Kulttuurillisuus ja kansainvälisyys käytettävyyden testauksessa Johtaja Eeva Kangas, Digia Oy 1 2009 Digia Plc
Käyttäjäkokemusalan ammattilaiset Digialla Suomen suurin käytettävyyspalveluja User Experience -ryhmä: tarjoava ryhmä Toiminut vuodesta 2001 lähtien Yhteensä noin 80 asiantuntijaa: - Käytettävyysasiantuntijaa - Käyttöliittymäsuunnittelijaa y 80+ - Web suunnittelijaa - Prototypoijaa - graafikkoa Työskentelee läheisesti 1500 sovelluskehittäjän kanssa Palvelut: Käyttäjätutkimukset ja - tarvekartoitukset Konseptisuunnittelut Käyttöliittymäsuunnittelut Visuaaliset suunnittelut Käyttöliittymäprototypoinnit Käytettävyystestaukset ja arviot Ergonomiatutkimukset Oulu Helsinki Tampere Peking Jyväskylä Korkea asiakastyytyväisyys 2
Miksi tuote pitää testata eri maissa? Tuote kannattaa testata t t eri maissa mikäli: Asiakas haluaa selvittää, vastaako tuotteenne käyttäjien toiveita ja tarpeita eri maissa ja kulttuureissa Asiakas haluaa saada konkreettisia parannusehdotuksia tuotteen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi Selvittää kansainvälisille markkinoille siirtymisen aiheuttamat vaatimukset tuotteellenne. tavat, kulttuurit, uskonnot ja kielet Käytettävyystestaus kannattaa tehdä esimerkiksi Niissä maissa, jossa tuotetta tullaan todennäköisimmin käyttämään Niissä maissa, joissa tuote ei ole saanut haluttua vastaanottoa Niissä maissa, joissa käyttäjät ovat mahdollisimman erilaisia 3
Tell Me Where You ve Lived, and I ll Tell You What You Like 4
Testaus eri maissa Kun aasialaiset i kiinnittävät ittä ät paljon huomiota itse testitilanteeseen, titil t henkilöiden väliseen kommunikointiin ja testaustunnelmaan, länsimaalaiset taas keskittyvät niin annettuihin tehtäviin, etteivät kiinnitä huomiota ympäristöön paljoakaan. Länsimaalaiset antavat myös kritiikkiä paljon helpommin kuin aasialaiset. USA:ssa käyttäjäkyselyissä ihmiset yrittävät antaa mielestään oikean vastauksen kysymyksiin, y y ei niinkään heidän todellista kantaansa asiaan. Singaporessa käyttäjät haluavat ensin tutustua tuotteeseen kunnolla, ennen kuin alkavat tekemään heille annettua tehtävää sillä. Toisaalta sitten kun he alkavat tekemään heille annettuja tehtäviä, he ovat hyvin nopeita. Jos he eivät onnistuneet jossain heti, he löytävät heti uuden tavan kokeilla eivätkä turhaudu. Singaporelaiset keskittyvät tehtävän tekemiseen eivätkä tehtävän aikana halua antaa suullisesti paljoa palautetta. Kun suomalaiset ovat tehneet tehtävän niin he usein alkavat tekemään samaa tehtävää uudestaan ihan kuin varmistaakseen, että he osaavat tuotteen logiikan. 5
Globalisointi Kun ohjelmistotuotteesta t tt t tehdään sovitettuja tt versioita it ulkomaisia i markkinoita varten, puhutaan globalisoinnista. Globalisointi koostuu kahdesta eri vaiheesta: Kansainvälistämisestä ja Lokalisoinnista 6
Kansainvälistäminen Periaatteessa ohjelmistotuote t t voidaan kansainvälistää kahdella eri tasolla riippuen siitä, halutaanko mahdollisimman yleismaailmallinen tuote, jota voidaan myydä sellaisenaan ympäri maailmaa vai halutaanko tuote, joka on edellä mainitun lisäksi sellainen, että siitä on mahdollisimman helppo tehdä eri maihin sovitettuja versioita. Kansainvälistämisen toisena tavoitteena on luoda ohjelmistotuote, jota pystytään tarvittaessa sovittamaan eri kulttuureihin mahdollisimman helposti. 7
Lokalisointi Lokalisointi i tarkoittaa erityispiirteiden i ii t id lisäämistä i tietyssä t määrätyssä ät ä kohteessa tapahtuvaa käyttöä varten ottaen huomioon kohdekulttuuri ja kohdekieli. Esimerkiksi sääpalvelut eri maissa Lokalisoinnin painopistealueita: Päiväys (ddmmyy, yymmdd) ja kellonaika, Valuutta, Kielet, Puhelinnumerot ja osoitteet, Mittayksiköt ja lukujen esittäminen (desimaalipilkku vai piste), erikoismerkit (ääkköset), kalentereitakin on useanlaisia Lokalisointi ei rajoitu pelkästään tuotteen tekstien kääntämiseen, vaan siihen voi tapauksesta riippuen liittyä esimerkiksi e s kuvien ja ikonien vaihtamista, symbolien kääntämistä, tuotteen piirteiden valikointia ja niin edelleen. Sovelluksen lisäksi myös ohjeet ja manuaalit on käännettävä ja sovitettava. Kääntäjän tulee olla selvillä lokalisoitavasta ohjelmistosta ja sen toiminnasta. 8
Hofstede ja kulttuurierot Geert Hofstede (1991): Kulttuurieroja on seuraavissa asioissa: Maskuliinisuus / feminiinisyys-asteikolla verrataan kulttuurin suhtautumista ihmissuhteisiin ja hoivaamisen pehmeisiin arvoihin. Epävarmuuden sietäminen / välttäminen kuvaa muun muassa yhteiskunnan suhtautumista normista poikkeavaan käyttäytymiseen. Valtaetäisyys mittaa sitä, miten suuria eroja ihmisten asemassa hyväksytään. Yksilöllisyys/ yhteisöllisyys-jakauma kuvaa sitä, miten merkittävää ryhmien jäsenyys on ihmisille ja miten tiukasti ryhmien normit määräävät heidän ajatustapaansa ja käyttäytymistään. 9
Maskuliinisyys/feminiinisyys Maskuliinisissa i i kulttuureissa on vallalla kovat arvot kunnianhimo, menestys, raha ja työ. Eri kulttuureilla on erilainen käsitys muun muassa siitä, mitkä ammatit ovat mahdollisia naisille (naisten kuvien käyttö). Maskuliinisissa kulttuureissa käyttöliittymissä keskitytään perinteisiin sukupuoli-, perhe- ja sukupolvirooleihin sekä tutkimiseen ja kontrolliin perustuvaan navigointiin. Grafiikkaa, ääntä ja animaatiota käytetään lähinnä hyödyllisiin tarkoituksiin, ei huvin vuoksi. Esimerkiksi Japanissa voi www-sivuilla olla oma haku toiminto naisille. Feministisissä kulttuureissa (Ruotsi, Norja, Hollanti) arvostetaan elämänlaatua, ympäristöä, luontoa, palveluja, yhteistyötä ja ihmisten tasa-arvoa. Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman keskiarvoon verrattuna varsin feministisiä hoivayhteiskuntia. Feminiiniset kulttuurit sekoittavat sukupuolirooleja, keskittyvät sisällössä enemmän yhteistyöhön ja tukemiseen kuin voittamiseen ja hakevat huomiota runoilla ja visuaalisella esteettisyydellä. www-sivuilla on pyöreitä muotoja, grafiikkaa, pehmeitä värejä, musiikkia ja ääntä (www.mcdonalds.se) 10
Epävarmuuden sietäminen/välttäminen Suomessa erilaisuutta i siedetään melko hyvin, joten epävarmuuden välttämistä kuvaava indeksi on pieni, joskin Suomessa muita pohjoismaita suurempi. Saksa, Kreikka, Japani ja Ranska taas ovat maita, joissa epävarmuuden välttämistarve on suuri. Sen sijaan Tanska ja Ruotsi ovat maita, joissa siedetään hyvin epävarmuutta. Jos kohdekulttuurissa pyritään välttämään epävarmuutta kaikin keinoin, tämän tulisi näkyä käyttöliittymässä y ja WWW-sivustoilla yksinkertaisuutena ja lukuisina vihjeinä (värit, äänet, jne.) monitulkintaisuuden vähentämiseksi. Katsoa (www.africa.cocacola.com). Lisäksi käyttäjän pitäisi pystyä ennustamaan toimintansa tulokset ennen kuin hän suorittaa toiminnon, ja navigointitapojen tulisi estää tehokkaasti käyttäjän eksyminen. Sellaisissa kulttuureissa, jotka sietävät epävarmuutta paremmin, käyttöliittymän tulisi sisältää paljon tietoa ja vaihtoehtoja ja rohkaista kokeiluun ja omatoimiseen etsimiseen (www.pepsi.com). Belgialaisen lentoyhtiön sivut sisältävät hyvin yksinkertaisen kuvituksen ja selkeät vaihtoehdot siinä missä englantilaisen yrityksen sivut ovat huomattavasti monimutkaisemmat sisältäen ponnahdusikkunoita ja useita eri tyyppisiä käyttöliittymäelementtejä. 11
Valtaetäisyys Pitkän tasa-arvoperinteen t Pohjolassa on myös pieni i valtaetäisyys. täi Tasaarvoisissa Skandinavian maissa valtaetäisyys esimerkiksi esimiehen ja alaisen välillä on pieni. Etelä-Euroopassa sekä Latinalaisen Amerikan maissa ja arabimaissa valtaetäisyys on suuri. Kulttuurien erilaiset valtaetäisyydet voivat näkyä niin WWW-sivustojen teksteissä, grafiikassa kuin asettelussakin. Mikäli valtaetäisyys on suuri, WWW-sivujen sisällön tulisi keskittyä erilaisten auktoriteettien ja asiantuntijoiden esittelemiseen. Haluttua vaikutusta voidaan vahvistaa käyttämällä erilaisia virallisia todistuksia, leimoja ja logoja. Malesialaisen yliopiston sivuja (http://www.utm.my) hallitsevat yliopiston tunnukset ja valokuvat laitoksen johtajista, kun taas hollantilaiset sivut (http://www.skidmore.edu) keskittyvät kuvaamaan opinahjoja opiskelijoiden näkökulmasta ja paljon kuvia ihmisistä, ihmisryhmistä ja aktiviteeteista. 12
Yksilöllisyys/yhteisöllisyys Yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen t liittyvät suurimmat erot ihmisten arvoissa, normeissa, asenteissa ja käyttäytymisessä. Maat, joissa valtaetäisyys on suuri, ovat myös yhteisöllisiä, esimerkiksi Venäjä sekä monet Aasian ja Etelä-Amerikan maat. Jos yksilö epäonnistuu, hän saattaa koko ryhmän häpeään. Yksilöllisiä kulttuureita ovat muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kanada. Suomi sijoittuu useimpien Euroopan maiden alapuolelle. Mitä yhteisöllisemmästä kulttuurista on kyse, sitä enemmän painon tulisi siirtyä virallisille iskulauseille ja ryhmän oikeuksille. Yksilöllisissä kulttuureissa WWW-sivuston (http://www.amtrak.com) tulisi painottaa yksilöä ja hänen henkilökohtaisia saavutuksiaan ja käyttää argumentoivaa tekstiä. Amerikkalainen kansallispuiston sivusto keskittyy vierailijaan ja hänen tavoitteisiinsa, costaricalainen sivusto painottaa luontoa, vähättelee yksittäisen vierailijan asemaa ja käyttää kansallisia iskulauseita. What s cool -osasto ei costaricalaisilla sivustoilla sisällä länsimaista tuttua uuden teknologian esittelyä, vaan poliittisen tiedotuksen Costa Rican hallituksen kirjoittamasta sopimuksesta. Katso esim. http://www.jreast.co.jp/e japanilainen VR 13
Kieli Saman kielen sisälläkin voi lisäksi i esiintyä eri variantteja. Esimerkiksi i amerikanenglanti ja brittienglanti eroavat toisistaan niin oikeinkirjoituksen ( color ja colour ) kuin arkikielessä käytettyjen nimitystenkin suhteen ( elevator ja lift ). Lähes puolet maailman väestöstä puhuu jotakin maailman viidestätoista yleisimmästä kielestä. Tekstin kääntäminen yhdestä kielestä toiseen ei ole mekaaninen prosessi, sillä siihen liittyy monia ongelmia, jotka vaativat kääntäjiltä luovia ratkaisuja. Käännettäviä tekstejä löytyy ohjelmiston käyttöliittymän eri osista (mm. valikot, virheilmoitukset, painikkeet, kuvatekstit), muista ohjelmiston osista kuten asennusohjelmasta ja muista tuotteeseen liittyvistä dokumenteista kuten käyttöohjeesta ja markkinointimateriaalista. Merkkijonojen pituus voi jopa kaksinkertaistua englannin kielestä johonkin toiseen latinalaista kirjoitusjärjestelmää käyttävään kieleen käännettäessä. Käyttöliittymään liitetyt tekstit ovat eri mittaisia eri kielillä kirjoitettuna 14
Eri järjestelmiä Eri maissa on erilaiset i mitta-, numero-, aika-, kirjain- i järjestelmät j ät tai formaatit yms. Esimerkiksi suomalaisen käyttäjän katse etsii Websivun valikoita mieluusti näyttöruudun vasemmalta laidalta, mutta kiinalaisen kenties oikealta, ja vastaavasti käyttöliittymätkin ovat hieman erilaisia eri kulttuureissa. Osa käytettävyysseikoista riippuu pääasiassa kulttuurista, mutta osa on geneettisesti määräytynyttä: y y se, luetaanko tekstiä vasemmalta oikealle tai päinvastoin on kulttuurisidonnaista, mutta ihmisen näköjärjestelmän kyky tai kykenemättömyys erotella värejä on pääosin geneettisesti määräytynyttä. 15
Kirjoitusjärjestelmät Kirjoitusjärjestelmät it jä j t ät eroavat toisistaan i t mm. kirjoitussuunnan, it rivinvaihtosääntöjen, välimerkityksen sekä isojen ja pienten kirjainten erottelun suhteen. Erilaisissa kirjoitusjärjestelmissä käytetään erilaisia merkkejä, jotka voivat vastata joko äännettä (foneettiset järjestelmät kuten latinalainen järjestelmä), tavua (syllabiset järjestelmät kuten katakana) tai käsitettä (ideogrammaattiset g järjestelmät j kuten kanjit). Kirjoitusjärjestelmät eroavat myös käytettävän luku- ja kirjoitussuunnan suhteen: latinalaisessa järjestelmässä suunta on vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas, kun taas japanin kielen merkkejä luetaan perinteisesti ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. Sama kirjoitusjärjestelmä voi käyttää myös useita eri suuntia. Esimerkiksi arabialaisessa järjestelmässä lukusuunta on yleensä oikealta vasemmalle, mutta numerot ja vieraskieliset sanat luetaankin vasemmalta oikealle. Kuvassa sivun vaihto länsimaissa ja arabimaissa: 16
Suunnitteluohjeita Esim. Japanissa ollaan niin tottuneita tt länsimaalaiseen l i kirjoitustapaan, it t että sen muuttaminen tuntuisi heistä kömpelöltä. Kun esimerkiksi thai ja englannin kielessä käytetään toiminto objekti järjestystä (move chair, select action), niin Intian kielissä järjestys on juuri päinvastainen. Kun tekstiasetuksissa voidaan merkata, että teksti asetetaan alkamaan aina ihan vasemmalta tai oikealta niin kirjainten merkitys eri maissa voi vaihdella. Englanninkielisille oikeat kirjaimet olisivat L (left) ja R (right), tanskalaisille V (venstre) ja H (høyre). 17
Hepreankielinen Excel 18
Symbolit Erilaisten i symbolien merkitys vaihtelee kulttuureittain. i Esimerkiksi i epäonnennumero on Suomessa numero 13, mutta Japanissa numero 4 ja Singaporessa numero 7. Samoin haikara, joka on suomalaisille viesti onnellisesta perhetapahtumasta, onkin singaporelaisille lapsivuoteeseen kuolemisen symboli. Monet suomalaisille tutut symbolit saattavat olla muualla maailmassa yllättävän tuntemattomia kuten risti, jonka tunnisti kristinuskon symboliksi eräässä kansainvälisessä tutkimuksessa vain 54% vastaajista. Rasti tarkoittaa japanilaisille poisjätettyä, monille muille kulttuureille valintaa. Samoin japanilaiset käyttävät suomalaisille tuttujen oikein- ja väärin-merkkien (prosenttimerkki ja v-merkki) sijasta ympyrää ja rastia. 19
Symbolit Nike joutui vuonna 1997 vetämään ää islamilaisen il i yhteisön painostuksesta t markkinoilta 38 000 paria koripallotossuja, koska näissä oli logo, joka muistutti arabian kielen sanaa "Allah". Muslimeista oli erittäin loukkaavaa, että sana esiintyi kengässä, koska islamilaisessa kulttuurissa jalkaa pidetään epäpyhänä ruumiinosana. Jo opitut ikonit havaitaan yleensä pelkällä vilkaisulla esimerkiksi värin ja ääriviivojen perusteella esitietoisessa vaiheessa nopeammin kuin perättäisesti tapahtuva tekstin havaitseminen. Kuvassa amerikkalainen ja thaimaalainen roskakori: 20
Hakaristi eri tunnuksissa Lotta Svärdin (toimi 1920 1944) Suomen ilmavoimien konetunnus 1918 1945 tunnus 1918 1945 Suomen ilmavoimien nykyinen lippu Natsi-Saksan johtajan lippu (suunn. Adolf Hitler) 21
Vessan merkit eri maissa 22
Lisää ohjeita Hiirtä käytettäessä ttä ä älä käytä hiiri i eläimen kuvaa. Kaikissa maissa laitetta ei kuvata eläimen nimellä. Vältä symboleja, joita ei kaikissa maissa tunneta, esim. Punainen risti Esimerkiksi säästöpossu voi monessa länsimaassa merkitä säästämistä tai pankkia, mutta muslimeille ja juutalaisille sika tarkoittaa likaista ja epäpyhää. Vältä ihmiskehon osia ikoneissa; niillä on eri merkitys eri maissa 23
Värit Yhdysvalloissa punainen väri yhdistetään tää vaaraan, mutta Egyptissä punainen rasti ei ole tehokas kieltomerkki, koska punaisella värillä sen enempää kuin rastillakaan ei siellä ole kieltävää merkitystä. Koreassa punaisella kirjoitettu ihmisen nimi tarkoittaa kyseisen henkilön olevan kuollut. Yhdysvalloissa tehdyt www sivut sisältävät usein merkkejä amerikkalaisuudesta kuten punaisen ja sinisen värin käyttöä silloinkin, kun sivut on tehty toisen kulttuurin edustajia varten. Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa tehdyt sivustot käyttävät vihreitä islamilaisia värejä tai autiomaan sävyjä kuten keltaista, ruskeaa tai oranssia. Joissain maissa surun väri onkin valkoinen (Kiina) eikä musta (länsimaat). Onnistuiko CD:n polttaminen vai ei? Ks. kuva 24
Äänet Kussakin kulttuurissa on omat äänimaailmansa, il eri ihmiset i ovat siis tottuneet erilaisiin ääniin. Tästä johtuen myös käyttöliittymässä käytettävien äänien (virheilmoitukset ym.) on oltava kulttuurin mukaisia. Esimerkiksi suomalaiset ja amerikkalaiset tunnistavat matalan äänen tietokilpailuista tarkoittavan väärää vastausta, monille muille kulttuureille se tarkoittaisi vain epämukavaa ääntä. 25
Muita huomioita On muistettava, tt että kehittyvissä i maissa ihmisillä i illä ei ole niin paljon kokemusta Internetin ja PC:n käytöstä ja se vaikuttaa heidän tapaansa käyttää myös muita laitteita. Kun esimerkiksi Hollannissa halutaan valikkotekstien järjestyksen menevän aina jonkun tietyn säännön mukaan, Koreassa taas halutaan järjestyksen muuttuvan tilanteen mukaan. Kun suomalaiset ja kanadalaiset haluavat oppia ymmärtämään tuotteen käyttölogiikan ja eri näkymien tarkoitukset niin singaporelainen poistuu ohjelmistosta heti, jos kohtaa jotain epäselvää. Toisaalta kulttuurit muuttuu ja ihmiset oppii uudenlaisia asioita. Vaikka koulussa totuimmekin, että V tarkoitti väärää niin silti alamme tottua siihen, että V kirjaimella tarkoitetaan ohjelmistoissa myös Oikeaa, hyväksyntää, OK:ta. 26
Kiitoksia! Eeva.kangas@digia.com ux.digia.com 27 2009 Digia Plc