Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopas järjestöille

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopas järjestöille

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Laki 3. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus opiskelussa ja opetuksessa 4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus järjestöissä Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kartoittaminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osana järjestön toimintaa Tapahtuman järjestämisen check-list 5. Häirintä, kiusaaminen ja väkivalta Häirintä Kiusaaminen Väkivalta Varhainen puuttuminen Apua ja tukea 6. Liitteet

1. JOHDANTO Ylioppilaskunnan ja yliopiston tehtävä on kasvattaa opiskelijoita yhteiskunnallisesti aktiivisiksi toimijoiksi ja kannustaa osallistumaan opiskelijatoimintaan. Ylioppilaskunnan tehtävänä on vaalia ja edistää opiskelijakulttuuria. Ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt ovat usein opiskelijan ensimmäinen kosketus yliopistomaailmaan, ja niiden kautta opiskelija integroituu yliopistoyhteisöön. Opiskelijajärjestöjen toiminnan on otettava huomioon opiskelijoiden moninaisuus ja yhdenvertaisuus sekä vastattava opiskelijoiden erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin ja tarpeisiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioimalla OYY ohjaa opiskelijakulttuuria suuntaan, jossa ihmisten erilaisuus ja jäsenistön moninaisuus tulee arvostetuksi ja kunnioitetuksi yhdenvertaisesti. OYY:n piirissä toimivien kiltojen, aine- ja harrastejärjestö jen sekä edustajistoryhmien rooli tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen yli oppilaskunnan toteutumisessa on merkittä vä. Siksi OYY on koonnut järjestö jen käyttöön oppaan, jonka tarkoituksena on keskittyä konkreettisiin asioihin, joita järjestöt voivat käyttää hyödyksi omassa toiminnassaan, omien sääntöjensä ja toi mintaperiaatteidensa puitteissa. OYY kehottaa piirissään toimivia järjestöjä entistä yhdenvertaisempaan järjestötoimintaan. Käytännössä tämä toteutetaan koulutuksilla, ohjeistuksilla sekä sosiaalipoliittisen asiantuntijan neuvontapalveluilla. Jakaessaan avustuksia OYY kiinnittää huomiota järjestöjen toiminnan ja tapahtuman yhdenvertaisuuteen. OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija auttaa tarvittaessa kaikkia opiskelijoita ja järjestöjä yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tässä oppaassa käytettävät lainaukset on poimittu OYY:n toteuttamasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä vuodelta 2015.

2. LAKI Suomen perustuslain 6 :n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvolaki (609/1986) sisältää sukupuolten välisen tasa-arvolainsäädännön, kun taas yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014) on kirjattu muita syrjintäperusteita. Tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

3. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS OPISKELUSSA JA OPETUKSESSA Yliopistolla on velvollisuus huolehtia opiskelun ja opetuksen yhdenvertaisuudesta. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää esim. siten, että avoimessa opetuksen suunnitteluprosessissa huomioidaan opetustyön tarkoituksenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Tasa-arvolain 5 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä pidetään syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan. Koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisön on annettava kirjallinen selvitys menettelystään opiskelijalle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi. Opiskelun yhdenvertaisuuteen nivoutuu myös esteettömyys, jota voidaan terveydellisin perustein (esim. aistivamma, oppimisvaikeus, mielenterveysongelmat) parantaa erityisjärjestelyin, kuten tentin lisäajalla, suullisella tentillä tai häiriöttömällä tilalla. Mikäli opiskelija tarvitsee erityisjärjestelyjä, tulee hänen olla yhteydessä yliopiston esteettömyysyhdyshenkilöön. Lisätietoja esteettömästä opiskelusta ja estettömyysyhdyshenkilön yhteystiedot löytyvät yliopiston nettisivuilta: www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/hyvinvointi/esteetonopiskelu Opiskelijalla on lakisääteinen oikeus edistää opintojaan yliopistolain määrittelemässä aikataulussa. Jokaisella opiskelijalle tulee olla nimettynä omaopettaja ja jokaisen opiskelijan tulee saada asianmukaista opinnäytetöiden ohjausta. Opintosuorituksien ja opinnäytetöiden arvioinnissa voi joskus tulla erimielisyyksiä opettajan tai ohjaajan kanssa. Arvosanaansa tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa. Epätasa-arvoista tai epäyhdenvertaista opetusta ja ohjausta ei tarvitse tai kuulu sietää. Mikäli tällaisia tilanteita kuitenkin esiintyy, on hyvä toimia seuraavien ohjeiden mukaisesti: 1.Ilmaise/ilmaiskaa opetusta antavalle henkilölle selvästi ja yksiselitteisesti, että koet/-te opetuksen epätasa-arvoisena tai epäyhdenvertaisena. Myös asiallisen sähköpostin kirjoittaminen on hyvä vaihtoehto. 2. Mikäli asia ei huomautuksesta huolimatta korjaannu, tai mikäli henkilökohtainen yhteydenotto tuntuu liian vaikealta, ota/ottakaa yhteys OYY:n koulutuspoliittiseen asiantuntijaan. 3. Säilytä mahdolliset todisteet epäyhdenvertaisesta opetuksesta. Näin autat asian jatkokäsittelyssä. Ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija (kopoasiantuntija@oyy.fi, puh. 040 5257821) on tarvittaessa opiskelijan tukena epäyhdenvertaisissa opetustilanteissa.

4. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS JÄRJESTÖISSÄ 4.1. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN KARTOITTAMINEN Jatkuvaan toimintaan vakiintuu usein tiettyjä käytäntöjä, jotka voivat estää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista järjestössä. Monet tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta heikentävät tekijät ovat näkymättömiä, epäsuoria ja totuttuja, minkä vuoksi niiden tunnistamiseen ja tiedostamiseen on aktiivisesti kiinnitettävä huomiota. Tiedättekö, millainen on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanne omassa järjestössänne? Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen opiskelijayhteisö rakentuu sen tiedon pohjalle, millaisia jäseniä kyseiseen järjestöön kuuluu. Järjestön tuleekin huomioida erilaisten opiskelijoiden tarpeet toiminnassaan. Miten esim. eri sukupuolta olevat, kansainväliset, eri-ikäiset, perheelliset, liikuntarajoitteiset, raittiit ja eri taloudellisissa tilanteissa olevat opiskelijat on huomioitu järjestön toiminnassa? Onko kaikkien jäsenten mahdollista osallistua järjestön toimintaan? Perustutkinto-opiskelijat ovat lähtökohtaisesti joko suoraan tai muutaman välivuoden jälkeen yliopistoon tulleita. Vanhemmat opiskelijat, joilla on jo joko muuta yliopistokokemusta tai muu (korkeakoulututkinto) ja työkokemusta, ovat joskus tämän joukon ulkopuolella. Pääsääntöisesti yliopistolla ei ole niinkään tapahtunut suoraa syrjintää, mutta ainejärjestöjen vapaa-ajalla järjestämissä toiminnoissa huomaa kuuluvansa ulkopuolelle, ja siitä onkin iän puolesta minulle mainittu. Harmi, sillä haluaisin osallistua joihinkin vapaa-ajan toimintoihin, mutta on osoittautunut, etten kuulu joukkoon. Yliopistossa ei ole yläikärajaa, ja siellä opiskelee hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. Tämän soisi ihmisten ymmärtävän, mutta käytännössä se on mahdotonta. Onneksi olen kuitenkin löytänyt opiskelukavereita sekä nuoremmista että vanhemmista opiskelijoista. Ovatko järjestön tapahtumat keskittyneet ilta-aikaiseen juhlimiseen? Onko järjestön liikuntavuoro aina samaa lajia? Näkyvätkö kv-opiskelijat tai perheelliset opiskelijat mukana järjestön toiminnassa? Järjestötoimijoiden on hyvä yhdessä miettiä oman jäsenistön erityispiirteitä ja muodostaa selkeät ohjeet, kuinka omassa toiminnassa huomioidaan kaikki jäsenet yhdenvertaisesti. Järjestön omat erityispiirteet vaikuttavat siihen, mihin suuntaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta järjestössä kannattaa lähteä edistämään. Joskus helpointa on päästä alkuun kysymällä suoraan jäsenistöltä näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta järjestössä. Kyselyllä saadaan kartoitettua tilastoja ja lukuja sekä käytännön kokemuksia, jotka eivät suoraan kerro totuutta, mutta auttavat tilanteen kuvaamisessa ja kehittämisessä. Napakka kysely on helppo liittää osaksi järjestön muuta toimintaa koskevaa kyselyä.

4.2. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS OSANA JÄRJESTÖN TOIMINTAA Järjestön puheenjohtajalla on erityinen vastuu järjestön ilmapiiristä ja jäsenistön hyvinvoinnista. Toimijoille pitää antaa mahdollisuuksia oppia uutta ja tehdä asioita yhdessä. Puheenjohtajan tulee puuttua epäasialliseen kohteluun järjestössä. Esim. jos puheenjohtaja tai joku muu huomaa jotakuta kiusattavan, tulee asia ottaa asianosaisen kanssa esille. Vaikka keskustelu voi tuntua kiusalliselta tai epämiellyttävältä, puhdistaa se yleensä ilmaa. Ihmiset eivät aina hahmota oman toimintansa vaikutuksia ja pienetkin havahtumiset helpottavat usein tilannetta. Yleisesti ottaen tuntuu, että on jonkin verran klikkejä /sisäpiirejä, joiden takia ei tunnu luontevalta mennä mukaan kaikkeen mihin periaatteessa haluaisi mennä, esim. ainejärjestön tapahtumiin. Uuden järjestöaktiivin voi olla vaikea tulla mukaan toimintaan, jos muut toimijat ovat jo vahvasti kiinnittyneet omaksi porukakseen. Tulee muistaa, että ilman uusien toimijoiden mukaantuloa ja aktiivisuutta, järjestö menettää jatkuvuutensa. Uudet toimijat on tärkeää myös perehdyttää järjestötoimintaan, jotta kaikilla on yhtäläiset osallistumismahdollisuudet ja järjestön toimintatavat ovat selvillä. Jokaisen toimintavuoden aluksi olisi hyvä käydä läpi periaatteet, joita järjestö noudattaa. Esim. kaikilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ja kaikkia kuunnellaan tasapuolisesti sekä kunnioitetaan toisten ajatuksia, eikä mennä asioissa henkilökohtaisuuksiin. Yleensä epäasiallinen kohtelu tulee esille asenteissa ja yleisessä käytöksessä taustalla, ei juurikaan suoraan päin kohteen kasvoja kohdistuvana. Esimerkiksi tiedän järjestöistä tapauksia joissa erikoisten tai muuten poikkeavien henkilöiden mukaanottoa eri aktiviteetteihin on pyritty välttämään joidenkin kovaäänisempien aktiivitoimijoiden toimesta. Vanhat aktiivit omalla möykkäämisellään ja käytöksellään pitävät vanhoja, huonoja toimintamalleja ja asenteita helposti pinnalla. Vaikeahan tällaiseen on puuttua. Järjestämällä erilaisia tapahtumia järjestö tavoittaa monipuolisesti jäseniään. Yksi ei pidä bileistä, toinen taas ei lautapeleistä, kun taas kolmas opis kelija tahtoisi osallistua sellaiseen tapah tumaan, johon voi ottaa lapsen mukaan. Järjestö ei voikaan kaikessa toiminnassaan miellyttää kaikkia, mutta kunhan toiminta on monipuolista, voi jokainen löytää jotain itseään kiinnostavaa. Eriarvoista kohtelua ja syrjintää olen itse kokenut järjestötoiminnassa, kun alkoholinkäyttöni ei yltänyt muiden tasolle ja sitä pidettiin outona. Kun lähdin juhlista tästä syystä ajoissa kotiin, jatkossa minua kohdeltiin kuin ilmaa. Vähintäänkin kaikessa tiedotuksessa tulisi ottaa huomioon opiskelijoiden moninaisuus mm. iän, perheellisyyden, elämäkatsomusten ja vakaumusten, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin sekä huumorintajun suhteen. Erityisesti nettisivujen päivittämisen ja tuottamisen suhteen kannattaa kiinnittää huomiota esteettömyyteen, jotta sivut olisivat kaikkien saatavilla.

Esim. näkövammaisille tärkeitä ovat selkeät värit ja fontit ja pdf-tiedostoja kannattaa yhteensopimattomuuden vuoksi välttää. Joillekin internetin käyttö voi olla täysin kuulemisen varassa, jolloin he käyttävät apuvälineenä ruudunlukuohjelmia. Vinkkejä nettisivujen esteettömyyteen löytyy täältä: appro.mit.jyu.fi/www/luennot/luento10/. Discrimination in a slightest level is felt when you don t speak the local language. For an example in certain events held by guilds or some sort of associations, everything is promoted in Finnish and international students who don t speak or understand the language feels left out and unwelcomed. Kansainvälisten opiskelijoiden voi olla erityisen vaikea integroitua ainejärjestötoimintaan. Kielimuurin poistaminen on yksi suurimmista ja vaikeimmista haasteista niin OYY:ssa kuin järjestöissä. Järjestöjen tulee viestiä toiminnastaan ja tapahtumistaan myös englanniksi. OYY suosittelee järjestöjä nimeämään järjestön aktiivitoimijoista kansainvälisten opiskelijoiden yhteyshenkilön, joka huolehtii siitä, että toiminta on avointa myös kansainvälisille opiskelijoille. Kansainvälisistä opiskelijoista saatetaan vitsailla kiltahuoneilla stereotypioin ja ennakkoluuloin. Suomalainen opiskelijakulttuuri ja -perinteet eivät ole tuttuja kansainvälisille opiskelijoille, joten järjestöjen olisi hyvä kertoa niistä hieman kansainväliselle jäsenistölleen (esim. sitsit, mölkky...). Se, ettei tunne eikä ymmärrä paikallista kulttuuria voi lisätä syrjäytymisen tunnetta. Esim. Aasian maasta tulevalle opiskelijalle suomalaisten opiskelijoiden kovaääninen juhlimiskulttuuri voi tuntua jopa uhkaavalta. Siksikin olisi hyvä järjestää erilaisia tapahtumia. There are a lot of activities that are only in Finnish language so it s hard to keep up with everything that s going around you. Yliopistoyhteisössä on järjestöjä, joiden jäsenistöä leimaa vahvasti toisen sukupuolen yliedustus johtuen kyseisen opiskelualan sukupuolijakaumasta. Järjestöissä eräs kompastuskivi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta voi olla liiallinen sukupuolinormien ruokkiminen. Kannattaa pohtia, miltä järjestön toiminta näyttäytyy myös vastakkaisen sukupuolen näkökulmasta ja onko molemmilla sukupuolilla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua järjestön kaikkeen toimintaan. Teekkaripiireissä sukupuoli vaikuttaa miten suhun ihmisenä suhtaudutaan. Yllätytään hyvistä arvosanoista esimerkiksi. Olen saanut usein kommentteja liittyen opintoalaani ja siihen että olen nainen, esim. ei taida olla paljon naisia sinun alallasi tai olet varmaan tosi fiksu naiseksi. Ainejärjestöt ja killat pyrkivät kokoamaan saman alan opiskelijoita yhteen sekä luomaan heidän välilleen yhteisöllisyyttä ja erityistä me-henkeä. Tämä me-hengen syntyminen voi samalla luoda myös me vastaan muut -asetelmia. OYY kannustaa järjestöjä keskustelemaan keskenään ja järjestämään tapahtumia myös poikkitieteellisesti. Tällä tavoin voidaan murtaa ennakkoluuloja ja stereotypioita tiettyjä opiskelualoja sekä niiden opiskelijoita kohtaan.

Toivoisin ettei eri tiedekuntien/ainejärjestöjen välillä olisi me ollaan parempia kuin te asennetta, vaan enemmän kattojenalaista toimintaa. Poikkitieteellisiin stereotypioihin törmää usein poikkitieteellisyyttä harrastettaessa, eivätkä ne kaikki suinkaan tunnu olevan vain vitsejä (esim. että humanistit eivät osaa laskea). 4.3. TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEN CHECK-LIST 1. Saavuttaako tiedotus kaikki jäsenet yhdenvertaisesti?» Sähköpostilistan kautta menevät viestit kannattaa kirjoittaa erityisellä huolella. Pohdi, miten ilmaiset tapahtuman luonteen sekä kaikki tapahtumaan liittyvät asiat, jotta järjestö koetaan yhdenvertaiseksi, saavutettavaksi ja osallistumisen mahdol listavaksi.» Mitä isompi asia tai tapahtuma on, sitä enemmän se koskee myös kansainvälisiä opiskelijoita ja sitä varmemmin se kannattaa kääntää myös englanniksi.» Kannattaa muistaa, että tiedotuksella voi tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, joita tiedotuksella ei ole ollut tarkoitus alunperinkään tavoittaa.» Mikäli tapahtumaan vaaditaan etukäteisilmoittautuminen, pyydä osallistujia ilmaisemaan erityisjärjestelytarpeensa (esim. esteettömyys, ruokavalio, tulkkauksen tarve tms.). Mainitse esteettömyydestä/esteellisyydestä, varsinkin mikäli tila voi olla osallistujille tuntematon. 2. Millä kielellä tapahtuma järjestetään?» Kielen valinta vaikuttaa itse tapahtumaan sekä tiedotukseen. Jos tapahtumaan on myös kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuus osallistua, kirjoita kaikki tiedotus myös englanniksi.» Jos tapahtuma (esim. luento) on kokonaan suomeksi, mainitse siitä tapahtumassa. 3. Onko kaikilla fyysisesti pääsy avoimeen tapahtumaan tai tilaisuuteen?» Esteetön pääsy tarkoittaa pääsyä pyörätuolilla ja inva-wc:tä.» Isoissa tilaisuuksissa/luennoilla salissa on hyvä olla käytettävissä induktiosilmukka. Ohjeista puhujia myös puhumaan kyseiseen mikrofoniin, jotta silmukasta ja akustiikasta on hyötyä.» Opastukset oikeaan tilaan olisi hyvä olla selkeällä tummalla fontilla vaalealla pohjalla.» Tilojen esteettömyydestä voi aina kysyä tilojen omistajalta.

4. Ovatko tarjoilut sellaiset, että kaikille löytyy jotain syötävää ja juotavaa?» Liharuoan lisäksi tarjolla tulee olla myös kasvisvaihtoehto. Ruoan olisi myös hyvä olla vähintäänkin vähälaktoosinen. Tarpeen mukaan huomiota kannattaa kiinnittää myös erilaisiin etnisiin ja uskoon liittyviin ruokavalioihin.» Alkoholittomana juomana tulisi olla muutakin kuin hanavettä. Alkoholiton juoma tulee olla tarjolla kuten alkoholillinenkin, jotta sitä ei tarvitse erikseen etsiä tai kysyä. Vinkkejä alkoholittomiin booliresepteihin löydät täältä: www.yths.fi/filebank/2040- Holittomat_2000.pdf 5. Voivatko kaikki halukkaat saunoa vapaasti?» Saunavuorot tulisi järjestää siten, että aina on sekä naisten että miesten vuorot että sekasauna/yleinen vuoro. Vuorot olisi hyvä olla yhtä pitkiä ja niiden järjestystä kannattaa myös vaihdella.» Huolehdi, että joku järjestäjistä on aina myös heidän kanssaan, jotka eivät halua saunoa. 6. Kuka tapahtumasta on vastuussa?» Järjestäjä on vastuussa tapahtumasta ja ratkaisevassa roolissa siinä, että kaikki viihtyvät tapahtumassa ja tulevat mielellään toistekin.» Katso, että kaikki pääsevät osallistumaan, saavat halutessaan äänensä kuuluviin ja ketään ei jää ulkopuolelle.» Jos tapahtumassa ilmenee epäasiallista käytöstä, puutu siihen heti. Epäasiallista käytöstä ovat esim. juomaan painostaminen, sovinistiset vitsit ja häiritsevä lähentely.

5. HÄIRINTÄ, KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTA 5.1. HÄIRINTÄ Häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilönarvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Esim. henkilöiden väliset suhteet ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, mikä koetaan häirinnäksi. Olennaista on, että häirinnän kohde itse kokee käytöksen epämiellyttäväksi. Seksuaalinen häirintä voi olla esim. fyysistä koskettelua tai epäsopivia ehdotuksia. Kaksimieliset ja ronskit vitsit voivat joidenkin mielestä olla hauskoja, mutta toiset voivat kokea ne epämiellyttävinä. Usein rajan löytäminen ronskin ja sopimattoman huumorin välillä voi olla häilyvä. Esim. bilemainokset voivat olla esimerkkejä siitä, että huumoriksi tar koitettu mainos voi ylittää hyvän maun rajan ja olla jopa loukkaava. OYY:n tasa-arvoja yhdenvertaisuuskyselyn mukaan yliopistolla havaittu häirintä on usein sukupuolittunutta, miehen naiseen kohdistamaa ahdistelua. Usein häirintää kokeneet pyrkivät aluksi vähättelemään omia tunteitaan ja selittelemään itselleen, että tilanne ei ole erikoinen. Tunne on luonnollinen, mutta häirintää kokeneen kannattaa rohkeasti ilmaista tunteensa, jotta asiaan voidaan kiinnittää jatkossa huomiota. 5.2. KIUSAAMINEN Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö joutuu toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi yhden tai useamman henkilön taholta pystymättä vaikuttamaan saamaansa kohteluun. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen (2012) vastanneista lähes puolet oli kokenut kiusaamista kouluaikanaan. Opiskeluaikana muiden opiskelijoiden kiusaamisen kohteena koki olleensa 5 prosenttia ja henkilökunnan kiusaamisen kohteena 6,5 prosenttia vastanneista opiskelijoista. Kiusaaminen korkeakouluissa on yleisimmin opintoihin liittyvää perusteetonta arvostelua, vähättelyä tai nolaamista. Myös verbaalista hyökkäämistä, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää pilkkaamista tai arvostelua sekä kaverisuhteiden vahingoittamista tai sosiaalista eristämistä esiintyy myös korkeakouluissa. Olen yliopistolla nähnyt, että muutaman henkilön ryhmä on nauranut pilkallisesti vammaiselle henkilölle. Valitettavasti en mennyt tilanteessa väliin, mikä harmittaa vieläkin. Häiritylle tai kiusatulle häirintä ja kiusaaminen voivat aiheuttaa mm. psyykkisiä ongelmia, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, syömishäiriöitä, uupumusta, välttämiskäyttäytymistä ja/tai sosiaalisen tuen puutetta ja siitä johtuvaa yksinäisyyttä. Myös kiusaaja voi kokea esim. psyykkisiä ongelmia, peliriippuvuutta, päihteiden sekakäyttöä sekä ongelmia kiinnittymisessä opiskelijaryhmiin.

5.3. VÄKIVALTA Väkivallan kokemukset voivat vaihdella lievästä väkivallasta uhkailuun tai vakaviin fyysisen koskemattomuuden loukkauksiin esim. raiskaukseen. Väkivaltakokemukset voivat olla yhteydessä myös mm. alkoholinkäyttöön ja mielenterveysongelmiin. Väkivaltakokemukset ovat aina niin vakavia, että ne useimmiten vaativat yhteydenottoa poliisiin ja kriisiapua. Väkivaltaan ja sen epäilyihin on aina ulkopuolelta puututtava tiukasti. 5.4. VARHAINEN PUUTTUMINEN Varhai nen puuttuminen on varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta toisten tukemiseksi. Varhaisen puuttumisen laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa jopa negatiiviseen toimintakulttuurin muutokseen: vallitsevasta tilanteesta ja epäkohdasta tu lee yhteisössä sosiaalisesti hyväksyttävää. Esim. mikäli kiusaamistapauksiin ei puututa välittömästi, voi kiusaaminen ajan kuluessa näyttäytyä yhteisön piirissä jopa sosiaalisesti hyväksyttävänä. Häirintä- ja kiusaamistapausten selvittäminen on tärkeää koko järjestön hyvinvoinnin kannalta, sillä yleisen ilmapiirin huononemisesta kärsii koko yhteisö. Kaikki yhteisön jäsenet voivat omalla toiminnallaan ehkäistä ja vastustaa häirintää ja kiusaamista. Häirintää on helpointa estää puuttumalla heti häiritsevään tilanteeseen ja kertoa sen epämiellyttävyydestä. Yleisimpiä häirinnän ja kiusaamisen muotoja ovat pahan puhuminen selän takana, mitätöinti, tiedon panttaaminen ja huomiotta jättäminen. Tiedän selkeitä kiusaamistapauksia ainejärjestömme sisältä. Ihmiset alkavat kuulopuheista tekemään suurempia ja suurempia tarinoita ja puhumaan pahaa selän takana ihmisistä, joita eivät edes itse tunne. Tiedän että hallitusten kokouksissa on nimeltä puhuttu ihmisistä ja asioista, jotka eivät ainejärjestön (joka on kaikkien ainejärjestö) pöydälle kuulu. Asiaan on onneksi puututtu ja hoidettu alta pois lisäämällä tietoisuutta. Lain mukaan oppilaitoksella eli yliopistolla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, kun se saa tietoonsa, että jotakuta on häiritty. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan yksiköiden johtajien on aina välittömästi puututtava kuulemiinsa häirintätapauksiin, joutuipa niiden kohteeksi henkilökunnan tai opiskelijayhteisön jäsen. Tiedekunnilla on myös omat häirintäyhdyshenkilöt. Esim. kurssin vetäjältä, omaopettajalta tai muulta luotettavalta henkilökunnan jäseneltä voi kysyä apua tilanteen selvittämiseen. Opiskelijajärjestö voi tukea kiusattuja levittämällä tietoisuutta kiusaamisen tuomitsemisesta, vaikuttamalla asenteisiin sekä puuttumalla kiusaamistapauksiin välittömästi. Tällä tavalla kiusaajia voidaan herätellä sekä ilmaista, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää toimintaa järjestön kulttuurissa. Kiusattuja voidaan auttaa myös tukemalla heidän kiinnittymistään opiskeluyhteisöön huomioimalla erilaisuus sekä tarjoamalla vertaistukea.

5.5. APUA JA TUKEA Mitään häirintää ja kiusaamista ei tarvitse tai kuulu sietää. Mikäli koet tulleesi häirityksi tai kiusatuksi, on hyvä toimia seuraavien ohjeiden mukaisesti: 1. Ilmaise häiritsijälle selvästi ja yksiselitteisesti, ettet pidä hänen sinuun tai johonkin muuhun kohdistamasta toiminnasta. 2. Jos et uskalla yksin mennä häiritsijälle kertomaan, voit pyytää avuksesi ystävän tai OYY:n häirintäyhdyshenkilön. Myös esim. kirjeen kirjoittaminen on yksi vaihtoehto. 3. Jatkuvan häirinnän tapauksissa ota ylös kaikki häirinnän tapahtumapaikat ja -ajat, sekä se, ketä on ollut läsnä tätä häirintää todistamassa. 4. Pidä tallessa myös muut todisteet häirinnästä, kuten teksti- tai sähköpostiviestit. Näin autat asian jatkokäsittelyä. 5. Ota yhteys OYY:n häirintäyhdyshenkilöön, joka auttaa sinua selvittämään tapausta täysin luottamuksellisesti. OYY:n häirintäyhdyshenkilöt tukevat ja neuvovat häirintää kohdanneita opiskelijoita. Häirintäyhdyshenkilöt on koulutettu tehtäväänsä, heillä on vaitiolovelvollisuus ja heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia. Häirintäyhdyshenkilön tehtävänä ei ole rangaista häirinnästä syytettyä, vaan auttaa tilanteen selvittämisessä. Voit ottaa yhteyttä OYY:n häirintäyhdyshenkilöihin kaikkiin sähköpostitse (hairinta@ oyy.fi) tai yksilöllisesti. Yksi häirintäyhdyshenkilöistä on aina OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija (sopoasiantuntija@oyy.fi, puh. 040 526 5821). Muiden häirintäyhdyshenkilöiden ajantasaiset yhteystiedot löydät OYY:n nettisivuilta (www.oyy.fi/opiskelijalle/ opiskelijana-yliopistolla/kiusaaminen-ja-hairinta/). ULKOPUOLISTA APUA JA TUKEA YTHS: www.yths.fi/yhteystiedot/toimipisteet/oulu. Puh. 046 710 1063 ma-to klo 8-15, pe klo 8-14. Akuuttiasioissa ota mieluiten yhteyttä aamupäivisin klo 8-9. Nyyti ry edistää ja tukee opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa: www.nyyti.fi Oulun SETA ry on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etuja ajava kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö: www.oulunseta.fi Setan Transtukipiste tuottaa psykososiaalisia tukipalveluja transihmisille ja heidän läheisilleen sekä toimii sukupuolen monimuotoisuuden asiantuntijana: transtukipiste.fi Nimettömät alkoholistit on järjestö, jossa jaetaan kokemuksia alkoholismista ja tavoitellaan raittiutta: www.aa.fi

Oulun kriisikeskus: www.oulunkriisikeskus.fi. Puh. 08 312 0611 ma-pe klo 10-18. Tukinainen antaa apua, tukea ja neuvontaa seksuaalista väkivaltaa koskevissa asioissa: www.tukinainen.fi. Puh. 0800-97899, ma-to klo 9-15, la-su klo 15-21, pyhinä ja niiden aattoina klo 15-21. Mikäli epäilet, että on tapahtunut rikos, voit tehdä rikosilmoituksen poliisille: www.poliisi.fi/rikokset/rikosilmoitus.

6. LIITTEET OYY:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusunnitelma (http://www.oyy.fi/asiakirjat/julkaisut/ Tasa-arvo-%20ja%20yhdenvertaisuussuunnitelma.pdf) Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusuunnitelma (notio) Yliopiston opas häirintä- ja kiusaamistilanteiden ehkäisyyn (notio) Tasa-arvovaltuutetun tietopankki tasa-arvosta: www.tasa-arvo.fi Tieto- ja materiaalipankki yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille: www.yhdenvertaisuus.fi