K2 DIFTONGIT JA LUKUMERKIT (luonnos)

Samankaltaiset tiedostot
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)

K4 OO-IMPF. (luonnos)

K2 AAKKOSET. K KREIKKA, (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi)

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

H6G RAAMATUN ALKUJAKEEN GEMATRIA

Kreikka'(10'op)' Avoin&yliopisto,&kesä&2014& TT,&MA&Ulla&Tervahauta&&&TM&Nina&Nikki& & KÄYTÄNNÖN'ASIOITA'

Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17)

Word Taulukko-ominaisuus

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

! #! %! & #!!!!! ()) +

Juudaksen ehtoollinen. Past. Juha Muukkonen, Thurevikinkatu 8 D 22, Tornio. puh , s-posti: juha.muukkonen (ät) gen.

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

konj. (751x) ja, mutta, tai, niin, niinpä, vielä, edelleen, lisäksi ו II konj. (7x) "ei jos", paitsi, paitsi jos, ellei, mutta, vaan ל ה ן

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Kreikka KL20 keskeinen sanasto

Luku 2. Nominit Nominit

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Ilmestyskirja toteutuu

IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D Tornio puh s-posti: juha.muukkonen@gen.fi


8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

2 Suomen kielen äänteet

Luokat ja oliot. Ville Sundberg

H4J JOHDANTO 1. HEPREAN KIELIAKATEMIAN OHJEET

Reetta Minkkinen

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu (

Harjoituksia ELLIn korteille.

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka Oulu

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

S U M E R I N SIJAMUODOT

Raamatun pikakurssi. Raimo ja Eeva Auvinen

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kuinka ymmärtää ja tulkita Raamattua oikein?

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

Apologia-forum

1.5. Fonologia Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

Pikapaketti logiikkaan

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta

HELSINGIN YLIOPISTO. Elliniká h ellhvika? Latinalaisilla aakkosilla kirjoitettu kreikka internet-keskusteluissa

Roomalaiskirje , Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

Kappale 2. Tervetuloa!

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Armolahjat ja luonnonlahjat

Ilmestyskirja toteutuu

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 6. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. Pinoautomaatit.

APOCRYPHA KING JAMES BIBLE 1611 RUKOUS ASARJA & kappale kolme juutalaisten. Rukous Asarja ja kolme juutalaisten laulu

LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Maahanmuutto Opiskelu

H5C 5 (luonnos) 1. PÄÄTTEELLISTEN FEMINIINIEN MONIKKO (s. 57) A-päätteisten feminiinien monikko on "ot".

Kappale 2 Tervetuloa!

Raamatussa. Kuka mitä

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Pinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

K6A ΠΕΙΡΑΣΜΟΣ PEIRASMOS (21x) kiusaus (luonnos)

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Päivän eväät. PIENI RAAMAtUNLUkUOPAS

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Past. Juha Muukkonen, Thurevikinkatu 8 D 22, Tornio puh , s-posti: juha.muukkonen@gen.fi koti sivu:

H4G0 JOHDANTO 1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET 1.1 JUURIKIRJAIMET

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Raamatun pikakurssi. Raimo Auvinen

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

Transkriptio:

K2 DIFTONGIT JA LUKUMERKIT (luonnos) K KREIKKA, https://www.gen.fi/k.html K2 YLEISTÄ, https://www.gen.fi/k2.html K2 Diftongit ja lukumerkit, https://www.gen.fi/k2-diftongit-ja-lukumerkit.html SISÄLLYSLUETTELO 1. Diftongit eli kaksoisääntiöt 1.1 Lyhytvokaaliset diftongit 1.2 Pitkävokaaliset diftongit 1.3 Sananloppuinen oi- ja ai-pääte 2. Paino 2.1 Paino voi olla antepenultimalla vain lyhyeen vokaaliin loppuvissa sanoissa 2.2 Nomineissa paino pysyy samalla tavulla 2.3 Verbin persoonamuodoissa paino on niin kaukana lopusta kuin mahdollista 2.4 Supistuvien muotojen paino 3. Korko- eli painomerkit (aksentit) 3.1 Kolmanneksi viimeiseen painolliseen tavuun merkitään akuutti 3.2 Toiseksi viimeisen tavun painomerkki on akuutti tai sirkumfleksi 3.3 Viimeisellä tavulla voi olla mikä tahansa painomerkki 4. Painottomat sanat 4.1 Prokliittiset eli eteenpäin kallistuvat sanat 4.2 Enkliittiset eli taaksepäin kallistuvat sanat 5. Henkäys- eli spiritus-merkit 6. Muut lukumerkit (kesken) 7. Välimerkit 8. Ääntämisen ja oikeinkirjoituksen vaiheita (kesken) 1. DIFTONGIT ELI KAKSOISÄÄNTIÖT 1.1 LYHYTVOKAALISET DIFTONGIT Diftongi eli kaksoisääntiö tarkoittaa tavua, jossa on kaksi eri vokaalia. Lyhytvokaalinen diftongi tarkoittaa tavua, jossa on kaksi lyhyttä vokaalia. Pitkävokaalisessa diftongissa on sekä pitkä vokaali että sen jälkeen vielä lyhyt i- vokaali, jota ei kuitenkaan enää lausuta. Suomenkielessä on vain lyhytvokaalisia diftongeja. 1. αι ai αι ω ν ο aioon (122x) aikakausi αι ρω airoo (101x) nostaa γι νομαι giinomai (670x) syntyä, tapahtua, tulla joksikin 1

2. ει ei ει ei konj. (507x) jos ε γει ρω egeiroo (144x) herättää, nostaa pystyyn, pass. herätä (unesta, kuolleista) 3. οι oi οι κος ο oikos (114x) talo, koti, perhe > ekonomia, ekumenia ποιε ω poieoo (568x) tehdä ε τοιμα ζω hetoimadzoo (40x) valmistaa, varustaa, hankkia 4. αυ au (ypsiilon ääntyy alfan jälkeen u-vokaalina) αυ το ς autos (5.601x) pron. mask. hän, se, itse, sama Παυ λος ο Paulos (158x) Paavali, "pieni" 5. ου uu (omiikron ypsiilon-diftongi ääntyy pitkänä u:na) δου λος ο duulos (124x) palvelija, orja Ιησου ς ο Jeesuus (917x) Jeesus, Joosua ου ρανο ς ο uuranos (274x) taivas 6. ευ eu (ypsiilon ääntyy e-vokaalin jälkeen u:na) ευ αγγε λιον το euaŋgelion (76x) hyvä sanoma, evankeliumi ευ θυ ς euthys adv. (51x) heti, pian sen jälkeen 7. υι yi υι ο ς ο hyios (379x) poika Huomaa seuraavat: ηυ ee-u (kaksi tavua), ei ole diftongi υο y-o tai yy-o (kaksi tavua), ei ole diftongi δυ ο dyo num. (136x) kaksi > duo, duaali jne. 2

1.2 PITKÄVOKAALISET DIFTONGIT Pitkävokaalisissa diftongeissa on pitkävokaali (a, e tai o ) sekä lyhyt joota. Joota on kuitenkin aikojen saatossa mykistynyt eli sitä ei (enää) lausuta. α ι *aai > ᾳ iota subscriptum [-i -] eli alle kirjoitettu joota ηι *eei > ῃ ωι *ooi > ῳ ΑΙ Αι (α ι) iota adscriptum eli vierelle kirjoitettu joota ΗΙ Ηι (ηι) ΩΙ Ωι (ωι) Isojen alkukirjainten yhteydessä aina iota adscriptum: Αι Ηι Ωι ᾄδω aadoo (5x, Ef. 5:19) laulaa Ηρῳ δης ο Heeroodees (43x, Matt. 2:1) Herodes, "sankari, hero" λῃστη ς ο leestees (15x, Matt. 21:13) rosvo, ryöväri σῳ ζω soodzoo (107x) pelastaa, parantaa ᾠο ν το oo'on (1x, Luuk. 11:12) muna, kananmuna 1.3 SANANLOPPUINEN OI- JA AI-PÄÄTE Sanan lopussa olevat αι- ja οι-päätteet luetaan tavuopin kannalta lyhytvokaalisiksi, vaikka muutoin diftongit ovat aina pitkiä vokaaleja. α νθρωποι anthroopoi ihmiset θα λασσαι thalassai meret, järvet 3

2. PAINO Paino on jollakin kolmesta viimeisestä tavusta. ultima, äärimmäinen, viimeinen penultima, lähes eli melkein viimeinen, toiseksi viimeinen antepenultima, ennen toiseksi viimeistä eli kolmanneksi viimeinen tonic, painollinen tavu pretonic, painollista tavua edeltävä tavu propretonic, painollista tavua edeltävää tavua edeltävät tavut post-tonic, painollisen tavun jälkeen oleva tavu 2.1 PAINO VOI OLLA ANTEPENULTIMALLA VAIN LYHYEEN VOKAALIIN LOPPUVISSA SANOISSA Jos viimeinen tavu on pitkävokaalinen (pitkä vokaali tai diftongi), niin paino ei voi olla kolmanneksi viimeisellä tavulla eli antepenultimalla. Sanan lopussa olevat αι- ja οι-päätteet luetaan tavuopin kannalta kuitenkin siis lyhyiksi. 2.2 NOMINEISSA PAINO PYSYY SAMALLA TAVULLA Nomineilla ja partisiipeilla paino pysyy samalla tavulla kuin yksikön nominatiivimuodossa (eli sanakirjamuodossa), jollei se siirry edellisen säännön perusteella kolmanneksi viimeiseltä tavulta toiseksi viimeiselle (antepenultimalta penultimalle). Partisiippien ja infinitiivien paino pyritään merkitsemään sanavartalon viimeiselle tavulle. α γγελος ο (176x) enkeli α γγε λου του yks. gen. enkelin α γγελοι οι mon. nom. enkelit, enkeleitä α νθρωπος ο (551x) ihminen α νθρω που του yks. gen. ihmisen α νθρωποι οι mon. nom. ihmiset, ihmisiä 4

2.3 VERBIN PERSOONAMUODOISSA PAINO ON NIIN KAUKANA LOPUSTA KUIN MAHDOLLISTA Verbien persoonamuodoissa eli finiittisissä muodoissa paino on niin kaukana lopusta kuin mahdollista: Lyhyeen tavuun loppuvissa paino on kolmanneksi viimeisellä tavulla eli antepenultimalla: παι-δευ -ε-τε te kasvatatte Pitkään tavuun loppuvissa paino toiseksi viimeisellä tavulla eli penultimalla: παι-δευ -ω minä kasvatan (sanakirjan perusmuoto) 2.4 SUPISTUVIEN MUOTOJEN PAINO Supistuvien muotojen paino lasketaan supistumattomista muodoista. μι σε ω akt. imperat. prees. yks. 2. "vihaa": μι σε-ε (supistumaton muoto, paino on kolmanneksi viimeisellä tavulla, koska lopputavu on lyhyt) > μι σει akt. ind./imperat. prees. mon. 2. "vihaatte/vihatkaa": μισε -ετε (supistumaton muoto, paino on kolmanneksi viimeisellä tavulla, koska lopputavu on lyhyt) > μισει τε 3. KORKO- ELI PAINOMERKIT (AKSENTIT) α akuutti eli nouseva Akuutti on yleispainomerkki, joka voi esiintyä kaikilla tavuilla sekä lyhyessä että pitkässä vokaalissa. (acutus [-cu -] terävä) α gravis eli laskeva 5

Gravis voi olla vain viimeisellä tavulla akuutin sijasta silloin, kun sitä seuraa lauseen sisällä painollinen sana. Sanan perusmuodossa (sanakirjamuodossa) ei koskaan käytetä gravista. (gravis raskas, painava) λε γει πατη ρ πατη ρ λε γει α sirkumfleksi eli nouseva laskeva Sirkumfleksi voi olla vain pitkällä tavulla, joko viimeisellä tai toiseksi viimeisellä. Toiseksi viimeisellä tavulla sirkumfleksi voi olla vain silloin, kun lopputavu on lyhyt. δου λος ο δου λου του γη η maa Huom.! Kaikki ultimapainotteiset pitkään vokaaliin päättyvät sanat eivät kuitenkaan saa sirkumfleksiä: ψυ χη η sielu 3.1 KOLMANNEKSI VIIMEISEEN PAINOLLISEEN TAVUUN MERKITÄÄN AKUUTTI Jos paino on kolmanneksi viimeisellä tavulla, niin painomerkki on aina akuutti. Paino voi olla kolmanneksi viimeisellä tavulla vain silloin, kun viimeinen tavu on lyhyt. α νθρωπος ο mask. ihminen α νθρω που του yks. gen. ihmisen 3.2 TOISEKSI VIIMEISEN TAVUN PAINOMERKKI ON AKUUTTI TAI SIRKUMFLEKSI 6

Jos paino on toiseksi viimeisellä tavulla, niin se on joko akuutti tai sirkumfleksi. Sirkumfleksi voi olla vain pitkällä tavulla ja vain silloin, kun viimeinen tavu on lyhyt. δου λος ο mask. (124x) orja, palvelija δου λου του yks. gen. orjan, palvelijan 3.3 VIIMEISELLÄ TAVULLA VOI OLLA MIKÄ TAHANSA PAINOMERKKI Jos paino on viimeisellä tavulla, niin se voi olla mikä tahansa painomerkeistä, sirkumfleksi kuitenkin vain pitkällä tavulla. Jos sanakirjamuodossa on viimeisellä tavulla akuutti, ja tekstin sisässä samassa lauseessa sanaa seuraa painollinen sana, niin akuutin tilalle kirjoitetaan gravis. isä sanoo: λε γει πατη ρ πατη ρ λε γει 4. PAINOTTOMAT SANAT 4.1 PROKLIITTISET ELI ETEENPÄIN KALLISTUVAT SANAT Prokliittiset (eteenpäin kallistuvat) sanat ovat aina painottomia ja ne liittyvät kiinteästi seuraavaan sanaan. Painosääntöjen näkökulmasta ne eivät ole itsenäisiä sanoja, vaan muodostavat seuraavan sanan kanssa "yhden sanan". προ prep. (47x) eteen, edessä, ennen (sekä ajallisesti että paikallisesti) κλι νω [κλι -] (7x) kallistaa, laittaa nojaamaan, laskea alas (aurinko, päivä) > klinikka eli paikka jossa on kallistuttu makuulle > kliininen UT:ssa esiintyy seuraavat 10 prokliittista sanaa (kaikki alkavat vokaalilla): Määräiset artikkelit (4) ο ho mask. yks. nom. (saks. der) η hee fem. yks. nom. (saks. die) 7

οι hoi mask. mon. nom. (saks. die) αι hai fem. mon. nom. (saks. die) Prepositiot eli etusanat (3) ει ς eis (1.768x) johonkin (illatiivi eli sisätulento) + akk. ε κ ek, ε ξ eks (916x) jostakin (elatiivi eli sisäeronto) + gen. ε ν en (2.757x) jossakin (inessiivi eli sisäolento) + dat. Konjunktiot eli sidesanat (2) ει ei (507x) jos ω ς hoos (504x) kuten, niin kuin Kieltosana (1) ου uu, ου κ uuk, ου χ uukh (1.613x) ei 4.2 ENKLIITTISET ELI TAAKSEPÄIN KALLISTUVAT SANAT Enkliittisten sanojen paino on edellisellä sanalla, joka voi saada toisen painomerkin. [ε γω egoo (1.802x) minä] [συ sy (1.066x) sinä] μου muu gen. minun μοι moi dat. minulle με me akk. minut, minua σου suu gen. sinun σοι soi dat. sinulle σε se akk. sinut, sinua Yksikön toisen persoonan muodot voivat kuitenkin olla myös painollisia: σου, σοι, σε τις tis indef.pron. (526x) joku, jokin, eräs ποτε pote adv. (29x) nyt sitten (esim. Gal. 2:6) 8

(usein kuitenkin painollisena ποτε ) ει μι eimi (2.461x) olla- ja φημι feemi (66x) sanoa-verbien indikatiivin preesensin kaksitavuiset muodot (8.1.3 s. 82/84) [ευ φημισμο ς adj. hyviä sanoja puhuva > eufemismi, kiertoilmaus, kaunistelu, ευ φημος adj. (1x, Fil. 4:8) hyvältä kuuluva] γε ge part. (27x) korostaa edellistä sanaa που puu part. (4x) jossakin, noin τε te (215x) ja, yhteen liittävä -δε -de ja, mutta, taas (itsenäisenä sanana painollinen δε ) -περ -per vahvistava liitepartikkeli -νυν -nyn nyt, vahvistava liitepartikkeli -τοι -toi tosiaan, vahvistava liitepartikkeli 5. HENKÄYS- ELI SPIRITUS-MERKIT Henkäys- eli spiritus-merkkejä on kaksi: spiritus asper ja spiritus lenis. Jos sananalkuisen vokaalin päällä on pieni c-kirjaimen näköinen merkki (sulku auki) (spiritus asper [spi -] karhea tai kova henkäys), niin silloin lausuttaessa lisätään sanan alkuun h-äänne. α ha Jos sananalkuisen vokaalin päällä on edellisen merkin peilikuva (sulku kiinni) (spiritus lenis [spi -] [le -] lauhkea tai vieno henkäys), niin silloin sana alkaa suoraan vokaalilla ilman h-äännettä. α a α ha/haa ε he α a/aa ε e 9

η hee ι hi/hii ο ho η ee ι i/ii ο o υ hy/hyy ω hoo ω oo η λιος ο heelios (32x) aurinko ι ερο ν το hieron (71x) temppeli (hieron-sana on kolmitavuinen, ιε ei ole diftongi) ω ρα η hooraa fem. (106x) tunti, aika, hetki > engl. hour Sananalkuisissa diftongeissa henkäysmerkki kirjoitetaan jälkimmäisen vokaalin päälle. αι hai αυ hau ει hei ευ heu οι hoi ου huu υι hyi αι ai αυ au ει ei ευ eu οι oi ου uu αι ρω airoo (101x) nostaa αι μα το haima ntr. (97x) veri > hemoglobiini jne. Jos sana alkaa roo-kirjaimella, niin siihen merkitään spiritus asper -merkki. ρ αββι ο rabbi mask. (15x) rabbi Ρω μη η Roomee erisn. paik. fem. (8x) Rooma 6. MUUT LUKUMERKIT (kesken) 10

7. VÄLIMERKIT kreikka suomi.. (piste),, (pilkku) (yläpiste) ; (puolipiste) tai : (kaksoispiste) ;? (kreikan puolipiste on kysymysmerkki!) 8. ÄÄNTÄMISEN JA OIKEINKIRJOITUKSEN VAIHEITA (kesken) Erasmus Rotterdamilainen [1466 1536] kehitteli ns. erasmilaisen lausumistavan, jota on sen jälkeen käytetty länsimaisissa yliopistoissa ym. opinahjoissa Raamatun kreikkaa sekä muutakin klassista kreikkaa luettaessa. Ortodoksipapit lukevat kuitenkin kreikankielistä Raamattua nykykreikkalaisittain ääntäen. 11