MÄRYNNUMMEN PÄIVÄKODIN/KOULUN HANKESUUNNITELMA MÄRYNNUMMEN PÄIVÄKODIN/KOULUN UUDISRAKENNUS 2019 Hankenumero 9156 (31.5.2019)
SISÄLLYS 1. SELOSTUS HANKKEESTA 1.1. Hankkeen tausta 3 1.2. Lapsi ja oppilasmäärän tarkastelu. 4 1.3. Hankesuunnittelun eteneminen. 5 1.4. Hankkeen sisältö.. 5 1.5. Uudisrakennuksen sijaintipaikka 5 1.6. Hankkeen pedagoginen tarkastelu... 6 1.7. Uudisrakennuksen piha... 7 2. HANKKEEN TOTEUTUS 2.1. Hankkeen toteutusmuoto... 7 2.2. Hankkeen luonnos- ja toimenpidesuunnitelmat. 8 3. RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET 3.1. Sisäilmasto.. 8 3.2. Valaistus.. 8 3.3. Rakennustekniikka.. 8 3.4. Talotekniikka.. 8 3.4.1. Lämmitysjärjestelmä.. 9 3.4.2. Vesi- ja viemärijärjestelmä 9 3.4.3. Ilmastointijärjestelmä. 10 3.4.4. Rakennusautomaatio. 11 3.4.5. Kulunvalvonta.. 12 3.4.6. Kameravalvonta.. 12 3.4.7. Sähkö 12 4. RAHOITUS 4.1. Hankkeen määräraha. 12 5. AIKATAULU 5.1. Hankkeen aikataulu... 13 6. KUSTANNUSARVIO 6.1. Hankkeen kustannusarvio. 13 7. LIITTEET 13 2
1. SELOSTUS HANKKEESTA 1.1. Hankkeen tausta Märynummen koulun alakoulurakennus on alun perin rakennettu 1914 ja laajennettu 1988. Yläkoulurakennus on vuodelta 1954. Sisäilmaongelmia on ollut erityisesti yläkoulurakennuksessa, joka on otettu pois käytöstä 2018. Myös alakoulurakennuksessa on sisäilmaongelmia, jonka vuoksi se pitää remontoida. Kaikki Märynummen koulun oppilaat eivät mahdu alakoulurakennukseen, joten 5. -6. luokkalaiset ovat opiskelleet Armfeltin koulussa lukuvuotena 2018-2019. Koulun ruokailu tapahtuu entisen Juhlatuvan tiloissa (Nummentie 1). Yläkoulurakennusta ei ole tarkoituksenmukaista korjata. Sen vauriot ovat niin laajat ja moninaiset, että on järkevämpää rakentaa uusi toiminnallisesti parempi rakennus, jossa uutta opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa. Märynummen varhaiskasvatus toimii tällä hetkellä kahdessa eri kiinteistössä: Välskärin tien yksikkö on rakennettu 1982 kahden osaston päiväkodiksi ja on sekä toiminnallisesti että rakenteidensa ja talotekniikkansa osalta siinä kunnossa, että tarvittaisiin laajoja ja perusteellisia korjaus- ja uudistamistöitä. Rakennukseen ei sen koko elinkaaren aikana ole tehty mitään merkittäviä perusparantamis ja uudistamistöitä, ainoastaan ylläpitokorjauksia. Ampujantie 1:ssä toimiva filiaaliryhmä on toiminut väliaikaisissa, alun perin paloasemaksi rakennetussa, epätarkoituksenmukaisissa tiloissa jo vuodesta 1992 lähtien. Rakennuksen tilat ovat useassa kerroksessa ja ovat epäkäytännölliset eivätkä vastaa lainkaan nykytarpeita. Märynummella sekä koulurakennukset että varhaiskasvatuksen tilat tarvitsevat laajoja korjaus- ja perusparantamistoimia eikä tiloja saataisi nykyiselleen hajautettuna toimimaan niin pedagogisesti kuin taloudellisesti olisi kannattavaa. Uuden päiväkoti- ja koulurakennuksen tulee tarjota alueen lapsi- ja oppilasmäärän tarpeisiin muuntuvat ja joustavat tilat, joissa nykypäivän ja tulevaisuuden oppimisympäristöt yhdistyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin tähtäävän varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen toimintaan. Kasvatuksella, koulutuksella ja työyhteisön arkivalinnoilla tähdätään kestävään elämäntapaan ja hyvinvointiin. Hankkeeseen sisältyy myös kodan ja sen ympäristön suunnittelu luonto- ja ympäristökasvatuksen sekä metsätoiminnan mahdollistamiseksi. Kasvatuksen ja opetuksen yhteisen toimintakulttuurin kautta yhteisöllisyys vahvistuu alueen lasten ja perheiden tueksi. 3
Tukipalveluiden, kuten ravitsemus- ja puhtaanapidon palveluiden ja tilapalveluiden toimintaa voidaan tehostaa alueella uudisrakennuksen myötä. Uudisrakennus mahdollistaa myös muiden toimijoiden mukaan oton, yhteisö- ja liikuntatilat suunnitellaan mahdollistamaan yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden iltakäyttö. Kaupungin taloussuunnitelmaan on varattu määrärahaa hankkeelle vuosille 2019-2021. 1.2. Lapsi ja oppilasmäärän tarkastelu Märynummen, Vaskion ja Tavolan alueella asui 0-6 vuotiaita lapsia vuonna 2018 kaikkiaan 114 lasta, joista lakisääteisten varhaiskasvatuspalveluiden piirissä oli 74 lasta. Tavoitteena on, että yhä useampi alle kouluikäinen olisi varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä lähitulevaisuudessa (kattavuuden nousu). Syntymävuosi Ikäluokan koko 25250, 25260 + Tavola (24800) Varhaiskasvatuksen kattavuus ikäluokasta 2013 20 2014 31 2015 18 2016 19 2017 10 2018 16 3/2019 3 Yhteensä 117 lasta (1) keskimäärin n. 65% ja on edelleen nousussa. Vuonna 2013 syntyneistä n. 90% vaka:ssa Ennuste 2023 90 (ennuste) tavoite keskimäärin 85% kattavuus (1) Märynummen päiväkodissa on esiopetuksessa myös Halikon vastaanottokeskuksen asukkaita (vuosittain 1-4 lasta), jotka eivät näy alueen lapsimäärissä. Viisivuotiaiden lasten maksuton varhaiskasvatus (20h/vko) on tuonut ja tuo edelleen lisää lapsia asiakkaaksi Märynummen päiväkotiin. Alueen perhepäivähoitopaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Tavolaan kaavoitettu uusi asuinalue lisännee päiväkodin ja koulun asiakasmääriä tulevaisuudessa. Märynummen koulun oppilasennuste Luokat 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 1.lk 9 13 15 5 13 5 9 2.lk 10 9 13 15 5 13 5 3.lk 18 10 9 13 15 5 13 4.lk 10 18 10 9 13 15 5 4
5.lk 17 10 18 10 9 13 15 6.lk 19 17 10 18 10 9 13 Yht. 83 77 75 70 65 60 60 1.3. Hankesuunnittelun eteneminen Hankesuunnittelu on tehty moniammatillisessa työryhmässä, jossa on ollut edustus lasten- ja nuorten palveluista, kaupunkikehityspalveluista sekä alueen yhdistyksistä. Työryhmän jäsenet: Hannamari Murto koulun rehtori Reetta Laaksonen päiväkodinjohtaja Pia Setälä lasten- ja nuorten palveluiden johtaja Johanna Paananen nuorisopalvelupäällikkö Anna Karlsson varhaiskasvatuspäällikkö Jari Niemelä apulaiskaupunginjohtaja Mika Mannervesi kaupunkikehitysjohtaja Tommi Kaarto talonsuunnitteluarkkitehti Kristiina Krapu arkkitehti Janne Lehto tilapalvelujen kaupungininsinööri Laura Leivo kyläyhdistyksen pj Sanna Puro kotikoulutoimikunnan edustaja Laura Kaikkonen pvk vanhempaintoimikunnnan edustaja Työryhmä on kokoontunut kokonaisuudessaan kolmesti. Lisäksi virkamiehistä koostunut työryhmä on työstänyt hankesuunnitelmaa neljästi. 1.4. Hankkeen sisältö Hanke käsittää vanhan ns. yläkoulu- ja talousrakennuksen purkamisen, päiväkoti/koulu uudisrakennuksen sekä vanhan alakoulun korjaamisen. Uudisrakennukseen tulee varhaiskasvatuksen toimitilat apu- ja koulun kanssa yhteisine henkilöstötiloineen, koulun perusopetustilat, molempia toimintoja palveleva liikuntasali oheistiloineen sekä tarvittavat keittiö-, ruokailu- ja hallintotilat. Piha-alue rakennetaan ja kalustetaan leikkivälineineen urakkaan kuuluvana. Hankkeen tarkempi laajuus tarkentuu yksityiskohtaisen rakennussuunnittelun valmistuttua. Laajuutta kuvaava huonetilaohjelma on hankesuunnitelman liitteenä (liite 1). Huonetilaohjelman perusteella arvioitu bruttototeutuslaajuus on n. 1400 hm2. Vanhan alakoulurakennuksen ala- ja yläpohjien eristeet vaihdetaan, sisäpinnat ja ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan. Alakoulun tilat korjataan lasten ja nuorten palvelujen sekä alueen yhdistysten yhteiskäyttöön. 1.5. Uudisrakennuksen sijaintipaikka ja perustelu Rakennushankkeelle on sopiva sijoituspaikka nykyisen Märyn koulun ns. yläkoulurakennuksen paikalle, jossa maasto on varsin tasaista. Tontilla on 5
yläkoulun purkamisen jälkeen rakennusoikeutta jäljellä n. 2.700 m2. Tontin kaavamerkintä YO on vuodelta 1987 ja se on hieman vanhentunut suhteessa nykypäivän merkintöihin. Kaavamerkintä sallii opetusrakennusten rakentamisen. Kulku- ja huoltoliikennöinti koululle järjestetään tontin pohjoispuolella kulkevan Vanikkatien kautta, josta on suora kulkuyhteys tontille. Henkilökunnan pysäköinti osoitetaan tontin koilliskulmasta (liite 3). Uudisrakennus tulee pienentämään oppilaiden välituntipihaa ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa koulun vieressä olevaan urheilukenttä aluetta kehitettäisiin vielä paremmin koulun sekä päiväkodin ja alueen asukkaiden vapaa-ajan tarpeita palvelevaksi. Rakennettaessa uusi rakennus nykyisen Märynummen koulun tontille, voidaan luopua kahdesta varhaiskasvatuksen tilasta. Alakouluun sijoitetaan kädentaitojen tiloja sekä tilat lasten ja nuorten palvelujen, kyläyhdistysten ja muiden iltakäyttöryhmien yhteiskäyttöön. Yhdistämällä kolme eri toimialuetta (koulu, päiväkoti, nuoriso) samaan kokonaisuuteen mahdollistetaan pääsy pienempiin käyttö- ja hoitokuluihin sekä tätä kautta vastataan kaupungin sopimiin tavoitteisiin pienentää hiilijalanjälkeään (kuntien energiatehokkuussopimus). Tyhjiksi jäävät rakennukset voidaan asettaa myyntiin, koska kaupungilla ei ole niille käyttöä. 1.6. Hankkeen pedagoginen tarkastelu Uudisrakennuksen joustavasti muuntuvat sisätilat mahdollistavat varhaiskasvatus- ja alakouluikäisten lasten 1-6 luokkien perusopetuksen, aamuja iltapäivätoiminnan, erityisopetuksen, koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen, leikkikouluryhmien, avoimen päiväkodin, metsätoiminnassa olevien ryhmien sekä esiopetuksen toiminnan. Tilat mahdollistavat lasten nivelettömän siirtymän esiopetuksesta perusopetukseen ja tulevaisuudessa myös esi- ja alkuopetuksen yhteisopettajuuden. Koulun ja päiväkodin yhteiskäytössä tulevat olemaan ruokasalin, musiikkitilan ja liikuntasalin tilat sekä vanhaan alakouluun saneerattavat yhteisötilat, luovan toiminnan ja erikoisluokkien tilat sekä ulko-oppimistilat. Päiväkodin ja koulun henkilöstöllä on yhteiset sosiaali-, tauko- ja työskentelytilat. Oppilashuollon henkilöstölle varataan vastaanottotilat. Varhaiskasvatus laajentaa palvelutarjontaa Märynummella kehittämällä ja lisäämällä varhaiskasvatuksen ryhmien metsätoimintaa, aloittamalla metsäeskarin ja tuomalla alueelle avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Päiväkotiin ei ole suunnitteilla perinteisiä lapsiryhmien toimintatiloja, vaan kaksi toimintatilakokonaisuutta, joissa paikkoja on yhteensä reilu 80. Jakotiloja tulee olla riittävästi mahdollistamaan pienryhmätoiminta, jolle koko päiväkodin arkitoiminta tulee perustumaan. Tiloihin tarvitaan ergonomiset kalusteet sekä aikuisten että lasten käyttöön ja akustiikkaan tulee kiinnittää huomiota tilojen ollessa avarat. Päiväkotiin tulee suunnitella riittävät varastotilat sekä huomioida lasten liikkumiseen kannustavat tilaratkaisut. Erityistä huomiota tulee kiinnittää riittäviin eteis- ja kuivaustiloihin sekä vaatesäilytykseen (runsas metsätoiminta). 6
Tieto- ja viestintäteknologiset tarpeet varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on huomioitava. Koulun kannalta tärkeää on, että jokaista tilaa tulee voida käyttää oppimisen tilana ja kaikille oppijoille tulee löytyä mahdollisuus rauhalliseen oppimistilaan. Monikäyttöisyys toteutuu, kun tilat ovat muokattavia ja kalusteet ja opetusmateriaali siirrettäviä. Koulussa ei ole perinteisiä yhdelle opettajalle ja oppilasryhmälle korvamerkittyjä luokkia, vaan erilaisia oppimistiloja, joissa huomioidaan oppijoiden erityistarpeet. Esiopetuksen tilat sijaitsevat lähinnä koulun oppimistiloja ja yhteiskäyttö on mahdollista. Varastotiloja tulee olla riittävästi sekä materiaaleille että keskeneräisille töille. Sekä pehmeän, että kovan käsityön tiloissa tulee voida työskennellä joustavasti. Akustiikka tulee huomioida koko rakennuksessa. Digitaaliset ja tietotekniset valmiudet tulee olla koko rakennuksessa. Henkilökunnalla tulee olla rauhallista työskentely- ja suunnittelutilaa luokkatilojen yhteydessä. Liikuntatilojen suunnittelussa on huomioitava eri käyttäjäryhmien tarpeet. Välinevaraston suunnittelussa huomioidaan välineiden helppo saatavuus ja siirrettävyys ja eri käyttäjäryhmien varastotilat. Iltapäiväkerho tulee toimimaan alakoulurakennuksessa koulupäivän jälkeen. Iltapäiväkerho tarvitsee säilytystiloja tarvikkeille ja materiaaleille. Uudisrakennuksen tilojen ja ulkoympäristön suunnitteluun ovat vahvasti vaikuttaneet uudistuneet varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat, joissa oppimisympäristön ei ajatella asettuvan perinteisiin päiväkodin ja koulun ryhmä- ja luokkatiloihin eikä rajautuvan vain seinien sisäpuolelle. Piha ja lähimetsät nähdään tärkeänä kasvatus- ja oppimisympäristönä. Metsätoiminnan ja luonnossa oppimisen mahdollistavat monimuotoiset piha-alueet sekä vähän edemmäs metsään rakennettava metsätoiminnan rakennelmat 1.7. Uudisrakennuksen piha Uudisrakennuksen piha-alueelta rajataan pienimmille lapsille oma alue. Pihalla on luonnostaan korkeuseroja ja erilaista puustoa, joten sinne saadaan sijoitettua erityyppisiä toiminta-alueita niin pienille kuin vähän varttuneemmillekin lapsille. Pihan pintamateriaali toteutetaan nykyisiä turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Alueet, joilla on putoamisvaara, toteutetaan hyväksytyllä turvallisella materiaalilla. Pihalle asennettava leikkivälineistö sisällytetään urakkaan erillisen leikkivälineluettelon mukaisesti. 2. HANKKEEN TOTEUTUS 2.1. Hankkeen toteutusmuoto Tavoitteena on toteuttaa puurakenteinen yksiaineinen (hirsi) ja yksikerroksinen päiväkoti/koulurakennus. Hankkeen arkkitehtisuunnittelu toteutetaan kaupungin omana työnä kuullen päiväkodin ja koulun edustajia. Erityissuunnittelu sisällytetään urakkaan. 7
Kaupungin olemassa oleviin resursseihin nähden hankkeen toteutusmuodoksi esitetään teknisten toteutusten urakkaa, jossa arkkitehtisuunnittelu on omaa ja muu suunnittelu sisältyy urakkaan. Rakennustekninen valvonta pyritään suorittamaan itse, mutta LVIS-töiden osalta valvonta hankitaan markkinoilta. 2.2. Hankkeen luonnos- ja toimenpidesuunnitelmat Hanketta varten on laadittu tontin käyttösuunnitelma (liite 3) sekä luonnos rakennuksien pohjaratkaisuista. 3. RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET 3.1 Sisäilmasto Tiloihin suunnitellaan ja asennetaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä tilojen käytön asettamien vaatimusten mukaisesti. Jotta tilat olisivat mahdollisimman energiatehokkaita ja sisäolosuhteiltaan tavoitellun tasoisia, tilojen olosuhteita ohjataan tarpeen mukaisesti nykyaikaisella automaatiojärjestelmällä, joka on varustettu hiilidioksidi, kosteus ja lämpötila-antureilla. Koska päiväkoti voi toimia päivystävänä päiväkotina eli toimii myös kesäkuukausina, sisäilmaston tavoitearvo määritellään sisäilmastoluokituksen mukaisesti koko rakennukseen tasoon S3, sisäilmaluokitus 2008 (RT 07-10440). Puhtausluokkatavoite on P1. 3.2. Valaistus Valaistuksessa pyritään mahdollisimman energiatehokkaaseen ja tarpeen mukaiseen valaistukseen. Kaikki valaisimet toteutetaan led-valaisimilla sekä sisällä että ulkona. Sosiaalitilojen ja käytävien ohjaus tapahtuu liiketunnistimilla. Ulkona valaistuksen määrää ohjataan havaitun liikkeen mukaan liiketunnistimilla. Ohjaus toteutetaan KNX-tekniikalla. 3.3. Rakennustekniikka Tavoitteena on rakentaa rakennusteknisesti toimiva, terve ja turvallinen päiväkotirakennus, joka toteutetaan kokonaan säältä suojassa. Sääsuoja voidaan poistaa vasta kun koko julkisivu vesikattoa myöden on valmiina. Rakennus perustetaan maanvaraisesti maaperätutkijan ja rakennesuunnittelijan erillisten suunnitelmien mukaisesti. Rakennus toteutetaan pääosin hirsirakenteisena nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti. Rakennusmateriaalien tulee olla luokiteltu tasoon M1. Energiatehokkuuslukutavoite on 120 kwh/nm2, lisäksi uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen, kuten aurinkopaneelit. Energiatehokkuusluokka tavoite on B. Ilmavuotolukutavoite on 0,8. 3.4. Talotekniikka 8
Rakennuskohde käsittää seuraavat LVIAS-järjestelmät: - lämmitysjärjestelmät, kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys - LTO-järjestelmät, pyörivä lämmöntalteenotto - vesi- ja viemärijärjestelmät - ilmastointijärjestelmät - automaatiojärjestelmät - sähköjärjestelmät - atk-järjestelmät Hanke suunnitellaan ja toteutetaan vähähiilisenä ja energiatehokkaana elinkaarikustannukset optimoiden. 3.4.1. Lämmitysjärjestelmä Rakennuskohde sijaitsee pohjavesialueella, joten maalämpöä ei voida pohjaveden pilaantumisriski huomioiden toteuttaa. Osa lämmityksestä voitaneen toteuttaa ilma-vesilämpöpumpuilla, mutta se ei yksistään riitä kattamaan kokonaislämmöntarvetta vaan lisäksi tarvitaan öljylämmitystä. Rakennusvaiheessa varaudutaan siihen, että rakennus on mahdollista liittää alueelle mahdollisesti joskus tulevaan aluelämpöverkkoon. Lämmönsäätö tehdään LVI 41-10230 (KH 23 00192) ohjeen mukaan. Lattialämmityksen mitoituksessa on huomioitava kalustuksella peittyvä lattia-ala. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätöventtiileineen, jotka sijoitetaan lattiatason yläpuolelle helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin kaappeihin. Jakotukkikaappien lattian rajapinnassa käytetään tehdasvalmisteisia läpivientilevyjä sekä taivutuskaaria. Jakotukkikaappeina käytetään ylivuotoputkella varustettuja malleja, joista ylivuoto- vesi johdetaan lattiakaivolliseen tilaan. Mikäli ylivuotoputkea ei ole mahdollista viedä lattiakaivolliseen tilaan, käytetään jakotukkikaapeissa vuotohälyttimiä. 3.4.2. Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennus liitetään Salon kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Vesi- ja viemärijärjestelmän ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI 20-10328. Viemäreiden ääniteknisen suunnittelun apuna voidaan käyttää rinnalla Uponorin HTP- käsikirjaa. Kiinteistön vesijohtojen nousulinjat sijoitetaan omaan nousukuiluunsa tai yhteisessä LVI- kuilussa erilliseen osaan. Nousujohtojen alapäät varustetaan vuodonilmaisimilla, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kiinteistön pinta- ja perusvedet johdetaan sadevesiviemäriverkostoon. Vesimittarit varustetaan pulssinantolaitteilla ja ne liitetään kulutusseurantajärjestelmään. 9
Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiileitä ja lämpimän käyttöveden kiertojohdoissa mittayhteellisiä linjasäätöventtiileitä. Lämpimän käyttöveden kiertopumppuna käytetään märkämoottoripumppua pronssipesällä. Jakotukit sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Kaappeina tulee käyttää ylivuotoputkella varustettuja malleja, joista ylivuotovesi johdetaan lattiakaivolliseen tilaan. Mikäli ylivuotoputkea ei mahdollista viedä lattiakaivolliseen tilaan, käytetään jakotukkikaapeissa vuotohälyttimiä. Kiinteistön vesijohdon liitospaikan ja liitoksen mahdolliset ehdot suunnittelija neuvottelee Salon Veden kanssa. Suunnitelmissa esitetään vesijohdon liitospaikka sekä korkeusasema ja painetaso. Vesijohtoverkoston materiaalina käytetään yleensä komposiittiputkea. Haaroitukset tehdään tehdasvalmisteisin osin. Vesijohtojen painekokeet määritellään tehtäväksi työselityksessä. Kantavien alapohjien alle sijoitetuille viemäreille määritetään yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. 3.4.3. Ilmastointijärjestelmä Tilakohtaiset ulkoilmavirrat ja suurimmat sallitut äänitasot määritellään vähintään YM 1009/2017 ja talotekniikkainfo.fi sisäilmasto ja ilmanvaihto oppaan mukaan ja ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Ilmanvaihtotuotteiden tulee olla tasoa. M1 Konehuoneissa tulee olla riittävät huoltotilat koneille ja sähkökeskuksille sekä riittävät sisäpuoliset huolto- ja kuljetusreitit konehuoneisiin ja huoltokohteisiin. Raitisilman sisäänotto suunnitellaan ilmastointikoneille edullisimmasta ilmansuunnasta, yleensä rakennuksen lähinnä pohjoista olevalta sivulta. Samalla varmistetaan, että etäisyydet poistoilmapisteistä ja tuuletusviemäreistä ovat määräysten mukaiset. Huomiota kiinnitetään raitisilmasäleikön sijoitukseen ja riittävän kokoiseen ulkoilmakammioon, jotta lumen pääsy koneille saadaan estettyä mahdollisimman hyvin. Käytetään standartin SFS 13030:n mukaan testattuja ulkosäleikköjä. Ulkoilmakammio varustetaan vesieristysmatolla ja kuivalla metallisella lattiakaivolla, joka viemäröidään vesilukolla varustetun lattiakaivon kautta. Ilmanvaihtokoneiden ilmanottoa yhteisestä kammiosta ei saa käyttää. Kammiot on eroteltava toisistaan konekohtaisesti esim. väliseinällä. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho SFP lasketaan LVI- ohjekortin 30-10529 (22.3.2013) mukaisesti ja esitetään em. kortin liitetiedoston Excel - taulukon avulla suunnitelmissa. Ominaissähkötehovaatimukset: - Tulo/poistojärjestelmä, max 1,8 kw/m 3 /s - Poistojärjestelmä, max 0,9 kw/m 3 /s Äänitasolaskelmilla varmistetaan, että esimerkkikoneen ääniarvoilla huonetiloille 10
vaaditut äänitasot saavutetaan. Ilmastointikoneiden tiiveys määritellään YM 1009/2017:n mukaan vähintään luokkaan A. Ilmastointikoneet suunnitellaan niin, että niiden huoltamiselle jää riittävät tilat, ohjeena on ko. koneen levyinen tila. Ilmastointikoneiden otsapintanopeus suunnitteluarvoilla ei saa ylittää 3,0 m/s. Mikäli koneosina on pattereita, joissa tiivistyy vettä, otsapintanopeus ei saa ylittää 2,5 m/s. Äänenvaimennusmateriaalien on oltava pinnoitettuja niin, ettei niistä irtoa hiukkasia tai kuituja ilmavirtaan. Käytetään energiatehokkaita EC-moottoreilla varustettuja kammiopuhaltimia. Ilmastointikoneiden suodattimet tapauskohtaisesti vähimmäisvaatimus: - tuloilmasuodatin SFS-EN ISO 16890 epm 1 50-65% - poistoilmasuodatin LTO- laitteille SFS-EN ISO 16890 epm 1 50-65% Suodatinkehyksenä ei saa käyttää pahvikehystä. Hienosuodattimet ovat lasikuitumateriaalista valmistettuja pussisuodattimia. Suodattimille määritellään varasuodattimet. Suodattimen mitoituksessa käytettävät virtausnopeudet: - Synteettinen materiaali nopeus max 0,5 m/s suodatinpintaan nähden - Lasikuitu nopeus max 0,2 m/s suodatinpintaan nähden LTO-laitteena käytetään ensisijaisesti korkean hyötysuhteen regeneratiivista hygroskooppista LTO-kiekkoa, tai LTO-levysiirrintä. LTO-levysiirtimen ja regeneratiivisillä laitteilla vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 73 %. Kanavien ja kanavaosien ovat tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokan P1 edellyttämällä tavalla valmistettuja. Kanavisto tehdään tehdasvalmisteisia kumirengastiivisteisiä kulma- ja T- kappaleita käyttäen. Äänen siirtyminen kanavien kautta huoneiden välillä estetään vaimennuksilla. Kanavisto suunnitellaan puhdistettavaksi kauttaaltaan. Säätöpelteinä käytetään vain hyvät äänitekniset toiminta-arvot omaavia säätöpeltejä esim. IRIS periaatteella toimivia säätöpeltejä. Ilmastoinnin päätelaitteet ovat heitto- ja puhalluskuvioltaan säädettävää mallia. 3.4.4. Rakennusautomaatio Rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan väylätekniikkaan perustuen. Järjestelmä on liitettävissä Internetyhteyden kautta etävalvontaan. Järjestelmä koostuu serveristä, alakeskuksista ja I/O-toimintamoduuleista, kenttä- ja väylälaitteista, alakeskusten tiedonsiirtoväylästä sekä kenttälaiteväylästä reitittimineen ja sovittimineen. Alakeskukset ja serveri varustetaan UPS laittein suojaamaan järjestelmälaitteita lyhyiltä sähkökatkoilta. Alakeskukset varustetaan graafisella käyttöpaneelilla 11
paikalliskäyttöä varten. Järjestelmään liitetään seuraavat laitteistot ja toiminnat: - LVI- järjestelmien ohjaus- ja säätöprosessit ja hälytykset. - Erillisohjaukset; erillispoistojen ohjaukset, valaistus- ja sulatusohjaukset. - Energian, sähkön ja vedenmittaukset. - Palopellit. 3.4.5. Kulunvalvonta Ovet liitetään kaupungin olemassa olevaan ESMI järjestelmään. Ovet tottelevat RFID kulkukortteja. Laajuudesta sovitaan kohdekohtaisesti. Murtohälyttimet kytketään samaan järjestelmään. 3.4.6. Kameravalvonta 3.4.7. Sähkö Ulkoalueet varustetaan valvontakameroin. Järjestelmävaatimukset: - Digitaalinen IP-kamera tekniikka. - Kamerat min. 4K resoluutio. - Hyödynnetään PoE tekniikkaa. - Yö- ja päiväkuvaus toiminto. - Cat6 kaapelointi (ei langatonta tekniikkaa). - NVR 1kk videokuvan tallennuskapasiteetilla. - Kohteessa 1 kpl fyysinen kameroiden tarkkailupiste varustettuna 24 näytöllä ja muilla tarpeellisilla hallintalaitteilla (näppäimistö ja hiiri). - Paikalliselle vastuuhenkilölle mahdollisuus tarkastella kameroita/tallenteita työpisteeltään lähiverkon ylitse. - Mahdollisuus etätarkasteluun Salon kaupungin valvomosta VPN tai vastaavaan verkkotekniikan ylitse. Rakennus liitetään Caruna Oy:n ylläpitämään sähköverkkoon. Liittymän koko määräytyy tarkemmin sähkösuunnittelussa. Rakennus liitetään Lounea Oy:n kuituverkkoon ja kaupungin ict-verkkoon. 4. RAHOITUS 4.1. Hankkeen määräraha Kaupungin taloussuunnitelmassa 2019-2021 on hankkeelle varattu kaikkiaan 3.700.000. Määrärahan jakautumista eri vuosille tarkastellaan uudelleen vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä. 12
5. AIKATAULU 5.1. Hankkeen aikataulu Hankkeen toteutusaikataulu: - hankesuunnitelman laadinta maalis - toukokuu 2019 - hankesuunnitelman hyväksyminen opetuslautakunta 11.6.2019 - arkkitehtisuunnitelmat valmiit loka-marraskuu 2019 - urakan kilpailutus marraskuu 2019 - ns. yläkoulurakennuksen purku syksyllä 2019 - rakennuksen rakentaminen helmikuu 2020 - maaliskuu 2021 - lopulliset pihaviimeistelyt sekä metsätoiminnan rakennelmat kevät 2021 - rakennuksen käyttöönotto elokuu 2021 - alakoulurakennuksen korjaus kesä-syyskuu 2021 6. KUSTANNUSARVIO 6.1. Hankkeen kustannusarvio Hankkeen rakennustöiden kustannusarvio on tavoitehintalaskelman (14.05.2019, Liite 2) mukaan n. 4.100.000 euroa (alv 0 %). Hankkeen kokonaiskustannukset jakautuvat seuraavasti: Ohjelmatilat 1420 m2 3 490 000 Rakennuttamiskustannukset 150 000 Vanhojen rakennusten purku 50 000 Istutus- ja pihatyöt 150 000 Kiinteistön valvontajärjestelmät 50 000 Hankevaraus 200 000 Lisäksi tontille jäävään vanhaan koulurakennukseen kohdistuvat muutos- ja peruskorjaustyöt sekä metsäpäiväkotitoiminnan edellyttämät rakennelmat lähimaastoon kustantavat yhteensä noin 500.000. Edellä mainitut työt suoritettaisiin uudisrakennuksen valmistuttua. Hankkeen tavoitehinnaksi muodostuu siten kokonaisuudessaan 4.600.000. 7. LIITTEET Liite 1: Tilaohjelma Liite 2: Tavoitehintalaskelma Liite 3: Asemapiirros luonnos Liite 4: Pohjakaavio luonnos Liite 5: Alakoulurakennus luonnos 13