Sivu 1 / 21 SISÄILMATEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI ANTTILAN PÄIVÄKOTI, VANAMO Mikkolantie 5, 04600 Mäntsälä 29.5.2013 TILAAJA: Pasi Santala, työpäällikkö, kiinteistöpalvelut, Mäntsälän kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky
Sivu 2 / 21 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tämän tutkimuksen ja siihen liittyvien näytteenottojen tarkoituksena oli selvittää/pois sulkea onko kiinteistön sisäilmassa tai materiaaleissa, jotain sellaista, mikä aiheuttaa tiloissa oleville oireilua. 2. PERUSTIETOA RAKENNUKSESTA 3-kerroksinen 1920-luvulla rakennettu massiivirakenteinen päiväkotikäytössä oleva rakennus, jossa tuulettuva ullakkotila koko rakennuksen osalla. Kellarissa toimii koillispäässä mehustamo. Muuten kellari on varastotilana. 1- ja 2. kerrokset on saneerattu vuoden 1992 asuntomessuille. Alapohja: maavastainen teräsbetonilaatta -perusmaa Välipohjat alhaalta ylös: teräsbetonilaatta - hiekka/hiili sekoitus eriste lauta Linoleum Yläpohja alhaalta ylös: kaksois-teräsbetonilaatta eristeenä hiekka/turve tuulettuva ullakko peltikate ilman aluskatetta. Ulkoseinät sisältä ulos: tasoite harkko ilmarako jossa eristeenä koksi harkko ilmarako tiili - pintarappaus. Ilmanvaihto: koneellinen tulo- ja poisto (1. ja 2. krs) 3. TUTKIMUSPÄIVÄT JA OLOSUHTEET 7.2.2013 n lämpötila oli -3,9 C ja suhteellinen kosteus (RH) 97%. 3,52g/m³. Itätuulta 2m/s. Lumi oli maassa. Sisätiloissa lämpötila oli 19,5-20,9 C ja suhteellinen kosteus (RH) 25%. 4,2 4,55g/m³. Ilmanvaihto oli 1/2-teholla. 18.2.2013 Yläkerran keittiössä lyhyt tutkimuskäynti opastukseksi hiihtolomalla tapahtuvalle remontille. Raportti päivätty 18.2.2013. 7.3.2013 n lämpötila oli -9,5 C ja suhteellinen kosteus (RH) 87%. 1,99g/m³. Luoteistuulta 4m/s. Lumi oli maassa. Sisätiloissa lämpötila oli 19,5-20,9 C ja suhteellinen kosteus (RH) 25%. 4,2 4,55g/m³. Ilmanvaihto oli 1/1-teholla. 27.3.2013 VOC- ja mikrobinäytteet lattian (välipohja) ilmatilasta. Ilmanvaihto oli 1/1-teholla. 4. TEHDYT TUTKIMUKSET Painesuhdemittauksia, ilman kulkusuuntien tunnistamiseksi. Kosteusmittauksia. 3kpl VOC-näytteitä sisäilmasta (joista 1kpl mehustamosta).
Sivu 3 / 21 2kpl mikrobinäytteitä pinnoilta. 1kpl kuitunäyte tasopinnalta. 2kpl PAH-näytteitä rakennusmateriaaleista. 2kpl VOC-näytteitä lattian (välipohja) ilmatilasta. 2kpl mikrobinäytteitä lattian (välipohja) ilmatilasta. Lämpökuvausta ilmavuotojen ja eristevikojen/-puutteiden paikallistamiseksi. Merkkisavukokeita ilmavuotojen paikallistamiseksi. Aistinvaraisia havaintoja. 5. TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA PAINESUHDEMITTAUKSET Jokainen paikka mitattu ilmanvaihdon ollessa teholla 1/2 sekä teholla 1/1. (WC-tilojen ns. likainen poisto oli molemmissa mittauksissa päällä). Alempi lihavoitu suluissa oleva mittaustulos on lukema ilmanvaihdon ollessa TEHOLLA 1/1. Mittauspiste 2.krs kerhotila 227 2.krs kerhotila 227 2.krs kerhotila 221 2.krs kerhotila 221 2.krs eteinen 222 2.krs eteinen 222 2.krs tila 212 2.krs tila 212 2.krs keittiö 201 2.krs keittiö 201 2.krs tila 205 2.krs tila 205 1.krs tila 227 1.krs tila 227 1.krs leikki-lepohuone 121 1.krs leikki-lepohuone 121 1.krs pienryhmä 117 1.krs pienryhmä 117 1.krs iso sali 1.krs iso sali 1.krs ryhmähuone 104 1.krs ryhmähuone 104 1.krs tkk 111 1.krs tkk 111 1.krs tkk 111 1.krs tkk 111 Ilman kulkusuunta Vertailukohde porrashuone 228 (119) porrashuone 228 (119) porrashuone kellariin porrashuone kellariin porrashuone kellariin (mehustamo) porrashuone kellariin (mehustamo) Tulos (Pa) -1-3 (-5-9) 0 +2 (-2-4) -6-8 -1-3 (-3-6) -1 +1 (-4-7) -1 +1 (-4-7) -1-3 (-7-10) -1 +1 (-4-7) -1..-3 (-5-8) -2-5 (-5-9) -1 +1 (-3-6) -2 (-3) -2 (-3)
Sivu 4 / 21 Arvio painesuhteista: Rakennuksen kaikkien tilojen ilmanvaihto/painesuhteet eivät ole kuten pitäisi. Huomattakoon, että ensimmäisenä tutkimuspäivänä 7.2.2013 ilmavaihto oli teholla ½. Huoltomiehen mukaan syynä tähän oli henkilökunnan pyyntö, koska teholla 1/1 ilmavaihto oli tiettävästi pitänyt liian kovaa ääntä. Tärkeää on huomata, että rakennuksen sisätilojen alipaineisuus lisääntyy kauttaaltaan huomattavasti ilmavaihdon ollessa teholla 1/1, verrattuna tehoon 1/2. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että teholla 1/1 ilmanvaihto pyrkii ottamaan korvausilmaa rakenteiden kautta. Teholla 1/2 näin ei tapahdu, mutta ilmavaihtokerroin jäänee liian pieneksi. Painesuhdeasioihin otetaan lisää kantaa kohdassa yhteenveto ja toimenpidesuositukset. Ohje-/viitearvoja: Tavoitteelliset paine-erot rakennuksessa (Asumisterveysopas 2009), alla oleva taulukko. Ilmanvaihtotapa Painovoimainen Paine-ero (Pa) ulkoilmaan 0-5 Huomautuksia Paine-erot vaihtelevat voimakkaasti sään mukaan Koneellinen poisto -5-20 Paine-erot vaihtelevat sään mukaan Koneellinen tulo- ja poisto, ilmanvaihtolämmitys 0-2 Paine-ero vaihtelevat sään mukaan KOSTEUSMITTAUKSET Kosteusmittaukset tehtiin pistokoeluontoisesti useasta eri tilasta ja jokaisesta kerroksesta. Mittaukset tehtiin pintakosteusilmaisimella suoraan lattia- ja seinäpinnoitteiden päältä sekä piikkimittauksilla puurakenteista. Kohonneita lukemia ei löydetty muualta kuin kellarikerroksen lattiasta pintakosteusilmaisimella. Nämäkin lukemat olivat melko matalia ja voidaan katsoa varsin normaaleiksi ottaen huomioon rakennuksen iän ja rakennusajan tavan eristää alapohjarakenteet. VOC-MITTAUKSET SISÄILMASTA Näytetunnus Tila Tulos (TVOC) μg/m³ Huomioita 1930-1 kerhotila 227 26 Kokonaispitoisuus matala. Hiukan butanolia. 1930-2 kerhotila 221 2,8 Kokonaispitoisuus erittäin matala. 1930-3 mehustamo 003 22 kokonaispitoisuus matala. Limoneenia. Arvio VOC-näytteistä: Kaikkien näytteiden kokonaispitoisuudet ovat matalat/erittäin matalat. - Kerhotilan 227 näytteessä havaitusta pienestä määrästä butanolia ( 10,8/4,2 μg/m³) ei voi myöskään päätellä varmuudella mitään. - Mehustamon 003 näytteessä havaittu Limoneeni lienee peräisin mehustusprosessista. Ohje-/viitearvoja: Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 2003 mukaan yli 600μg/m³ pitoisuus on osoitus
Sivu 5 / 21 kemiallisten aineiden epätavallisen suuresta määrästä sisäilmassa, ja lisäselvitykset yksittäisten yhdisteiden tutkimiseksi ovat tarpeen. Normaali TVOC-pitoisuus on 200-300μg/m³. Työterveyslaitoksen suositus on jos TVOC-pitoisuus on enemmän kuin 250μg/m³, tulkitaan se kohonneeksi pitoisuudeksi ja se viittaa epätavallisten lähteiden olemassa oloon. MIKROBINÄYTTEET PINNOILTA Näyte-tunnus Tilatunnus Tulos + kommentteja 1935-1 1935-2 2.krs kerhotila 227, verholaudan päältä 2.krs kerhotila 227, astiakaapin päältä Bakteeripitoisuus 5 500 kpl/cm2, mikä on vähän. Sädesienipitoisuus (aktinomykeetit) alle 1 kpl/cm 2, mikä on käytännössä nolla ja alle ohjearvon. Sieni-itiöpitoisuus alle 32/16 kpl/cm 2, mikä on vähän ja alle ohje-/viitearvon. Bakteeripitoisuus 26 kpl/cm2, mikä on erittäin vähän. Sädesienipitoisuus (aktinomykeetit) alle 1 kpl/cm 2, mikä on käytännössä nolla ja alle ohjearvon. Sieni-itiöpitoisuus alle 1 kpl/cm 2, mikä on käytännössä nolla ja alle ohje-/viitearvon. Arvio mikrobinäytteistä: Molemmat tulokset ovat erittäin matalat ja alle ohje-/viitearvojen. Verholaudan päällinen kuuluu harvoin siivottaviin pintoihin ja löydöstä sieltä voidaan pitää varsin tavanomaisena. Ohje-/viitearvoja: Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje 2003/asumisterveysopas 2009 (STM): Työterveyslaitos 2011 (TTL): Aktinomykeetti- eli sädesienipitoisuus - Vähintään 10 kertaa suurempi pitoisuus kuin vertailunäytteessä, voidaan vauriopinnalla katsoa esiintyvän aktinomykeettikasvustoa (STM) Sieni-itiöpitoisuus - Puhtailla pinnoilla sieni-itiöpitoisuus on yllensä alle 10kpl/cm2 (STM & TTL) - yli 1000kpl/ cm2 = poikkeava pitoisuus, jos pitoisuus on samalla vähintään 100 kertaa suurempi kuin vertailunäytteessä. KUITUNÄYTTEET PINNOILTA Nro 1 Tilatunnus ja paikka 2.krs keittiö, kulmahyllyn päältä Mineraaalikuitua kpl/cm² > 5μm alle 0,1 Kommentteja Ei mineraalikuituja Arvio kuitunäytteistä: Näytteessä ei havaittu teollisia mineraalikuituja Viitearvoja: Työterveyslaitoksen käyttämät viitearvot teollisille mineraalikuiduille: - Säännöllisesti siivotuille pinnoille < 0,2 kuitua cm² - Harvoin siivotuille pinnoille < 3 kuitua/ cm²
Sivu 6 / 21 Mineraalikuidut aiheuttavat ylähengitystie-, silmä- ja iho-oireita. Mineraalikuituja voi irrota sisäilmaan esim. ilmanvaihdon äänieristemateriaaleista ja sisäpinnoilla olevista vanhoista akustolevyistä. PAH-MÄÄRITYKSET MATERIAALEISTA (16 yhdistettä EPA*) Näytetunnus 3771-1 3771-2 Tila ja paikka 1.krs tila 227, lattian (välipohja) eristehiili 1.krs pienryhmä 117 ulkoseinärakenteen eriste-koksi Tulos (kokonaispit.) mg/kg (kuivaainetta) 8,0 Matala kokonaispitoisuus. 38,0 Matala kokonaispitoisuus. Huomioita *) EPA:n (Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto) priorisoimat PAH-yhdisteet ympäristötutkimuksissa:naftaleeni, asenaftyleeni, asenafteeni, fluoreeni, fenantreeni, antraseeni, fluoranteeni, pyreeni, bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso[k]fluoranteeni, bentso[a]pyreeni, indeno[1,2,3-cd]pyreeni, dibentso[a,h]antraseeni ja bentso[ghi]peryleeni. Arvio näytteistä: Molempien näytteiden kokonaispitoisuus on matalat. Asiaan otetaan lisää kantaa tämän raportin kohdassa yhteenveto ja toimenpidesuositukset. Ohje-/viitearvoja: Materiaalien sisältämille PAH-yhdisteille ei ole ohje- / viitearvoja. PAH-kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg toimitetaan tällainen jäte yleensä ongelmajätelaitokselle (Ratuohjekortti 82-0381) VOC-MITTAUKSET LATTIAN (VÄLIPOHJA) ILMATILASTA Näytetunnus 5184-1 5184-2 Tila/paikka 1.krs pienryhmätila 117 lattian ilmatila 2.krs keittiö 201 lattian ilmatila Tulos (TVOC) μg/m³ 49 Huomioita Kokonaispitoisuus matala. Hiukan etikkahappoa ja pineeniä. 69 Kokonaispitoisuus matala. Hiukan etikkahappoa. Pineeniä. Mittaukset suoritettiin soveltaen ja räätälöiden laitteisto sellaiseksi, että näytteenotto onnistui välipohjan matalasta ilmatilasta. Tarkoituksena oli selvittää mitä yhdisteitä välipohjan alustilan ilma muovimaton ja lattialautojen alla sisältää. Arvio VOC-näytteistä: Kokonaispitoisuudet olivat molemmissa matalat. Merkille pantavaa on, että molemmissa havaittiin etikkahappoa ja pineeniä. Ohje-/viitearvoja: Menetelmä on ns. spesiaali eikä sille ole ohje-/viitearvoja.
Sivu 7 / 21 MIKROBIMITTAUKSET LATTIAN (VÄLIPOHJA) ILMATILASTA Näytetunnus 5382-1 5382-2 Tilatunnus 1.krs pienryhmätila 117 lattian ilmatila 2.krs keittiö 201 lattian ilmatila Tulos + kommentteja Bakteeripitoisuus 92 kpl/m³, mikä on vähän. Sädesienipitoisuus (aktinomykeetit) alle 4 kpl/m³, mikä on vähän ja alle määritysrajan. Sieni-itiöpitoisuus 28 + 4 kpl/m³, mikä on vähän. Bakteeripitoisuus 67 kpl/m³, mikä on vähän. Sädesienipitoisuus (aktinomykeetit) alle 4 kpl/m³, mikä on vähän ja alle määritysrajan. Sieni-itiöpitoisuus 57 + 21 kpl/m³, mikä on vähän. Mittaukset suoritettiin soveltaen ja räätälöiden laitteisto sellaiseksi, että näytteenotto onnistui välipohjan matalasta ilmatilasta. Tarkoituksena oli selvittää sisältääkö välipohjan alustilan ilma muovimaton ja lattialautojen alla mikrobeja suuria määriä. Arvio mikrobinäytteistä: Molempien näytteiden kokonaismikrobipitosuudet olivat matalat. Kummassakaan näytteessä ei myöskään havaittu ns. kosteusvaurioindikaattoreina pidettäviä mikrobeja. Ohje-/viitearvoja: Menetelmä on ns. spesiaali eikä sille ole ohje-/viitearvoja. Tuloksiin otetaan lisää kantaa kohdassa yhteenveto ja toimenpidesuositukset. 6. AISTINVARAISIA HAVAINTOJA JA MUITA HUOMIOITA ILMANVAIHTO Ilmanvaihto, sen toimivuus ja puhtaus tarkastettiin aistinvaraisesti. Katso valokuvat 8-14. Raitisilmasäleiköistä (katolla) puuttuu lumisiepparit/myrskypellit, jolloin lumisateella virtaa lunta raitisilmakanavaan, mikä taas aiheuttaa tuloilmasuodattimien kostumista. Muutoin ilmavaihto vaikuttaa olevan kunnossa ja melko puhdas. Vaikka joissakin tuloilman päätelaitteissa on mineraalikuituisia äänieristeitä ei allekirjoittanut usko niiden olevan syypää sisäilmaoireiluille. eristeet ovat ehjiä ja hyväkuntoisia, jolloin niistä ei juuri irtoa kuituja sisäilmaan. 1.krs pienryhmätilassa 117 on vain koneellinen poisto, ei ollenkaan tuloilmaa. Tämä on puute silloin jos tilassa ollaan ja molemmat ovet ovat kiinni. ILMAVUODOT Sekä lämpökuvauksella oli havaittavissa selkeitä ilmavuotoreittejä rakenteista tai niiden kautta sisätiloihin. Katso valokuvat ja lämpökuvat. Osa ilmavuodoista johtuu epätiivistä läpivienneistä mm. yläpohjan kaksoislaatan läpi. VÄLIPOHJAT Molemmissa välipohjissa on eristeenä käytetty mm. hiiltä ja hiekkaa ym. (hiili ilmeisesti peräisin rakennusaikaisen työmaan lämmittämisestä). Ilma on aistinvaraisesti havaittuna pahanhajuista ja epäpuhdasta. Välipohjien eristetilat olivat rutikuivia, mikä on hyvä asia. TASOPINNAT Yläpuolisilla tasopinnoilla, kuten kaappien päälliset, on melko paljon pölyä. Samoin lattioilla mm. keittiökaapistojen alla on runsaasti erilaista epäpuhtautta. Esim. kuva 25.
Sivu 8 / 21 KELLARI Ilma pyrkii ilmanvaihdon asennosta riippumatta ylös päiväkodin 1.kerrokseen ja edelleen 2. kerrokseen. Mehustamossa sisäilman suhteellinen kosteus nousee selvästi mehustusprosessin ollessa käynnissä. Siellä ei ole minkäänlaista ilmavaihtoa. Osassa kellarin tiloissa on lämmin ilma ja toisaalla taas kylmempää. 7. YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET YHTEENVETONA voidaan todeta, että otetuissa näytteissä löytynyt selvää syytä huonoksi koetulle sisäilmalle. Ne kuitenkin antavat vahvan viitteen siitä ettei kyse ole ns. kosteusvaurio-/homeongelmarakennuksesta. Tehtyjen tutkimusten perusteella huonoksi koetulle sisäilmalle ei ole selvää yksittäistä syytä vaan kyse on useamman tekijän vaikutuksesta. Näitä tekijöitä ovat mm. Ilmavaihto/painesuhteet, ilmavuodot epäpuhtaista tiloista ja rakenteista. Välipohjissa olevat eristemateriaalit kuten hiili ym. ovat siis aistinvaraisesti pahanhajuisia, mutta varmuudella ei voi todeta niiden olevan syynä oireiluille. Myöskään niiden vaikutusta terveydelle ei allekirjoittanut voi todeta. Sen sijaan on selvää, että ko. välipohjista vuotavasta ilmasta oleskelutiloihin ei ole ainakaan mitään hyötyä. Rakennus lienee rakennettu sen aikaisen tietämyksen ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Rakennusmateriaalit kuitenkin vanhenevat ja kutistumista ja liikettäkin tapahtuu. Tällöin saumoja aukeilee ja irtoilee. Nämä taas mahdollistavat epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätiloihin. Rakennuksessa ihmiset voivat silti saada oireita, vaikkei kyse olekaan ns. kosteusvauriohomeista, joista nykyään paljon puhutaan. Vuotoilmojen mukana voi tulla paljon muitakin epäpuhtauksia kuin ns. pahoja homeita. Tässä raportissa on kuvineen vain osa ilmavuotokohdista, mutta kohtia tarkastettiin paljon enemmän. Mikä taas tarkoittaa sitä, että vuotokohtia on runsaasti, mikä taas sitä, että vuotoilman määrä voi kokonaisuudessaan voi olla varsin suuri. Varovasti arvioiden per kerros satoja litroja minuutissa. Tuhansia litroja tunnissa, jne. TOIMENPIDESUOSITUKSET - Paikallistetaan kaikki epäjatkuvuuskohdissa olevat ilmavuotokohdat sisäpuolelta huolellisesti erillisen ohjeen mukaan. - Tiivistetään sisäpuolelta kaikki seinien, ovien ja ikkunoiden liitoskohtien ilmavuotokohdat huolellisesti erillisen ohjeen mukaan. - Tiivistetään kaikki vuotoilmakohdat seinien ja välipohjien liitoskohdista. - Tiivistetään erityisen huolellisesti kaikki ylä-, väli-, ja alapohja- ja ulkoseinärakenteiden läpiviennit. - Tarkastetaan ja säädetään ilmanvaihto siten, että 1. ja 2. kerroksen tilat eivät ole milloinkaan liikaa alipaineiset ulkovaipan yli. Tärkeää on myös saada painesuhteet hallintaan siten, että kellaritiloista ei virtaa ilmaa missään tilanteessa ylempiin kerroksiin. - Tärkeää on myös suunnitella kellaritilojen lämpötilat ja ilmanvaihto sellaiseksi, että ns. kellari-ilmasto ei pääse kulkeutumaan päiväkodin tiloihin 1. ja 2. kerroksiin missään tilanteessa. - Asennetaan mehustamon tiloihin poistoilmanvaihto, jotta siellä oleva kosteus ja hajut saadaan johdettua ulos. - Asennetaan katolle raitisilmasäleikköön lumiseippari.
Sivu 9 / 21 - Yllä mainittujen korjausten jälkeen tarkastetaan tiivistysten onnistuminen merkkisavulla, tarvittaessa merkkiainetutkimuksille. Samoin paine-eromittaukset tulee tarkastaa sekä tilojen välillä, että ulkovaipan yli jokaisella IV-käyntiasennolla. - Lopuksi huolellinen loppusiivous nihkeäpyyhintöineen erillisen ohjeen mukaan. OHJEITA TIIVISTÄMISEEN - Käytä pohjalla M1-luokiteltua polymeerimassaa. (Akryylimassa tai silikoni ei ole suositeltavaa). Vedä massaa tarpeeksi paksu ja leveä sauma oikeaan muotoon, jotta tiivistys on riittävän elastinen ja kestävä. - Polymeerimassan päälle tilanteen mukaan, esim. Uzin-teippi menetelmä tai TKR-kapselointi järjestelmä. - Tiivistykset tulisi aina tehdä huolellisesti, koska muuten vuotoilma etsii vierestä tiivistämättömän reitin, josta se tulee entistä kovemmalla paineella sisätiloihin. - Tiivistysten tarkastukset tulee tehdä huolellisesti aistinvaraisesti, merkkisavua, lämpökuvausta ja tarvittaessa merkkiainetta apuna käyttäen.
Sivu 10 / 21 8. VALO- JA LÄMPÖKUVAT Kuva 1) VOC-näyte sisäilmasta kerhotila 227 Kuva 2) VOC-näyte sisäilmasta kerhotila 221 Kuva 3) Kuitunäyte 2.krs keittiö kulmahyllyn päältä Kuva 4) Lattian (välipohja) eristehiili, 1krs. tila 227 Kuva 5) Ulkoseinärakenteen eriste-koksi, 1krs. pienryhmä 117 Kuva 6) VOC-näytteenotto lattian (välipohja) ilmatilasta, 1krs pienryhmä 117
Sivu 11 / 21 Kuva 7) Mikrobinäytteenotto lattian (välipohja) ilmatilasta, 2.krs keittiö Kuva 8) Tuloilman raitisilmasäleiköt katolla. Lumisiepparia / myrskypeltiä ei ole Kuva 9) Tuloilmakoneen puhallinyksikössä kaikki ok Kuva 10) Tuloilmapuhaltimen jälkeisessä kammiossa kaikki ok. Normaalia pölyä on hiukan Kuva 11) Tuloilman päätelaite 2.krs tila 227 Kuva 12) Sama päätelaitteen osia purettuna. Hiukan likaa
Sivu 12 / 21 Kuva 13) Tämän tyyppisissä tuloilma päätelaitteissa on mineraalikuituiset äänieristeet Kuva 14) Poistoilmahaara oli puhdas, 2.krs eteinen 222 Kuva 15) Lämpökuva parvekkeen oven karmin ja ulkoseinärakenteen liitoskohdasta, 2.krs tila 227. Ilmavuoto Kuva 16) Lämpökuva katon koteloinnin, seinien ja katon liitoskohdista, 2krs tila 221. Ilmavuoto.
Sivu 13 / 21 Kuva 17) Lämpökuva ikkunan karmin ja ulkoseinän liitoskohdasta, 1.krs pineryhmätila 117. Tyypillinen ilmavuotopaikka ko. rakennuksessa Kuva 18) Lämpökuva välipohjan ja ulkoseinärakenteen liitoskohdasta. Tyypillinen ilmavuotopaikka ko. rakennuksessa Kuva 19) Lattian Linoleum-matto on rikki ja selkeä Kuva 20) Ilmavuoto ulkoseinärakenteen ja parvekkeen ilmavuoto välipohjarakenteesta sisätilaan, 2.krs tila 227 oven karmin liitoskohdasta, 2.krs tila 227
Sivu 14 / 21 Kuva 21) Parvekkeen oven karmissa on lahovikaa, 2.krs tila 227 Kuva 22) Ikkunankarmissa on lahovikaa ja ilmavuotoa karmin ja ulkoseinän liitoskohdasta, 2.krs tila 227 Kuva 23) Vuotoilmaa tulee myös allaskaapin ja tiskikoneen alta, 2.krs tila 227 Kuva 24) Vuotoilma tulee väliseinän ja lattian liitoskohdasta Kuva 25) Tiskikoneen alla on monenlaista epäpuhtautta Kuva 26) Vanhojen patterikoteloiden kunto tarkistettiin tekmällä rakenneavaus. -> kaikki ok.
Sivu 15 / 21 Kuva 27) Avaus peitettiin ja tiivistettiin. Kuva 28) Kellarissa olevaan lämmönjakohuoneeseen tuleva läpivienti ulkoseinässä ei ole tiivis ja ilmaa virtaa maaperästä sisään. Kuva 29) Lämmönjakohuoneesta lähtee epätiiviitä läpivientejä ylös Kuva 30) Ikkunoiden vierustat ovat kellarissa paikoin huonossa kunnossa. Kuva 31) kellarin käytävällä on vanha kylmä-kellari, jonka pohjalla eloperäistä ainetta. Erittäin paha haju virtaa poterosta ylös. Kansi ei ole täysin tiivis. Kuva 32) Osa kellarikerroksen tiloista oli todella lämpimiä.
Sivu 16 / 21 Kuva 33) Tämän luukun takaa paljastui syy Kuva 34) Näistä kantavien seinien läpi tehdyista kylmyydelle, 2krs PKH/WC 225. Yläpohjan laatassa on aukoista virtasi erittäin kylmää ilmaa edellisessä epätiiviitä läpivientejä, jotka lienee tehty kuvassa mainittuun tilaan. saneerauksessa 1992, mm ilmanvaihtoa varten. Kuva 35) Välipohjiin tehdyillä rakenneavauksilla saatiin selville välipohjan eristemateriaalit, niiden kunto sekä että ilma pyrkii välipohjista huonetilaan Kuva 36) Näkymä välipohjan pintalaudoituksen ja eristemateriaalien välistä Kuva 37) Lähikuva välipohjan eristemateriaalien pinnalta Kuva 38) Seinärakenteet selvisi 1 krs pienryhmätila rakenneavauksilla. Kuva 117
Sivu 17 / 21 Kuva 39) Hiihtolomalla oli 2.krs keittiön koneiden takaa tiivistetty laadukkaalla nauhalla lattian ja seinien liitoskohtia Kuva 40) Tiivistämättä on kuitenkin kaikki kalusteiden takana olevat paikat, joista selvää ilmavuotoa keittiöön. 41) Myös altaa viemärin ja vesijohtojen läpivienneistä on voimakasta ilmavuotoa keittiöön. 42) Takan ja lattian liitoskohdasta on selvää ilmavuoto isoon saliin 1.krs:ssa 9. MITTALAITTEET JA VÄLINEET Ilman lämpö- ja kosteusmittaukset Fluke 971 Paine-eromittaukset Fluke 922 Merkkisavukokeet Pintakosteusmittaukset Merkkisavu Dräger Gann LG2 + anturi B50 Puurakenteiden kosteusmittaukset Gann LG2 + piikkianturi M20/juntta-anturi M18 Valokuvat VOC-näytteenotto Kuitunäytteet Mikrobinäytteet ilma Lämpökuvat Olympus Touch TG-610 SKC 222-3 tarkkuuspumppu + Tenax-putki Geeliteippi BM Dustlifters 6-vaihe impaktori (Andersen keräin) Fluke TiR1
Sivu 18 / 21 10. MÄÄRITELMIÄ Painesuhteisiin vaikuttavat ilmanvaihto, savupiippu- eli hormivaikutus ja tuuli. Ilma virtaa korkeammasta paineesta matalamman paineen suuntaan (ylipaineesta alipaineeseen). Vääristä painesuhteista aiheutuvia ongelmia ovat mm. hajuhaitat, veto, mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutuminen tilojen välillä sekä erilaisten epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan rakennuksen ulkopuolelta tai rakenteiden sisältä. Ilmavirtaukset kuljettavat myös vesihöyryä. (Jari Järveläinen) VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Niitä ovat esim. aromaattiset hiilivedyt, aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit. (Hengitysliitto) Voc-yhdisteiden päästölähteitä ovat etenkin rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä kalusteet, pesuaineet ja joissain tapauksissa mikrobikasvustot. Rakennusmateriaaleista erittyvät päästöt ovat peräisin mm. liuotin- ja raakaainejäämistä sekä valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista. Esim. lastulevyn, valkuaisaineita sisältävien tasoiteaineiden, PVC-materiaalien ja vesiohenteisten maalien aiheuttamat päästöt kasvavat niiden kostuessa. Materiaalipäästöjä on paljon juuri valmistuneissa taloissa. Yleensä päästöt laskevat normaalitasolle n. puolessa vuodessa rakennuksen valmistumisen jälkeen. (Hengitysliitto) Huoneilman VOC-pitoisuuteen vaikuttavat rakennuksen ikä, VOC-yhdisteitä sisältävät materiaalit, liikenne, teollisuus, ilmanvaihto, huoneen lämpötila ja kosteus. (Hengitysliitto) VOC-yhdisteitä on satoja. Yksittäinen yhdiste ei välttämättä ole haitallinen, mutta etenkin useamman yhdisteen yhteisvaikutuksena niiden on todettu olevan terveydelle haitallisia. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat mm. silmien ja limakalvojen ärsytysoireet sekä päänsärky. Lisäksi niistä aiheutuvat hajut vähentävät viihtyisyyttä. (Hengitysliitto) PAH-yhdisteet eli Polysykliset aromaattiset hiilivedyt muodostuvat kahdesta tai useammasta yhteen fuusioituneesta bentseenirenkaasta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisen palamisen seurauksena ja niitä esiintyy laajalti elinympäristössämme. Kivihiilipiki ja kivihiiliterva, terva, kreosoottiöljy ja muut kivihiiliperäiset öljyt, dieselöljyt, käytetyt moottoriöljyt, noki, asfaltti, bitumi ja pakokaasut sisältävät PAH-yhdisteitä. Rakenteiden vesieristeinä on käytetty erilaisia kivihiilitervaan perustuvia tuotteita, öljypohjaisia bitumeja sekä näiden seoksia. Bitumieristeet sisältävät PAH-yhdisteitä yleensä huomattavasti vähemmän kuin kreosoottieristeet. (Työterveyslaitos) Mikrobilla tarkoitetaan tässä yhteydessä home- ja hiivasieniä sekä bakteereja. Bakteerit ovat yksisoluisia, alkeistumallisia pieneliöitä, jotka lisääntyvät jakaantumalla. Useimmat bakteerit ovat halkaisijaltaan 0,5 1 μm pitkiä. Aktinomykeetti on gram-positiivinen bakteeri, jolla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä. Aktinomykeettejä kutsutaan myös sädesieniksi. Ne tuottavat maakellarimaisen hajun. Sienellä tarkoitetaan tässä yhteydessä vain home- ja hiivasieniä. Homesienet ovat mikroskooppisen pientä rihmastoa ja itiöitä tuottavia sieniä. Hiivasienet muodostuvat hiivasoluista, mutta eivät tuota rihmastoa ja itiöitä 11. LIITTEET Laboratorion testausselosteet: 2013-1930 / MetropoliLab Oy 2013-1935 / MetropoliLab Oy 13-10214 / Mikrofokus Oy 2013-3771 / MetropoliLab Oy 2013-5184 / MetropoliLab Oy 2013-5382 / MetropoliLab Oy
Sivu 19 / 21 12. ALLEKIRJOITUKSET 29.5.2013 Jari Järveläinen sisäilma- ja kuntotutkija rakennusten lämpökuvaaja (VTT-C-9514-25-13) 13. POHJAKARTAT
Sivu 20 / 21
Sivu 21 / 21