1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain. Liitteessä X on kuvattu varhaiskasvatuksen volyymit kunnittain. 70 % 60 % VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE Päiväkodit Perhepvhoito Kotih.tuki 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue yht Varhaiskasvatuksen palvelurakenne vaihtelee kunnittain. Perhepäivähoidon osuus on suurin Luhangassa, Joutsassa ja Hankasalmella, Jyväskylässä toiminta on eniten päiväkotipainotteista. Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla painottuu yksityinen päiväkotitoiminta muita kuntia enemmän, mikä on niissä hyväksytty strateginen linjaus. Jyväskylässä yksityinen palvelu painottuu muita kuntia enemmän yksityiseen perhepäivähoitoon (korvausperuste-ero). Päivähoitomuodon järjestämistavan valintaan vaikuttavat osin ideologiset tekijät ja suurelta osin kunnan toimintaympäristöön liittyvät tekijät (esim. sijainti ja lasten määrä vaikuttavat yksityisten tuottajien kiinnostukseen tuottaa päivähoitopalvelua). Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla on käytössä yksityisen päivähoidon palveluseteli. Setelin perusteet ovat Laukaata lukuun ottamatta samanlaiset. Jyväskylässä on lisäksi käytössä erillinen palveluraha perhepäivähoitajan omien lasten hoidosta. Lasten kotihoidontuen kuntalisä on selvitysalueella käytössä vain Jyväskylässä (50 /kk/alle 2- vuotias).
2 Edullisimmin päivähoidon ja esiopetuksen palvelut järjestävät Luhanka ja Uurainen, korkeimmat kustannukset ovat Joutsassa ja Jyväskylässä. Selvitysalueen kunnilla (lukuun ottamatta Joutsaa) on ollut vuodesta 2006 alkaen voimassa sopimus seudullisesta päivähoidosta. Sen mukaan kuntalaiset voivat valita lapselle päivähoitopaikan kuntarajoista riippumatta. Sopimuksen mukainen liikkuvuus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Syyskuussa 2013 sopimuksen mukaisia päivähoitopaikkoja myytiin kunnittain seuraavasti: Jyväskylä myy Laukaa myy Muurame myy Toivakka myy Hankasalmelle 1 paikan Laukaalle 2 paikkaa Muuramelle 13 paikkaa Petäjävedelle 3 paikkaa Jyväskylälle 7 paikkaa Jyväskylälle 7 paikkaa Jyväskylälle 3 paikkaa Kaikkiaan Jyväskylä myy 19 paikkaa ja ostaa 17 paikkaa. Päivähoito nähdään selvitysalueen kaikissa kunnissa lähipalveluna, joka järjestetään mahdollisimman lähellä asiakkaita. Tämän vuoksi myös palveluverkko on varsin laaja. Useissa kunnissa (mm. Laukaa, Muurame ja Uurainen) on strategisena linjauksena lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta. Toivakkaan valmistuu yksityinen päiväkoti vuonna 2014. Hankasalmelle ja Petäjävedelle valmistuu uusi kunnallinen päiväkoti kesällä 2014 ja sen myötä ryhmäperhepäivähoito kunnassa loppuu. Jyväskylään valmistuu vuonna 2014 kaksi kunnallista päiväkotia ja lisäksi on tulossa kaksi uutta yksityistä päiväkotia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan päivähoitoikäisten määrä kasvaa selvitysalueella 3 % (n. 200 lasta) vuoteen 2029 mennessä. Suurinta kasvua ennustetaan Petäjävedelle (+ 23 %) ja Toi-
2012=100. 3 vakkaan (+ 7 %). Sen sijaan Joutsassa ikäryhmä pienenee 26 %. Muissa selvitysalueen kunnissa muutos vaihtelee välillä 2% - + 4 %. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012-2029: +3% 3 1-6 -vuotiaat 110 Jyväskylän selvitysalue 100 90 80 2 012 2017e 2021e 2025e 2029e Lähde:Tilastokeskus Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi 2 012 2017e 2021e 2025e 2029e 1-6 -vuotiaat 13 573 13 850 14 143 14 173 13 990 2011=100 100 102 104 104 103 1-6 -vuotiaat 364 915 369 459 373 819 373 733 369 253 2011=100 100 101 102 102 101 1-6 -vuotiaat 18 932 19 091 19 271 19 171 18 843 2011=100 100 101 102 101 100 Jyväskylän selvitysalue Päivähoidossa* 6 332 6 461 6 598 6 612 6 527 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2011 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.
4 Perusopetus Perusopetuksen kouluja on kunnittain seuraavasti: Alakoulut Yläkoulut Kpl Oppilaita Alle 30 opp 30-50 opp Kpl Hankasalmi 4 317 1 1 Joutsa 3 259 2 1 Jyväskylä 41 8181 2 4 15 Laukaa 13 1678 3 4 3 Luhanka 2 55 1 1 Muurame 4 892 2 1 Petäjävesi 3 340 1 1 Toivakka 2 222 1 1 Uurainen 4 342 1 1 Selvitysalue yht 76 12286 8 15 24 Selvitysalueella on kaikkiaan 8 alle 30 oppilaan ja 15 30 50 oppilaan alakoulua. Edullisimmin perusopetuksen järjestävät Laukaa ja Uurainen, kalleinta se on Luhangassa ja Toivakassa. Jyväskylän kaupunki järjestää mm. vieraskielistä opetusta ja vammaisopetusta yhteensä 28 muiden kuntien oppilaalle.
2012=100. 5 Useissa kunnissa (mm. Joutsa ja Jyväskylä) on tehty merkittäviä investointeja koulurakennuksiin viime vuosina. Investointeja on edelleen tiedossa, erityisesti Laukaassa on edessä merkittävä koulujen investointiohjelma. Alakouluverkkoon liittyviä tarkasteluja on valmistelussa tai päätetty mm. Joutsassa, Jyväskylässä ja Laukaassa. Kuntien rajaseuduilla (mm. Toivakka/ Hankasalmi, Luhanka/ Joutsa/ Jyväskylä) oppilaat käyvät jonkin verran koulua naapurikunnassa. Uurainen ja Äänekoski ovat neuvotelleet yhteisen koulun rakentamisesta Hirvaskankaan alueelle, mutta Äänekosken kaupunki on marraskuussa 2013 ilmoittanut irtautuvansa hankkeesta. Koulupalvelujen tarve kasvaa tilastokeskuksen ennusteen mukaan selvitysalueella 20 % (3.361 oppilaalla) vuoteen 2029 mennessä. 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2011-2029: +20% 7-15 -vuotiaat Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi 130 120 110 100 90 80 70 Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi 2 012 2017e 2021e 2025e 2029e 2 012 2017e 2021e 2025e 2029e 7-15 -vuotiaat 17 681 19 577 20 635 21 007 21 275 2011=100 100 111 117 119 120 7-15 -vuotiaat 527 458 546 078 561 772 569 032 572 904 2011=100 100 104 107 108 109 7-15 -vuotiaat 26 494 27 946 28 931 29 176 29 303 2011=100 100 105 109 110 111 Jyväskylän selvitysalue Oppilaat* 16 533 18 306 19 295 19 643 19 894 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Voimakkainta ennusteen mukainen oppilasmäärän kasvu on Toivakassa (+ 61 %), Petäjävedellä (+ 51 %) ja Uuraisilla (+ 41 %). Selvitysalueen keskiarvoa vähemmän oppilasmäärä kasvaa Joutsassa (- 8 %), Luhangassa (+ 4 %) ja Hankasalmella (+ 7 %).
6 Lukio Selvitysalueen kunnista lukio on seuraavissa: Oppilaita Hankasalmi 89 Joutsa 89 Jyväskylä (7 kpl) 3047 Laukaa 199 Muurame 185 Petäjävesi 76 Yhteensä 3685 Jyväskylän lukioista 6 on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioita ja yksi on yksityinen lukio. Muissa selvitysalueen kunnissa lukiot ovat kunnallisia. Joidenkin kuntien osalta on käyty keskusteluja lukion siirtymisestä koulutuskuntayhtymälle, mutta ne eivät ole edenneet päätöksiksi. Mm. Muuramessa on otettu kielteinen kanta siirtoon. Lukiotoiminta on kuntayhtymälle n. 1 milj /v tappiollista. Lukioverkon muuttamisesta lukuvuodesta 2016 2017 on tehty päätös ja sen jatkosuunnittelu menossa. Neljä lukiota yhdistetään kahdeksi lukioksi. Lisäksi Aikuislukio jatkaa. Tikkakosken lukion tilanne arvioidaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Luhangan oppilaat suuntautuvat pääosin Joutsan lukioon. Toivakasta ja Uuraisilta suuntaudutaan pääosin Jyväskylän lukioihin. LUKIOIDEN NETTOKULUT /OPPILAS 14000 12000 11360 11492 10000 8000 6000 7321 6193 8561 7478 4000 2000 0 Kuntien lukioista kalleimmat ( /oppilas) olivat Petäjäveden ja Joutsan lukiot, edullisimmat Jyväskylän lukiot. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen, että Hankasalmen lukion kustannukset poikkeavat merkittävästi muista samankokoisista lukioista. Kustannustason eroon voi vaikuttaa myös mm. yhteisten opettajien kustannusten jakoperusteet ja kiinteistökulujen laskentatavat.
2012=100. 7 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 16 18 vuotiaiden määrä ja sen myötä lukiokoulutuksen oppilasmäärä tulee selvitysalueella laskemaan lähivuosina, mutta lähtee sen jälkeen uudelleen nousuun. Vuoteen 2029 mennessä ikäluokka kasvaa 9 % (52 oppilasta). 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2012-2029: +9% 16-18 -vuotiaat 120 Jyväskylän selvitysalue 110 100 90 80 70 60 2 011 2017e 2021e 2025e 2029e Lähde:Tilastokeskus Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi 2 011 2017e 2021e 2025e 2029e 16-18 -vuotiaat 6 534 5 964 6 449 7 008 7 099 2011=100 100 91 99 107 109 16-18 -vuotiaat 193 495 177 343 181 100 189 059 190 972 2011=100 100 92 94 98 99 16-18 -vuotiaat 9 874 8 798 9 116 9 710 9 761 2011=100 100 89 92 98 99 Jyväskylän selvitysalue Lukion oppilaat* 601 549 593 645 653 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Selvitysalueen kunnista ikäluokka kasvaa voimakkaimmin Toivakassa (+ 91 %) ja Uuraisilla (+ 71 %). Sen sijaan Joutsassa ikäluokka laskee 25 %.
8 Vapaa-aikapalvelut Selvitysalueen kunnissa on vapaa-aikatoimen palvelupisteitä seuraavasti: Nuorisotila Uimahalli Jäähalli Hankasalmi 3 Joutsa 1 1 Jyväskylä 12 2 3 Laukaa 4 Luhanka Muurame 2 1 Petäjävesi 1 Toivakka 1 Uurainen 1 Näiden lisäksi Laukaassa on yksityinen kylpylä ja jäähalli sekä Jyväskylässä yksityinen kylpylä. Tämän lisäksi kaikissa kunnissa on liikuntahalleja/saleja. Erityisiä kulttuuritiloja on mm. Jyväskylässä, Muuramessa (kulttuurikeskus) ja Petäjävedellä (auditorio Miilu). Jyväskylässä on lisäksi maakunnallisesti käytettyjä vapaa-aikapalveluja. Näitä ovat mm. Jyväskylä Sinfonia, kaupunginteatteri ja useita museoita. Näiden nettokustannukset kaupungille ovat maksutuottojen ja valtionosuuksien jälkeen yhteensä noin 7,1 milj. (n. 53 /as). Lisäksi kaupunki avustaa joitakin pienempiä museoita ja toimijoita. Kulttuuriaitta verkosto tuottaa seudullisesti lasten kulttuuripalveluita lähes kaikille selvitysalueen kunnille.
9 Korkeimmat nuorisotyön kustannukset ( / 0 29 v) on Laukaassa ja alhaisimmat Muuramessa. Korkeimmat liikunnan ja ulkoilun kustannukset ( /as) on Muuramessa ja alhaisimmat Hankasalmella.
10 Kirjasto Selvitysalueen kunnissa on kirjastotoimintaa seuraavasti: Toimipisteitä Kirjastoautoja Hankasalmi 3 1 Joutsa 4 Jyväskylä 15 3 Laukaa 4 1 Luhanka 2 Muurame 2 Petäjävesi 1 Toivakka 1 Uurainen 1 Yhteensä 33 5 Jyväskylä tarjoaa kirjastoautopalveluja myös Muuramelle. Kaikki alueen kirjastot ovat osa Keski-kirjasto järjestelmää, mikä tarkoittaa käytännössä yhtä yhteistä kirjastotietokantaa. Jyväskylä ja Laukaa ovat supistamassa kirjastoverkkoa ja Hankasalmi kirjastoautopalveluja. Kirjastopalvelut on järjestetty edullisimmin ( /as) Muuramessa ja Uuraisilla, kalleimmat palvelut ovat Luhangassa.
11 Kansalaisopisto Kansalaisopistotoimintaa järjestetään selvitysalueella seuraavilla toimialueilla: - Joutsa järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella Toivakalle ja Kangasniemelle - Hankasalmi järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella Konnevedelle - Petäjävesi hankkii palvelut vastuukuntaperiaatteella Keuruulta - Jyväskylä järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella Luhangalle, Muuramelle ja Uuraisille - Laukaassa on oma kansalaisopisto Lisäksi Jyväskylässä ja Laukaassa (Lievestuoreella) toimii yksityinen kansalaisopisto. 30 25 26 KANSALAISOPISTOT /AS 27 20 15 10 11 9 15 14 7 13 10 5 0 Kansalaisopistoista Joustan kunnan ylläpitämä Puulan seutuopisto näyttäisi olevan kunnille kallein.
12 2. HENKILÖSTÖN POISTUMA JA SAATAVUUS Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan selvitysalueen kuntien sivistys- ja kulttuuripalvelujen henkilöstöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2029 mennessä seuraavasti: Kulttuuri- ja vapaa-aika 46 % Opettajat 42 % Päivähoito ja esiopetus 50 % Toistaiseksi kunnat ovat saaneet hyvin koulutettua henkilöstöä. Tätä edesauttaa merkittävästi Jyväskylän yliopiston laaja koulutustarjonta alan tehtäviin. Ainoastaan joihinkin aineenopetuksen tuntiopettajuuksiin on ollut joissakin kunnissa ongelmia saada hakijoita.
13 3. KUNTAJAON MUUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET JA VAIKUTUKSET Työryhmä totesi keskusteluissaan, että kuntajaon muuttamisella voi alueella olla hallinto- ja tukipalveluissa mm. seuraavia vaikutuksia: Työryhmä pyysi ja sai Jyväskylän kaupunkirakennepalveluista paikkatietopohjaisen tarkastelun seuraavien alueiden oppilastilanteesta vuonna 2018: o Petäjävesi, Uurainen ja Jyväskylä: Ylämäki Nyrölä Höytiä (alakoulut) ja Kintaus Kuohu (alakoulut) o Jyväskylä ja Muurame: Säynätsalo Kinkomaa Keljonkangas (ala- ja yläkoulut) o Toivakka ja Laukaa: Ruuhimäki Lievestuore (ala- ja yläkoulut) o Laukaa ja Jyväskylä: Vehniä Tikkakoski (yläkoulu) o Luhanka, Joutsa ja Jyväskylä: Tammijärvi (alakoulu) Koulupalveluja ja erityisesti tulevia investointeja olisi järkevää suunnitella yli kuntarajojen. Alueellinen suunnittelu esim. Keljonkankaan Kinkomaan alueella sekä haja-asutusalueilla helpottuisi, jos kuntarajoja ei olisi. Tämä koskee myös varhaiskasvatuksen palveluja. Tämä korostaa kuntalaisten lähipalvelujen periaatetta ja voisi jopa parantaa palveluja. Erikoisasiantuntijoiden (mm. erityisopetus, kieltenopetus, oppilashuolto, vapaa-ajanpalvelut) järkevä käyttö mahdollistuu yli nykyisten kuntarajojen. Erityisryhmien, mm. vammaisten ja maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen voisi tapahtua nykyistä laajemmin seudullisesti. Mikäli kuntajakoa muutetaan, kuntien sähköisiä järjestelmiä tulee kehittää sekä hallinnon sisäisissä toiminnoissa että kuntalaisten asioinnissa. Kuntajaon muutos sinänsä helpottaisi tätä kehittämistyötä. LIITTEET Palvelupisteiden kuvaus kartalla Kouluverkkotarkastelu Varhaiskasvatuksen volyymit