Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Samankaltaiset tiedostot
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalastus, saimaannorppa ja norppahavainnointi

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Ammattikalastus saimaannorppa-alueella

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 43/2018. Saimaan vedenomistajat ja norpansuojelu. Irma Kolari, Päivi Eskelinen ja Esa Hirvonen

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Saimaannorppa ja sen elinalue

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

Puula-forum Kalevi Puukko

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen

Mistä tulevat saimaannorppaalueen

TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen Yleistä

Työryhmämuistio mmm 2010:2. Saimaannorppa ja kalastus seurantaryhmä II Helsinki 2010

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY PL JYVÄSKYLÄ Puh

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, Lappeenranta

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 2018

29. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Kalastuslain kokonaisuudistus

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Vapaa-ajankalastus saimaannorpan esiintymisalueella

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportti. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2015:4

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Raportti katiskanvaihtotapahtumasta ja Savonlinnan kesätorista Saimaannorppa-Life-hankkeessa 2016 Katiskakyselyn tulokset

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

Vaihda verkot katiskaan

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari

MMM:n ajankohtaiskatsaus

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Kalastusalueen vedet

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ /MMM022:00/2008

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Kalastus Puruveden pohjoisosassa

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi kalastuslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. Toimenpidealoitteet

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij,

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalastuksen seurannan kehittäminen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kalastusalueilla

Pielisen Kalajaloste Oy LAUSUNTO

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

Ihmisen suhtautuminen hylkeeseen on vuosituhansien. Merihylje. luonnonvara, suojelukohde vai matkailun vetonaula?

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Lataa Kaikuja saimaannorpan päiväkirjasta - Veikko Kilkki. Lataa

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

Transkriptio:

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Pekka Salmi ja Irma Kolari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilkeä ongelma Kalastuskiistojen muutos Tutkimustietoa Saimaan kalastuksesta ja suhteesta norppaan Yhteensovittamisen keinoja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ilkeä ongelma Kesyt (tame) ongelmat: Selkeitä Ratkaisu teknisen ja tieteellisen tiedon pohjalta Ratkaisuun riittää tekninen hallinnointi Ilkeät (wicked) ongelmat: Tieto epätäydellistä / ristiriitaista Koskettavat suurta määrää ihmisiä, toisistaan poikkeavia näkemyksiä Kytkeytyvät muihin ongelmiin Pulpahtavat esiin yhä uudelleen Kukin omanlaisensa, tarvitaan kontekstuaalista tietoa - > Vaativat osallistavaa, vuorovaikutteista ja läpinäkyvää hallintaa Itse ongelman ja sen ratkaisumahdollisuuksien ymmärtäminen nivoutuvat toisiinsa

Kalastuskiistojen sosiologinen tutkimus RKTL:ssa käynnistyi 1990-luvun alussa Muutokset: kalastajaryhmät, päätöksentekojärjestelmä Sektorin ulkopuoliset vaikutukset ja vaatimukset Kalastussektorin ongelmissa yhä yleisemmin ilkeitä piirteitä

Kalastus ja saimaannorppa Saimaannorppakanta Pienimmillään 1950 1980-luvuilla reilusti alle 200 yksilöä. Talvella 2012 noin 310 yksilöä Leudot talvet 2006 ja 2007 aiheuttivat kannan alenemisen Syntyvyyden ja kannan koon muutosten avulla arvioituna kuolleista norpista löydettiin 2000 2009 vain 40 %

Kalastus ja saimaannorppa Pyydysrajoitukset 1999 kiellettiin mm. monisäikeisten ja paksulankaisten verkkojen käyttö politisoituminen 2009 pyydysrajoitusaluetta laajennettiin: 1260 km 2 -> 1674 km 2 ja langan vahvuusmääräystä tiukennettiin Vapaaehtoiset kevätrajoitukset 1980-luvun alkupuolelta lähtien 15.4.-30.6 kielletty verkkopyynti, kalatäkyinen koukkukalastus ja isorysän käyttö koko osakaskunnan alueella tai sovituilla osilla 2008 sopimuksia tehty 518 km² alueelle 2011 noin 1700 km²

Kalastus ja saimaannorppa 2008-> Norpansuojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseksi työryhmiä ja hankkeita, joihin ovat osallistuneet kalastajien, kalavedenomistajien, suojelijoiden kuin viranomaistenkin edustajia Kevätrajoitukset: kirjalliset sopimukset, korvausjärjestelmä Ammattikalastus: korvauksia, pyydystekninen kehityshanke Monitasoisuus - neuvotteluja on käyty myös EU- ja ministeritasolla 2011 vielä noin 5 % sopimuksettomia vesialueita, joiden osalta kevätkalastus kiellettiin erillisellä asetuksella

Aiempien tutkimusten havaintoja (Tonder 2005) Kuilu paikallisten kalavesien käyttäjäryhmien ja ei-paikallisten suojelua ajavien organisaatioiden välillä koettiin kärjistyneenä Osakaskuntien tekemät vapaaehtoiset kalastusrajoitukset koettiin riittäviksi: kalavedenomistajien ja kalastajien tieto ja näkemykset tulevat parhaiten huomioon otetuiksi Paikalliset kyseenalaistivat myös tieteellisen norppatutkimuksen esittämät norppakannan kokotiedot alimitoitettuina ja näin tarkoitushakuisina Taustalla erilaiset luontosuhteet: Talonpoikainen / Elämyksellinen

Uutta tietoa kalastuksesta ja kalastajien suhtautumisesta norpparajoituksiin Salmi J., Salmi P. & Hirvonen E. 2011. Ammattikalastus saimaannorppa alueella. RKTL:n työraportteja 16/2011. Kolari I., Hirvonen E., Salmi P. & Salmi J. 2011. Vapaa-ajankalastus saimaannorpan esiintymisalueella. RKTL:n työraportteja 17/2011. Salmi P., Auvinen H., Eskelinen P., Hirvonen, E., Kolari I., Kunnasranta M. & Salmi J. 2012: Kalastus saimaannorppa-alueella ja kansalaisten norppahavaintojen hyödyntäminen. Riista- ja Kalatalous - Tutkimuksia ja Selvityksiä. (Käsikirjoitus)

Ammattikalastus ja saimaannorppa Noin 30 päätoimista kalastajaa Kalastuksesta keskimäärin 73 % tuloista Osalla kalanjalostusta ja suoramyyntiä Muikku tärkein Kuha merkittävä Yleisimmin kolme pyyntimuotoa Kalastajaryhmä N Verkko Trooli Talvinuotta Kesänuotta Rysä Katiska Verkkokalastajat 6 X X X X X Troolikalastajat 9 X X X X X X Nuottakalastajat 5 X X X X X X

Ammattikalastus ja saimaannorppa Suhtautuivat myönteisesti suojeluun Norpan kanssa tullaan toimeen Elinkeinon yksipuolinen syyllistäminen epäoikeudenmukaista Tärkeää kuuleminen päätöksiä tehtäessä Kalastusrajoitukset kaventavat vaihtoehtoja norpan aiheuttamilta tappioilta suojautumisessa, mm. alueiden ja ajankohtien kirjoa Rajoitusalueiden mahdollinen laajeneminen askarrutti: Kaikki investoinnit jäissä kun on ollut tämä norppavouhotus. Pahinta epävarmuus, löysässä hirressä Miten ammattikalastuksen edellytykset voitaisiin turvata? Ammattikalastukseen poikkeusluvat Ammattimainen pyynti kokonaan kalastusrajoitusten ulkopuolelle Pyyntitekniikan kehitys, rysäpyynti

Vapaa-ajankalastus ja saimaannorppa Verkkokalastus vähentynyt Syitä: elämäntilanteen muutokset, norpparajoitukset, kalakantojen muutokset Tärkein kalastusmuoto ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % Virveli ja uistin Onki ja pilkki Katiska Verkko 20 % 0 % alle 50 v. 50 v. ja vanhemmat

Suhtautuminen tärkeimmän pyyntimuodon mukaan Uistimet Onget Katiskat Verkot Uistimet Onget Katiskat Verkot Uistimet Onget Katiskat Verkot Kyllä Ei En osaa sanoa 0 % 50 % 100 %

Suhtautuminen asuinpaikan mukaan Muu maa Itä-Suomi Muu maa Itä-Suomi Kyllä Ei En osaa sanoa Muu maa Itä-Suomi 0 % 50 % 100 %

Suhtautuminen osakaskuntatoiminnan mukaan Aktiivijäsen Osallistuu joskus Ei osallistu Aktiivijäsen Osallistuu joskus Ei osallistu Aktiivijäsen Osallistuu joskus Ei osallistu Kyllä Ei En osaa sanoa 0 % 50 % 100 %

Vapaa-ajankalastus ja saimaannorppa Mitkä seikat aiheuttavat uhkia saimaannorpalle? Kalastus, erityisesti verkkopyynti Ilmasto, veden korkeus ja veden laatu Häirintä; moottorikelkat, veneet, vesiskootterit ja mökkien rakentaminen, liikkuminen pesimäaikaan rannoilla Petoeläimet Kolmannes tyytyväisiä kalastusrajoituksiin, kolmannes kaipasi muutoksia ja kolmanneksella ei ollut mielipidettä Muutoksia kaipaavista puolet halusi tiukentaa rajoituksia ja puolet taas lieventää Kiihkoton yhteensovittaminen norpat ovat aina kuuluneet kalastusympäristöön ja niilläkin oikeus elää Osa korosti paikallisten ihmisten oikeuksia ja mielipiteiden kuuntelemista

Kalastus ja saimaannorppa - Ilkeä ongelma? Sitkeys Tiedolliset epävarmuudet ja erimielisyydet Koskettaa laajoja ihmisryhmiä Saimaalla ja sen ulkopuolella Kalastus monimuotoista, tiedon kulku Asenteelliset jakolinjat, luontosuhteet, luottamuspula Monitasoinen päätöksenteko

Kalastus ja saimaannorppa - yhteensovittaminen Monipuolisen tiedon hyödyntäminen Hallinnan vuorovaikutteisuus ja hyväksyttävyys Vapaaehtoisuusperiaate paikallisten kevätkieltoalueiden laatimisessa, rahalliset korvaukset Kalavedenomistajien ja ammattikalastajien osallistaminen suunnittelussa, yhteiset hankkeet

Tonder, M. 2005. Anatomy of an Environmental Conflict. A Case Study of the Conservation of the Saimaa Ringed Seal. Salmi, P. (toim.) 2005. Kalastus, saimaannorppa ja kansalaisnäkökulma. Hallinnan haasteet ja luonnon monimuotoiset tulkinnat. Kalatutkimuksia 196. Jentoft, S. & Chuenpagdee, R. 2009. Fisheries and coastal governance as a wicked problem. Marine Policy 33: 553-560. Kiitos! LuVa-ohjelman Miniseminaari