Kuntatalous ja uusi hallitusohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Hallitusohjelman kuntavaikutukset

Hallitusneuvottelut käynnissä säätytalolla lähtien. Ohjelma julkistettiin

Kuntatalouden suunta ja näkymät uuden hallituskauden alkaessa

Kuntatalouden suunta ja näkymät uuden hallituskauden alkaessa

Ajankohtaiset lyhyesti

Tervetuloa Lapin maakuntatilaisuuteen!

Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuuteen!

Valtionosuudet

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Tutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019

Kuntapolitiikan ja - talouden haasteet 2019-

Antti Rinteen hallituksen budjettiriihipäätökset

3 (3) Kuntatalouden näkymät

Kuntatalouden syyskuulumiset

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2018 talousarvioesitys

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

VM:n budjettiesitys pähkinänkuoressa

Taloudellinen katsaus erityisesti kuntatalouden näkökulmasta Lukiofoorumi

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille

Kuntatalousohjelma vuosille , Syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Hallintovaliokunta Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu. Reijo Vuorento Annukka Mäkinen

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Valtionosuudet. Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin. Budjettiriihi Sanna

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen

Pääekonomistin katsaus

Valtion talousarvio 2018

TALOUSARVIO

Pääekonomistin katsaus

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus Pääekonomisti Minna Punakallio

Valtionosuudet Kuntamarkkinat Sanna

Talousarvioesitys 2018

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus I Pääministeri Juha Sipilä

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Valtiovarainministeriön kanta vuoden 2018 valtion talousarvioesitykseksi

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Alexander Stubb Talousneuvosto

Pääekonomistin katsaus

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen

Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis!

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Valtion talousarvio 2018 erityisesti kuntien näkökulmasta. Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Pääekonomisti vinkkaa

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)

Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus

Hallituksen kehysriihi Kehysriihen kuntia koskevat päätökset

Valtionosuudet. Budjettiriihi Sanna

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Talousarvioesitys Talousvaliokunta

Kaupungistuminen ja kannustimet

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla Kuntatalouden näkymät

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Julkisen talouden suunnitelma vuosille TyV

Kuntatalousohjelma

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto

Julkisen talouden suunnitelma kuntatalouden sekä sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon näkökulmista Valtiovarainvaliokunta 19.5.

Valtuustoseminaari

Kuntien tilinpäätökset 2017

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Talousarvioesitys Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Ajankohtaista kuntataloudesta

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa Martti MarttHete i Het mäki emäki

Transkriptio:

Kuntatalous ja uusi hallitusohjelma Riskienhallintapäivä 5.6.2019 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Timo Reina @twittertili

Yleisiä huomioita Strategisesta ohjelmasta palattu ilmiöpohjaisuuden kautta varsin runsassanaiseen hallitusohjelmaan, jossa paljon hyviä tavoitteita Kirjaukset ja eurot eivät kulje käsi kädessä esim. kuntatalouden osalta tekstit lupaavia, mutta kustannusvaikutukset kysymysmerkkejä Selvitettäviä asioita on runsaasti, komiteatyöskentely tekee paluun Talous- ja työllisyyslinjausten uskottavuus ratkaisevaa Ohjelman toimeenpano ratkaisee paljon: JTS- ja budjettiprosessit, 2020 budjettiriihi / työllisyystavoitteen toteuma Puolivälitarkastelu Ministerit ja strategiset ministeriryhmät Kolmikantaisen valmistelun rooli on suuri etenkin työllisyysasioissa hallituksella ei näyttäisi olevan veto-oikeutta 2

Hallitusohjelman nimi on: Osallistava ja osaava Suomi Tavoitteena sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi Kestävä talouskasvu rakentuu työllisyysasteen nousulle, työn tuottavuuden vahvistumiselle ja vahvalle julkiselle taloudelle. Antti Rinteen hallitus tavoittelee 60 000 uutta työllistä työn tarjontaa ja kysyntää tukevilla toimilla. 3

Nostoja finanssipolitiikasta Pysyviä menoja lisätään 1,23 mrd. euroa vuoden 2023 tasolla Menot rahoitetaan verojenkiristyksillä (730 milj. euroa), budjettitalouden menoja ja tuloja uudelleenkohdentamalla (200 milj. euroa) ja loput työllisyysasteen nousulla. Jos työllisyys ei nouse elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä, hallitus ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin. Veroja kiristetään 0,7 mrd. eurolla Työllisyysaste 75 prosenttia ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä Suurin potentiaali ikääntyneissä, osatyökykyisissä, matalasti koulutetuissa Julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan BKT-suhde alenee. 4

Menolisäykset vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen JTS:ään 5

Muita linjauksia finanssipolitiikasta Maksimissaan 3 mrd. euron tulevaisuusinvestointiohjelma Rahoitetaan omaisuustuloilla, esim. omaisuuden myynnillä Kohdennetaan kertaluonteisiin investointeihin ja kokeiluihin Tarkoituksena välttää menotason pysyvä kasvu Kysyntää tuetaan päätösperäisin toimin Valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot Finanssisijoitukset Verotoimet Infrahankkeiden jaksotus Mekanismi poikkeuksellisen vakavan suhdannetaantuman varalle. Koko maksimissaan 1 mrd. euroa Lisämenoja enintään 0,5 mrd. euroa vuodessa Mekanismin käyttö ei ole automaattista 6

Hallitusohjelman linjauksia kuntien asemasta (1) Laaditaan kuntien tilanteesta kokonaisvaltainen tuoreimpiin tietoihin pohjautuva arviointi syksylla 2019. Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella. Väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita. 7

Hallitusohjelman linjauksia kuntien asemasta (2) Valtionosuusjärjestelmää tulee tarvittaessa kehittää niin, että se ottaa huomioon paremmin alueiden tarpeet ja erityispiirteet. Tuetaan kuntien yhteistoimintaa elinvoiman turvaamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi. Kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla. Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö. 8

Osa uusista menolisäyksistä kohdistuu kuntiin. Sen lisäksi edessä normaalit kehysvelvoitteet ja ikäsidonnaisista menoista aiheutuva tasapainottamismiljardi 1. Kehyspäätös +989 milj. euroa Kilpailukykysopimuksen ja määrä-aikaisten indeksijäädytysten päättyminen vuoteen 2019, valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja verotulomenetysten kompensaatiot. 2. Tasapainottamismiljardi Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta pysyy painelaskelman mukaan 1,2 1,7 mrd. euroa negatiivisena koko kehyskauden 2020 2023. Tarvitaan tasapainottamistoimia sekä valtiolta että kunnilta, niin menojen hillinnän kuin tulopohjan vahvistamisen osalta. +1 mrd. +1 mrd. 3. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisätään ja laajennetaan Seitsemässä päivässä lääkäriin Tuhat uutta lääkäriä Vanhusten hoivan hoitajamitoitukseksi 0,7 Oppivelvollisuuden pidennys 18 ikävuoteen + maksuttomuus Lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus Sitova mitoitus toisen asteen opiskelijahuoltoon Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille Täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus Pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7) +0,7 mrd. 9

Keskeisiä Antti Rinteen hallitusohjelman kuntapäätöksiä Toimenpiteen kustannusvaikutukset, milj. euroa Sosiaali- ja terveyspalvelut, yhteensä 270 milj. euroa Antti Rinteen hallitusohjelma Kuntaliitto alustavat arviot Erotus Lisähuomioita Sitova hoivamitoitus 0,7:ään ympärivuorokautisen hoivan yksikössä 70 200-130 Haarukka 200-250 milj. euroa. Peruspalveluiden saatavuus (hoitotakuun kiristäminen) 50 100-50 Henkilöstön saatavuus saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia Kotihoidon ja omaishoidon resurssointi 45 Hallitusohjelmassa ei avata tätä linjausta. Asiakasmaksulain uudistaminen 45 Osaaminen ja sivistys, yhteensä 201,5 milj. euroa Oppivelvollisuuden pidennys 18-ikävuoteen ja maksuton toinen aste 107 183-76 Kustannukset riippuvat toteutusmallista Lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistaminen 18 Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, sitova mitoitus toisen asteen opiskelijahuollon palveluihin 29 Kustannukset riippuvat toteutustavasta Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 17 Suuruusluokka oikea Ryhmäkokojen pienentäminen varhaiskasvatuksessa 16 Suuruusluokka oikea Harrastusmahdollisuus koululaisille 14,5 Tilastoja harrastustoiminnan rahoituksesta ei ole Vahvistetaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetusta varhaiskasvatuksessa velvoittavaksi Lapsimäärä vähäinen YHTEENSÄ 470-256 10

Hallitusohjelma julkaistiin 3.6.2019 Hallitusohjelman verolinjauksia Kiinteistöverotus Kiinteistöverouudistuksen valmistelu jatkuu Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta Vapautetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet kiinteistöverosta Kiinteistöverotusta ei laajenneta maa- ja metsätalousmaahan Kaivosverotus Siirretään kaivokset sähköveroluokkaan I ja poistetaan ne energiaveroleikkurin piiristä Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero Energiaverotus Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit (datakeskus) Alennetaan verotukea yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (CHP-laitos) Veroperustemuutokset Kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti Maakuntaverotus Mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa. 11

Kuntatalouden tila on heikko, koska kuntasopeutus ei saavuttanut tavoitteitaan 2016-2019. Myös Kiky heikensi kuntataloutta. 2,5 2,0 1,5 Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanato 2) 2,5 2,0 1,5 Pelkkä tulopohjan normalisoituminen ei kohenna kuntatalouden tilaa tulevaisuudessa. 1,0 0,5 0,0-0,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta, paikallishallinnon nettoluotonanto sekä lainakannan muutos (painelaskelman mukaan), mrd. Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, Vuosien 2019-2023 arviot VM 4.4.2019-1,0-1,5-2,0-2,5 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 1) Alijäämäinen (neg.) rahavirta ilmaisee, että menoja katetaan kassavaroja vähentämällä tai lainalla -1,0-1,5-2,0-2,5 2) Nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan = Paikallishallinnon kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus 12

Kiitos paljon! kuntaliitto.fi Onnistuva Suomi tehdään lähellä PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki