Väestöennusteen taustat ja tulkinnat Markus Rapo, Tilastokeskus
Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Lyhyesti ennustevirheistä
Tor Hartman (1964): Väestöennuste on tietenkin suuressa määrin arvailun varassa. Harvoin ihmiset muuttavat asuinpaikkaa tai synnyttävät lapsia tarkalleen niin kuin tilastomies on olettanut. Voidaan sanoa, että se on järjestelmällistä arvailua. Ennustetta laskettaessa pyritään lähtemään uskottavista olettamuksista ja joka tapauksessa ennuste valaisee sitä, mihin kehitys johtaa, jos perustaksi otetut oletukset pitävät paikkaansa.
Historiaa Ensimmäinen virallinen ennuste: Laskelmia Suomen vastaisesta väestönkehityksestä (Tilastollinen Päätoimisto, 1939) Poikkeuksellinen väestönkehitys (syntyvyyden lasku) aiheutti tarpeen tarkastella väestönkehitystä tarkemmin ja lisäksi arvioida väestön määrän ja ikärakenteen kehitystä tulevaisuudessa
Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa 1900 2010 ja ennuste 2011 2060 6 Kokonaishedelmällisyysluku 5 Suuret ikäluokat syntyvät 4 3 2 1 Uusiutumistaso: 2,1 1973: 1,50 2010: 1,87 Ennusteoletus: 1,85 0 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060
Historiaa (jatk.) Koko maan väestöennusteita laadittiin vaihtelevin väliajoin 1940 1960 luvulla Ensimmäinen kunnittainen ennuste laadittiin 1969 Ulottui vuoteen 2000: Ennuste: 5 180 104 Todellinen: 5 181 115
Historiaa (jatk.) 1969-1985 ennustelaskelmat tehtiin VTKK:ssa Tilastokeskus kehitti oman väestöennustesysteemin 1986 APL-ohjelmointikielellä, keskuskoneella Käytössä ensimmäisen kerran 1988 Vuonna 2001 pieniä muutoksia muuttoliikelaskelmiin Väestöennuste 2004 viimeinen kyseisellä systeemillä tuotettu Uudistusprojekti avoin ympäristö (SAS) Vuosien 2007 ja 2009 ennusteet laadittu uudella ennustesysteemillä Tehty muutoksia kuolleisuus- ja muuttoliikelaskelmiin
Miksi ennusteita laaditaan? Päätöksentekijöille ennakoivaa informaatiota tulevasta Suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineeksi Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa Eläkejärjestelmät ja niiden kestävyys Esim. Elinaikakerroin (käyttöön 2010) Suomea koskevia ennusteita laativat: Tilastokeskus, (Eläketurvakeskus), (KELA) Eurostat, YK
Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Väestöennusteen ei tule tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä, koska väestöennustetta ei ole tarkoitettu toteutuvaksi Väestönkehitys ei koskaan jatku muuttumattomana vuosikymmeniä Väestöennusteisiin liittyy pitkällä aikavälillä epävarmuuksia Muuttoliike, sodat/konfliktit, epidemiat Lyhyellä aikavälillä Taloustilanne, työllisyys jne.
Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Valtioneuvoston kanslia 1973: Väestöennusteiden laadinnan järjestäminen Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden - syntyvyys, kuolleisuus,muuttoliike - menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestökehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua Ennusteen tehtävä on osoittaa, mitä seuraa, jos mikään ei muutu väestönkehityksessä
Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi Aktiivisin toimenpitein selätetty ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä
Lapin maakunnan väkiluku 1990-2010 ja väestöennusteet 1995, 1998, 2001, 2004, 2007 ja 2009 210 tuhatta henkeä 1995 200 190 Todellinen väestökehitys 1998 Väestöennusteen laadintavuosi 180 2001 2009 2007 2004 170 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Vuosi
Väestöennusteen liittyviä haasteita Vuoden 2011 lopussa Suomessa 336 kuntaa Asukasluvultaan pienin: Sottunga, 103 henkeä Asukasluvultaan suurin: Helsinki, 595 000 henkeä Alle 5 000 asukkaan kuntia 148 Pienet kunnat on ryhmiteltävä hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttoliikealueisiin
Eurajoen kunnan väkiluku 1995-2011 ja väestöennusteet 2001, 2004, 2007 ja 2009 6300 väkiluku, henkilöä todellinen väestökehitys 6100 5900 2001 ennuste 2004 ennuste 2007 ennuste 2009 ennuste 2007 2009 5700 5500 2001 2004 5300 1995 1999 2003 2007 2011 vuosi
Tilastokeskuksen väestöennusteita Koko maan väkiluku Milj. 5,9 2009 2007 5,4 2001 1998 2004 4,9 Todellinen 1981 1985 1988 1978 1975 1991 1995 Laadintavuosi 1973 4,4 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060
250 tuhatta 200 85+ ikäisten todellinen määrä vuosina 1940 2010 ja ennustettu määrä vuoteen 2030 eri vuosien ennusteissa Ennusteen laatimisvuosi 2009 150 2001 100 50 Todellinen määrä 1991 1981 0 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030
Väestöennuste (1991) vs. todellinen väkiluku 31.12.2010 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2010 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -30-20 -10 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5375276 887677 1005927 1002877 1136042 907204 401246 34303 Ennustettu 5076065 825456 946199 958115 1104577 872959 344960 23799 virhe / henkilöä -299211-62221 -59728-44762 -31465-34245 -56286-10504 virhe / % -5,57-7,01-5,94-4,46-2,77-3,77-14,03-30,62
Väestöennuste (2004) vs. todellinen väkiluku 31.12.2004 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2004 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5236611 914560 982322 1043136 1192544 723634 353384 27031 Ennustettu 5233585 914232 981313 1043218 1192742 723903 351341 26836 virhe / henkilöä -3026-328 -1009 82 198 269-2043 -195 virhe / % -0,06-0,04-0,1 0,01 0,02 0,04-0,58-0,72
Väestöennuste (2009) vs. todellinen väkiluku 31.12.2009 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2009 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5351427 888323 1003742 1007492 1144543 880248 395328 31751 Ennustettu 5352208 887806 1003809 1007740 1144416 880890 395794 31753 virhe / henkilöä 781-517 67 248-127 642 466 2 virhe / % 0,01-0,06 0,01 0,02-0,01 0,07 0,12 0,01
Ennustevirhe (%) kuolleiden määrässä eri vuosina laadituissa ennusteissa kolmen ja viiden ennustevuoden jälkeen 3 vuotta -2,1 0,3 0,8 2,4 3,1 4,9 5 vuotta 1995 1998 2001 2004 2007 2009-0,3 1,6 3,2 4,7 4,4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 prosenttia
Ennustevirhe kolmannen ennustevuoden lopussa kunnittain (Väestöennuste 2009 vs. väkiluku 2011) 100 Kuntien määrä Kunnan väkiluku 80 15000> 5000-15000 <5000 60 40 20 0 <-5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5> Poikkeama %
Seuraava väestöennuste Syyskuun 28.päivä Lisätietoja: Markus Rapo, (09) 1734 3238 s-posti: Markus.Rapo@tilastokeskus.fi