Vuosi 2019 hinnoitteluperusteet PALVELU HINNOITTELU- PERUSTE YKSIKKÖ- HINTA- ARVIO Uusi yksikköhinta alkaen KÄYNTI- ARVIO LISÄSELVITYS Lääkär

Samankaltaiset tiedostot

Vuosi 2019 hinnoitteluperusteet PALVELU HINNOITTELU- PERUSTE YKSIKKÖ- HINTA- ARVIO Uusi yksikköhinta alkaen KÄYNTI- ARVIO LISÄSELVITYS Lääkär

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2018

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO ,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

/ Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä:

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

monien makujen maustaja

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Työkykyjohtamisen tila

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Ammatillinen koulutus. Asiahallinto 1400, esim. sopimushallinnan lukijakäyttäjäkoulutus. Asiakaspalvelu. Ensiapu 4. Eläketietous 2.

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA ALKAEN

Työterveyshuolto 2018

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot

TIETOSUOJAPOLITIIKKA LAPPIA KONSERNI. Hyväksytty: Yhteistyötoimikunta , asiakohta 28 Yhtymähallitus , asiakohta 103

TAHE-projekti Kymenlaaksossa

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Kalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Uudista ja uudistu 2011

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Transkriptio:

Vuosi 09 hinnoitteluperusteet PALVELU HINNOITTELU- PERUSTE YKSIKKÖ- HINTA- ARVIO Uusi yksikköhinta.7.09 alkaen KÄYNTI- ARVIO LISÄSELVITYS Lääkärin vastaanottokäynti Käyntihinta 00,00 5 850 Peruskäynti Lääkärin vastaanottokäynti, laaja Käyntihinta 48,00 800 Yli 30 min, kaksoiskäynti, jolloin potilas käy välillä röngenissä tai labrassa, käyntiin saattaa liittyä normaalia suurempia materiaalikustannuksia sekä avustavan henkilöstön käyttöä; lääkärin kotikäynti Erikoislääkärivastaanottokäynti Käyntihinta 00,00 70 Käynnin korvaava konsultaatio 55,00 Lisäksi kunnalta peritään käyntiin sisältyvät tutkimuskustannukset toteutuneen mukaisesti Kirjevastaus, paperi-tai telekonsultaatio, konsultaatio ammattihenkilölle, josta tehdään asianmukainen sairauskertomusmerkintä Lääkäri Konsultaatio 7 600 Erikoislääkäri Konsultaatio 74,00 4 30 Asiantuntijahoitajapalvelut Käyntihinta 67,0 6 400 Sydän/reumahoitaja, psyk.sairaanhoitaja, muistihoitaja, haavahoitaja (koskien vaativaa haavanhoitoa), jalkahoitaja Muun avohoidon palvelut Käyntihinta 38,0 46 00 Esim. neuvola Laboratorio Käyntihinta 38,0 39 400 Röntgen Käyntihinta 38,0 55,00 5 600 Fysioterapia Käyntihinta 63,00 5 80 Konsultaatio 35,00 86 Hoitajien käynnin korvaava konsultaatio Sairaanhoitaja Konsultaatio,00 8600 Asiantuntijahoitaja Konsultaatio 44,0 000 Hammashuollon vastaanottopalvelut Peruspalvelut Käyntihinta 98,40 7 700 Suukirurgiset palvelut Käyntihinta 48,00 345 Kotisairaanhoitopalvelut Käyntihinta 73,00 0 400 konsultaatio 38,50 30 Kotisairaalapalvelut Käyntihinta 86,60 7 780 Konsultaatio 4,40 05 Kotikuntoujakson alkukartoi 39,68 5 Sairaalapalvelut Hoitoisuusluokka I Hoitopäivähinta 30,00 50 Hoitoisuusluokka II Hoitopäivähinta 75,00 6 300 Hoitoisuusluokka III Hoitopäivähinta 3,00 80 Palliatiivisen poliklinikan/vo. avohoitokäynnkäyntihinta 00,00 peruskäynti Käyntihinta 48,00 laaja käynti Psykososiaaliset palvelut Suorite Konsultaatio 55,00 Aikaperuste (alkava 45 min) 79,80 7 350 Kirjevastaus, paperi-tai telekonsultaatio, konsultaatio ammattihenkilölle, josta tehdään asianmukainen sairauskertomusmerkintä Käsittää perheneuvolatoiminnan, kuntousuunnittelun ja -ohjauksen sekä psykologi- ja puheterapiatoiminnan Käynnin korvava konsultaatio Konsultaatio 48,50 480 Kirjevastaus, paperi-tai telekonsultaatio, konsultaatio ammattihenkilölle, josta tehdään asianmukainen sairauskertomusmerkintä Kuntousuunnittelun työryhmät 65,95 87 Sosiaalipalvelut Todelliset kuntakohtaiset kustannukset Kustannuksiin mukaanluetaan oman henkilöstön palkat sivukuluineen todellisten kustannusten mukaisesti sekä yhteisten kustannusten nk. vyörytyserät

Audionomipalvelut Käynti Käyntihinta 86,70 30 Käynnin korvaava konsultaatio Konsultaatio 48,0 8 Vaativa kuulontutkijan vast.otto (,5 h) Aikaperuste 9,0 8 Kuulokojeen sovi (n. 4,5 h) Aikaperuste 356,30 5 Ryhmäkäynnit ) Useamman ammattilaisen osallistuminen työryhmään Asiakaskäsittely /ammattihenkilö Kirjevastaus, paperi-tai telekonsultaatio, konsultaatio ammattihenkilölle, josta tehdään asianmukainen sairauskertomusmerkintä 48,50 Kolme tai useampia ammattihenkilöitä esim. kuntoutuksen asiakastyöryhmät ) Hoidolliset ja hoidon korvaavat ryhmät esim. reuma-, sydän-, tupakasta vieroittautumisryhmä, depressioryhmä a) Yhden ammattilaisen vetämät ryhmät Sairaanhoitaja, terv.hoitaja tai fysioterap. Käyntihinta/hlö 9,00 30-60 minuuttia Käyntihinta/hlö 5,00 yli 60 min Psykologi, puheterapeutti tai lääkäri Käyntihinta/hlö 3,00 30-60 minuuttia Käyntihinta/hlö 8,00 yli 60 min Erikoislääkäri Käyntihinta/hlö 8,00 30-60 minuuttia Käyntihinta/hlö 3,00 yli 60 min b) Kahden ammattilaisen vetämä ryhmähoito esim. nivelrikkoryhmä, tasapainoryhmä, tulpparyhmä, painonhallintaryhmät ym. Mitkä tahansa kaksi ammattihenkilöä Käyntihinta/hlö 7,00 30-60 minuuttia Mitkä tahansa kaksi ammattihenkilöä Käyntihinta/hlö 5,00 yli 60 min 3) Yhden ammattilaisen osallistuminen työryhmään asiantuntijana Terv.hoitaja, sairaanhoitaja tai fysioterap. Aikaperuste (h) 4,40 Psykologi, puheterapeutti tai lääkäri Aikaperuste (h) 06,40 Erikoislääkäri Aikaperuste (h) 09,70 Käynnit muissa terveyskeskuksissa Kiireellinen hoito (päivystys) Maksusitoumuskäynnit Terveyskeskusvaihto Läpilasku Ko. terveyskeskuksen laskuttama käyntihinta Ko. terveyskeskuksen laskuttama käyntihinta Ko. terveyskeskuksen laskuttama käyntihinta

Satakunnan kuntakysely (Alustava luonnos) Vastaajaorganisaatio: Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Vastaajan nimi ja sähköpostiosoite: Hanna-Leena Markki, hanna-leena.markki@ksthky.fi Tähän kyselyyn antamani vastaukset perustuvat hallituksen päätökseen. Täsmennä, milloin hallituksen kokous pidettiin ja kerro myös päätöksen pykälä: Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähalli.6.09 40. Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa kantaanne sote-valmistelun jatkamiseen? Aseta mahdollisiksi katsomanne vaihtoehdot järjestykseen toteuttamiskelpoisuuden perusteella. a) Vapaaehtoisen maakunnallisen sote-kuntayhtymän, joka vastaisi peruspalveluista, valmistelun käynnistäminen b) Sairaanhoitopiirin toiminnan laajentaminen sekä sosiaali- että terveyspuolen peruspalveluihin c) Yhteistyön jatkaminen maakunnallisen verkostotyön kautta sekä yhteisten käytäntöjen juurruttaminen ilman organisaatiouudista d) Ei tehdä laajennettua yhteistyötä ennen uuden hallituksen linjauksia tai pakottavaa lainsäädäntöä. Vastaus: C. Mikäli sote-valmistelua jatketaan, mitkä osa-alueet olisivat näkemyksenne mukaan ensimmäisiä yhteisen tekemisen kohteita? Vastaus: ICT- ja asiakas- ja potilastietojärjestelmät, perustoimintoja tukevat tukipalvelut (esim. laboratorioja kuvantaminen) sekä kustannushyöty näkökulmasta valitaan Satasoten työryhmien parhaimmat esitykset (esim. katko-palveluiden yhteinen järjestäminen maakunnassa) Sote-uudistuksen ydintavoitteen saavuttamiseksi Ksthky esittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vertikaalisen integraation tehostamista: Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköä tulisi vahvistaa siten, että Satasairaalaan muodostuu vahva ja toimintakykyinen palveluintegraatiosta vastaava proaktiivinen yksikkö. Yksikön tavoitteena olisi aktiivinen hoito- ja lähetekäytäntöjen seuranta, jatkuvan tilannearvion ylläpitäminen ja nopea puuttuminen havaittuihin epäkohtiin. Toiminnan tulisi tukea sekä erikoissairaanhoidon että maakunnan perusterveydenhuollon yksiköitä ja tarvittaessa kyetä kiireellisesti jalkautumaan maakunnan yksiköihin tuoden käytännön apua esim. koulutuksen tai tarvittaessa jopa laitteistolainaamisen muodossa.

Yksikön vastuulla olisi myös hoitoketjuista vastaaminen ja niiden kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Yksikkö voitaisiin perustaa esim. 5 vuoden määräajaksi asettaen toiminnalle konkreettiset yhdessä päätetyt tavoitteet. Yksikön ydinosaamisen takia henkilöstöön tulisi kuulua useampia kokeneita yleislääketieteen erikoislääkäreitä, sekä tukihenkilöstä tilastojen analysoinnin ja päätöksenteon tueksi. Yksikön tehtävät tulisi rajata konkreettiseen potilastyön hallinnointiin maakunnallisen toiminnan tehostamiseksi. Yksikön ydintehtävänä ei tule olla akateemisen tutkimustiedon tuottaminen. 3. Mikäli haluatte valmistelun jatkuvan, minkä tahon haluatte toimivan maakunnallisen yhteistyön hallinnollisena alustana? Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin kaupunki Jokin muu Satakunnan kunta tai sote-kuntayhtymä, mikä? Vastaus: Annetuista vaihtoehdoista jokin muu riippumaton ja puolueeton toimija. Yhteistyö kohteesta riippuen hallinnoiva toimija voi vaihdella hankkeiden mukaan. 4. Oletteko valmiita antamaan Satakunnan jatkovalmisteluun työpanosta? Vastaus: Yhteistyökohteesta riippuen kyllä. 5. Oletteko valmiita antamaan Satakunnan jatkovalmisteluun rahoita kapitaatioperusteisesti? Vastaus: Ei, mutta yhteistyön kohteesta tai hankkeesta riippuen mahdollisesti kyllä. Kuntayhtymän ja jäsenkuntien osalta kapitaatioperusteinen rahoi voi olla enintään kertaluonteinen. 6. Mikäli osallistutte sote-valmisteluun jatkossa, nimetkää pääyhdyshenkilönne ja kirjoittakaa tähän myös hänen yhteystietonsa: Vastaus: Kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki, p. 044-4503 00 hanna-leena.markki@ksthky.fi 7. Mahdollinen sote-valmistelun jatko tarvitsee myös poliittisen ohjauselimen. Esittäkää näkemyksenne poliittisen ohjauselimen jäsenistä omalta osaltanne. Vastaus: C vaihtoehto ei näkemyksemme mukaan vaadi poliittista ohjausryhmää.

8. Oletteko valmiita ottamaan valmistelun lähtökohdaksi Satasoten projektisuunnitelman 06 mukaiset kaupunkien ja kuntien hyväksymät periaatetta (liitteenä)? Vastaus: Periaatteet tulee harkita ajanmukaisesti uudelleen. 9. Muut kommentit: Vastaus: Vastaukset kyselyyn on annettu kohdan C yhteistyömallin mukaisesti. Ksthky pitää tärkeänä maakunnallista yhteistyötä mm. kohdassa. esitettyjen asioiden osalta. Työpanoksen ja rahoituksen osoittaminen tulee valmistella yhteisesti sovittuihin kehittämiskohteisiin (esim. hankkeisiin mukaan lähteminen, yhteiskilpailutukset).

LIITE NRO 4 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN KATSAUS KSTHKY:SSÄ.6.09 Riskienhallinnan sääntöpohja ja organisointi Kuntayhtymän perussopimus..07 (Päivitetty Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksen myötä). Sisäinen ja ulkoinen riskienhallinta: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeis..04 ky:ssä. Ulkoinen valvontavastuu on tarkaslautakunnalla ja hallinnon- ja talouden tilintarkas BDO Audiator Oy:llä (JHTT Hannu Laurila). Hallintosääntö (Yv 6.5.07/7 ) -> määräykset mm. hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Tilintarkastaja tarkastaa onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntayhtymän riskienhallintatyö perustuu lukuun 0 ulkoisesta ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät suoritetaan asianomaisia lakeja ja säädöksiä noudattaen. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan organisoinnista, toteuttamisesta ja valvonnasta vastaa kuntayhtymän johtaja. Tehtäväalueiden vastuuhenkilöt vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sisäisestä valvonnasta omalla tehtäväalueellaan. Kuntayhtymällä ei ole päätoimista sisäistä tarkastajaa Toteutettuja riskienhallinnan ja valvonnan toimenpiteitä Riskien kartoita on tehty päivittäisen työskentelyn yhteydessä. Sisäinen valvonta on tuottanut pääosin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Osana riskienhallintaa kuntayhtymän vakuutukset tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Vahinkoja omaisuusriskit on ajantasaistettu säännöllisesti vuosittain. Toiminta on vakuutettu keskeytyksen, omaisuusriskin ja tapaturmien osalta. Riskianalyysejä on tehty toimintayksiköittäin vuonna 08. Henkilöstöriskien kartoi on toteutettu henkilöstökyselyllä vuosina 006, 00 ja 05. Eniten riskejä koettiin koituvan ergonomisista ja henkisistä vaaratekijöistä. Vuonna 07 aloitettiin kirjanpidon ja laskutuksen tarkas ja alv-velvoitteiden kartoi. Kartoituksella pyritään tarkastamaan ja valvomaan sisäistä taloushallinnon toimivuutta ja oikeellisuutta sekä nostamaan esiin mm. lisäkoulutuksen kohteita. Vuonna 07 tarkastettiin kirjanpito vuosilta 04-05 ja 6/08 mennessä kirjanpito ja lasku saadaan tarkastettua koko ajanjaksolta 04-07. Tarkas osoitti, että ko. kirjanpito oli oikein suoritettu ja alv-kannassa oli ainoastaan muutama inhimillinen kirjausvirhe, joista tehtiin muutokset kirjanpitoon ja haettiin takautuvat alv-saatavat asianmukaisesti verottajalta. Loppuraportti tarkastuksesta pidettiin keväällä 09.

LIITE NRO 4 Kuntayhtymän toiminnan seurantaa, raportointia ja itsearviointia on toteutettu johtoryhmän kokouksissa, laajennetuissa johtoryhmissä sekä esimies/alaiskeskusteluissa. Arviointi on ollut sekä toimintaan että talouteen liittyvää arviointia, joka on toteutettu osaksi etukäteisvalvontana osaksi jälkikäteisvalvontana. Tärkeimmät valvonnan osa-alueet ovat olleet: - talouden ja maksuvalmiuden seuranta - sopimusehtojen seuranta - palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä sopimusehtojen seuranta - toimintojen ja prosessien seuranta ja arviointi - asiakaspalautteen seuranta (palautejärjestelmä.3.07 lukien) - henkilöstötalouden tilan seuranta - työsuojelutoiminnan kehittäminen - tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen - osaamisen varmistaminen eri ohjelmien hankinnan yhteydessä - käyttöoikeuksien myöntäminen - terveysasemien palosuunnitelmien tarkistaminen - hyvän hallintotavan ja johtamisen kehittäminen Vuonna 08 laadittiin erilaisia ohjeistuksia (tarkennuksia), jotta voidaan varmistua oikeista menettelytavoista (esim. perehdytys- ja toimintaohje terveyskeskussairaalaan mukaan lukien Eurajoen osasto) sekä esim. henkilöstöohjeistuksia on tarkennettu. Suurimpina projekteina ovat olleet: - potilasturvallisuussuunnitelma - tietosuojaohje - arkistointiohjeistojen päivittäminen sekä asiakirjahallinnon toimintaohje Talouden ja toiminnan raportit on laadittu perussopimuksen mukaisesti Yhtymähallituksen kokouksissa on käyty läpi taloustoteumat ja suoritetoteumat, mahdolliset poikkeamat ja odotettavat muutokset palvelutuotannossa on käyty läpi ajankohtaiskatsauksessa Fyysisiä valvontatoimenpiteitä on laajennettu esim. kameravalvonnan osalta sekä lääkärinvastaanotolla ja osastolla. Kilpailutukset on toteutettu hankintalain mukaisesti ja sopimusten hallintaa on tehostettu Tietosuojalainsäädännön mukaiset liitteet on laadittu TTH sopimukset päivitetty mm. GDPR:n osalta Riskianalyysit on tehty yksiköittäin Asiakasprosesseja ja hoitopolkuja on päivitetty intraan Henkilöstöä on koulutettu mm. asiakaspalvelu ja tietosuoja-asioissa Vuosittainen kustannuslaskennan toteuttaminen on oleellinen taloudellinen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimenpide ja väline Viestintää on lisätty mm. tietosuoja-asioissa, henkilöstöinfoja laajennettu Päätöksenteon pohjia hallinnollisille päätöksille on tarkennettu Työsuojelu- ja työturvallisuusasioihin on kiinnitetty huomiota ja niitä edistetään. Talouden valvonnan toimenpiteenä on käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vahvistettu tilivelvolliset ja määritetty toiminnasta vastaavat henkilöt.

LIITE NRO 4 Keskeisimmät riskit Ksthky:ssä ja riskien todennäköisyys Toiminnallisten riskien valvonta ja hallinta on toteutettu koulutuksen, kehittämisen ja esimiestyön kautta. Eri maakunnalliset hankkeet ovat tässä mukana. Tietojärjestelmäriskejä pyritään minimoimaan ohjeistuksien, koulutuksen ja yhteistyön kautta esim. Satakunnan sairaanhoitopiirin, MIt:n kanssa sekä lisäksi potilastietojärjestelmätoimittajien kanssa laajojen yhteistyöryhmien kautta (Varsinais-Suomen ja Satakunnan Pegasos-yhteistyö sekä Effica Lifecare päivittämisen ohjausryhmät jne.). Yhteistyön syventämisen neuvottelut on aloitettu Harjavallan kaupungin kanssa perus ict:n osalta. Henkilöstöriskien valvonta ja riskienhallinta on toteutettu toiminnassa olevien raporttien ja suunnitelmien mukaan (henkilöstöraportti, suunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma). Henkilöstöriskien hallinta on useilla eri sektoreilla. Päivittäisvalvontaa toteutetaan henkilöstöinfojen ja osastokokousten muodossa sekä henkilöstökäsikirjan jatkuvan päivittämisen ja ohjeistuksien päivittämisen myötä. Taloudellisten riskien riskienhallinta on päivittäisjohtamista organisaation eri tasoilla. Valvontaa suoritetaan mm. ostolaskujen ja kassavirtojen seurannan osalta. Valtuutukset ja tilivelvollisten henkilöiden nimeäminen on osa vuosittaista prosessia taloudenriskien hallinnassa. Yhtymähallita informoidaan suurempien hankintojen osalta ajankohtaiskatsauksissa, vaikka itse päätöksenteko onkin delegoitu alemmas. Talousraportit laaditaan perussopimuksen mukaisesti ja yhtymähallita informoidaan taloustilanteesta joka kokouksessa. Talousraportit viedään myös tiedoksi jäsenkunnille. Vuosittain laadittu kustannuslaskentaraportti on osa riskienhallintaa suoritehintojen laskennan osalta ja samalla pystytään vertailemaan jäsenkuntien välistä kustannusten jakaantumista. Havaittuihin puutteisiin sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on puututtu mm. hallinnollisten päätösten myötä ja ohjeistuksien tarkentamisen kautta. Sopimushallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota myös osana maakuntavalmistelua. Vuonna 07 käyttöön otettu kuntayhtymän sisäinen intranet on tiedokanavana ja viestinnän osana parantanut osaltaan kuntayhtymän sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, koska viimeisimmät ohjeet ja säännöstö eri asiakokonaisuuksiin liittyen ovat yhteisessä käytössä. Tietoturvariskien varalta kuntayhtymällä on henkilökuntaa varten tietoturvaohjeis sekä ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat. Voimassa olevat ohjeistukset ovat: - tietoturvapolitiikka (03) - tietoturvaperiaatteet (03) - tietoturvatehtävät ja tietoturvan organisaatio (03) - tietoturvarikkomusten seuraamusasteikko (03) - tietosuojan seuranta ja valvonta suunnitelma (03 ja 08) - Käyttökatko-ohjeisto (05) - opiskelijan salassapito-ohje (05) Lisäksi kuntayhtymä ylläpitää ja konsultoi joidenkin jäsenkuntien sosiaalipalvelujen tietohallintoa, joka on lisännyt entisestään tietoturvariskin mahdollisuutta. Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti. Käyttöjärjestelmän muuttuessa tai järjestelmäntoimittajan teknisen tuen loppuessa ohjelmapäivityksen yhteydessä päivitetään myös käytettävät virustorjuntaohjelmat. 3

LIITE NRO 4 Muistutukset, kantelut ja oikaisuvaatimukset Muistuten, kanteluiden ja oikaisuvaatimusten käsittely osaltaan kuvastaa organisaation tilaa prosessien toimivuuden kannalta ja toiminnan sekä päätösten lainmukaisuuden tarkastelua. Muistuten ja kanteluiden määrä on laskenut pitkällä aikavälillä. Oikaisuvaatimusmäärä on pysynyt ky:ssä aiemmalla tasolla, jonka kautta hallinto-oikeudesta osaltaan saadaan lainsäädännön soveltamiseen ennakkopäätöksiä esim. vammaispalveluiden osalta. Pääsääntöisesti oikaisuvaatimukset ovat pitäneet eri oikeusasteissa. Muutamia asioita on palautettu uudelleen käsittelyyn osin uusin tiedoin ja muutamassa on muutettu ky.n päätöstä. 4

LIITE NRO 4 Kuntayhtymän nykytilanne riskienhallinnan näkökulmasta: Toiminnan kehittämisen kannalta keväällä 09 on linjattu strategisena riskinä sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen. Uudista on odotettu ja valmisteltu kauan ja tämän johdosta monet investoinnit, hankinnat ja toiminnan kannalta välttämättömien välineistöjen uusimiset on siirretty eteenpäin. Nyt kaikki tarpeet konkretisoivat yhteen hetkeen. Satakunnassa selvitetään parhaillaan kuntien kantoja vapaaehtoisen kuntayhtymän perustamineen sote palveluissa. Jos Satakuntaan muodostetaan hallinnollisesti yksi sote organisaatio, lakkaa KSTHKY olemasta uudistuksen yhteydessä. Jäsenkunnat käsittelevät sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun siirtämistä kuntayhtymälle (KES- SOTE). Asian realisoituessa riskienhallinnäkökulmasta asian valmisteluhenkilöstön riittävyys ja ictasiat ovat keskeisimmässä asemassa. Toiminnallisista riskeistä suurimpana ovat henkilöstöriskit, hoito- ja toimintaprosessien riskit ja tietojärjestelmiä koskevat riskit. Taloudelliset riskit tilinpäätöksien 07 ja 08 mukaisesti ovat tällä hetkellä vähäisempiä kuin esim. vuosi sitten, sillä kuntayhtymän taseessa on ylijäämää ja lainakanta on pienentynyt. Taloudelliset heilahtelut voivat kuitenkin olla vuosien välillä merkittäviä toiminnan volyymi, tuottojen logiikka ja aiempien vuosien tarkastelu huomioon ottaen. 5

LIITE NRO 4 Meneillään olevia tai valmisteluun tulevia riskienhallinnan asioita: Ajankohtaisia kilpailutuksia on edelleen valmistelussa Sopimusten tarkasta ja päivittämistä jatketaan Asiakasprosesseja ja hoitopolkuja päivitetään tarpeen mukaan intraan Henkilöstön sisäinen on mallinnettu ja aikataulutettu Sairauslomien ennaltaehkäisyksi ja vähentämiseksi ergonomiakorttikoulutuksen ja korvaavan työn mallin käyttöönottoa on tehostettu Tietosuojaohjeistuksia on täsmennetty viimeksi mm. 6.4.09. Kuntayhtymän johtaja on käynyt tarkaslautakunnassa läpi kuntayhtymän riskienhallintaa 6.9.08. Tarkaslautakunta on tarkastanut toimintakaudellaan mm. palkanmaksuprosessit, joiden johdosta lisäohjeista ja ta on valmisteltu. Tarkaslautakunta on tarkastanut ohjelmansa mukaisesti myös mm. lääkehoidon, jonka todettu toimivat ohjeistuksien mukaisesti. Kuntayhtymän johtaja on raportoinut tällä katsauksella sisäisen valvonnan toteutumisesta ja riskien hallinnasta yhtymähallita.6.09. Jatkotoimenpiteitä ja kehitettävää riskienhallinnannassa ja sisäisen valvonnassa: - Yhteistyön syventäminen ict-asioissa Harjavallan kaupungin kanssa - Henkilöstön sisäisen kalenterin käyttöönotto syksyllä 09 - Hallintosäännön päivittäminen syksyllä 09 - Tietojärjestelmien käyttöönoton valmistelu: työterveyshuolto, tietovaranto Pegasostietojärjestelmään - Kuntayhtymän viestintäsuunnitelman laadinta - Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta 6

Henkilöstö- ja suunnitelma 09 00

Henkilöstö- ja suunnitelma 09-00 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN.3. KOULUTUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA KORVAUS.3 3. YHTEISTOIMINTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAN OSALTA.3 4. TOTEUTUNEET TYÖ- JA VIRKASUHTEET SEKÄ KEHITYSARVIO 4 5. TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN..5 6. OSAAMISTA KOSKEVA ARVIO 8 7. TULOSYKSIKKÖKOHTAISET HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAT.0 8. TOTEUTTAMISSUUNNITELMA JA SEURANTA.

3. JOHDANTO HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan toimia, jotka ovat tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia sekä ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Osaamista on kehitettävä suunnitelmallisesti. Jokaisen työntekijän kehittämistarpeet selvitetään kehityskeskustelussa. Työntekijän osaamista kehitetään kaikissa työuransa vaiheissa työtehtävien vaatimusten perusteella sekä toimintayksikön tehtäväalueen kehittymisen mukana. Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suosi sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta on ammatillisen henkilöstökoulutuksen osalta suosi sekä ay-koulutuksen osalta ves/tes. Osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa ammatillinen henkilöstö on määritelty täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukseksi. Suosituksessa on myös todettu verkkoavusteinen osana ammatillista ta.. KOULUTUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA KORVAUS Tämä suunnitelma on Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän suunnitelma, jonka perusteella kuntayhtymä voi hakea korvausta. Koulukorvauksen perusteena oleva palkkakustannus lasketaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka korvaukseen oikeutettavien päivien määrällä. Koulukorvauksen määrä on 0 prosenttia korvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Laki taloudellisesti tueta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sisältää säännökset korvaukseen oikeuttavasta koulutuksesta (4 ) ja korvausmäärän perusteista (5 ). Kunnille ja kuntayhtymille korvauksen maksaa työttömyysvakuurahasto. Koulukorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuumaksusta, ja näin ollen se pienentää työnantajalle vakuuvuoden jälkeen määrättyä lopullista työttömyysvakuumaksua. TVR antaa työnantajalle päätöksen korvauksen määrästä lopullisen työttömyysvakuumaksun määräämisen yhteydessä. 3. YHTEISTOIMINTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAN OSALTA Laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 4 a (0..03/38) todetaan, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja suunnitelma.

4 Henkilöstö- ja suunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: ) toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; ) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; 3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; 4) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä 5) 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Henkilöstö- ja suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota: ) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä ) joustaviin työaikajärjestelyihin. Henkilöstö- ja suunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoi ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista. 4. TOTEUTUNEET TYÖ- JA VIRKASUHTEET SEKÄ KEHITYSARVIO Palvelussuhde 3..08 Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä Miehet Naiset Yhteensä 08 07 08 07 08 07 3 5 3 5 6 30 6 39 8 55 40

5 KEHITYSARVIO 09-00 Tavoite 09-00 Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä 4 50 Yhteensä 74 Vakituisen henkilöstön määrän väheneminen vuonna 09 sisälsi röntgentoimintojen liikkeenluovutuksen SataDiagille ( henkilöä). Kokoaikaisten lukumäärä työsuhteista vuonna 08 oli 4 työntekijää ja osa-aikaisia oli 40 työntekijää. N. 4 % henkilöstöstä teki osa-aikaista työtä vuonna 08 ja vuonna 07 osa-aikatyön määrä oli n. %. Osa-aikaisia eläkeläisiä oli 8 työntekijää. Osaaikaisuuksien syynä useimmiten on työntekijän oma pyyntö (lasten tai omaisten hoito, terveydelliset syyt tai opiskelu). Määräaikaisia palvelusuhteita voidaan tehdä perustellusta syystä tai se voidaan tehdä työntekijän omasta aloitteesta. Käytännössä tavallinen hyväksyttävä syy määräaikaisuudelle on työn luonne. Esimerkiksi työt voidaan järjestää projektiksi tai hankkeeksi, joilla on tyypillisesti alku, loppu, erillinen rahoi ja se muutenkin poikkeaa organisaation vakiintuneesta toiminnasta. Kausityöllä tarkoitetaan sesonkiluonteista työtä esimerkiksi kesä- tai jouluapulaisena. Sijaisuudet ovat yleensä selkeä, hyväksyttävä määräaikaisuuden syy, esim. vuosiloman tai sairasloman aiheuttama välitön työvoiman tarve. Henkilöstömuutokset 08: Kuntayhtymän vakanssien lukumäärä väheni 5 vakanssilla vuonna 08 johtuen laboratoriotoimintojen liikkeenluovutuksesta Satadiagille. Talousarvioon vuodelle 09 on sisällytetty yhden lääkärivakanssin täyttäminen sekä kotisairaanhoito/-sairaalan Tekoja tiimiin fysioterapeutin vakanssi. 5. TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN Varhaisen tuen malli Varhainen tuki -toimintamallin tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkykyä tai työssä suoriutumista uhkaavia tekijöitä, tukea henkilöstön työhyvinvointia, helpottaa esimiestyötä käsiteltäessä työkykykysymyksiä, edistää avointa vuorovaikuta ja lisätä välittämisen kulttuuria työpaikalla. Toimintamallin avulla seurataan sairauspoissaoloja, otetaan työkykyasioita puheeksi, järjestellään

6 erilaisia työkyvyn tukitoimenpiteitä ja joustavia työhön paluukäytäntöjä. Tavoitteena ei ole sairauspoissaolojen vähentäminen poissaolokäyttäytymistä vaikeuttamalla vaan työterveyden ja työkyvyn edistäminen sairauspoissaolojen hallinnalla. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen sekä puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille tasapuolisen, riittävän ja oikea-aikaisen työssä selviytymisen tuen. Korvaavan työn mallin kehittäminen Tulevaisuudessa keskeinen tarve on työn ja työntekijän ominaisuuksien yhteensovittaminen. Voimallisimmat muutostarpeet kohdistuvat työnantajan suuntaan. Kun vajaakuntoisen työntekijän työpanosta halutaan työmarkkinoilla hyödyntää, on syytä kehittää työtä ja sen tarjontaa. Työkyvyn heikentymisen ei tarvitse aina johtaa sairauslomaan eli työstä poissaoloon. Varhainen työhön paluu on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä ja paranemisen tukemista sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Jokainen asianmukaisesti järjestetty korvaavan työn päivä vähentää sairauspoissaolopäiviä. Korvaavaan työhön on luettu myös koulutuksen saaminen. Korvaavaa työtä voidaan pitää sairauspoissaolon vaihtoehtona ja ammatillisen kuntoutuksen pikkuveljenä. Ensisijaisesti kyse on väliaikaisesta työn aiheuttaman rasituksen vähentämisestä niin, että vajaakuntoinen saa kuntoutua entiseen työhönsä tekemällä vaihtoehtoista korvaavaa työtä. Korvaavan työn malli otettiin käyttöön.3.07 ja mallia kehitetään edelleen. Rekrytointi ja perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka auttavat uutta työntekijäämme hänen opetellessaan tuntemaan työpaikkaansa ja sen tapoja, työpaikan ihmisiä ja sidosryhmiä, työtänsä ja siihen liittyviä odotuksia. Yleisestä perehdyttämisestä voidaan vielä erottaa varsinainen työnopas, jossa tehtävät opitaan konkreettisesti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys on tärkeää monesta syystä: - syntyy positiivinen asenne organisaatioon ja työhön - yhteistyö uuden henkilön ja hänen esimiehensä ja työtovereidensa sujuu yhteisen tietotaustan avulla - helpottaa sopeutumista ja nopeuttaa täystehoisen työskentelyyn kehittymistä - vähentää alkuvaiheen epäonnistumisia ja virheitä - luo yhteistä ja toivottua organisaatiokuvaa.

7 Työterveyshuolto Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan henkilöstön työterveyshuollon palveluista vastasi vuonna 08 yhtymän oma työterveyshuolto sekä työterveyshuollon henkilöstön osalta heidän työterveyshuollon palveluistaan Terveystalon työterveyshuolto Harjavallassa. Työterveyshuolto käsittää sekä lakisääteisen työterveyshuollon että sairaanhoidon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty vuosille 05-09. Siihen kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (Kelan korvausluokka I) ja työterveyspainotteinen sairaanhoito (Kelan korvausluokka II). Toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ovat yhteistyön lisääminen työpaikan ja työterveyshuollon välillä, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy, työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen sekä luoda terveelliset työtavat, työolosuhteet ja työympäristö yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Työhyvinvointi Työhyvinvointia tuetaan mm. yhteisöllisen ja yksilöllisen harrastoiminnan kautt. Toimintaa koordinoi henkilöstökerho. Yhteisöllisessä toiminnassa on mm. koko henkilöstölle tarkoitettuja jumppia ja virkistysiltoja. Yksilöllistä harrastoimintaa tuetaan tyky-seteleillä. Työpaikkaruokailun subventoinnin lisäksi vuosittain henkilöstölle tarjotaan jouluateria. Johtaminen ja esimieskoulutukset Kehityskeskustelut käydään vuosittain esimiehen ja työntekijän välillä. Kehityskeskustelut voivat olla vuoro vuosittain myös ryhmäkehityskeskusteluja. Esimieskoulutuksia järjestetään vuosittain - kertaa vuodessa. Koulutuksissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja ohjeistuksia. Tarpeen mukaan käytetään myös ulkopuolisia kouluttajia. Johtaminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa johtaminen ja ihmisten johtaminen sekä oman johtajuuden kehittäminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Ikääntyneiden työkyvyn ja markkinakelpoisuuden ylläpitäminen Aktiivinen varhainen tuki, ammatillinen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla työnantaja ja työntekijä yhdessä voivat vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan omaan henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Ikääntyvän työntekijän asiat otetaan huomioon kehityskeskusteluissa.

8 6. OSAAMISTA KOSKEVA ARVIO Vuosittaisessa kehityskeskustelussa työntekijän ja esimiehen välillä käydään läpi tehtäväalueen ja tulosyksikön tavoitteet suhteessa henkilön omaan työpanokseen. Osaamisalueen kasvattamistarpeet kirjataan kehityskeskustelulomakkeeseen ja kootaan tulosyksiköittäin vuosittain. Lainsäädäntö tulee huomioida myös osaamista arvioitaessa vuosittain, mm. seuraavat lait: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/994: 8 (30..05/659) Täydennysvelvollisuus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee seurata terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä ja luoda edellytykset sille, että terveydenhuollon ammattihenkilö voi osallistumalla tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muilla ammatillisen kehittymisen menetelmillä ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan voidakseen harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja asianmukaisesti. Sosiaalihuoltolaki 53 (8..005/50) Kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarvittaessa tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Laissa itsessään ei ole määrää, mutta lain perusteluissa ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa todetaan, että riittävä määrä määritellään yksilöllisesti, 3-0 päivää vuodessa. Yleiset periaatteet vuosina 09-00: o Pitkiä osaamiskoulutuksia hyväksytään tapaus- ja tarvekohtaisesti. o Vuoden aikana voi tulla osaamisen lisäämiseen liittyviä koulutuksia, joita ovat mm. lainsäädännön muutoksiin / tulkintamuutoksiin liittyvät koulutukset o Yliopistojen erikoistumiskoulutuksiin vaadittavat koulutukset ja lakisääteiset koulutukset o tietojärjestelmiin (nykyisiin) liittyvät versiopäivitykset o Satakunnan sairaanhoitopiirin järjestämät koulutukset o Oppiportti-verkkokoulutukset.

9 KSTHKY:N YLEISET KOULUTUKSET VUOSIKELLO 09-00 Yleinen perehdytys Työsuojelun perusteet Hygieniahoitajan Työvaate Atk:n perusteet: - s-posti, Word, Excel Kirjaamis (kirjaaminen ja sen merkitys) Työterveyshuollon : TTH:n toimintasuunnitelma Potilasturvallisuus Haiproilmoitukset (potilasturvallisuus- ja työturvallisuusilmoiten tekeminen) Jätteiden lajittelu joulu tammi Tietosuoja marras loka helmi maalis Ergonomia syys huhti WebTallennus- Populus- elo heinä kesä touko Kirjaamis (kirjaaminen ja sen merkitys) Yleinen perehdytys Työsuojelun perusteet Hygieniahoitajan Työvaate Haiproilmoitukset (potilasturvallisuus- ja työturvallisuusilmoiten tekeminen)

0 7. TULOSYKSIKKÖKOHTAISET HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAT HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Henkilöstö vakituiset 3..08 määräaikaiset 3..08 54 8 Hallinnon ja talouden henkilöstöön kuuluvat kuntayhtymän johtaja, johtava ylilääkäri, johtava hoitaja, henkilöstöpäällikkö, toimistonhoitaja (Kokemäki), hallintosihteeri, toimistosihteeri, palkkasihteeri, laskentasihteeri, taloussihteeri, arkistosihteeri, potilastietojärjestelmävastaava, sovellusneuvoja, IT-asiantuntija, atk-tukihenkilö, atk-harjoittelija, palvelusihteerit() ja osastosihteerit (6), sosiaaliohjaaja, huoltomestari, ammattimies(), varastonhoitaja, siivoustyönohjaaja, laitoshuoltajat (8), välinehuoltajat (), ruokapalveluesimies, kokki () ja ravitsemistyöntekijä (9). Koulu Hallinnon ja talouden tehtäväalue koordinoi yleistä suunnitelmaa, johon liittyvät mm. työsuojelukoulutukset ja esimies- ja työhyvinvointikoulutukset. YLEISET KOULUTUKSET Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Esimiestyö Työsuojelu 0 Henkilöstö Poistumisharjoi 00 0,5 Henkilöstö Turvallisuus 00 0,5 Henkilöstö Työsuojelu Sisäinen 00 0,5 Ensiapukoulutukset (muu kuin hoitohlöstö) EA ja EA -koulutukset Sisäinen /SPR 0-5 Pegasos- Pegasos-ohjelman versiokoulutukset Sisäinen 00-30 Effica- Effica-ohjelman versiokoulutukset Sisäinen/ulkopuolinen 30

TOIMISTOPALVELUT Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Ensiapukoulutukset (muu kuin hoitohenkilöstö) Pegasospääkäyttäjäkoulutukset Palkanlaskenta Pegasos Titaniapääkäyttäjä EA ja EA -koulutukset Sisäinen/SPR Versiopäivityskoulutukset 4 3 Versiopäivityskoulutukset Versiopäivityskoulutukset Rondopääkäyttäjäkoulutukset TK-kirjanpito TK-kirjanpitäjien päivät Versiopäivityskoulutukset Palkanlaskenta Palkanlaskenta henkilökohtaiset avustajat Arkistointi Arkistointi lakisääteinen Asiakaspalvelu Palvelusihteeri Asiakaspalvelu Osastosihteeri Atk Terveydenhuollon atkpäivät Tietosuoja Toimistopalvelut Pegasos CGI-asiakaspäivät Sohvi-Tellutietosuojaseminaari Muu ajankohtainen ammatillinen Sisäinen /ulkopuolinen 5

SIIVOUS- JA VÄ- LINEHUOLTO Kehittämisalue Välinehuolto Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Teroi Välinehuoltopäivät Esimiesfoorumi RAVINTOHUOLTO Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Ravitsemissuositukset Uudet valtakunnalliset ravitsemissuositukset 8 0,5 KIINTEISTÖHUOLTO Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Huolto Muu ammatillinen q AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Henkilöstö vakituiset 3..08 määräaikaiset 3..08 04 36 Avohuollon henkilöstöön kuuluvat avohoidon ylilääkäri, apulaisylilääkäri, ylihammaslääkäri, terveyskeskuslääkäri (0), terveyskeskushammaslääkäri (0), osastonhoitajat (5), työterveyshoitaja (3), terveydenhoitaja (5), sairaanhoitaja (8), lähihoitaja (), perushoitaja (8), hammashoitaja (), suuhygienisti (3), röntgenhoitaja (), työfysioterapeutti (), fysioterapeutti (), kuntohoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja (3), audionomi, jalkahoitaja (), diabeteshoitaja, terveyskeskusavustaja. Koulu LÄÄKÄRIVASTAANOTTOTOIMINTA/ LÄÄKÄRITT Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Lääkäritoiminta Tampereen Lääkäripäivät 9

3 Lääkäritoiminta Turun lääkäripäivät Lääkäritoiminta Yleislääkäripäivät Erikoistuvat lääkärit Lääkärit Erikoistumiskoulutukseen vaadittavat koulutukset Muu ajankohtainen ammatillinen 9 9 9 9 LÄÄKÄRIVASTAANOTTO- TOIM./ HOITAJAT Kehittämisalue Sairaanhoito Koulu Järjestäjä Hl ö Sairaanhoitajapäivät Perushoitajapäivät Päihdehuolto Päihdepäivät Esimies Osastonhoitaja Sairaanhoito Haavahoito Paljon palveluja käyttävän potilaan hoidon kehittäminen Valtakunnalliset haavanhoitopäivät Päihde-/korvaushoito Ajankohtainen päihde-/korvaushoidosta Reuma Neurologisen potilaan hoito Reumata Allergia Siedätyshoito Sairaanhoito Ekg Ekg- Poliklinikkasairaanhoitajapäivät Pvt/hl ö 3 3 Kuulo Kuuloyhdyshenkilö Satshp

4 Elvytys Elvytys 50 h Lääkkeet Lääkevastaava Satshp Astma Spirometri-/muu vastaava keuhkosairauksien Satshp Päihdehuolto Päihdeseminaari Hoitotyö Lääkärinvastaanoton hoitajien päivät Sisäinen 5 Työparityöskentelyn kehittämistä tukevat päivät 3 - Ergonomia Oma olo Sisäinen 5 Muu ajankohtainen ammatillinen Sisäinen/ulkopuolinen 5 ASIANTUNTIJAHOITAJAT Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Verenpaine Valtakunnallinen hypertensiopäivä Hygienia Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Astma ja allergiat Astma- ja allergiahoitajien kevät Muistisairaudet Allergian ohjattu omahoito puntarissa- teemana astma Astmavastuuhoitajan tehtävän kehittämiseen liittyvä Muistioireiden tunnistaminen ja cerad 3-5

5 Diabetes Kipu Kivun lääkehoito Diabeteshoitajien valtakunnalliset päivät Asiantuntijahoitajat Muu ammatillinen ajankohtainen 3 NEUVOLATOIMINTA Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö Terveydenhoitajan työ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 09 Terveydenhoitajan työ Neuvolapäivät Terveydenhoitajan työ Terveydenhoitajan työ Terveydenhoitajan työ Terveydenhoitajan työ Terveydenedistämisen verkostopäivät Neuvokas menetelmän päivitys Opiskelijapalveluiden päivät Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päivät LoVe-lääkehoidon Sektorikohtaiset koulutukset ajankohtaisista asioista Sisäinen Sisäinen Terveydenhoitajan työ Elintapaneuvontaan ja puheeksi ottoon liittyvät koulutukset (ravitsemus, liikunta, uni) Hyvinvointiareena, oppilashuoltotyö Terveydenhoitajan työ Ajankohtaista infektiotaudeista ja Sisäinen Terveydenhoitajan työ Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen foorumi 09 Terveydenhoitajan työ Tartuntatautipäivä 3 3 4 4 5 9 0,5-0,5 0,5

6 Ensiapu Päivitys Sisäinen /SPR 4 Päihdeneuvonta Päihteiden ehkäisyyn ja puheeksiottoon liittyvä Ravitsemusneuvonta Uudet lastenneuvolan ravitsemussuositukset Terveydenedistäminen Kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kehittäminen Sisäinen 3 Ulkoinen 3 Aikuisneuvola Työttömien terveystarkastuksien kehittämistyöryhmän koulutukset Aikuisneuvola Joukkoseulontoihin liittyvät koulutukset Päihdeneuvonta Päihde- ja mielenterveysfoorumi Terveydenhoitajan työ Roko Terveydenhoitajan työ Työnohjaus /sisäinen Asiakaspalvelu Osastosihteerin tehtäviin liittyvät koulutukset 3-0 0,5 Lääkehoito Lääkevastaavien Sisäinen 3 Terveydenhoitajan työ Terveydenhoito Valtakunnalliset kätilöpäivät Muu ajankohtainen ammatillinen Ulkoinen SUUNTERVEY- DEN-HUOLTO Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö t Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen kesäluentopäivät Hammaslääkäritoim. Hammaslääkäripäivät 6 3 Hammaslääkäritoim. Hammaslääkäritoim. Allergiat ja heikentynyt puolus Juurihoito Endodontia, juurihoidon kurssi 3

7 Suunterveydenhuollon henkilöstö Suunterveydenhuollon henkilöstö Satshp:n hammashuollon renkaan Muu ajankohtainen ammatillinen KESKITETTY AVOHUOLTO (päivystys, fysioterapia, työterveyshuolto, peruserikoissairaanhoito) Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö t Fysioterapia Fysioterapia-päivät Fysioterapia Apuvälinemessut Fysioterapia Jalkahoitoiltapäivä Fysioterapia Fysioterapia Fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaan valmistava Fysioterapia Fysioterapia-alan / fysioterapeuttien vastuualueilla tarvittavaa erityisosaamista vahvistavat koulutukset Fysioterapia Tulppaohjaukseen liittyvä ajantasais Liikuntaneuvojan tehtävän kehittämiseen liittyvä Työfysioterapian opintopäivät Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyspäivät Työterveyshoitaja 09 Fysioterapia Kuntou 9-3 3-5

8 Työterveyshuolto Työterveyshuollon ajankohtaispäivät Työterveyshuolto Työterveyshoitaja 00 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto KNK Keskitetty avohuolto Työpaikkaselvitys ja sen raportointi Työnohjaaja Työterveyshuollon sihteerille soveltuva ajankohtais Työterveyshoitajapäivät Audionomi- Muu ajankohtainen ammatillinen Sisäinen/ulkopuolinen 6-5 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Henkilöstö vakituiset 3..08 määräaikaiset 3..08 47 0 Koti- ja sairaalapalveluiden henkilöstöön kuuluvat koti- ja laitoshoidon ylilääkäri, osastonlääkäri (), osastonhoitaja (), terveydenhoitaja (3), sairaanhoitaja (36), lähihoitaja (5), perushoitaja (8).

9 Koulu KOTI- JA SAIRAALAPALVE- LUT/LÄÄKÄRIT Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö t TK-sairaalalääkäritoiminta Geriatripäivät Lääkäritoiminta Turun lääkäripäivät Lääkäritoiminta Yleislääkäripäivät Erikoistuvat lääkärit Erikoistumiskoulutukseen vaadittavat koulutukset KOTI- JA SAIRAALAPAL- VEUT/HOITAJAT Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö t Ergonomia Ergonomia Sisäinen 50-60 0,5 Kirjaaminen Kirjaamis Sisäinen 60 Saattohoito Hoitotyötä tukevat koulutukset Palliatiivisen ja saattohoidon kehittämiseen liittyvä Ulkoinen / Sisäinen Ulkoinen/sisäinen 40 0-3 - Hoitotyö Vastuuhoitaja Kotihoidon päivät Ulkoinen/sisäinen Sisäinen 40 8 Muu ajankohtainen ammatillinen Ulkoinen/sisäinen 30

0 ERITYISPALVELUJEN TEHTÄVÄALUE Henkilöstö vakituiset 3..08 määräaikaiset 3..08 7 Erityispalvelujen henkilöstöön kuuluvat erikoispsykologi, johtava sosiaalityöntekijä, psykologi (6), lastenvalvoja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja (), henkilökohtainen avustaja, kuntousuunnittelija, kuntouohjaaja ja puheterapeutti (3). Koulu ERITYISPALVELUT: PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö t Kuntouohjaus Kuntoutuksen YAMK Kuntouohjaus Kuntoupäivät Kuntouohjaus Ajankohtaiset ammatilliset asiat Kuntouohjaus Puheterapia Puheterapia Neuropsykiatrisen valmennuksen ajankohtainen Puheterapeuttien ammatillisen ajankohtaiset koulutukset Äänteistä puhetta- näkökulmia ympäristön ohjaukseen äänteellisessä kuntoutuksessa Puheterapia Työnohjaus Perheneuvola Psykologin työnohjaus Perheneuvola Sosiaalityöntekijän työnohjaus Perheneuvola Neuropsykiatristen lasten ja nuorten käytöshaasteet Perheneuvola Tunnesäätelytaitojen tukeminen 4 3 6 3 3 3 3

Perheneuvola Parisuhteiden hoito Perheneuvola Pari- ja perheterapeutti 0 Perheneuvola Tk- ja opiskeluhuollon psykologit Tk- ja opiskeluhuollon psykologit Tk- ja opiskeluhuollon psykologit Tk- ja opiskeluhuollon psykologit Tk- ja opiskeluhuollon psykologit Ammatillinen ajankohtais Muu ajankohtainen Työnohjaus Ammatillinen menetelmäosaaminen Lasten ja nuorten erikoispsykologi Oppilaan tuen järjestäminen ja moniammatillisuus 3 6 6 3 6 3 6 0 3 ERITYISPALVELUT: SOSIAALIPALVELUT Kehittämisalue Koulu Järjestäjä Hlö Pvt/hlö t Lastenvalvonta Lastenvalvojien päivät Lastenvalvonta Lastenvalvonta Muu ajankohtainen ammatillinen (uudistukset lastenhuoltolakiin) Lastenvalvojien yhdistyksen päivät Lastenvalvonta Työnohjaus Lastenvalvonta Ohjelmistoon liittyvät koulutukset Lastenvalvonta Dokumentointiin liittyvä ja kirjaamisvalmennukset Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun päivät Vammaispalvelut Vammaispalvelu- ja kehitysvammalaki ja sisäinen

Vammaispalvelut Dokumentointiin liittyvä ja kirjaamisvalmennukset ja sisäinen Vammaispalvelut Vammaispalvelun päivät Vammaispalvelut Työnohjaus Vammaispalvelut Avustajakeskuksen järjestämät koulutukset 3-3 - 3 asu- Vammaispalvelut Vammaispalvelut Psykososiaaliset mispalvelut Psykososiaaliset mispalvelut asu- Ohjelmistoon liittyvät koulutukset Muu ajankohtainen ammatillinen Muu ajankohtainen ammatillinen Dokumentointiin liittyvä ja kirjaamisvalmennukset ja sisäinen 3 8. TOTEUTTAMISSUUNNITELMA JA SEURANTA Koulu- ja henkilöstösuunnitelma käsitellään yhteistoimintaelimessä keväällä 09 vuosien 09-00 osalta. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa vuoden aikana, jos ilmenee muutoksia. Tällöin suunnitelma käsitellään uudestaan yhteistoimintamenettelyssä. Esimiehet keräävät vuoden 09 aikana kehityskeskusteluissa tai muussa yhteydessä (esim. lainsäädäntömuutoskoulutukset) esille tulevia henkilöstön - ja kehittämistarpeita. Henkilöstösuunnitelmat on tehty vastuualueittain vuoden 09 talousarviovalmistelun yhteydessä ja kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt talousarvion marraskuussa 08. VASTUUTAHOT Henkilöstö- ja suunnitelma laaditaan vuotta koskevaksi. Kulunutta vuotta koskeva seuranta tehdään henkilöstöraportin laatimisen yhteydessä. Henkilöstöhallinto kerää henkilöstö- ja suunnitelmaa koskevan tiedon ja laatii raportin tulosyksiköiden antamien tietojen perusteella.

3 Tulosyksikkötasolla esimiehet vastaavat alaistensa yksiköiden tietojen keräämisestä ja toimittamisesta henkilöstöhallintoon. Esimiehet vastaavat vuosittaisten kehityskeskustelujen käymisestä ja tietojen keräämisestä yksilötasolta osaamistarpeista alaistensa osalta. Työntekijät vastaavat oman ammatillisen kehittymisensä itsearvioinnista ja osaamista koskevien tietojen arvioinnista vuosittain. Henkilöstöhallinto kerää toteutuneet tiedot yhteen tammikuussa 09 ja tammikuussa 00 ja henkilöstöhallinnon toimesta tiedot lähetetään Työttömyysvakuurahastolle.