminen Kuntalaisten ympäristötietoisuutta edistävä Ekoarki-työmuoto käynnistettiin ja osallistuttiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan Marraskuussa 214 ekotukihenkilöt tutustuivat Ekokemin jätteenkäsittelylaitokseen.
11 Miten jokainen kuntalainen voi osallistua ympäristökasvattamiseen ja -tiedottamiseen? Jokainen kuntalainen voi edistää ympäristöasioita esimerkiksi välittämällä tietoa, taitoja ja asenteita kestävästä elämäntavasta omalle lähipiirilleen, osallistumalla ympäristöjärjestöjen toimintaan sekä vaikuttamalla päätöksentekoon niin työpaikalla tai asuinalueella kuin kunnan tai valtionkin tasolla. Riihimäen kaupungin ympäristötyöhön voi vaikuttaa esimerkiksi osallistumalla ekoarkityöhön tai Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmän toimintaan. Ekoarkityö on ympäristönsuojeluyksikön koordinoima vuorovaikutteinen yhteistyömuoto Riihimäen kaupungin ja yhdistyksien, seurojen ja järjestöjen välillä. Työn tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä kutsutaan mukaan ekoarkityöhön edistämään yhteisiä ilmastotavoitteita ja ympäristövastuullisuutta. Lisätietoja osallistumisesta saa kaupungin ympäristöasiantuntijalta. Riihimäki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen vuonna 212. Reilun kaupan kaupunki -edistämistyöryhmä levittää tietoa reilusta kaupasta, kannustaa muita toimijoita mukaan reilun kaupan edistämiseen sekä valvoo Reilun kaupan kaupunki -kriteerien täyttymistä. Kannatusryhmän toimintaan otetaan mukaan uusia yhteisöjä ja toimijoita. Lisätietoja saa kaupungin ympäristöasiantuntijalta ja Facebookista: Riihimäki - Reilun kaupan kaupunki.
12 Ympäristöriskien hallinta Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen ja muiden eliöiden ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Ne liittyvät usein kemikaaleihin, vaarallisiin jätteisiin, jätehuoltoon, raaka-aineiden hankintaan sekä vesi- ja ilmapäästöihin. Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupungin työyksiköissä ympäristöriskejä hallitaan valvomalla riskitoimintoja, huolehtimalla kemikaaliturvallisuudesta, saattamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen keräykseen, tulvantorjuntatoimenpiteillä sekä neuvonnalla ja tiedottamisella. Jätevesivahinkoja ehkäistään parantamalla jätevedenpuhdistamon kapasiteettia ja viemärisaneerauksilla. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehdään pohjavesi-, maaperä- ja hulevesiselvityksiä. Poimintoja vuoden 214 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Julkaistiin riskienhallintatyökalu kiinteistöjen öljysäiliöiden ympäristöriskien hallitsemiseksi Kaavojen laadinnan yhteydessä laadittiin hulevesi-, rakennettavuus-, pilaantuneisuus- ja linnustoselvitykset Espanjansiruetanoita torjuttiin ja tiedotettiin asiasta kuntalaisille
13 m ,5 Jätevedenkäsittelyn ohitukset ja ohitusten osuus,12,1,59,63,66,5, puhdistamo verkosto Ohitukset % jätevedestä %,7,6,5,4,3,2,1 Jäteveden ohitusten määrä verkostossa väheni vuodesta 213. Ohitusten määrä oli vuonna 214 noin,1 % puhdistamolle tulleesta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan puhdistusvaatimukset eivät täyttyneet kaikilta osin, johtuen puhdistamon saneerauksesta. Miten jokainen kuntalainen voi ehkäistä ympäristöriskejä? Jokainen kuntalainen voi osaltaan ehkäistä oman toimintansa ympäristöriskejä lajittelemalla vaaralliset jätteet kuten öljyt, kemikaalit ja akut oikein, käyttämällä ympäristölle haitattomia kemikaaleja, huolehtimalla kodin ja kesämökin jätevesistä sekä öljysäiliöiden ja viemäreiden kunnossapidosta ja polttamalla vain sallittuja, puhtaita ja kuivia materiaaleja. Lisätietoa: vaarallinenjate.fi /palvelut/ymparisto/jatevedet/
14 Riihimäen ympäristön tila Riihimäen ympäristön tilassa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuitenkin ympäristön tilan parantaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja vastuullisuutta kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Pääosin hyvänä pysyvä ilmanlaatu heikkenee kevätpölyaikaan etenkin kaupungin keskustassa. Rautatie ja suuret väylät aiheuttavat meluhaittaa lähialueilleen, vaikka ympäristömelu ei kokonaisuutena olekaan Riihimäellä suuri ongelma. Pintavesistä Paalijärvi osoittaa heikkenemisen merkkejä, kun taas Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat laadultaan hyviä, jopa erinomaisia. Kaupunkirakenteen tiiveys ja eheys on ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tärkeä tavoite myös tulevina vuosina. Kaupungin tiivistyessä tulee kuitenkin huolehtia riittävien viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttämisestä kaupunkirakenteessa. Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu noin kymmenen vuoden välein. Tuorein raportti Riihimäen kaupungin ympäristön tila 212 ilmestyi loppuvuodesta 213. Raporttiin on koottu laajasti tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilta.
15 Katse tulevaan! Riihimäen kaupungin työ ympäristön hyväksi jatkuu. Tulevina vuosina on panostettava erityisesti energiansäästöön sekä uusiutuvien energianmuotojen käytön lisäämiseen. Ympäristöasioiden roolia osana normaalia johtamista sekä raportointia tulee kehittää edelleen. Uudelleen käynnistetyssä ekoarkityössä painopisteenä on kaupungin ilmastostrategian jalkauttaminen kuntalaisten, seurojen ja yhdistysten keskuuteen. Tärkeitä teemoja ovat myös ekotukityön ja ympäristöviestinnän kehittäminen osana kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä On tärkeää, että koko kaupunkiorganisaatio, kaikki sidosryhmät ja jokainen riihimäkeläinen on mukana työssä ympäristön hyväksi!
16 Lisätietoja: tai kaupungin ympäristöasiantuntija p
Ympäristövastuullinen Riihimäki
Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen
Ympäristövastuullinen Riihimäki
Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 215 215 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 215 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen
Ympäristövastuullinen Riihimäki
Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 216 216 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 217 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristöasioihin panostaminen
Ympäristövastuullinen Riihimäki
Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 217 217 YMPÄRISTÖNSUOJELUN PALVELUALUE 218 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristöasioihin panostaminen on ollut
Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2015
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2014 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2015 2 Riihimäen kaupunki 2015 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää,
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen
EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
Viestinnän arjessa vastuullisesti
Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä
Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus
LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
Ympäristöohjelman toteuma 2015
Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-
Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015
Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
Ympäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,
Keski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
Rovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla
Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke Hankkeen käynnistäminen ja tavoitteet: hanke käynnistettiin vuonna 2013 kaikki kymmenen KUUMA-kuntaa ovat
Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)
Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä
Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta
Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi
KESTÄVÄ TAMPERE 2030 Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön Kuntaliiton maakuntafoorumi 25.4.2019 Kestävyys kaupunkistrategiassa Tampereella on kestävän kehityksen tavoite strategiassaan:
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
Rauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014 2 Riihimäen kaupunki 2014 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää,
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN
ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija Kirkon ympäristödiplomi Suomen ev.lut. kirkon oma ympäristöjärjestelmä Voimassa
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet
Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Kommenttipuheeenvuoro Matti Vehviläinen VARELY keskus Liikenne ja infrastruktuuri 19.8.2014 Tiehallinnon ympäristöpolitiikka (2006) Päämäärät ja tavoitteet 2010 Päämääränä
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
Kestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla
HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014
1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...