VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE Tämän kirjan tarkoituksena on perehdyttää teidät Valmet 500- traktorin käyttöön ja huoltoon sekä antaa tärkeimmät teknilliset perustiedot ja lukuarvot sen rakenteesta Jos traktorinne vaatii toimenpiteitä, joita ei tässä kirjassa ole selostettu, on varminta neuvotella Valmet- piirimyyjän kanssa, joka auliisti antaa neuvoja, sekä asettaa tarvittaessa koulutetun henkilökuntansa korjaamoineen ja erikoistyövälineineen Teidän käytettäväksenne. Ottaessanne yhteyttä VALMET- huoltoverkostoon, pyydämme teitä ilmoittamaan traktorin numeron, joka on mainittu kojetaulun kilvessä sekä moottorin numeron, joka on leimattuna moottorin sivulla latausgeneraattorin alla. Traktorin käyttäjänä Teidän on syytä muistaa, että säännöllinen huolto takaa parhaan tuloksen.
1.Traktorin n:o 2. Moottorin n:o Tämä huolto- ja käyttöohjekirja seuraa traktoria, jonka n:o on Ja moottorin n:o Ostettu../.. 19 Myyjä.. Osoite. Puhelin.. Takuuajan kuluessa järjestetään kolme ilmaista huoltotarkastusta: 1. tarkastus suoritetaan ennen traktorin luovutusta 2. tarkastus suoritetaan n. 50 käyttötunnin jälkeen 3. tarkastus n. 300 käyttötunnin jälkeen Velvollisuudeksenne jää riittävän ajoissa ilmoittaa myyjälle milloin mainitut tuntimäärät tulevat täyteen, jotta tarkastuksista voidaan neuvotella ja järjestää ne sopivana ajankohtana.
HALLINTA- JA VALVONTALAITTEET 1. Käyttötunti- ja kierroslukumittari 12. Ilmansuodin 2. Lämpö- ja öljynpainemittari 13. Käynnistinavain 3. Kaihtimen säätöketju 14. Vilkkukatkaisin 4. Pysäytintanko 15. Valokatkaisin 5. Ajokytkinpoljin 16. Nopeusvipu 6. V. O. kytkinpoljin 17. Äänimerkin painonappi 7. työvalaisin 18. Nopeuspoljin 8. Istuimen säätöruuvi 19. Jarrupolkimet 9. Pistorasia 20. Käsijarru 10. Murrosnivelen suojus 21. Tasauspyörästön lukon poljin 11. Jäähdyttimen korkki TEKNILLISIÄ YLEISTIETOJA VALMET 500 TRAKTORIN PÄÄMITAT JA -ARVOT - akseliväli.. - raideväli säädettävä edessä takana - pituus, suurin - leveys - korkeus, suurin. - Maavara - Kääntösäde... - Kokonaispaino.. - Etuakselipaino.. - Taka-akselipaino... - Renkaat Edessä... Takana.. - Ohjauslaitteet - Kytkinmalli.. - Jarrut.. 1912 mm 1434-1534-1634-1734 mm 420-1530-1640-1740-1840-1940 mm 3210 mm min 1800 mm max 2220 mm 2260 mm 500 mm 2900 mm 2030 kg 770 kg 1260 kg 7,50x16/6 tai 10x16/8 x28/6 tai 11x32/6 Erikoisruuviohjaus, 2 välitankoa tai hydroohjaus Kuiva, yksilevyinen Æ11 in tai parikytkinjärjestelmä Æ 11 in Mekaaniset nelipintalevyjarrut jarrupinta-ala yhteensä 1200cm/2
- Nopeudet 11X32 tai 13X28 Renkailla moottorin kierrosluvuilla 800 r/min 2300 r/min 1. vaihde L.. 1,2 km/h 3,5 km/h 2. vaihde L.. 2,0 km/h 5,6 km/h 1. vaihde H.. 3,0 km/h 8,8 km/h 3. vaihde L... 4,1 km/h 11,8 km/h 2. vaihde H 5,0 km/h 14,3 km/h 3. vaihde H 10,4 km/h 30,0 km/h 1. peruutusvaihde L... 1,7 km/h 4,9 km/h 2. peruutusvaihde H... 4,4 km/h 12,6 km/h MOOTTORIN 310 PÄÄMITAT JA -ARVOT - Moottorin malli Valmet 310 - Moottorin laji diesel - Toimintatapa. 4-tahtinen mäntämoottori - Jäähdytys... neste (vesi) - Sylinteriluku.. 3 - Sylinterien järjestely.. rivissä - Sylintereiden numerointi edestä Lukien. 1 2 3 - Sylinterin läpimitta.. 100 mm - Iskun pituus.. 114 mm - Moottorin iskutilavuus. 2,685 l - Polttojärjestelmä... suoraruiskutus - Puristussuhde 17 - Moottorin teho SAE. 54 hv - Vastaava pyörimisnopeus. 2300 r/min - Moottorin paino kuivana... 340 kg - Joutokäyntipyörimisnopeus, noin. 650 r/min - Suurin pyörimisnopeus kuormittamattomalla moottorilla, noin 2450 r/min - Venttiilin välys kylmänä Imuventtiili. 0,25 mm Pakoventtiili 0,25 mm - Venttiilien ajoitus Imuventtiili avautuu 10 eykk Imuventtiili sulkeutuu. 42 jakk Pakoventtiili avautuu 42 eakk Pakoventtiili sulkeutuu. 10 jykk - Asetusmerkit vauhtipyörässä Yläkäännekohta syl. n:o 3 0 Ruiskutus alkaa syl. n:o 3 20
POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ - Polttoneste kaasuöljy - Ruiskutuspumppu Simms - Siirtopumppu, kalvotyyppinen. AC VP - Ruiskutusjärjestys 1 2 3 - Ruiskutusennakko 20 eykk - Suutin... Simms - Suuttimen pidin Simms - Ruiskutuspaine. 200 kp/cm2 - Polttonestesuodin. CAV Suodinpanos. 8360 15106 - Vedenerotin.. AC VOITELUJÄRJESTELMÄ Täysipainovoitelu hammaspyöräpumpun avulla päävirtaussuotimen kautta. Voiteluöljyn käyttöluokat, täytösmäärät sekä SAE vahvuudet on ilmoitettu taulukossa 3 sivulla 63. - Suodinpanos 8360 07806 - Voiteluöljyn paine lämpimässä moottorissa normaali: joutokäynnillä. 2,0 kp/ cm2 pyörimisnopeudella 2000 r/min.. 3,5 kp/ cm2 alin sallittu hätätilassa. 1,0 kp/ cm2 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ - Lämpötilan säätö säädettävä kaihdin jäähdyttimen edessä - Jäähdytys kennosto, tuuletin ja termostaatti Vedenkierto tehokkaalla keskipakopumpulla ja sivukierrolla - Jäähdytysneste kesällä vesi- tai jäähdytysneste - Jäähdytysneste talvella jäähdytysneste - Jäähdytysjärjestelmän suoja-aine esim. Shell Dromus Oil 1% SÄHKÖLAITTEET - Jännite. 12 V - Latausgeneraattori 260 W Lucas C4OT - Jännitteen säädin.. Lucas RB 340 - Käynnistinmoottori 4 hv.. Lucas M 50 - Akku 140 Ah - Maadoitettu napa. Plus (+)
HYDRAULINEN JÄRJESTELMÄ Nostolaitteen pumpun suurin tuotto on 26 l / 2300 r/min. paineenrajoitusventtiilin avautumispaine 145 kp/ cm2. Suurin nostovoima vetovarsien päissä 1450 kg. Nostolaite on kytkimestä riippumaton. Hydraulisesti nostettava vetokoukku. Työkoneen hydr. Painonsiirtojärjestelmä. Kiinnityspisteet standardien mukaiset. VOIMANOTTOAKSELI JA HIHNAPYÖRÄKONEISTO Voimanottoakselin läpimitta.. 1 3/8 Hihnap. Läpimitta/leveys 225 mm/165 mm Hihnan nopeus m/sek.. 12,7 16 Hihnan kierrosluku r/min 1079 1358 Voimanottoakselin kierrosluku r/min. 540 679 Vastaava moottorin kierrosluku r/min 1720 2165 TÄYTÖKSET Polttonestesäiliö.. 40 l Moottorin kampikammio 6,4 l Ruiskutuspumppu 0,3 l Ilmansuodin. 0,7 l Vaihteisto. 12,5 l Nostolaite. 11 l Vetopyörästöt 2X 5,5 l. 11 l Ohjauslaite 1,3 l Hihnapyöräkoneisto. 0,5 l Jäähdytysjärjestelmä. Ilmanpaineet - Edessä 10X16/8 2,0 2,5 ik 7,50X16/6 2,0 2,5 ik - Takana 13X28/6 1,0 1,3 ik 11X32/6 1,1 1,4 ik
KÄYTTÖ JA AJO PÄIVITTÄISET TOIMENPITEET ENNEN KÄYNNISTYSTÄ Ennen päivittäistä moottorin käynnistämistä on suoritettava seuraavat tarkistusja valmistavat toimenpiteet: - Tarkista renkaiden ilmanpaine. Katso sivua 40. - Tarkista että polttonestemäärä säiliössä on riittävä, jotta ilma ei imeytyisi polttonesteputkistoon. - Tarkista jäähdytysnesteen määrä - Tarkista akun nestepinta (ajoittain) - Tarkista tuuletinhihnan kireys (ajoittain). Ks. Kuvaa 27 - Tarkista ilmansuotimen öljy. Pölyisissä töissä vaihda öljy päivittäin (kuva 9) - Tarkista voiteluöljymäärä kampikammioissa ja ruiskutuspumpussa. Ellei moottoria ole käytetty pitkähköön aikaan tai öljyputkisto on tyhjennetty, on syytä pyörittää moottoria käynnistinmoottorilla, kunnes öljynpaine nousee. KÄYNNISTYS - Työnnä traktorin nopeusvipu täyskaasuasentoon - Jos moottori on kylmä, paina lisäpolttonestenasta sisään (pakkosyöttö - Aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon - Paina kytkinpoljin alas - Varmistu siitä, ettei pysäytintanko ole pysäytysasennossa - Kytke virta työntämällä virta-avain virtalukkoon - Käynnistä moottori - Kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti avaimen vääntö - Säädä pyörimisnopeus nopeussivulla niin ettei moottori ryntää - Tarkista öljynpainemittarista että voitelujärjestelmässä on painetta. Ellei mittari näytä painetta on moottori heti pysäytettävä ja haettava vika - Pyörimisnopeuden ollessa hieman yli joutokäyntipyörimisnopeuden sammuu punainen valo merkiksi siitä, että latausgeneraattori lataa akkua.
Käynnistäminen pakkassäällä Ulkoilman lämpötilan laskiessa tulee ulkosalla säilytetyn traktorin moottorin käynnistäminen yhä vaikeammaksi johtuen seuraavista syistä: 1. Moottorin palotila on kylmä, josta johtuen moottoria pitäisi voida pyörittää sitä tehokkaammin mitä kylmempää ilma on. 2. Moottorin öljy jäykistyy voitelukohteissa (mm.sylinterissä) siten vastustaen pyöritystä 3. Akun virrankehitys heikkenee s.o. jännite laskee ja akusta saadut virtamäärät laskevat akun lämpötilan laskiessa niin että lämpötilassa -27 C on lyijyakun teho käytännöllisesti katsoen nolla. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa käynnistysvaikeuksien välttämiseksi on se, että traktori säilytetään seisonnan aikana suojassa (lämpötila yli 0 C). Tällöinkin on syytä satunnaisten tapausten varalta varmistua siitä, että käynnistyksestä selvitään huonoissakin olosuhteissa, jos niihin äkkiarvaamatta joudutaan. Joka tapauksessa seuraavat valmistelutoimenpiteet ovat aivan välttämättömät, jos traktoria säilytetään ulkona: 1. Moottorin kunnon tarkistus so. että puristukset ovat hyvät ja akku ym. sähkölaitteet kunnossa. 2. Polttoneste talvilaatua so. että se ei jähmety pakkasessa. Jäähdytystilaan pakkasneste. 3. Moottorin öljyt eri voitelukohteissa vaihdetaan talvilaatuihin (ks. öljytaulukkoa sivulla 63). Jos traktori joudutaan käynnistämään hyvin kovassa pakkasessa (alle -20 C), on syytä lisäksi varautua: - Akku irroitetaan traktorista ja viedään lämpimään paikkaan taikka jos seisonta-aika on lyhyehkö riittää, että akku suojataan liialta jäähtymiseltä peitteellä tms. - Käynnistyksen nopeuttamiseksi voidaan hankkia joko esim. Start-Pilot suihkupullo (polttoaineasemilta) taikka jokin muu apulaite. Esim. jos pakkaskäynnistys muodostuu tavanomaiseksi voi olla eduksi hankkia sopiva lämmityslaite, jolla moottorin nestetilan lämpötilaa nostetaan ennen käynnistystä. Näitä on useita eri malleja sähkö-, kaasu tai polttonestekäyttöisiä. Käynnistäminen suoritetaan vaihde vapaalla ja pakkosyöttö päällä. Käynnistinmoottorin annetaan vetää keskeytyksettä, kunnes moottori pystyy käymään omalla voimallaan. Pyörimisnopeus pidetään kurissa nopeusvivulla. On myös huomattava, että kytkinpolkimen tulee olla painettu alas, jolloin vaihteisto kytkeytyy kokonaisuudessaan irti moottorista ja käynnistys helpottuu
Apulaitteiden hyväksikäyttö Alhaisessa lämpötilassa (esim. alle -15 C) kestää usein kauan, ennen kuin moottori käy tasaisesti kaikilla sylintereillä. Käynnistyksen helpottamiseksi on saatavana lisävarusteena thermostart-laite, joka muutaman sekunnin kuluttua laitteen hehkutusvirran kytkemisestä alkaa polttaa polttonestettä moottorin imusarjassa lämmittäen siten imuilman. Sitä käytettäessä menetellään seuraavasti: Nopeusvipu käännetään vain hiukan joutokäyntiä nopeammalle, mutta muuten suoritetaan alkuvalmistelut tavalliseen tapaan. Hehkutusvirta kytketään päälle ja 10 sekuntia sen jälkeen suoritetaan käynnistys. Vasta kun moottori käy tasaisesti kaikilla sylintereillä, lopetetaan hehkutus, jolloin myös polttonesteen tulo thermostart-laitteeseen lakkaa. hehkutuksen aikana ei myöskään moottorin pyörimisnopeutta nosteta, koska kylmän ilman saanti voi pysäyttää moottorin. Vain niissä tapauksissa, joissa thermostart laite puuttuu tai se on epäkunnossa saadaan käyttää käynnistysaerosolia. (start-pilot tai muu vastaava). Tällöin imusarjan kumitulppa poistetaan ja aukosta suihkutetaan 1 sek. imusarjan etupään suuntaan ja saman verran takapään suuntaan käynnistyspyörityksen aikana. Aerosolin puuttuessa voidaan pitää polttonesteellä kostutettua trasselipalloa aukon edessä käynnistyksen aikana. Moottorin käynnistyttyä suljetaan aukko. Esilämmityslaitteet asennetaan ja niitä käytetään niiden valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Valmet-traktorin moottorissa on olemassa valmiit liitoskohdat esilämmittimen letkuille. Toimenpiteet käynnin aikana. - tarkkaile öljynpainetta, jonka tulee olla 2,0-3,5 kp/cm2 - tarkkaile veden lämpötilaa, jonka tulee olla 75-90 C - jos moottori on ajettu kuumaksi on se hitaasti jäähdytettävä. Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää vettä. - älä käytä moottoria tarpeettomasti joutokäynnillä. Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla, on syytä kuormittaa sitä välillä raskaammin. Tämä on välttämätöntä suuttimien tukkeutumisen estämiseksi. - uuden traktorin käytössä on pyörimisnopeuden keskialue suositeltavaa. Raskasta kuormaa, pyörimisnopeuden huippua ja sitkeää vedätystä alhaisella pyörimisnopeudella on vältettävä ensimmäisen 50 käyttötunnin aikana. Erityisesti pitäisi välttää jatkuvaa ajoa samalla vaihteella, koska kohtuullinen vaihtelevuus välityksessä ja pyörimisnopeudessa on traktorin kestävyydelle eduksi. mahdollisista käyntihäiriöistä ks. taulukko sivulla 65. AJO Vaihteiston käyttö ennen ensimmäistä ajoharjoitusta tutustu huolella vaihdevalitsimen ja ryhmävalitsimen käyttöön. Asian helpottamiseksi on välirungon suojakanteen kuvattu vaihdevalitsimen
asennot eri nopeuksille. Vaihteistossa on kaksi nopeusaluetta, jotka valitaan ryhmävalitsimen avulle. Ryhmävalitsin vietynä eteen on nopeusalue suurempi ja vietynä taakse pienempi. Ryhmävalitsinta ei saa jättää keskiasentoon. Suorita liikkeellelähtö ja ajaminen seuraavasti: - vedä nopeusvipua juuri sen verran, että moottori hyrähtää hiukan nopeampaan käyntiin - paina kytkinpoljin alas - aseta sopiva vaihde päälle - päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin traktori lähtee liikkeelle - säädä ajonopeus nopeusvivulla tai nopeuspolkimella - älä pidä jalkaa ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella - jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen mukaan, kuitenkin vain sen verran, että lämpötila ei laske alla 75 C Tässä yhteydessä mainittakoon, että kylmän moottorin lämpötila on pyrittävä saamaan kaihdinta säätämällä mahdollisimman nopeasti suositeltuihin arvoihin. Kylmänä moottori kuluu nopeasti. Lisäksi on sisäänajovaiheen aikana muistettava ajaa jokaisella vaihteella normaalia kuormitusta käyttäen. Erityisesti pitää välttää ajoa jollakin määrätyllä vaihteella liian kauan. PYSÄYTYS - palauta nopeusvipu joutokäynnillä eteen - paina kytkinpoljin alas - aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon - älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen, vaan anna sen jäähtyä joutokäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaamiseksi - vedä pysäytintanko taakse (kuva 2) - jos jäähdytysjärjestelmä on täytetty pelkällä vedellä, on vesi jäätymisvaaran uhatessa poistettava NOSTOLAITTEEN KÄYTTÖ (kuvat 3 ja 4) Toiminnat tapahtuvat lähinnä säätövivun avulla. Sen jokaista asemaa vastaa tietty vetovarsien asema. Kuitenkin työntövarteen kohdistuva työntövoima kohottaa jonkin verran maassa työskentelevää työkonetta. Tätä työntövarren vaikutusta voidaan säätää. Säätövivun tukikaaressa on siirrettävä rajoitin, joka voidaan lukita paikoilleen siipimutterilla. Tämä rajoitin helpottaa halutun työsyvyyden palauttamista sen jälkeen, kun työkonetta
Kuva 2. Kojetaulu 1. Lämpö- ja öljynpainemittari 2. Käyttötunti- ja kierroslukumittari 3. Kaihtimen ketju 4. Käynnistinavain 5. Valokatkaisija. 6. Vilkkukatkaisija. 7. Äänimerkin painonappi. 8. Hydrauliikan kytkinvipu 9. Vaihdevalitsin 10. Ryhmävalitsin 11. Pysäytintanko on esim. nostettu ylös säätövipua siirtämällä. Säätövipua siirtämällä ylös taaksepäin saadaan aikaan nosto ja tuomalla sitä eteenpäin lasku. Jättämällä säätövipu haluttuun kohtaan säätökaarella, asettuu nostolaite vastaavaan haluttuun pitoasemaan.
MUKAUTUMISHERKKYYDEN SÄÄTÖ Työntövarren kautta tulevan ohjauksen vaikutusta hydrauliikkaan voidaan säätää kiertämällä vastinjousen etupuolella olevaa tunnistelijaa (kuva 49. Kiertämällä tunnustelijan nokka mahdollisimman ylös, on työntövarren vaikutus ja samalla myös mukautumisherkkyys suurimmillaan. Nokan ollessa alimassa asennossa on mukautumisherkkyys lähes olematon. Välillä on vielä väliasentoja. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaa reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Alimmassa reiässä on työntövarren vaikutus suurin. Kuva 3. Nostolaitteen hallintalaitteet 1. Vaihteiston öljyn täyttöaukon korkki 2. Paineöljy ulkopuolisiin laitteisiin 3. Nostolaitteen öljyn täyttöaukon korkki 4. Laskeutumisnopeuden säätövipu, H = nopea, L = hidas 5. Jakoventtiili IN = nostolaitteeseen OUT = ulkopuolisiin laitteisiin
TYÖKONEEN LASKEUTUMISNOPEUDEN SÄÄTÖ Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö saadaan aikaan kääntämällä traktorin vasemmalla puolella, hydraulisen koneiston kannen päällä olevaa käsivipua (kuva 3). Käännettäessä vipu eteen, on laskeutumisnopeus pienin ja takana suurin. Laskeutumisnopeus valitaan sopivaksi työkoneen painon mukaan. Kuva 4. Nostolaitteen kaavio 1. Säätövipu 2. Kuulaventtiili 3. Vapaakiertoventtiili 5. Ohjausventtiili 12. Poistoaukko 14.Työntövarren tuki 15. Vastinjousi ULKOPUOLINEN HYDRAULIIKKA Ulkopuolisia työsylintereitä, kuten etukuormaajaa ja hydraulista kippiä yms. varten on paineöljyä saatavissa nostolaitteen kannen oikealla sivulla olevasta liitinruuvista. Käytettäessä ulkopuolisesti toimivaa paineöljyä on ensin nostolaite nostettava kuvan 5. mitan L = 100 mm esittämään asentoon. Tämän jälkeen käännetään jakoventtiili (kuva3) ulkopuolisten työsylinterien käyttöä vastaavaan asentoon. Tällöin ei öljy pääse virtaamaan nostolaitteen sylinteriin eikä sieltä pois. Säätövivulla voidaan venttiilikoneisto ohjata nosto-, lasku- ja pitoasentoihin. Pitoasento voidaan merkitä säätökaarella olevalla aseteltavalla rajoittimella.
Noston ja laskun suuruus ei ole riippuvainen säätövivun asennon suuruudesta, kuten omaa nostolaitetta käytettäessä, vaan ajasta, jonka venttiilikoneisto on ohjattu joko nostolle tai laskulle. Nostovarsien asennon mahdollisesta muuttumisesta johtuu pitoasennon muuttuminen säätökaarella, jonka takia pidetään nostovarsien kytkemistä kiinteiksi traktorin runkoon suositeltavana. Haluttaessa käyttää samanaikaisesti omaa ja ulkopuolista työskentelyä on asennettava erikoisventtiili. Kuva5. Ulkopuolinen hydrauliikka 1. Säätövipu 16. Liitinruuvi 17. Jakoventtiili HIHNAPYÖRÄKONEISTON KÄYTTÖ Asianmukaisesti paikalleen kiinnitettyä ja huollettua hihnapyöräkoneistoa käytetään seuraavasti: - paina kytkinpoljin alas - siirrä voimanottokytkimen käsivipu yläasentoonsa - päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin hihnapyörä alkaa pyöriä - suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen päinvastaisessa järjestyksessä
RAKENTEESTA MOOTTORI Yleistä Moottori on nestejäähdytteinen, nelitahtinen suoraruiskutusjärjestelmään perustuva dieselmoottori. Sen varusteiden yleinen järjestely ilmenee oheisista kuvista 6 ja 7 moottorin pääarvot on esitetty sivulla 6. POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ Polttoneste tulee traktorin säiliöstä (kuva 8) putkea myöten vedenerottimeen 2 ja jatkaa siitä siirtopumppuun3. Siirtopumppu painaa polttonesteen suotimeen 4, josta polttoneste siirtyy ruiskutuspumppuun 5. Ruiskutuspumpussa on kolme mäntätoimista pumppuelementtiä, joista jokainen vuorollaan painaa polttonesteen korkeapaineisena sumuttimeen 6. Sumuttimen alapäässä on 4- reikäsuutin, josta polttoneste suihkuaa hienona sumuna palotilaan. Palotilassa puristuksessa kuumentunut ilma sytyttää polttonesteen. Sumutinten yläpäät on yhdistetty putkella suotimeen sallien ylivuotopolttonesteen paluun takaisin polttonestesäiliöön. Ilman poisto ruiskutusjärjestelmästä on tärkeä toimenpide ja on se syytä suorittaa aina kun järjestelmä on syystä taikka toisesta avattu, kun polttoneste on päässyt ajon aikana loppumaan niin, että ilmaa on tunkeutunut järjestelmään, ja muulloinkin pitkähkön seisonnan jälkeen. Tämä tapahtuu avaamalla suotimen päällä oleva ilmanpoistoruuvi ja pumppuamalla käsipumpun vivulla 9, kunnes ilmanpoistoruuvista valuva polttoneste on kuplatonta. Ruuvi 11 suljetaan ja ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvit 10 avataan. Pumppuamista jatketaan, kunnes näistäkin valuva neste on kuplatonta, jonka jälkeen ruuvit suljetaan. Kylmäkäynnistyksen rikastinta (pakkosyöttö) on syytä käyttää, kun moottori ei ole lämmin. Tämä tapahtuu seuraavasti. Nopeusvipu 14 asetetaan täyttä kaasua vastaavaan asentoon. Pysäytintanko 12 viedään ajoasentoon (kuvassa vasempaan ääriasentoon.
Kuva 6. Moottori oikealta 1. Jäähdytysnesteen paluuputki 2. Termostaatin pesä 3. Jäähdytyspumppu 4. Kiilahihna 5. Latausgeneraattori 6. Leimattu moottorin numero 7. Käynnistinmoottori 8. Ilmansuodin 9. Kylmänkäynnistinaukko (Start-Pilot) 10. Ilman esisuodin 11. Etupään nostolenkki
Kuva 7. Moottori vasemmalta 1. Sumuttimet 2. Takapään nostolenkki 3. Termostaatti 4. Moottorin jäähdytysnesteen lämmityslaitteen liitinkohta 5. Moottorin öljyntäyttöaukko 6. Jäähdytysnesteen tuloaukko jäähdytyspumppuun 7. Ruiskutuspumppu 8. Öljypaineen säätöventtiili 9. Öljynsuodin 10. Öljyn mittatikku 11. Ajoitusmerkin tarkastusaukko 12. Vedenerotin 13. Jäähdytysnesteen tyhjennyshana 14. Polttonestesuodin
Tämän tangon akselin päässä oleva nasta 13 painetaan sisään, jonka jälkeen moottori käynnistetään. Lisäpolttonestelaite tulee itsestään pois toiminnasta, kun moottori alkaa käydä. Jos syystä tai taikka toisesta esim. kovalla pakkasella moottori pysähtyy on lisäpolttonestelaite saatettava uudelleen toimintaan siten kuin edellä selostettiin. Polttonesteenä käytetään kaasuöljyä. Sen tulee olla puhdasta ja vedetöntä. Epäpuhtaudet aikaansaavat käymishäiriöitä ja ruiskutuspumpun kulumista. Varastosäiliöitä ei pidä milloinkaan tyhjentää pohjaan saakka otettaessa nestettä traktorin säiliöön, sillä pohjalle ovat kerääntyneet juuri mainitut epäpuhtaudet. Talviaikaan on käytettävä ns. talvilaatu- polttonestettä, joka ei jähmety pakkasessa juoksemattomaksi. Niissä tapauksissa, joissa polttoöljyn käyttö dieselpolttonesteenä on lain mukaan sallittu, on huomioitava jähmettymistaipumus (n. -15 c) ja hiukan kaasuöljyä heikompi käynnistyvyys. Parhaissa talvilaatua olevissa I-luokan polttoöljyissä ovat em. haitat vähäisiä. Kuva 8. Polttonestejärjestelmä 1. polttonestesäiliö 2. Vedenerotin 3. Siirtopumppu 4. Suodin 5. Ruiskutuspumppu 6. Sumutin 7. 4-reikäsuutin 8. Ylivuotoputki 9. Käsipumpun vipu 10. Ilmanpoistoruuvi 11. Ilmanpoistoruuvi 12. Pysäytinvipu 13. Kylmäkäynnistinnasta 14. Nopeusvipu 15. Öljyntäyttöaukko 16. Öljypinnan
Ruiskutuspumppuun ja suuttimiin ei ole syytä kajota. Niiden korjaus annetaan asiantuntijan tehtäväksi. Suotimen mahdollisen tukkeutumisen vuoksi on spriin käyttö polttonesteen jäähtymisenestoaineena ehdottomasti kielletty Polttonestesuodin (kuvat 7 ja 8) Polttonestesuodin on kaksiosainen. Alaosassa on lasinen sakkakuppi, johon poltonestettä raskaammat epäpuhtaudet kerääntyvät. Sen yläpuolella on määräajoin vaihdettava suodinkenno (ks. huoltotaulukko s. 62). Sen vaihdossa menetellään seuraavasti: - Puhdista suodin ulkopuolisesti - Aukaise suotimen kannen keskellä oleva ruuvi samanaikaisesti kun kannatat suotimen pohjasta - Ruuvin irrottua ovat suotimen osat tiivisteineen irti, joten poista ne yksitellen ja jäljellä olevia tukien - Puhdista sakkakuppi ja pohjalevy - Avaa vedenerotin ja puhdista sen kuppi ja siivilä - Tarkista, että suotimesta ylivuotoputkeen tuleva polttonestereikä on auki, sillä tukkeutuessaan se kerää ilmaa ruiskutuslaitteisiin - Ennen uuden suodinkennon asentamista tarkista, että tiivisteet ovat puhtaat ja hyväkuntoiset. Vedenerotinta ja sakkakuppia on tarkkailtava päivittäin ja ne on epäpuhtauksien ilmetessä tyhjennettävä hyvissä ajoin. Kun vedenerotin avataan, puhdistetaan samalla sen siivilä. Suotimen pohjalevyssä on kierretulppa sakkakupin tyhjentämiseksi
Kuva 9. Ilmansuotimen öljysäiliön öljymäärä 1. öljypinnan korkeus Ilmansuodin Ilmansuotimen öljysäiliö on moottorin ollessa pysähtyneenä irrotettava, puhdistettava ja täytettävä uudella öljyllä joka päivä tai joka 10 käyttötunnin jälkeen. Öljysäiliön irroitus tapahtuu poistamalla samalla kertaa sekä kulho että alempi kuituosa. Pölyisissä käyttöolosuhteissa puhdistus ja täyttö on suoritettava useammin sekä vähemmän pölyisissä olosuhteissa harvemmin. Kokemus on osoittanut, että ilmansuotimen väärä huolto voi aiheuttaa sylintereiden kulumisen lisääntymistä. Erikoisen haitallista on, jos öljyä lisätään suotimen kulhoon puhdistamatta viimeksimainittua lietteestä ja varsinkin, jos öljypinta tulee liian korkealle. Uutta öljyä ei pidä lisätä muulloin kuin kulhon puhdistuksen yhteydessä. Öljypinta saa olla korkeintaan ylempään merkkiviivaan saakka, mieluimmin 2 mm tämän alapuolella. Jos pinta lietteen lisääntymisen johdosta nousee, on öljyä vastaavasti vähennettävä. Missään tapauksessa ei öljy saa ulottua ylemmän merkkiviivan yli, koska moottori imee ylimenevän osan pölyisestä öljystä sylintereihin, jotka tästä syystä kuluvat voimakkaasti. Suotimessa on käytettävä sääolojen mukaista moottoriöljyä. Liian jäykkä öljy takertuu suotimen kuituihin eikä valu takaisin. Öljyn pinta on
tarkistettava aina ennen moottorin Käynnistystä eikä käytön jälkeen. Öljynvaihdon yhteydessä on suotimen ilmanottoaukon suulla oleva esisuodin (synkloni) puhdistettava siihen kerääntyneistä lehdistä, oljista yms. Ilmansuotimen kuitutäytös puhdistetaan kerran vuodessa huuhtomalla se dieselpolttonesteessä. VOITELUJÄRJESTELMÄ Hammaspyörämallin voiteluöljypumppu 3 (kuva 10) imee öljyn moottorin öljypohjasta verkkosiivilän 2 läpi. Pumpusta joutuu paineenalainen öljy ensin öljynpaineen säätölaitteeseen 4, jonka tarkoituksena on pitää öljynpaine suunnilleen tasaisena moottorin kierrosluvusta riippumatta. Laitteen toiminta perustuu jousikuormitteiseen venttiiliin, joka laskee osan öljystä pois voitelujärjestelmästä, jos paine pyrkii liikaa nousemaan. Tämä ylivuotoöljy (kohta 5) voitelee tässä tapauksessa ulossuihkutessaan etupään hammaspyörästön. Paineenalainen öljy kulkee nyt öljynsuotimeen 6, joka on ns. päävirtausmallia, toisin sanoen kaikki moottorin paineenalaisiin kohtiin menevä öljy kulkee sen läpi. Öljynsuodin on varustettu vaihdettavalla paperisella suodinkennolla. Öljynsuotimesta jatkaa öljy kulkuaan pääjakoporaukseen 7, josta se jakaantuu ensin päälaakereihin 10 ja sieltä kampiakseliin tehtyjä porauksia pitkin kammen laakereihin 11. Täten tulevat kampiakselin9 tärkeät laakerit voidelluksi. Toinen öljyhaara lähtee ylöspäin ja voitelee nokka-akselin laakerit etumaista lukuun ottamatta. Nokka-akseliin tehtyä porausta pitkin pääsee öljy nokka-akselin laakereihin, josta se valuu nokka-akselipesäkkeen pohjalle voidellen nokat ja valuu takaisin kampikammioon valumisrei istä 14. Osa öljystä nousee välihammaspyörän laakerille, siitä nokka-akselin etumaiselle laakerille ja jatkaa venttiilivipujen akselille voidellen venttiilivipujen laakerit, venttiilinvivut ja venttiilien varret. Täältä öljy valuu kampikammioon venttiilien nostotankojen rei istä. On erittäin tärkeätä, että kiertovoiteluun käytetään oikeita, moottorin kuormituksen ja ulkoilman lämpötilan mukaisia öljylaatuja (ks. öljytaulukko 3). Öljynvaihdot ja suodinkennon vaihto on suoritettava huoltotaulukon mukaisesti (ks. lähemmin erikoisohjetta voiteluöljyn ja suodinkennon vaihto, sivulla 47).
Kuva 10. Moottori sivulta ja edestä katsottuna 1. öljynpohja 2. Imusiivilä 3. Öljynpumppu 4. Paineensäätöventtiili 5. Ylivuotoreikä 6. Suodin 7. pääjakokanava 8. Öljynpainemittari 9. Kampiakseli 10. Päälaakeri 11. Kammen laakeri 12. nokka-akseli 13. Välihammaspyörän akseli 14. Ylivuotoreikä 15. Venttiilivipujen akseli 16. nostolankojen reiät
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Kuva 11. Jäähdytysjärjestelmä 1.Kennojäähdytin 2. Jäähdytysnestepumppu 3. Termostaatti 4. Sivukiertoputki jäähdytysjärjestelmää esittää havainnollisesti kuva 11. Jäähdytysnesteen painaa keskipakoispumppu 2 jakoputkeen, joka ulottuu koko sylinteriryhmän yli. Tästä neste pääsee sylinterien ulkopuoliseen jäähdytystilaan. Sylinteriryhmän yläpinnasta olevista aukoista nousee neste sylinterin kanteen ja siitä termostaatin 3 kautta kennojäähdyttimeen 1. Osa jäähdytysnesteestä palaa sivukiertoputken kautta kiertopumppuun. Sivukierron avulla saavutetaan moottorin tasainen lämpeneminen kaikissa olosuhteissa. Jäähdytysvesipumpun kaulan alapuolella on reikä. Jos siitä tippuu nestettä on se merkki pumpun tiivisteen vioittumisesta. Uudessa pumpussa voi ennen hioutumista esiintyä jonkun verran tippumista. Tätä reikää ei saa tukkia. Jäähdytysnesteeksi sopii lämpimänä aikana vesi ja ulkoilman lämpötilan laskiessa alle 0 C sopiva jäähdytysneste Käytetyn veden tulee olla mekaanisesti puhdasta, ei liian hapanta (suovettä), eikä
liian kovaa (kalkkipitoista kaivovettä). Vettä ei pidä vaihtaa turhaan liian usein, koska uuden veden mukana tulee aina ilmaa, joka ruostuttaa vesitilan seinämiä. Jäähdytysveteen on hyvä sekoittaa sopivaa ruostumisenestoainetta. Esim. Valmet-traktoreihin käy Shell Dromus Oil- niminen öljy, jota sekoitetaan 1%, so. 10 litraan 1 dl öljyä. Pakkasneste on otettava käytäntöön riittävän ajoissa ja tulee sen olla hyvälaatuista, mieluummin glykoliperusteista nestettä. Mikäli moottorissa ei ole nestettä ja pakkanen yllättää, on jäähdytysvesi laskettava ulos jäätymisen estämiseksi. On tarkoin valvottava, että kaikki vesi todella poistuu. Sähköjärjestelmään kuuluvat a. virran kehityslaitteet b. kulutuslaitteet SÄHKÖJÄRJESTELMÄ virran kehityslaitteiden toiminta on seuraava: lataus ja virran kehitys kun virtalukon avain painetaan sisään ja käännetään myötäpäivään, syttyy punainen merkkivalo kojetauluun merkiksi siitä, että generaattori ei anna virtaa. Mahdollinen virran tarve otetaan tällöin akusta. Kun moottori käy alhaisella pyörimisnopeudella on tilanne edelleen sama ja punainen valo palaa. Kun moottorin pyörimisnopeutta nostetaan sammuu punainen valo. Tämä merkitsee sitä, että generaattorin jännite on riittävän korkea syöttääkseen virtaa akkuun ja säädin kytkee tällöin generaattorin toimintaan. Säädin huolehtii siitä, että generaattorin jännite pysyy kohtuullisissa rajoissa. Samalla se säätää latausvirran suuruuden. Käynnistys-
Kuva 12. Sähköjärjestelmä 4. akku 2x6v, 140/ h 18. Virrankatkaisija 19 sulake 1 on 5 A, sulakkeet 2, 3, 4 ja 5 on 15 A sekä sulake 6 on 25 A 23. Jännitteensäädin Lucas RB 340 38. Pistorasia 44. Valokatkaisija 64.vilkkurele 72. Suuntavalokatkaisija 90. Sulakkeet hyttiä varten 2 kpl 15 A 94. Kattovilkku 95. ohitusvalaisin.97. hyttivalaisin 98. Tuulilasinpyyhkijän moottori 12 V 126. Perävaunun varusteet
Akku On muistettava pitää akku aina riittävässä latauksessa, joko ajamalla taikka muuten. Happopinta on myös pidettävä hieman (5 mm) erotinjousten yläpuolella lisäämällä tarvittaessa tislattua vettä. Huonossa lataustilassa oleva akku turmeltuu nopeasti sulfatoitumisen johdosta, jonka lisäksi se voi jäätyä rikki pakkasella Johdinverkko Johdinverkko (kuva 12) on rakennettu 1-johtoperiaatteen mukaan. Traktorin runko toimii toisena johtimena. Vaikka johtimet on varustettu kestävillä päällysteillä, on niitä kuitenkin suojeltava poltto- ja voitelunesteiden pitempiaikaiselta liuottavalta vaikutukselta sekä jatkuvalta kosketukselta moottorin kuumiin osiin. Jos johtimien päällykset rikkoutuvat tai katkeavat voidaan ne tilapäisesti korjata eristysnauhalla. Kytkennän helpottamiseksi on johtimet erotettu toisistaan eri värein. Johdinkaavioissa on lisäksi viitenumerot, jotka osoittavat johtimien kulu. Kunnollisen kosketuksena aikaansaamiseksi on johdinpäätteet ja kengät pidettävä puhtaina ja riittävän kireällä. Valaisimet ja sulakkeet Etuvalonheittimissä on kauko- ja lähivalolamppu 45/35 W sekä pysäköintivaloa varten 4 W:n lamppu. Työvalaisimessa on 45 W:n lamppu. Kummankin lokasuojan päällä on valaisin, jossa on 5 W:n merkki ja pysäköintilamppu, sekä 18W: suuntavalolamppu. Kaikkia näitä varten on kojetaulussa yhteinen katkaisija samoin sulakkeet (kuva 12). Sulakkeen palaessa on johdinverkostosta etsittävä palamisen aiheuttanut vika. Missään tapauksessa ei sulaketta saa vaihtaa suuremmaksi
TRAKTORIN RUNKO-OSAT KEHTO JA VÄLIRUNKO Kehto toimii moottorin kantavana osana. Tästä saavutetaan se suuri etu ettei runkoa tarvitse katkaista esim. moottorin täyshuollon yhteydessä tai kytkintä huollettaessa. Välirunko, joka kansi- ja pohjaosineen muodostaa yhdessä kytkinkotelon kannen kanssa tilan kytkimelle ja yläosa tunnelin kytkinakselille. Kantavaan runkoon kuuluvat tietysti myös vaihdelaatikko ja vetopyörästön putket. Kaikki runko-osien ja niihin liittyvien traktorin takaosien liitokset on kiinnitysruuvien lisäksi varustettu ohjaustapeilla. Tästä syystä on runko-osia irroitettaessa ja kiinnittäessä muistettava, että ohjaustapit eivät salli minkäänlaista sivu- ja vääntöliikkeitä. VOIMANSIIRTOJÄRJESTELMÄ Yleistä Moottorin kehittämä voima siirretään kytkimen, vaihteiston ja tasauspyörästön välityksellä vetoakselille, josta edelleen vetopyörästön välityksellä takapyöriin. Hihnapyöräkoneistoon voima siirtyy suoraan kytkin- ja pääakselilta voimansiirtoja voimanottoakselin välityksellä. KYTKINLAITTEET Normaalikytkin Yksilevyinen kuivalevykytkin siirtää voiman vauhtipyörästä kytkinakselille. Teräksisen kytkinlevyn molemmin puolin on niitattu suuren hankausvastuksen ja huomattavan lämpökestävyyden omaavat kitkalevyt.
Kuva 13. Akkujen ja kojeiden sijainti 1. akku (2 kpl) 2. Vilkkukatkaisin 3. Virtalukko 4. Sulakerasia 5. Vilkkurele 6. Äänimerkinantolaite 7. Käyttötunti- ja kierroslukumittari 8. Ilmansuotimen sykloni 9. Akkujen kiinnitysruuvi
Painelaakeri Painelaakeri on itsevoitelevaa hiililevymalli. Kytkintä vapaalle painettaessa painelaakeri välittää kytkinpolkimen liikkeen vastinlevyn välityksellä kytkimen käpäliin irrottaen siten kytkimen vapaalle. Kytkinpoljinvivusto Kytkinpoljinta painetaan vasemmalla jalalla. Kytkinpoljin on kiinnitetty irrotusakseliin säädettävällä liitoksella (kuva 24). Akseliin on hitsaten kiinnitetty painelaakerin kannatushaarukka, jonka etureunassa oleviin syvennyksiin painelaakeri on tapeistaan laakeroitu. Painelaakeria pitää paikallaan kiinnityssanka, jota välirunkoon kiinnitetty jousi jännittää samalla pitäen jousivoimallaan kytkinpolkimen ylhäällä. Ohje Kytkinpoljinta on käytettävä vain vaihtamisen yhteydessä. Älä koskaan pidä jalkaa kytkinpolkimella ajon aikana, sillä kytkin luistaa silloin tällöin ja kuluu nopeasti. Vaihteisto (kuva 14) VOIMANSIIRTOPYÖRÄSTÖT Traktorin vaihteistoon kuuluu vaihdepyörästön lisäksi tasaus- ja vetopyörästö. Vaihteistossa on kuusi vaihdetta eteenpäin ja kaksi peruutusvaihdetta, jotka kytketään vaihteiston kannen oikealle puolelle sijoitetulla vaihdevalitsimella. Vaihteiston kannen vasemmalla puolella on lisäksi ryhmävalitsin, jolla valitaan sopiva nopeusalue (kuva2). Vaihteisto muodostuu valurautakotelosta, jonka etupäätyyn ja väliseinään vaihdepyörästön akselit on vierintälaakereilla laakeroitu. Irrotettavaan takakanteen on laakeroitu voimanottoakseli sekä sitä pyörittävän voimansiirtoakselin takapää. Tasauspyörästön kotelo on laakeroitu erillisiin kansiin, jolloin myös kartiovetopyörien poikittaissuuntainen hammasvälys välilevyjä käyttäen säädetään. Vaihteiston kansi toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä. Varsinaisessa välityksen muutospyörästössä on kolme akselia, joissa ylin ns. pääakseli saa käyttönsä moottorista ja kahta akselilla olevaa kytkinhammaspyörää vuorollaan akselin kytkemällä niiden välissä olevalle synkronikytkimellä saadaan
Kuva 14. Vaihteiston läpileikkaus kaksi nopeutta pyörien kanssa otteessa olevalle sivuakselille. Nämä kytkennät muodostavat hitaan ja nopean ryhmäkytkennän. Pääakselilla oleva kolmas, takimmainen hammaspyörä on peruutusta varten. Pääakselin takapään uritettuun osaan liittyy voimansiirtoakselin kytkinholkki. Sivuakseli välittää pyörimisliikkeen jonkin sillä olevan hammaspyörän kautta edelleen alimmaiselle ns. murikka-akselille. Murikka-akselilla olevat kaksi etummaista erisuurta hammaspyörää pyörivät akselilla vapaasti neulalaakerien varassa ja niiden akseliin kytkentä tapahtuu sykronikytkimellä. Kolmas, takimmainen hammaspyörä on siirtopyörä ja se on akselin päällä olevan holkin urissa siirrettävissä joko taakse sivuakselin päässä olevan pienen hammaspyörän kanssa otteeseen, jolloin saadaan ykkösvaihde tai eteen pääakselin takimmaisen hammaspyörän yhteyteen muuttaen siten alimmaisen akselin pyörimissuunnan. Koska sivuakselille ja pääakselin takimmaisille hammaspyörille saadaan kaksi nopeutta ryhmäkytkimen avulla tulee vaihteistosta kaikkiaan kuusi vaihdetta eteen- ja kaksi taaksepäin. Ykkös- ja peruutusvaihde eivät ole synkronoidut. Pääakselin jatkeena olevan voimansiirtoakselin pääakseliin kytkeminen ja irrottaminen suoritetaan vaihdelaatikon oikealla puolella olevan käsivivun avulla. Akselin ollessa kytkennässä käsivipu on ylemmässä salpalovessa (kuva 18), jolloin voima välittyy edelleen voimanottoakseliin. Vaihteiston kansi, joka toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä muodostaa alustan nostolaitteen rungolle. Kannen takaosassa on kierrekorkilla varustettu öljyn täyttöaukko (kuva 3). Vaihdelaatikon oikealla sivulla on tulppa, jossa on mittatikku vaihteiston öljyn korkeuden tarkistamiseksi. Vaihteiston takakannessa alhaalla on öljynpoistotulppa. Vaihteistossa on erillinen öljy, jonka määrä on 12,5 litraa.
Vetopyörästöt Taka-akseliston rakenteelle on ominaista, että sekä vetoakseli että napa-akseli on laakeroitu vetopyörästön kanteen. Pieni vetopyörä, joka samalla muodostaa vetoakselin saa liikkeensä isommasta tasauspyörästä, joka samalla toimii laakerina. Ulompi pää taas saa tukensa vetopyörästön kanteen sijoitetusta urakuulalaakereista. Vetoakselista liike välittyy isompaan vetopyörään. Vetopyörä on kytketty takapyörän napa-akseliin antaen siten liikkeensä takapyörälle. Vetopyörästön öljyä vaihdettaessa lasketaan vanha öljy pois vetopyörästön putkessa olevista tulpista ja täytetään uudella öljyllä vetopyörästön putken yläpuolella olevasta tulpasta. Ylempi tulppa putken laipassa määrää öljyn korkeuden. Vetopyörästön öljymäärä on 2x5,5 litraa.
Tasauspyörästön lukko on sijoitettu traktorin oikealle puolelle ja on hallittavissa polkimen avulla. Lukon polkimessa on vahva jousi, mikä tekee polkimesta joustavan. Kun poljin painetaan aivan alas jää se sinne polkimessa olevan nokan varaan. Jos kytkinkappaleiden hampaat eivät tällöin satu toistensa lomaan virittyy jousi ja hampaat painuvat lomittain heti seuraavan tilaisuuden tullen. Koska lukko on täysin pitävä on kaarreajoa lukko päällä ehdottomasti vältettävä. Lukon irroittaminen on nopea ja se aukeaa varmasti kaikissa tilanteissa painamalla poljin jalalla irti salpauksestaan. Älä pidä tasauspyörästöä tarpeettomasti lukittuna. Hihnapyöräkoneisto Kuva 16. 1. Kiinnitysavanne 2. Kiinnitysruuvi 3. Hihnapyörän suojus 4. Kitasuojus 5. öljyntäyttö-, tarkistus- ja tyhjennysaukon tulppa
Hihnapyöräkoneisto kiinnitetään traktoriin erikoisella kiinnitysavanteella ja siihen liittyvällä ruuvilla, vanteen ollessa lenkeistään kiinnitettynä työntövarren tukeen ja salpalaitteeseen kahdella tapilla. Koneisto voidaan asettaa paikalleen niin, että hihnapyörä tulee halutulle puolelle traktorin keskiviivaan nähden. Hammaspyöräparin keskinäistä säätöä varten hihnapyörän puoleisen hammaspyöräkoneiston kotelon edessä ja takana kaksi säätöruuvia, jotka hammaspyörän päällä olevan säätöholkin välityksellä lukitsevat tämän hammaspyörän haluttuun asemaan. Hammaspyörästön voitelua ja voitelun tarkistusta varten on kotelon takaseinämässä tulppa. Pyörästön voiteluöljyn yläpinnan tulee olla tämän tulpan aukon alareunan tasalla (kuva 16) Hihnapyöräkoneiston öljymäärä on 0,5 litraa. ETUAKSELISTO JA OHJAUSLAITE ETUAKSELISTO Etuakselisto on laakeroitu kehdon etuosaan. Pyörien raideleveyttä voidaan säätää. Ohjauksen keventämiseksi on olkatapit alapäistään laakeroitu kartiorullalaakereilla. Ohjeiden mukaisen voitelun lisäksi on tarkistettava, että ruuvit ja mutterit ovat tiukasti kiinni. NORMAALI OHJAUSLAITE Ohjauslaitteeseen kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet: - ohjauslaitteen runko-osat - ohjauspyörä akseleineen - ohjauslaitteen mutteri nivellenkkeineen - ohjauslaitteen akselit - ohjauslaitteen kannattimet - ohjausvivut ja välitangot Ohjauslaite on rakenteeltaan yksinkertainen ja huollon kannalta edullinen. Koska ohjausakselin ruuvin ja ohjauslaitteen mutterin välinen pintapaine on aivan mitätön johtuu siitä ettei niiden välistä säätöä tarvitse suorittaa. Öljyntäyttö ja tarkistus suoritetaan runko-osan etupuolella olevan öljyntäyttöputken kautta, jonka yläpäässä oleva kuusioruuvi toimii sekä tulppana, että akkujen kiinnitysruuvina. Alaosassa on tyhjennystä varten kierretulppa. Ohjauslaitteen öljymäärä on 1,3 litraa.
HYDRO-OHJAUS Käyttö Järjestelmään kuuluu (kuva 17) virtauksen jakajalla varustettu pumppu, ohjausventtiili, pyöriä kääntävä 2-toiminen sylinteri ja putkisto letkuineen sekä öljysäiliö. Ohjaus tapahtuu normaalilla tavalla kääntämällä ohjauspyörää toiminnan alkaessa kun sitä on käännetty 2. Täysiohjausteho saavutetaan 6 :een kierron jälkeen. Etupyörien ollessa kääntyneinä ääriasentoonsa ei ohjauspyörää saa pitää kääntöliikettä jatkavassa asennossa vaan se on löysättävä. Täten estetään öljyn kuumeneminen. Huolto Kaikissa huoltotoimenpiteissä on noudatettava ehdotonta puhtautta Päivittäinen tarkistus A. ulkoinen tarkistus 1. Puhdistetaan männän varsi liasta 2. Tarkistetaan onko öljyvuotoja - löysä putki- tai letkuliitos kiristetään - vioittunut letku tai putki uusitaan (tarkistetaan öljyn määrä ja lisätään tarpeen mukaan) - muissa tapauksissa traktori on vietävä korjaamolle B. Laitteen kokeilu moottorin käydessä Jos ohjauspyörä kääntyy raskaasti tarkista: 1. Vioittunut putkisto 2. Tarkista ohjausventtiilille tuleva öljy 3. Tarkista pumpulle tuleva öljy 4. Mekaaninen osa ohjauslaitteesta Määräaikaishuolto A. öljynvaihto (ks. Nostolaitteen öljynvaihto)
Kuva 17. Hydro-ohjaus 1. pumppu 2. Ohjausventtiili 3. Sylinteri B. tarkistetaan traktorin huollon yhteydessä 1. mekaaniset liitokset - pumpun, sylinterin sekä ohjausventtiilin kiinnitys 2. hydrauliset liitokset - putkien, letkujen ja liittimien kunto (jos repeytymiä, viiltoja, taittumisia tms. on vahingoittunut osa heti uusittava) öljynvaihto Nostolaitteen öljynvaihdon lisäksi on ohjauslaitteella varustetussa traktorissa huomioitava seuraavaa:
Järjestelmän tyhjennys - Puhdistetaan ohjaussylinteri ympäristöineen perusteellisesti - Nostetaan traktorin etupää ylös (pyörät irti maasta) - Irroitetaan letkut ohjaussylinteristä - Pyöräytetään moottoria startilla n. 10 sekuntia pysäytinvipu SEIS asennossa - Käännellään ohjauspyörää molempiin suuntiin kunnes öljyn tulo letkuista loppuu - Suoritetaan sylinterin tyhjennys kääntämällä käsin pyöriä ääriasennosta toiseen kunnes sylinteri on tyhjä - Kiinnitetään irroitetut letkut huolellisesti ja lasketaan traktori alas Täyttö - Täytetään öljysäiliö - Pyöritetään moottoria startilla (pysäytinvipu SEIS asennossa) n. 15 sekuntia - Käynnistetään moottori ja käännetään pyörät ääriasennosta toiseen (ohjauspyörää ei saa pitää kauan kääntöliikettä jatkavassa asennossa) useita kertoja - Pysäytetään moottori, lisätään tarvittaessa öljyä - Lopuksi suoritetaan koeajo JARRUT Traktori on varustettu toisiinsa salvalla lukittavilla jarrupolkimilla, jotka vaikuttavat työntötankojen välityksellä vipumaisiin jarruakseleihin ja edelleen erillisiin ohjausjarruihin, jotka ovat mekaaniset levyjarrut. Levyjarrut on sijoitettu napa-akselin viereen vetoakselin pyöränpuoleiseen päähän. Seisontajarrua voidaan käyttää hätätilassa pysäyttämiseen.
Kuva 18. Polkimet ja vivustot 1. Nopeusvipu 2. Säätövipu 3. Tasauspyörästön lukituspoljin 4. Vetopyörästön öljyntäyttöaukko 5. Voimanottoakselin kytkinvipu 6. Hydrauliikan kytkinvipu 7. Nopeuspoljin 8. Jarrupolkimet
RENKAAT Ulkorenkaat on pyrittävä pitämään puhtaina kaikista kumia luottavista ja syövyttävistä aineista. Jos traktoria joudutaan kesällä seisottamaan pidemmän aikaa auringon paisteessa on renkaiden suojaksi asetettava paperia tms. Renkaiden ilmanpaine on pyrittävä pitämään allaolevien arvojen rajoissa: - takarenkaat 13x28/6 paine 1,0-1,3 ik takarenkaat 11x32/6 paine 1,1-1,4 ik - eturenkaat 7,50x16/6 paine 2,0-2,5 ik eturenkaat 10x16/8 paine 2,0-2,5 ik Jatkuva alipaine saa aikaan ulkorenkaiden kudoslankojen murtumista ja voi aiheuttaa renkaan liukumisen vanteessaan jolloin venttiili rikkoutuu. Ylipaine tekee renkaan alttiiksi iskujen vahingolliselle vaikutukselle. Hydrauliikan tehtävät HYDRAULINEN JÄRJESTELMÄ - Traktorin työkoneiden ja työvälineiden kuljettaminen - Työkoneiden nosto ja lasku - Työkoneiden työsyvyyden säätö - Maanlaadun ja pinnan vaihteluiden vaikutusten seuraamisnopeuden säätö - Maanpinnan yläpuolella työskentelevien työkoneiden korkeussäätö - Työkoneita vedettäessä tapahtuva painonsiirto työkoneelta traktorille siten, että traktorin vetokyky lisääntyy ja ohjattavuus säilyy - Työkoneiden laskeutumisnopeuden säätö - Ulkopuolisten hydraulisten laitteiden käyttö Valmet 500:n hydrauliikka koostuu seuraavista pääosista: öljypumppu ja putket, Venttiilikoneisto, öljysäiliöt suotimineen, työsylinteri mäntineen ja liikkeen välittävine osineen sekä ulkopuolisen paineöljyn liitäntälaitteet. Nostolaitteen pumppu on hammaspyöräpumppu, joka on sijoitettu moottorin oikealle sivulle. Käyttövoiman pumppu saa nokka-akselilta hammaspyörän ja irrotuskytkimen välityksellä. Toimintaan ja vapaalle pumppu kytketään kojelaudan alle oikealle puolelle sijoitetulla vivulla. Kuva 2.
Kytkentää ei saa suorittaa moottorin käydessä Pumppu ei vaadi minkäänlaista voitelua eikä huoltoa ja kun se on tarkkuustyötä on sen mahdolliset viat jätettävä asiantuntevan huoltomiehen korjattavaksi. Venttiilipesään, joka on sijoitettu nostolaitteen rungon etupuolelle ja kiinnitetty siihen sisäänmeno- ja ulosottoputkella ja nostosylinteriin kahdella ruuvilla on sen porauksiin sijoitettu venttiilistö. Osa venttiileistä on tehtaalla säädetty määrättyyn arvoon 145kp/cm2 eikä niitä voida säätää ilman painemittaria. Venttiilipesään on sijoitettu myös jakoventtiili, joka ohjaa öljyn joko nostosylinteriin tai ulkopuolisiin hydraulisiin laitteisiin. Lisäksi venttiilipesässä on laskeutumisnopeuden säätöä varten venttiili (kuva 3) Nostolaitteen takana on mukautumisherkkyyden säätämiseksi tunnustelija, jonka nokka voidaan säätää eri asentoihin ja joka vaikuttaa välitinosien kautta venttiilikoneistoon. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Alimmassa reiässä on voiman vaikutus voimakkaampi ylimmässä vähäisempi- Öljysäiliönä toimivat vaihteiston kansi ja vasemman astinlaudan yläpuolella vaihdelaatikon sivussa, oleva erillinen öljysäiliö jossa on siivilä. Edelliseen sopii 8 litraa ja jälkimmäiseen 3 litraa öljyä (kuva 23). Nostosylinteri on sijoitettu vaihteiston kannen öljytilaan ja kiinnitetty nostolaitteen rungon alapuolelle. Työn suorittaa uratiivisteellä varustettu mäntä, joka siirtää voiman nostomännän varren välityksellä nostoakselin vääntiöön ja siitä edelleen nostoakseliin ja -varsiin. Männän päässä on rengasmainen syvennys ja sylinterin pohjassa varoventtiilillä varustettu vastaavan suuruinen nostomännän pysäytin, joiden tarkoituksena on väliin jäävän nesteen vaikutuksesta vaimentaa sylinterin ja männän väliset iskut (kuva 4). Öljyputket yhdistävät pumpun nostolaitteisiin ja niistä paksumpi on imu- ja ohuempi paineputki. Vaihteiston kannen oikealla puolella on ulosotto, johon voi tarvittaessa kiinnittää peräkärryn tms. tarpeeseen johtavan putkiston. Lisäksi siitä voidaan painemittarilla tarkistaa järjestelmän paine. Putkiston vioittumista on vältettävä, sillä esim. lommo imuputkessa aiheuttaa jo työliikkeen hidastumisen, koska pumppu ei saa riittävästi öljyä. KIINNITYSJÄRJESTELMÄ Järjestelmään kuuluu vetokoukku, vetokoukun salpalaite, vetokoukun nostin, vetovarret, nostotanko, kaltevuussäädin ja työntövarsi sekä haluttaessa reikäpuomi (kuva 19).
Kuva 19. Nosto- ja kiinnitysjärjestelmä 1. Nostovarsi 2. Työntövarren tuki 3. Kaltevuussäätimen kampi 4. Kaltevuussäädin 5. Voimanottoakselin suojus 6. Vetokoukun salpalaite 7. Vetokoukku 8. Reikäpuomi 9. Vetovarsi 10. Sivurajoitin 11. Nostotanko 12. Salvan vipu
Vetokoukku on sijoitettu traktorin alle ja kiinnitetty jarruakselin tukiin. Vetokoukku voidaan nostaa ylös nostolaitteella, jolloin vetokoukku jää vetoasentoon salpalaitteensa varaan. Huom! Salpalaitteen lukkiuduttua on säätövipua siirrettävä laskuasentoon, jolloin nostolaite vapautuu mahdollisesta nostosta vetokoukun nostajiin nähden. Vetovarret on etupäässä kiinnitetty vetovarsien laakereihin ja saavat nostovoimansa nostotangon ja kaltevuussäätimen välityksellä nostovarsista. Kaltevuussäätimen avulla saadaan aikaan työkoneen poikittaiskaltevuus ja työntövarrella järjestetään pituussuuntainen kaltevuus. Vetovarsien ja työntövarren kiinnityspisteet ovat standardien mukaiset Æ28 ja Æ 25 mm.
HUOLTO MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT Traktorin käyttövarmuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden yksi tärkeimmistä ehdoista on oikean ja oikeaan aikaan suoritettu huolto. Huoltokustannukset ovat pienet verrattuina laiminlyönneistä mahdollisesti aiheutuvien vikojen korjauskustannuksiin Kuva 20. Kampikammion öljymäärän mittaus 1. öljyn yläraja 2. Öljyn alaraja 3. Täyttöaukon tulppa
PÄIVITTÄISET, TAIKKA ENNEN AJOON LÄHTÖÄ SUORITETTAVAT HUOLLOT JA TARKASTUKSET 1. yleispuhdistus ja yleisvoitelu 2. polttonesteen riittävyys 3. voiteluöljymäärä moottorin kampikammiossa 4. ilmansuotimen öljy (ks. erikoisohjetta imuilman suotimen huolto S. 51) 5. jäähdyttimen nestepinnan korkeus 6. akun nestepinnan korkeus (ajoittain) 7. tuulettimen hihnan kireys (ajoittain) ks. kuvaa 55. 8. Tarkkaillaan mahdollisia polttoneste-, öljy- taikka jäähdytysnestevuotoja (ajoittain) 9. Tarkistetaan renkaiden ilmanpaine (ajoittain) 10. Tarkkaillaan ruuvien kireyttä ja tarvittaessa kiristetään 50 JA 300 TUNNIN TAKUUHUOLTO Tehdään myyjän toimesta ks. sivut 67 ja 68 150 TUNNIN VÄLEIN 1. vaihda moottorin öljy (ks. öljytaulukko) 2. vaihda ruiskutuspumpun öljy (ks. öljytaulukko) 300 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 1. sylinterikannen mutterit kiristetään (ks. sivu 56) 2. tarkastetaan imuventtiilin välys (0,25 mm) 3. tarkastetaan pakoventtiilin välys (0,25 mm) 4. tarkastetaan öljynpinnan korkeus - vaihteistossa (ryömintävaihteistossa - vetopyörästössä - nostolaitteessa - ohjauslaitteessa - hihnapyörän kotelossa (jos käytetty tarvittaessa lisätään sopivaa öljyä (ks. öljytaulukko) 5. öljynsuotimen suodinpanos vaihdetaan 6. polttonestesuotimen kenno vaihdetaan
450 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 1. suuttimet tarkistetaan 2. polttonestesäiliön ilmasiivilä pestään bensiinissä 3. puhdistetaan polttonestesiivilä säiliössä 750 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 1. etupyörien laakerit puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla 2. öljynvaihto - vaihteistossa (ryömintävaihteistossa - vetopyörästössä - nostolaitteessa (jatkuvassa käytössä joka 300 tunnin välein - ohjauslaitteessa - ohjaustehostimessa 3. jäähdytysjärjestelmä pestään sisäisesti soodaliuoksella, jos tarpeellista jäähdytinkenno puhalletaan ja pestään ulkopuolelta 4. generaattorin kollektori ja harjat pestään bensiinillä. Ennen käyttöä on bensiinin annettava haihtua pois 5. käynnistinmoottori irroitetaan ja annetaan tarkistaa erikoiskorjaamossa 6. puhdistetaan hydr. Siivilä VOITELU Moottori MUITA HUOLTOTOIMENPITEITÄ Dieselmoottoreissa on ehdottomasti käytettävä ensiluokkaisia dieselvoiteluöljyjä, koska dieselmoottori voiteluöljyn suhteen on vaativampi kuin kaasutinmoottori. Eri öljymerkkejä ei saa sekoittaa. Traktorikäytössä tulee normaalisesti kysymykseen API:n käyttöluokkaa DM vastaava öljy. Erittäin raskaassa käytössä jos olosuhteet ovat pölyiset tai käyttölämpötilat vaihtelevat paljon kylmistä käynnistyksistä kuumaksi ajettuun moottoriin voidaan käyttää DS luokan öljyä. Voiteluöljyn viskositeetin tulee olla kesäkäytössä SAE 20. Talvikäytössä tulee käyttää vastaavasti ohuempaa öljyä. Ks. taulukko3.