JÄRVENPÄÄN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13b
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. KUUMA-kuntien väliset erot muuttoliikkeen suuntautumisessa ja muuttoalttiuksissa on huomioitu jokaisen kunnan kohdalla. Kuntatason ennusteissa on myös huomioitu KUUMA-kuntien sisäinen muuttoliike suhteellisin muuttoalttiuksin, jotka nojaavat vastaaviin olettamiin kuin muun maan muuttoliike. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat KUUMA-kuntien syntyneiden määriin, jossa on huomioitu kunnittaiset erot alueen sisällä. Kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-2017 huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet kuntatasolla sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2018-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto. HUOM! Ennustetta tarkastellessa on hyvä huomioida, että ennuste ei kykene ennustamaan jokaisen yksittäisen vuoden väestönlisäystä (etenkin maan sisäisen muuttoliikkeen osalta, johon liittyy huomattavaa satunnaisvaihtelua) tarkasti vaan kuvaa useamman vuoden jakson odotettavissa olevaa kehitystä. Tämä on erityisen huomion arvoista kuuma-kuntien osalta, jossa vuositason vaihtelut voitat olla erittäin suuria. Tarkemmat ennusteen olettamat löytyvät liitteistä.
Helsingin seutukunnan ja maakuntien väestöennuste 2017-2040
Helsingin seutukunnan ennuste 1900000 MDI ennuste TK2015 1850000 1833311 MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +296 385 asukkaalla +19,3 prosentilla 1800000 1750000 Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä 1 833 311 asukasta vuonna 2040. Helsingin seudun väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi vahvempaan kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Helsingin seudulla asuu vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan 43 154 henkilöä enemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. 1700000 1650000 1600000 1550000 1500000 1450000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Maakuntien määrällinen ja suhteellinen väestönkehitys vuosina 2018-2040 6178 20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2018-2040 + 3 + 1 + 19 14,9 11,6 % 45,4
Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina 2018-2040 Maakunta Luonnollinen väestönlisäys 2018-2040 Maan sisäinen muuttoliike 2018-2040 Nettosiirtolaisuus 2018-2040 Ahvenanmaa 71 2 339 3 768 Etelä-Karjala -20 466-3 952 9 779 Etelä-Pohjanmaa -17 186-10 547 7 484 Etelä-Savo -28 632-3 984 7 483 Kainuu -12 377-5 755 4 821 Kanta-Häme -20 456-3 107 8 813 Keski-Pohjanmaa -1 671-6 249 3 517 Keski-Suomi -19 347-1 425 10 665 Kymenlaakso -28 599-8 964 13 371 Lappi -19 414-9 784 11 986 Pirkanmaa -23 541 22 381 22 023 Pohjanmaa -6 354-22 049 20 080 Pohjois-Karjala -20 988-4 450 9 165 Pohjois-Pohjanmaa 3 347-31 053 17 746 Pohjois-Savo -24 599-2 643 10 068 Päijät-Häme -24 198 3 284 9 268 Satakunta -31 302-12 203 12 469 Uusimaa 57 982 82 204 152 437 Varsinais-Suomi -35 099 15 956 27 697
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2018-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2018-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2018-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
Järvenpään väestöennuste 2018-2040
Järvenpään ennuste 54000 53000 MDI:n ennuste TK2015 52674 MDI:n ennusteen mukaan Järvenpään kaupunki kasvaa vuosien 2018-2040 aikana: +9 264 asukkaalla 52000 51000 50000 +21,3 prosentilla Ennusteen perusteella Järvenpään kaupungissa asuu yhteensä 52 674 asukasta vuonna 2040. MDI:n ennusteen mukaan Järvenpää kasvaa huomattavasti voimakkaammin vuosien 2018-2040 aikana kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. MDI:n ennusteen mukaan Järvenpäässä asuu 5 530 henkilöä enemmän vuonna 2040 verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteeseen. 49000 48000 47000 46000 45000 44000 43000 42000 41000 40000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Järvenpään vuotuinen väestönlisäys 1200 1000 Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen perusteella Järvenpään väestönlisäystä vuosittain. 800 Järvenpään väestönlisäys on erittäin vahvasti positiivista koko ajanjakson ajan. Väestönlisäyksen trendi on laskeva. 600 MDI:n ennusteen mukaan Järvenpään väkiluku kasvaa keskimäärin 424 asukkaalla ennusteajanjakson aikana. Järvenpään väestö kasvaa keskimäärin 0,9 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. 400 200 0-200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toteutunut väestönlisäys 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Ennustettu väestönlisäys 2036 2037 2038 2039 2040
Väestönkehityksen osatekijät Järvenpään väestönkehityksen kaikki osatekijät ovat positiivisia ajanjakson aikana. 6000 Yhteensä 2019-2040 Tärkein Järvenpään väestöä kasvattava tekijä on muuttovoitot muista KUUMA-kunnista. Muista KUUMAkunnista saadut muuttovoitot selittävät 52 prosenttia Järvenpään väestönlisäyksestä ajanjakson aikana. Vuotta kohden muuttovoitot muista KUUMA-kunnista ovat keskimäärin 221 henkilöä. Muuttovoitot muista KUUMAkunnista vähenevät merkittävästi ajanjakson aikana. 4000 4862 Toiseksi merkittävin väestöä kasvattava tekijä on nettosiirtolaisuus, joka selittää 18 prosenttia Järvenpään väestönlisäyksestä. Nettosiirtolaisuuden merkitys väestöä kasvattavana tekijänä korostuu ajanjakson aikana. Luonnollinen väestönlisäys selittää 13 prosenttia Järvenpään väestönlisäyksestä. Luonnollinen väestönlisäys kääntyy negatiiviseksi ajanjakson aikana. 2000 1209 1560 1633 Muuttovoitot KUUMA-kuntien ulkopuolelta selittävät 17 prosenttia Järvenpään kasvusta. Muusta maasta saatujen muuttovoittojen määrä vähenee ajanjakson aikana. 0 Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto KUUMAkunnista Nettomuutto muualta maasta Nettosiirtolaisuus
Järvenpään demografinen kehitys 600 550 500 450 Järvenpäässä syntyneiden määrä on laskenut 2010-luvulla, huolimatta hedelmällisessä iässä olevan väestön määrän voimakkaasta kasvusta. Vuonna 2018 syntyneitä oli 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. MDI:n ennusteen mukaan syntyneiden määrät kasvavat maltillisesti tarkastelujakson aikana suurten muuttovoittojen johdosta. Kuolleiden määrä tulee kasvamaan erittäin voimakkaasti Järvenpäässä vuosien 2018-2040 aikana väestön ikääntymisen johdosta. Vuonna 2040 kuolleita on 84 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Järvenpään luonnollinen väestönlisäys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvun puolivälissä. 400 350 300 250 200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet Kuolleet 2018 2040 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Järvenpään ikärakenteen kehitys 2018-2040: Alle 15-vuotiaat: -76 henkilöä (-1,0%) Työikäiset: +3 632 henkilöä (+12,9%) Yli 65-vuotiaat: +5 709 henkilöä (+74,7%) 18 % 17 % 25 % 14 % Joka neljäs Järvenpäässä asuva on yli 65-vuotias vuonna 2040. 65 % 61 % Alle 15 Työikäiset Yli 65 Alle 15 Työikäiset Yli 65
Huoltosuhteiden kehitys 80,0 Järvenpään väestöllinen huoltosuhde (eityöikäinen väestö suhteessa työikäiseen väestöön) oli vuonna 2018 hieman KUUMAkuntien keskitasoa matalampi. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee vuosien 2018-2040 aikana yhteensä 22 prosentilla. Järvenpään väestöllinen huoltosuhde pysyy KUUMAkuntien keskitasoa vahvempana koko ajanjakson ajan. 70,0 60,0 50,0 Vuonna 2040 Järvenpäässä asuu 65,2 eityöikäistä sataa työikäistä kohden. 40,0 Järvenpään vanhushuoltosuhde (yli 65 - vuotiaat suhteessa työikäisiin) heikkenee yhteensä 55 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. Kehitys vastaa muita KUUMA-kuntia. Järvenpään vanhushuoltosuhde pysyy koko ajanjaksona KUUMA-kuntien keskitasoa matalampana. Järvenpäässä vuonna 2040 yhteensä 41,9 eläkeikäistä 100 työikäistä kohden. 30,0 20,0 2015 2016 2017 Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KUUMA-kuntien väestöllinen huoltosuhde KUUMA-kuntien vanhushuoltosuhde
Yhteenveto ja johtopäätökset Järvenpään ennusteesta Järvenpään väkiluku tulee kasvamaan erittäin voimakkaasti MDI:n väestönennusteen mukaan vuosien 2018-2040 aikana. Ennusteen mukaan Järvenpäässä asuu lähes 52 700 henkilöä vuonna 2040. Tällöin Järvenpään väkiluku kasvaisi hieman yli 9 200 henkilöllä, joka tarkoittaisi 21,3 prosentin kasvua. Järvenpään väkiluku kasvaa selvästi voimakkaammin kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa ennakoitiin, huolimatta siitä, että Järvenpään luonnollinen väestönlisäys jää ennakoitua heikommaksi. Odotettua voimakkaampi kasvu perustuu etenkin Järvenpään kasvaneeseen muuttovetovoimaan. Järvenpään vahva kasvu perustuu etenkin muuttovoittoihin muista KUUMAkunnista. Muuttovoitot muista KUUMA-kunnista selittävät yli puolet Järvenpään kasvusta. Järvenpää oli myös ainut KUUMA-kunta, jonka kaikki väestönkehityksen osatekijät ovat positiivisia vuosien 2018-2040 aikana. Nettosiirtolaisuus selitti 18 prosenttia Järvenpään kasvusta, muuttovoitot muusta maasta 17 prosenttia kasvusta ja luonnollinen väestönlisäys 13 prosenttia kasvusta. Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys on tarkastelujakson alussa huomattava, mutta kuolleisuuden kasvaessa, luonnollisen väestönlisäyksen merkitys vähenee. Nettosiirtolaisuuden merkitys tulee kasvamaan tarkastelujakson lopulla. Huolimatta vahvasta kasvusta, Järvenpään syntyvyys on laskenut 2010-luvulla. Muutos on kuitenkin maltillisempi kuin useimmissa muissa KUUMA-kunnissa tai muussa maassa: Järvenpäässä syntyneiden määrä oli vuonna 2018 yhteensä 9 prosenttia matalampi kuin vuonna 2010 (KUUMA-kunnissa yhteenlasketut syntyneiden määrät ovat laskeneet neljänneksellä). Järvenpään kuolleiden määrät tulevat kuitenkin ylittämään syntyneiden määrät 2030-luvulla, jonka jälkeen Järvenpään luonnollinen väestönlisäys on kiihtyvän negatiivista. Ennusteen mukaan vuonna 2040 Järvenpäässä kuolee 84 prosenttia enemmän henkilöitä kuin tällä hetkellä. Kuolleiden määrän kasvu selittyy pitkälti Järvenpään ikärakenteen harmaantumisella. Järvenpäässä asuvien yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan vuosien 2018-2040 aikana yhteensä 5 700 henkilöllä (+74,7%) (!). Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti, vuonna 2040 joka neljäs järvenpääläinen on yli 65-vuotias, kun taas vuonna 2018 alle joka viides järvenpääläinen on iältään yli 65-vuotias. Samaan aikaan Järvenpäässä asuvien työikäisten määrä tulee kuitenkin kasvamaan 3 600 henkilöllä (+12,9%). Alle 15- vuotiaan väestön määrä vähenee maltilliset -76 henkilöä. Järvenpään ikärakenteen harmaantuminen heijastuu Järvenpään huoltosuhteiden kehitykseen. Järvenpään vanhushuoltosuhde heikkenee voimakkaasti tarkastelujakson aikana, joskin työikäisen väestön kehitys hillitsee Järvenpään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä. Järvenpäässä asuu vuonna 2040 noin 42 ikäihmistä sataa työikäistä kohden. Ennusteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi tuleva syntyvyys. Jos syntyvyyden taso kasvaa, kasvaa Järvenpään väestö ennakoitua enemmän. Jos taas syntyvyys laskee entisestään, jää väestönkehitys ennakoitua heikommaksi. Lisäksi on huomioitava KUUMA-kuntiin liittyvät erityistekijät: vuosittaiset muuttoliikkeeseen liittyvät vaihtelut ovat suuria, riippuvat osin kaavoituksesta ja ovat hyvin riippuvaisia pääkaupunkiseudun kehityksestä. Tämän johdosta muuttoliikkeen vaikutus Järvenpään väestönkehitykseen voi olla ennakoitua merkittävästi suurempi tai heikompi.
Liitteet
Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. KUUMA-kuntien syntyvyys perustuu alueella syntyneiden määriin, huomioiden alueelliset erot kuntien välillä. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko maassa 2010-luvun ajan.
Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. KUUMA-kuntien kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien kuolleiden määriin. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. KUUMA-kuntien väliset erot kuolleisuudessa on huomioitu kuntatasolla. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2018 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen. Vuoden 2018 muuttoliike on huomioitu yleisellä tasolla, mutta tätä ei olla voitu viedä kunnittaiselle ikäryhmätasolla, johtuen vielä puutteellisista tilastoista. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. KUUMA-kunnat on yksi 48 muuttoalueesta. Muuttoalttiudet perustuvat 5- vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia, jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella. MDI:n ennuste huomio KUUMA-kuntien väliset erot muuttoalttiuksissa ja muuttojen suuntautumisessa niin muusta maasta tulevan muuttoliikkeen kuin alueen sisäisen muuttoliikkeen osalta. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2018 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2018 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2018 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Ennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyys lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäinen muuttoliike lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälinen muuttoliike: Tilastokeskus: muuttoliike
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI