Esitys Sulkavan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Liite 1. Esitys 1 (18) Liitteet 15 kpl 24.4.2019 ESAELY/83/2018 Esitys Sulkavan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut kaikkien kokonaan Sulkavan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden (14 kpl) luokituksen ja rajauksen (taulukko 1). Sulkavan kunnan rajalla on lisäksi III-luokan pohjavesialue Laju (0662351), jonka pääsijaintikunta on Puumala ja II-luokan pohjavesialue Siikalahdenkangas (0674055), jonka pääsijaintikunta on Savonlinna. Nämä pohjavesialueet luokitellaan pääsijaintikuntiensa aikataulussa. Puumalan pohjavesialueet ovat kuultavana samanaikaisesti Sulkavan pohjavesialueiden kanssa. Sulkavan kahdeksasta III-luokan pohjavesialueesta neljä: Hiekkaniemi, Olhavinharju, Siikakoski ja Valkealampi poistetaan luokituksesta, pohjavesialueista kolme: Iijärvenkangas, Juurikkakangas ja Syrjienniemi siirretään 2- luokkaan. Iijärvenkankaan rajausta muutetaan. Syvälahdenkangas luokitellaan 2E -luokkaan. Alueella on merkittävä, pohjavedestä suoraan riippuvainen, luonnontilaisen kaltainen tihkupinta, jota ympäröi pohjavesivaikutteinen korpi. Kyseessä on metsälain 10 :n erityisen tärkeä elinympäristö. Sulkavalla ei ole luokituksesta aiemmin poistettuja pohjavesialueita (ns. IV-luokka). Rantaviivoilla pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat on päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 julkaisemaa valtakunnallista rantaviiva-aineistoa (Ranta 10 -aineisto). Muutos on todellisuudessa pieni ja sen pääasiallinen tarkoitus on erilaisten paikkatietoaineistojen yhtenäistäminen. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 024 000 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 164, 50101 Mikkeli Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi

2/18 Taulukko 1. Sulkavan kunnan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Sijaintikunta Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja 1 Sulkava Hiekkaniemi 0676809 III - POISTUU LUOKITUKSESTA 2 Sulkava Hympyränkangas 0676810 II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) SIIRTYY 2-LUOKKAAN 3 Sulkava Iijärvenkangas 0676804 III 2 RAJAUSMUUTOS (pienenee 47 ha) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 4 Sulkava Juurikkakangas 0676811 III 2 5 Sulkava Kirkkokangas 0676805 I 1 SIIRTYY 2-LUOKKAAN rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) vedenottamo: Kirkkokangas rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) vedenottamo: Lohikoski 6 Sulkava Lohikoski 0676803 I - vedenotto alueella on lopetettu hyödynnettävää pohjavettä < 100 m 3 /d rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 7 Sulkava Olhavinharju 0676806 III - POISTUU LUOKITUKSESTA 8 Sulkava Rauhaniemi 0676802 I 2 vedenottamot: Rauhaniemi ja Kukkapää eivät ole enää vedenhankinta käytössä rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 9 Sulkava Siikajärvenniemi 0676813 I 1 vedenottamo: Lohilahti rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 10 Sulkava Siikakoski 0676808 III - POISTUU LUOKITUKSESTA 11 Sulkava Syrjienniemi 0676807 III 2 SIIRTYY 2-LUOKKAAN rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) SIIRTYY 2-LUOKKAAN 12 Sulkava Syvänlahdenkangas 0676812 III 2E E-MERKINTÄ (tihkupinta ja korpi) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 13 Sulkava Valkealampi 0676814 III - POISTUU LUOKITUKSESTA 14 Sulkava Vilkaharju 0676801 I 1 vedenottamo: Vilkalahti rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016)

3/18 Luokitustyön tausta Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Lainmuutos tuli voimaan 1.2.2015. Laki edellyttää, että elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Lisäksi ELY-keskus luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) muutos tuli voimaan 17.11.2016. Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta on säädetty asetuksen luvussa 2a. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet voivat saada E-merkinnän tai pohjavesialue voi olla pelkästään luokkaa E. Pohjavesialue voi siis jatkossa olla luokkaa 1, 1E, 2, 2E tai E. Aiemmin pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Luokitus on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa, kunnes pohjavesialueiden luokitustarkistukset valmistuvat. Pohjavesialueiden uudelleenluokittelun yhteydessä myös pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Siltä osin kuin pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Etelä- Savon ELY-keskus on tämän uudelleenluokittelutyön yhteydessä päivittänyt pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -aineiston rantaviivan mukaisiksi. Luokitus- ja rajaustyön keskeinen lähdeaineisto: 1. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 2. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 3. Pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan, YM 2018.

4/18 Pohjavesialuekohtaiset luokitus- ja rajausmuutokset 1. Hiekkaniemi 0676809 III-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,79 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,33 km 2 poistetaan luokituksesta Hiekkaniemen pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla, Ruokoniemessä Pihlajaveden (suuri humusjärvi, VHS-luokitus) Annilanselän rannalla. Pohjavesialue rajautuu etelässä osin moreenipeitteiseen kalliomäkeen sekä rinteen ja muodostuman väliseen suoalueeseen. Mäeltä valuu ja suotautuu pintavesiä harjuun. Tutkituilla pisteillä (POVET E2718 ja E2818) harjuaines oli Annikinniemessä pääosin kivistä, huonosti lajittunutta hiekkaa ja moreenia ja Hiekkaniemessä hienoa, paikoin kivistä hiekkaa. Alueella ei ole toiminnassa olevaa maa-ainesten ottamistoimintaa. Pohjavesialue sijaitsee maakuntakaavan ge-alueella (ge 17.496 Annikinniemi). Pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa pohjoiseen kohti Annikinniemeä ja länteen kohti Hiekkaniemeä. Annikinniemessä sijaitsevalla tutkimuspisteellä maaperän vedenantoisuus oli kohtalainen 8-9 metrin syvyydellä, muutoin heikohko. Vesi oli laadultaan hyvää. Hiekkaniemessä ominaisantoisuus oli 5-10 metrin syvyydellä hyvä. Veden happipitoisuus oli alhainen, kemiallinen hapenkulutus korkea ja vedessä oli selvä rikkiveden haju. Tulokset viittaavat voimakkaaseen suovesien vaikutukseen. Muodostumaan imeytyy todennäköisesti vettä etelän puoleisilta suoalueilta (Välisuo ja Alasuo). Tutkimusten perusteella pohjavesialue jakautuu Annikinniemen ja Hiekkaniemen erillisiin valuma-alueisiin, joista kummallakin muodostuu alle 100 m 3 /d pohjavettä. Annikinniemeltä voisi saada hyvälaatuista pohjavettä muutaman talouden tarpeisiin, Hiekkaniemeltä saatavaa vettä pitäisi käsitellä ennen käyttöä suovesien vaikutuksen tähden. Annikinniemeltä ja Hiekkaniemeltä ei ole saatavissa riittävästi pohjavettä (>100 m 3 /d), jotta aluetta voitaisiin hyödyntää yhteiskunnan vedenhankintaan. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön. Ramboll, 2018. III-luokan pohjavesialueiden tarkistaminen, osahanke II. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI

5/18 2. Hympyränkangas 0676810 II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 3,16 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 2,09 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Hympyränkankaan pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla, lähellä kunnan etelärajaa. Pohjavesialue rajautuu kalliorinteisiin ja niiden välisiin suoalueisiin sekä etelässä Pieneen-Jukajärveen (pieni / keskikokoinen vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus). Pohjavesialue sijaitsee lähes kokonaan Rajavartiolaitoksen Jukajärven ampuma-alueella. Pohjavesialueen eteläinen osa on maakuntakaavan arvokasta harjualuetta (ge 17.495 Hympyränkangas). Harjuaines on pintaosissa hiekkavaltaista, syvemmällä karkeampaa. Kerrospaksuudet ovat yli 20 metriä. Alueella on ollut ja on maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 2000 m 3 /d. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa.

6/18 3. Iijärvenkangas 0676804 Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala III-luokka, muu pohjavesialue 1,80 km 2 1,33 km 2 (pienenee 47 ha) 0,91 km 2 0,68 km 2 (pienenee 23 ha) 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Iijärvenkankaan pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu osin moreenipeitteisiin kalliomäkiin ja rinteen ja muodostuman välisiin suoalueisiin sekä Tetrijärveen ja Tetrijokeen, Iijärveen (matala humusjärvi, VHS-luokitus), Lehmälampeen, Suurijärveen, Umpilampeen ja Hietalampeen. Harjuaines on pääosin hiekkaa ja soraa. Alueella on laaja-alaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Aineksia on otettu myös pohjavedenpinnan alapuolelta. Pohjavesialueen luoteinen osa (Tetriharju) ja keskiosan (Iijärvenkangas) kaakkoinen puoli ovat lähes luonnontilaisia. Tetriharju on merkitty maakuntakaavan arvokkaaksi harjualueeksi (ge 17.492 Tetriharju). Iijärvenkankaan luoteinen puoli ja pohjavesialueen kaakkoisosan harju ovat maakuntakaavassa merkitty maa-ainestenottoalueiksi (EO 310 ja 311). Tetriharjun tutkitulla pisteellä oli yli 20 metrin syvyydeltä hiekkaa ja soraa, maaperän ominaisantoisuus vaihteli eri syvyyksillä ollen suurimmillaan 300 l/min (> 400 m 3 /d). Vesi oli vähähappista ja runsasrautaista. Tällä paikalla vedenotto tulee suunnitella niin, ettei rantaimeytymistä tapahdu. Alueen keskiosassa (Iijärvenkangas) on 10-20 metrin paksuudelta hiekka- ja sorakerroksia. Pohjaveden pinta oli liian syvällä tavanomaisen ominaisantoisuuspumppauksen suorittamisella (< 7 m). Vesi pisteellä (POVET FCG 105) on laadultaan kohtalaisen hyvää. Maaperän vedenjohtavuusominaisuuksia tällä paikalla voi mitata sulkupumppauksella tai putkivirtausmittauksella. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 500 m 3 /d. Alueelta saatavan tarkemman pohjavesimäärän ja vedenlaadun selvittämiseksi alueella pitää suorittaa koepumppaus. Pohjavesialueen kaakkoisosassa, Lehmälammin ja Tuoresniemen välisellä harjualueella kairausten ja maatutkaluotausten perusteella maanpeitteen paksuus ohenee ja kallionpinta nousee lähelle maanpintaa ja pohjavedenpinnan yläpuolelle. Vaikuttaa siltä, ettei Iijärvenkankaan ja pohjavesialueen kaakkoisosan välillä ole hydraulista yhteyttä. Rajausmuutos: Pohjavesialueen kaakkoisosa rajataan pohjavesialueen ulkopuolelle (karttaliite 3). Pohjavesialue luokitellaan 2-luokkaan ja alueen rajausta muutetaan. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. FCG, Suunnittelu ja tekniikka, 2014. Pohjavesiselvitykset Etelä-Savossa 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI GTK, 2014. Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) - rahoitteinen, alueellinen Poski-hanke. OSA 3. Savonlinnan seutu, 2.6. Sulkava, Kohde nro 76.

7/18 4. Juurikkakangas 0676811 III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,75 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,51 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Juurikkakankaan pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla, kunnan eteläosassa, Hympyränkankaan pohjavesialueen luoteispuolella. Pohjavesialue rajautuu kalliomäkiin ja suoalueisiin sekä Juurikkalahteen. Harjuaines on hienoa hiekkaa, hiekkaa ja soraa. Alueen eteläosassa on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Alue on merkitty maakuntakaavassa maa-ainestenottoalueeksi (EO 315). Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m 3 /d. Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee osittainen kalliokynnys. Tutkimuksissa paras vedenottopaikka sijaitsi alueen pohjoisosassa lähellä Juurikkalahden rantaa. Pohjaveden ominaisantoisuus oli parhaimmillaan 90 l/min (130 m 3 /d) ja vesi hyvälaatuista. Paikalla tulisi suorittaa koepumppaus tarkemman antoisuuden määrittämiseksi. Pohjavesialue soveltuu ominaisuuksiensa perusteella yhteiskunnan vedenhankintaan. Pohjavesialue luokitellaan 2-luokkaan. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. FCG, Suunnittelu ja tekniikka, 2014. Pohjavesiselvitykset Etelä-Savossa 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI GTK, 2014. Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) - rahoitteinen, alueellinen Poski-hanke. OSA 3. Savonlinnan seutu, 2.6. Sulkava, Kohde nro 44.

8/18 5. Kirkkokangas 0676805 I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 4,00 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 2,90 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kirkkokankaan pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma rajautuu kallioalueisiin etelässä ja pohjoisessa, muilla reuna-alueilla maa-aines on moreenia, hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjavesialuetta ympäröivät lisäksi Lahnajärvi, Ala-Vekarainen (matala humusjärvi, VHS-luokitus) ja Keski-Vekarainen (pieni humusjärvi, VHS-luokitus) sekä pienet suoalueet. Alueen sisällä on lukuisia suppalampia. Harjuaines on hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Alueen eteläosassa on ollut pienimuotoista maa-ainesten ottamistoimintaa. Pohjavesialueen pohjois- ja eteläosat ovat merkitty maakuntakaavan arvokkaiksi harjualueiksi (ge 17.493 Hiidenlamminharju ja ge 17.490 Kirkkokangas). Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 1800 m 3 /d. Kirkkokankaan pohjavesialueella on toiminnassa oleva Sulkavan palvelut Oy:n Kirkkokankaan vedenottamo. Ottamolla on vuonna 2000 myönnetty lupa 500 m 3 /d pohjavedenottoon. Alueelta otetaan vettä noin 150 m 3 /d. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Etelä-Savon ELY-keskus, 2012. Sulkavan Rauhaniemen ja Kirkkokankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys. Osin EAKR-rahoitteinen yhteistyöhanke. Etelä-Savon ympäristökeskus, 2003. Sulkavan tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Sulkavan kunta. Etelä-Savon ympäristökeskus, 2000. Sulkavan kunnan Kirkkokankaan alueen täydentävä pohjavesitutkimus vuonna 1999. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, 1990. Sulkavan haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus 1989-1990.

9/18 6. Lohikoski 0676803 I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,48 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,23 km 2 poistetaan luokituksesta Lohikosken pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevan luode-kaakko -suuntaisen harjujakson vierellä, noin kaksi kilometriä Siikajärvenniemen pohjavesialueesta länteen. Alue on rantavoimien ja Lohikosken virran lajittelema, kallioruhjeeseen syntynyt hiekkavaltainen rantakerrostuma. Pohjavesialue rajautuu etelässä Lohikosken (keskisuuri kangasmaiden joki, VHS-luokitus) Koululahteen ja Lohilahteen, muualla osin moreenipeitteisiin kalliorinteisiin, joilta valuu ja suotautuu pintavesiä muodostumaan. Alueen kaakkoislaidalla on pelto ja Koululahteen laskeva oja. Muodostuman maa-aines on hiekkavaltaista. Alueella ei ole maa-ainesten ottoa, eteläiseltä puolelta on poistettu maa-aineksia rakentamisen yhteydessä. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 120 m 3 /d. Saimaan vedenpinnan korkeus säätelee pohjaveden pinnantasoa. Sulkavan kunta on ottanut alueelta aiemmin pieniä määriä pohjavettävettä, mutta alue ei ole enää vedenhankintakäytössä. Alue on pieni rantakerrostuma, jolla ei ole merkitystä yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta. Alueelta ei ole saatavissa riittävästi pohjavettä (> 100 m 3 /d). Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön.

10/18 7. Olhavinharju 0676806 III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,52 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,19 km 2 poistetaan luokituksesta Olhavinharjun pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu osin moreenipeitteisiin kalliomäkiin, suoalueisiin sekä Musta- ja Valkea-Olhavin lampiin. Maa-aines on tutkituilta osin soraista hiekkaa. Alueella on yksi, vanha pienikokoinen maa-ainesten ottamisalue. Maakuntakaavassa alueen pohjoisosa ja eteläkärki on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (EO 17.312 Musta-Olhavi ja EO 17.313 Tetriharju-Vasikka). Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut alueen maastossa vuonna 2014. Alueen on todettu jakautuvan kolmeen, soiden erottamaan osaan ja muodostuvan pohjaveden määrän osa-aluetta kohden jäävän vähäiseksi. Alue ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön. GTK, 2014. Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) - rahoitteinen, alueellinen Poski-hanke. OSA 3. Savonlinnan seutu, 2.6. Sulkava, Kohde nro 85.

11/18 8. Rauhaniemi 0676802 I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,24 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,73 km 2 Alueen tila riskialue 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Rauhaniemen pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajoittuu luoteessa Pihlajaveden Alanteeseen (pieni humusjärvi, VHS-luokitus), koillisessa Pöllälampeen (pieni tai keskikokoinen vähähumuksinen lampi, VHS-luokitus) ja Vuohiniemeen, kaakossa Pihlajaveden Kukkapäähän sekä lounaassa moreenipeitteiseen kalliorinteeseen ja rinteessä sijaitsevaan suoalueeseen. Harjuaines on alueen pohjoisosassa hiekkaa ja soraa, alueen keski- ja eteläosissa maa-aines ovat hienoainespitoista. Maa-ainesten ottaminen alueella on ollut vähäistä. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 650 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Alueen kaakkoisosassa sijaitsee vedenjakaja. Alueella sijaitsevat Sulkavan palvelut Oy:n vedenottamot, Rauhaniemi ja Kukkapää. Rauhaniemen vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä 440 m 3 /d (v. 1986). Otettava vesi on ollut suurin osin rantaimeytyvää Saimaan vettä. Kumpikaan ottamoista ei ole enää käytössä. Rauhaniemen kaivoon on päässyt pintavettä vesijohtokaivannon kautta ja Kukkapään kaivossa on havaittu vanhalta sahalta peräisin olevia kloorifenoleita. Pohjavesialue lasketaan 2-luokkaan. Pohjavesialue on nimetty riskialueeksi, koska pohjavedessä on ollut kloorifenoleita. Alueella vuosina 1920-1951 toimineen saha-alueen maaperä on pilaantunut kloorifenoleilla (2,3,4,6-tetrakloorifenoli, 2,4,6- trikloorifenoli ja pentakloorifenoli), maaperässä on todettu myös dioksiineja ja furaaneja. Maaperä on puhdistettu kloorifenolien osalta. Kukkapään ottamon oltua muutaman vuoden toiminnassa kloorifenolipitoisuudet kohosivat ja kunta sulki ottamon. Vedenoton vaikutuksien ja pohjaveden nykyisten kloorifenolipitoisuuksien selvittämiseksi alueella tulisi tehdä pidempi aikainen koepumppaus. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Etelä-Savon ELY-keskus, 2012. Sulkavan Rauhaniemen ja Kirkkokankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys. GTK, 2000. Sulkavan Kukkapään jatkoluotaukset. Etelä-Savon ympäristökeskus. GTK, 2000. Sulkavan Kukkapään maatutkaluotaukset. Etelä-Savon ympäristökeskus. Etelä-Savon ympäristökeskus, 2003. Sulkavan tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Suunnittelukeskus Oy, 1995. Kukkapään vedenottamo. Sulkavan kunta. Etelä-Savon ympäristökeskus, 1995. Sulkavan Rauhaniemen pohjavesitutkimus, 1994 Suunnittelukeskus Oy, 1993. Kaivonpaikkatutkimus Rauhaniemen pohjavesialueella. Sulkavan kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, 1979. Sulkavan pohjavesitutkimus.

12/18 9. Siikajärvenniemi 0676813 I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,24 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,57 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Siikajärvenniemen pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla, kunnan eteläisessä osassa. Muodostuma sijaitsee Suuren Siikajärven (pieni tai keskikokoinen vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus) ja Lohijärven (keskikokoinen humusjärvi, VHS-luokitus) välissä. Harjuaines vaihtelee hienosta hiekasta kiviseen hiekkaan. Alueella on ollut yksi, 90-luvulla päättynyt maaainesten ottolupa. Pohjavesialue sijaitsee maakuntakaavan arvokkaalla harjualueella (ge 16.499 Siikalahden ja Suuren Siikajärven ympäristö). Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m 3 /d. Pohjavesialueella on toiminnassa oleva Sulkavan palvelut Oy:n vedenottamo, Lohilahti. Alueelta otetaan vettä noin 15 m 3 /d. Ottamolla on ollut vedenlaatuongelmia humuksen, raudan ja mangaanin vuoksi. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta (sisempi raja) on tarkistettu suoalueiden laidoilla sekä rantaosuuksilla rantaviiva on päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Suomen pohjavesitekniikka Oy, Pohjavesityöt Sulkavan kunnan Lohilahden vedenottamon lähialueella 2011. Sulkavan palvelut Oy. Etelä-Savon ELY-keskus, 2007. Sulkavan Lohilahden Siikajärvenniemen pohjavesiselvitys 2007. Sulkavan kunta. Etelä-Savon ympäristökeskus, 2003. Sulkavan tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Sulkavan kunta. Etelä-Savon ympäristökeskus, 1997. Sulkavan Lohikosken pohjavesitutkimus 1996. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, 1990. Sulkavan haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus 1989 1990. Kyläkeskukset: Lohikoski, Kuhakoski, Kaartilankoski, Halttuja-Tunnila.

13/18 10. Siikakoski 0676808 III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,21 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,60 km 2 poistetaan luokituksesta Siikakosken pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan länsilaidalla, Siikakoskenjoen ja kalliomäkien rajaamassa laaksossa. Pohjavesialue on harju-delta muodostuma, joka rajautuu Enonveden Siikalahteen, jyrkkiin, osin moreenipeitteisiin kalliomäkiin sekä suoalueisiin. Maa-aines on tunnetuilta osin hienoa hiekkaa ja silttiä. Alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Maakuntakaavassa alueen keskiosa on merkitty Siikakosken maa-ainesten ottoalueeksi (EO 17.314). Pohjavesialueen lounaisreunaa rajaava kallioalue on merkitty maakuntakaavassa rakennuskiven ottoalueeksi (EO1 17.317). Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m 3 /d. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen pohjoisosan maakerrokset ovat paikoin vain 1-2 metrin paksuiset eikä alue ole hydraulisessa yhteydessä muuhun pohjavesialueeseen. Pohjavesialueen keskiosassa maaperä on tutkimusten perusteella heikosti vettä johtavaa (suurin todettu antoisuus 10 l/min eli 14 m 3 /d). Myös pohjavesialueen keskiosan ja läntisen osan välinen pohjaveden hydraulinen yhteys vaikuttaa epätodennäköiseltä. Alueelta ei ole saatavissa riittävästi vettä yhdyskuntien vedenhankintaan (> 100 m 3 /d). Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön. FCG, Suunnittelu ja tekniikka, 2014. Pohjavesiselvitykset Etelä-Savossa 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI GTK, 2014. Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) - rahoitteinen, alueellinen Poski-hanke. OSA 3. Savonlinnan seutu, 2.6. Sulkava, Kohde nro 64.

14/18 11. Syrjienniemi 0676807 III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,19 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,67 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Syrjienniemen pohjavesialue sijaitsee lähes pohjois-eteläsuuntaisella harju-delta-muodostumalla Sulkavan pohjoisosassa, lähellä kunnan länsirajaa. Muodostuma rajoittuu pohjoisessa Kyrsyänjokeen, idässä ja etelässä Kyrsyänjärveen (keskikokoinen humusjärvi, VHS-luokitus) sekä länsi ja koillislaidalla moreenipeitteisiin kalliorinteisiin. Harjuaines on hiekkavaltaista. Alueella on edelleen toiminnassa olevaa maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 500 m 3 /d. Maatutkaluotausten perusteella pohjavesimuodostuma on yhtenäinen. Pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa pohjoisesta etelään. Kairauksia tehtiin alueen pohjois- ja eteläpäässä. Etelässä maa-aines oli hiekkaa ja hiekkaista soraa, pohjoisosassa hienoa hiekkaa. Tutkituista pisteistä paras vedenjohtavuus oli alueen pohjoisosassa (POVET E1518). Maaperän ominaisantoisuus oli parhaimmillaan 90 l/min (130 m 3 /d) ja vesi hyvälaatuista. Myös rantaimeytyksen mahdollisuutta Kyrsyänjoesta ja Kyrsyänjärvestä alueella voisi selvittää, mikäli pintavesi laadultaan siihen soveltuu. Pohjavesialue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue luokitellaan 2-luokkaan. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Ramboll, 2018. III-luokan pohjavesialueiden tarkistaminen, osahanke II. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI GTK, 2014. Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) - rahoitteinen, alueellinen Poski-hanke. OSA 3. Savonlinnan seutu, 2.6. Sulkava, Kohde nro 44.

15/18 12. Syvänlahdenkangas 0676812 III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,85 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,31 km 2 2E-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Syvänlahdenkankaan pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla, kunnan eteläosassa, Hympyränkankaan pohjavesialueen koillispuolella. Pohjavesialue rajautuu osin hiekka- ja sorapeitteisiin kalliomäkiin, suoalueisiin, Juurikkaselän Syvälahteen, sekä Väärä-Kontuseen ja Haukilampeen. Alueen poikki kulkee Niittysenjoki. Maa-aines on tutkituilta osin hiekkaa ja soraa. Alueen keskiosassa on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Pohjavesialue sijaitsee maakuntakaavaan arvokkaaksi merkityllä harjualueella (ge 17.494 Niittysenharju). Alueen eteläosa kuuluu Rajavartiolaitoksen Jukajärven ampuma-alueeseen. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 800 m 3 /d. Tutkimusten perusteella potentiaalisin vedenottopaikka sijaitsee alueen pohjoisosassa (POVET FCG100). Kyseisellä pisteellä pohjaveden pinta oli 17 metrin syvyydellä. Kairausta jatkettiin 30 metrin syvyyteen asti, maaaines oli hiekkaa koko matkalla. Vesi oli laadultaan hyvää. Alueen keskiosassa maa-aineskerrokset ovat ohuita. Maatutkaluotauksen perusteella alueen eteläosassa saattaisi olla vedenhankintaan soveltuvia paikkoja, mutta niitä ei tehdyn tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Pohjavesi virtaa alueella todennäköisesti muodostuman suunnassa kaakosta luoteeseen. Pohjavesialue soveltuu ominaisuuksiensa perusteella yhteiskunnan vedenhankintaan. Ylimmäisen Punkapäkinlammen pohjoispuolella on suon laidalla muutaman aarin edustava tihkupinta. Suolla on vanhoja ja suurelta osin umpeutuneita ojia, mutta tihkupinta on säilynyt vesitaloudeltaan lähes luonnontilaisena ja on paikoin upottavan märkä. Tihkupintaa ympäröi pohjavesivaikutteinen ruohoinen korpi. Tihkupinnalla esiintyy runsaasti lähteikkölajistoa, ja kiiltolehväsammal on valtalaji. Kyseessä on metsälain 10 :n mukainen kohde, ja tihkupinta on merkittävä pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi. Pohjavesialue luokitellaan 2E-luokkaan. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi. Ramboll, 2018. Pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien selvitys 27 pohjavesialueella. Etelä-Savon ELY-keskus. FCG, Suunnittelu ja tekniikka, 2014. Pohjavesiselvitykset Etelä-Savossa 2014. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI

16/18 13. Valkealampi 0676814 III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,45 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,21 km 2 poistetaan luokituksesta Valkealammen pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla, Vilkaharjun ja Rauhaniemen pohjavesialueiden välissä. Muodostuma on erittäin jyrkkä ja kapea harju, johon liittyy useita pienialaisia harjulaajentumia. Keskiselänteellä kulkee Vekarantie (seututie 438). Harjun eteläpää rajautuu Pihlajaveden Alanteeseen (pieni humusjärvi, VHS-luokitus) ja Pöllälampeen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus), pohjoisosa osin hiekkapeitteisiin kalliorinteisiin ja Valkealampeen. Harjuaines on tutkituilta osin hienoa hiekkaa, hiekkaa ja soraista hiekkaa. Pohjavesialue sijaitsee kokonaan Vilkaharjun luonnonsuojelualueella (YSA). Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 150 m 3 /d. Pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa pohjoisesta etelään ja pohjaveden pinnankorkeus on lähellä Pöllälammen ja Alanteen vedenpinnan tasoja. Pohjavesialueen vedenjohtavuutta tutkittiin vuonna 2018 eteläosan pienellä harjulaajentumalla (POVET E2618) sekä pisteellä Pöllälammen ja Alanteen välissä (POVET E2518). Harjulaajentuman maaperä oli heikosti vettäjohtavaa, mutta toisella pisteellä maaperän ominaisantoisuus oli hyvä kaikilla tutkimussyvyyksillä. Vesi oli hyvälaatuista pohjavesikerroksen ylemmissä osissa, mutta muuttui hapettomaksi syvemmällä. Pohjaveden kloridipitoisuus on luonnontilaiseen pohjaveteen nähden kohonnut. Pisteeltä saatavan veden määrää voisi todennäköisesti lisätä hyödyntämällä rantaimeytymistä. Pohjavesialue ei sovellu yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön, koska alueelta ei ole saatavissa riittävästi luontaisesti muodostuvaa pohjavettä (> 100 m 3 /d). Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön. Ramboll, 2018. III-luokan pohjavesialueiden tarkistaminen, osahanke II. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI

17/18 14. Vilkaharju 0676801 I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,65 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,32 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Vilkaharjun pohjavesialue sijaitsee Sulkavan kunnan läpi kulkevalla luode-kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma rajautuu hiekkapeitteisiin kalliorinteisiin, Vilkajärveen ja Pihlajaveden Alanteen (pieni humusjärvi, VHS-luokitus) Vilkalahteen sekö suoalueisiin pohjoisosassa. Pohjavesialueen keski- ja eteläosa sijaitsee Vilkaharjun luonnonsuojelualueella (YSA). Vilkaharjun pohjavesialue sijaitsee kapealla selväpiirteisellä pitkittäisharjulla, johon liittyy hienommasta aineksesta muodostuneita harjukumpareita ja rantakerrostumia. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 250 m 3 /d. Pohjavesialueella on Sulkavan palvelut Oy:n varavedenottamo, Vilkalahti. Luvan mukainen ottomäärä on 600 m 3 /d (1971). Vedenottotilanteessa merkittävä osa otettavasta pohjavedestä on rantaimeytyvää järvivettä. Vedenottamoa pidetään jatkuvassa käyttövalmiudessa, ja sen ylläpitämiseksi alueelta otetaan 30 m 3 /d vettä. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Etelä-Savon ympäristökeskus, 2003. Sulkavan tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Sulkavan kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, 1979. Sulkavan pohjavesitutkimus.

18/18 Mikkelissä, 24.4.2019 ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojelun ja vesienkäytön palvelut Lähteet Peruskarttarasteri 1m, Maanmittauslaitos Korkeusmalli 2m, Maanmittauslaitos Maaperäkartat 1:20 000 / 1:50 000 / 1:100 000, Geologian tutkimuskeskus Paikkatietoaineisto Ranta 10 - rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto, Suomen ympäristökeskus, 2016 Liitteet, 15 kpl LIITE A. Sulkavan kunnan pohjavesialueet Pohjavesialuekartat: LIITE 1. Hiekkaniemi 0676809 LIITE 2. Hympyränkangas 0676810 LIITE 3. Iijärvenkangas 0676804 LIITE 4. Juurikkakangas 0676811 LIITE 5. Kirkkokangas 0676805 LIITE 6. Lohikoski 0676803 LIITE 7 Olhavinharju 0676806 LIITE 8. Rauhaniemi 0676802 LIITE 9. Siikajärvenniemi 0676813 LIITE 10. Siikakoski 0676808 LIITE 11. Syrjienniemi 0676807 LIITE 12. Syvänlahdenkangas 0676812 LIITE 13. Valkealampi 0676814 LIITE 14. Vilkaharju 0676801