Valtiovarainministerio VM Lähettäjä: Aihe: Liitteet: Valtiovarainministerio VM VL: Lausuntopyyntö: Avoimen hallinnon III toimintasuunnitelma LAPS_lausunto_avoin_hallinto_III_toimintasuunnitelma.docx Lähettäjä: Tuukkanen Terhi (LAPS) [mailto:terhi.tuukkanen@oikeus.fi] Lähetetty: 2. maaliskuuta 2017 9:58 Vastaanottaja: Avoinhallinto VM Kopio: LAPS Lapsiasiavaltuutettu Aihe: VL: Lausuntopyyntö: Avoimen hallinnon III toimintasuunnitelma Hei, Lapsiasiavaltuutetun toimistolla ei ole tunnuksia lausuntopalveluun, joten toivomme, että kommenttimme välittyvät perille näin sähköpostitse. Liitteenä ovat kommenttimme, punaisella tekstillä. Ystävällisin terveisin, Terhi Tuukkanen YTT, ylitarkastaja/överinspektör/senior Officer Lapsiasiavaltuutetun toimisto/barnombudsmannens byrå/office of the Ombudsman for Children Vapaudenkatu 58 A, 3 krs, 40100 Jyväskylä, Finland terhi.tuukkanen@oikeus.fi puh/tel +358 295 666 851 mobile +358 50 381 0904 www.lapsiasia.fi www.lastensivut.fi Lähettäjä: Valtiovarainministeriö [mailto:noreply@lausuntopalvelu.fi] Lähetetty: 2. helmikuuta 2017 11:01 Vastaanottaja: Tuukkanen Terhi (LAPS) Aihe: Lausuntopyyntö: Avoimen hallinnon III toimintasuunnitelma Arvoisa vastaanottaja, Valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hanke pyytää lausuntoanne aiheesta: Avoimen hallinnon III toimintasuunnitelma (tavoitteet vuosille 2017-2019). Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön oheisen linkin kautta. https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=ca152357-b013-4af7-9e10- ca861cfaac49&respondentid=c14af686-fcd0-4c47-b359-d159eaf31c94 Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Voit pyytää tukea 1
palvelun käyttöön osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi. HUOM! Tämän viestin liitteenä saamanne linkki on organisaatio-/henkilökohtainen, joten ettehän jaa sitä edelleen. Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Tämä on lausuntopalvelu.fi:n lähettämä automaattiviesti. Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä verkkopalvelu. 2
Lausuntopyynnön taustatiedot Johdanto Suomi liittyi Open Government Partnership - kumppanuushankkeeseen vuonna 2013. Samana vuonna hyväksyttiin Suomen ensimmäinen kansallinen toimintaohjelma. Sekä ensimmäisen vuosien 2013 2015 että Suomen toisen vuosien 2015 2017 kansallisen toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena oli osallisuuden edistäminen. Kummassakin ohjelmassa oli neljä teemaa. Tavoitteena on kansalaisten luottamuksen kääntäminen nousuun ja vakiinnuttaminen korkealle tasolle. Tämä on mahdollista vain, jos hallinnon rakenteet, toiminta, palvelut ja uudistaminen ovat kansalaisille ymmärrettäviä ja osallisuus päätöksenteon valmisteluun, palveluiden suunnitteluun ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen on mahdollista. Tausta Avoimen hallinnon edistämisen tulee olla osa kaikkia hallinnontoimintaa ja uudistustyötä. Suomessa avoimen hallinnon toimintaohjelma koskee koko julkista sektoria. Kolmannen toimintaohjelman alkaessa käynnissä on mittavia hallinnon uudistushankkeita. Muutokset ja niiden lopputuloksena syntyvän uudenlainen hallinto tulee pystyä kuvamaan ja kertomaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Samoin on tärkeää, että maakuntahallinto alusta alkaen myös käytännön tason toiminnassa ja asenteessa on mahdollisimman avoin. Avoimuus ja julkisuus kulkevat käsi kädessä. Suomessa julkisuuslaki on erinomainen pohja. Sen kattavasta toimeenpanosta ja uudistustarpeista on huolehdittava. Tavoitteet Suomen Avoimen hallinnon III toimintaohjelmalla edistetään kansalaisten osallisuutta. Teemat vuosille 2017 2019 ovat ymmärrettävyys, avoin maakunta ja julkisuus. Teemojen alla on yhteensä kymmenen toimeenpantavaa sitoumusta, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ohjelman kuluessa ja sen päätteeksi. Linkit http://www.avoinhallinto.fi - www.oppenforvaltning.fi http://www.opengovpartnership.org - Aikataulu, vastausohjeet, valmistelijat Aikataulu
Lausuntoa pyydetään viimeistään 3.3.2017. Vastausohjeet vastaanottajille Toivomme kommentteja alla esitettyihin sitoumusluonnoksiin ja esityksiä niiden toteutumista kuvaaviksi mittareiksi. Valmistelijat Avoin hallinto-hanke/vm: Katju Holkeri, Arja Terho, Johanna Nurmi ja Sonja Joutsenlahti-Wuoristo, sähköpostit avoinhallinto(at)vm.fi tai etunimi.sukunimi@vm.fi 1. Tuetaan kaikkien mahdollisuutta osallistua Tuetaan eri osallisuusmuotojen käyttöä rinnakkain ja parannetaan kansalaisten suoria mahdollisuuksia osallistua hallinnon valmistelutyöhön. Huolehditaan osallisuuden esteettömyydestä. Sitoumus on tärkeä lasten näkökulmasta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa ja lasten mielipiteet tulee huomioida heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tämä velvoite koskee jokaista virkamiestä, joka suoraan tai välillisesti toimii lapsia koskevien asioiden parissa. Lasten mielipiteiden ja osallisuuden huomioimisen tulisi olla luontainen osa kaikkea virkamiestoimintaa. Yksittäiset ja pistemäiset toimenpiteet lasten osallisuuden edistämiseksi eivät riitä, vaan lapset tulee huomioida aina hallinnon lapsia koskevassa valmistelutyössä selvittämällä heidän mielipiteensä. Lasten mielipiteitä voi selvittää monin eri tavoin, esimerkiksi hyödyntämällä olemassa olevaa tutkimustietoa tai toteuttamalla kyselyjä tai haastatteluja lasten parissa. Kun pohditaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, esimerkiksi erilaisia osallisuusmuotoja, on tärkeää huomioida kaikki lapset. On syytä muistaa, että esimerkiksi edustukselliset nuorisovaltuustot tai lastenparlamentit edustavat vain pientä ja tietynlaista, tutkimusten mukaan muutenkin aktiivista ja akateemisesti lahjakasta joukkoa lapsia ja nuoria. Osallisuustoimenpiteitä ei tulisi kohdistaa yksinomaan heihin, vaan löytää osallisuusmuotoja, joiden kautta kaikki lapset pääsevät ilmaisemaan oman mielipiteensä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuuteen, esimerkiksi vammaisiin ja maahanmuuttajalapsiin. Toimenpide-ehdotus: Järjestetään virkamiehille koulutusta lasten osallisuudesta ja siitä, miten se huomioidaan omassa työssä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi osana Lapsen oikeuksien iltapäivää. Varmistetaan vastaavaa koulutusta kuntien ja maakuntien viranhaltijoille sekä lisätään etenkin kunnissa ja maakunnissa lasten hyvinvointia koskevien tietovarantojen, kuten Sotkanet-indikaattoripankin käyttöä. Mittariehdotus: Selvitetään, miten kansalaiset ovat käytännössä päässeet osallistumaan hallinnon valmistelutyöhön. Tärkeänä osana tätä selvitystä tulisi olla kansalaisten omat kokemukset, esimerkiksi lasten kokemukset siitä, miten he ovat tulleet kuulluksi hallinnon valmistelutyössä. 2. Huolehditaan siitä, että hallinnon valmistelemista uudistuksista ja palveluista on saatavilla selkeä kuvaus
Yhtenäistetään ja tuetaan entistä selkeämpää viestintää hallinnossa meneillään olevasta valmistelutyöstä ja hallinnon järjestämistä palveluista. Viestinnän suunnittelussa tulisi huomioida myös lapset. Lasten näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota selkokielisyyteen, konkreettisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Asiat tulee ilmaista tavalla, joka puhuttelee lapsia. Erityisen tärkeää lasten näkökulmasta on kohdistaa tiedottamistoimenpiteitä lasten kasvuympäristöihin eli niihin paikkoihin, joissa lapset ovat. Tiedottamista tulee suunnata erityisesti kouluihin, päiväkoteihin, lapsiperheiden koteihin, sosiaaliseen mediaan, nuorisotiloihin jne. On tärkeää kohdistaa viestintää suoraan lapsille, ei ainoastaan lasten parissa työskenteleville aikuisille. Toimenpide-ehdotus: Valitaan viestinnän kohteeksi lasten kasvuympäristöt. Lähetetään esimerkiksi koulujen rehtoreille ja opettajille tietoa ja materiaalia hallinnon lapsia koskevista asioista ja pyydetään heitä välittämään tietoa lapsille. Tämä voidaan yhdistää osaksi esimerkiksi yhteiskuntaopin opetusta. Hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun Lasten sivuja (www.lastensivut.fi) yhtenä viestintäkanavana alakouluikäisten lasten suuntaan. Mittariehdotus: Selvitetään, kokevatko kansalaiset, ja lapset yhtenä kohderyhmänä, saaneensa riittävästi ja riittävän selkeää tietoa hallinnon valmistelemista uudistuksista ja palveluista. 3. Laajennetaan julkisuusperiaatetta yhtiöitettäviin julkisiin palveluihin Avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon turvaamiseksi julkisuusperiaatetta laajennetaan koskemaan myös yhtiömuodossa tuotettavia julkisia palveluja. 4. Yhtenäistetään julkisuuslain tulkintoja Edistetään julkisuuslain tulkintojen yhtenäisyyttä niin, että julkisuus on aina pääsääntö myös käytännössä. 5. Vahvistetaan julkisuuslakiosaamista hallinnossa Tuetaan julkisuuslakiosaamista huolehtimalla sen sisällyttämisestä virkamiesten ja viranhaltijoiden koulutukseen ja valmentamiseen. 6. Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. 7. Viestitään selkeästi mikä maakuntauudistuksessa muuttuu ja miksi Maakuntauudistuksen kuluessa huolehditaan siitä, että uudistuksen sisältö ja syy on viestitty selkeästi kansalaisille.
Myös maakuntauudistuksessa lasten näkökulma ja lapsille viestiminen on tärkeää. Ks. kohta 2. 8. Laaditaan uudesta maakuntahallinnosta selkeä ja ymmärrettävä kuvaus Uusi maakuntahallintomalli kuvataan selkeästi ja ymmärrettävästi kansalaisille. Myös maakuntauudistuksessa lasten näkökulma ja lapsille viestiminen on tärkeää. Ks. kohta 2. 9. Järjestetään maakuntajohdolle koulutusta avoimen hallinnon toimintatavoista Koulutuksessa hyödynnetään avoimen hallinnon tukipaketin materiaaleja ja erityisesti alueen kuntien kokemuksia ja käytäntöjä. Koulutuksessa lapset on hyvä huomioida yhtenä tärkeänä kohderyhmänä. 10. Päivitetään avoimen hallinnon periaatteet yhteistyönä koskemaan myös maakuntahallinnon toimijoita Ministeriöiden kansliapäälliköiden ja Suomen Kuntaliiton johdon allekirjoittamat avoimen hallinnon periaatteet päivitetään koskemaan myös maakuntahallinnon toimijoita. Periaatteissa olisi hyvä huomioida ns. erityisryhmien mukaan ottaminen, esimerkiksi lapset ja vammaiset. Jos puhutaan vain kansalaisista, unohtuu helposti se, että kansalaisia ovat myös ne, joiden ei ole aina niin helppo toimia aktiivisena kansalaisena. Jos nämä erityisryhmät olisi huomioitu jo periaate-tasolla, syntyisi vahvempi velvoite ottaa nämä ryhmät huomioon joka tasolla.