Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK 13.20 Menestyviä yrityksiä ja parempia työpaikkoja Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.40 CASE Avaimet hyvään johtamiseen Henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori, YIT Teollisuuden palvelut 14.10 Kahvi 14.25 CASE Vastuuta työstä ja työympäristöstä Henkilöstöpäällikkö Merja Ranta-aho, Elisa Oyj 14.50 Uuden sukupolven uudet arvot Johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Taloudellinen tiedotustoimisto ry 15.20 Innovaatioita ja innostusta työelämään Professori Liisa Välikangas, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 16.00 Tilaisuus päättyy 2
Taantuman vaikutukset työelämään
Suomi taloudellisessa taantumassa Bruttokansantuote aleni viime vuonna -7,8 % eli enemmän kuin yhtenäkään 1990-luvun laman vuotena Viennin arvo romahti -32 % vuonna 2009, pudotus euroalueen suurin Teollisuustuotanto supistui -21 % vuonna 2009 Kaupan myynti putosi -15 % vuonna 2009 Työllisiä vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä oli runsaat 100 000 vähemmän ja työttömiä runsaat 60 000 enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna Työttömyysturvan menot ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2008 vuoteen 2010, työttömyysaste nousee vuonna 2010 yli 10 %:iin 4
Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumääristä 80000 Työmarkkinoille tulevat 70000 Työmarkkinoilta lähtevät 60000 50000 40000 30000 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: Eläketurvakeskus 5
Tuottavuutta ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja
Tuottavuuden ja työelämän laadun parantaminen on erityisen tärkeää Suomelle juuri nyt Kansainvälinen kilpailu ja mahdollisuus uusien teknologioiden hyödyntämiseen Kilpailussa pärjäävät jatkossa vain tehokkuudeltaan ja tuottavuudeltaan kilpailukykyiset yritykset ja yksiköt Taantuman jälkeen maailma ei ole samanlainen kuin ennen - Suomen on päästävä vahvasti mukaan nousuun taantuman jälkeen Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen on omissa käsissämme Työelämän laatu on edellytys innovaatioille, paremmille työurille ja ammattitaitoisen työvoiman saamiselle Väestön ikääntyminen johtaa aivan uuteen tilanteeseen Suomessa väestön ikärakenteen muutos on nopeampaa kuin muualla Yli 10 000 henkilön vuosittainen nettopoistuma työmarkkinoilta pienentää bruttokansantuotteen kasvua Työssäkäyvien on elätettävä suurempi joukko työelämän ulkopuolelle jääviä Työuria on pidennettävä ja tuottavuutta parannettava 7
Paikallinen sopiminen vastaa työpaikkojen tarpeisiin ja lisää tuottavuutta Tulopoliittisten kokonaisratkaisut hidastivat alakohtaisten sopimusten kehittämistä Yrityskohtaisuus lisääntyy Palkkaratkaisut, palkkamallit, työaikajärjestelyt, muut työsuhteen ehdot Työskentelyyn liittyvien rajoitteiden poistaminen Paikallinen sopiminen on keino hallita työelämän muutoksia ja lisätä tuottavuutta työpaikoilla yritysten ja niiden henkilöstön ehdoilla Paikallinen sopiminen Vahvistamaan tuottavuutta ja yrityksen kilpailukykyä Parantamaan yritysten mahdollisuuksia luoda uusia ja säilyttämään nykyisiä työpaikkoja Parantamaan työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia Vahvistamaan luottamusta ja turvaamaan työrauhaa Paikallinen sopiminen on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää 8
Työmarkkinakierros 2009-2010
Työehtosopimuskierroksen 2009 2010 lähtökohtia Vuonna 2007 siirryttiin uuteen työmarkkinamalliin, jossa sopimusneuvottelut käydään liittotasolla keskitettyjen ratkaisujen sijaan sopimisen painopistettä pyritään siirtämään edelleen yrityksiin ja työpaikoille Taloudellisen tilanteen seurauksena syksyllä 2009 useilla toimialoilla oli tarve aikaistaa sopimusneuvottelujaan ja uudistaa työehtosopimustensa sisältöjä. Tavoitteena oli luoda vientialojen ratkaisuista ankkuri palkkakilpailun hillitsemiseksi, lisätä yrityskohtaisuutta sekä uudistaa työehtosopimuksia rakenteellisesti 10
Palkka- ja työehtosopimusneuvottelut syyskuu 2009 huhtikuu 2010 eräillä aloilla Syys-joulukuu 2009 Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Maaliskuu 2010 Huhtikuu 2010 Palkkaneuvottelut Metsäalan toimihenkilöt (METO) Sopimuskausi päättyy Finnairin tekniset toimihenkilöt Paperiteollisuus (tt, th) Ahtausala (AKT) Terveyspalveluala Rakennusteollisuus (tt) Sosiaaliala Yksityinen opetusala Apteekit Elintarviketeollisuus (tt, th) Kauppa Kiinteistöpalvelut Matkailu- ja ravintolapalvelut Energiateollisuus (th, yth) LTY:n aloja (mm. rautatieala) Palvelualojen Toimialaliiton aloja Rakennusteollisuus (th) Talotekniikka Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (th) Viestintäala 11
Vuosina 2009-2010 sovitut uudet sopimuskorotukset Sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa, vanhan sopimuksen lopusta lähtien, sisältää korotusten sekalinjavaikutuksen, ei sisällä kertaeriä, tilanne 19.3.2010 VALTIO KIRKKO KUNTA (ml. kaikki TES:t) KELA LTY Kemianteollisuus, th Rahoitusala Puhelinpalvelu- ja Merenkulku, miehistö Merenkulku, päällystö Autoliikenne Kemianteollisuus, tt TIKLI, viestinvälitys, tt Hiihtokeskukset, tt Autoala, tt Teknologia, th Tietotekniikan palveluala Teknologia, yth Teknologia, tt Autoala, th SKOL, yth Puusepänteollisuus, th Mekaaninen metsäteollisuus, th Mekaaninen metsäteollisuus, tt Yliopistot 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Lähde: EK, kuva 6 12
Vuosina 2009-2010 sovitut uudet sopimuskorotukset Sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa, vanhan sopimuksen lopusta lähtien, sisältää korotusten sekalinjavaikutuksen, ei sisällä kertaeriä, tilanne 19.3.2010 2,0 1,8 = ollut sovittelussa 1,6 1,4 KELA 1,2 KUNTA 1,0 0,8 0,6 Merenkulku, korotukset sovittu: miehistö 12.2.10 päällystö 1.3.10 Kemia, th, Kemia, tt Rahoitus Tietotekniikan palveluala Autoliikenne, tt KIRKKO LTY VALTIO 0,4 0,2 Teknologia, tt, th Autoala, tt Hiihtokeskukset Viestinvälitys, tt Autoala, th SKOL, yth Mekaaninen metsäteoll. tt, th Teknologia, th Yliopistot 0,0 17.6.2009 15.7.2009 12.8.2009 9.9.2009 7.10.2009 4.11.2009 2.12.2009 30.12.2009 27.1.2010 24.2.2010 24.3.2010 Lähde: EK, kuvan 6 tiedot 13
Palkankorotukset eräillä aloilla, %, 2007-2010 Sovitut palkankorotukset kunakin vuotena, ilman korkoa korolle -vaikutusta, sisältää korotusten sekalinjavaikutuksen, ei sisällä kertaeriä, tilanne 19.3.2010 VALTIO KIRKKO KUNTA (ml. kaikki TES:t) Ahtaajat Autoliikenne TIKLI, viestinvälitys, tt Merenkulku, miehistö SKOL, yth LTY Rahoitusala Kemianteollisuus, th Merenkulku, päällystö TeVa Kumiteollisuus, th Kemianteollisuus, tt Lentoliikenteen palvelut, tt Autoala, th Puhelinpalvelu- ja Tietotekniikan palveluala Autoala, tt Teknologia, yth Teknologia, tt Teknologia, th Hiihtokeskukset, tt Mekaaninen metsäteollisuus, tt Puusepänteollisuus, th Mekaaninen metsäteollisuus, th 2007 2008 Vanhat 2009 Uudet 2009 Vanhat 2010 Uudet 2010 Lähde: EK 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 14
Työelämän parantumisen paradoksi mitä EK haluaa viestiä työelämäraportillaan? Työelämäraportillaan EK osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun työelämän tilasta Työelämän väitetään kurjistuneen näin ei tutkimusten mukaan ole Jotta yritykset edelleen menestyisivät, tarvitaan selviä parannuksia sekä työelämän laatuun että tuottavuuteen Niitä tulee kehittää samanaikaisesti Tavoitteena on onnistuminen kehittämisessä ja innovaatioissa Tavoitteena henkilöstön osallistaminen ja innostus (työn imu) EK haluaa työelämäkeskusteluun seuraavia näkökulmia Sekä yritysjohdon, organisaatioiden että työntekijöiden näkemykset Ongelmien kuvauksen sijasta päähuomio työn voimavaratekijöiden vahvistamiseen ja työpaikoilla tapahtuvaan kehittämiseen Kansainvälisen vertailutiedon hyödyntäminen 15