Smart Tampere Ekosysteemiohjelma

Smart Tampere Ekosysteemiohjelma (Luonnos) Kaupungin johtoryhmä 20.11.2018 Kaupunginhallitus 26.11.2018

VERSIOHISTORIA Tehnyt Hyväksynyt Pvm Muutoksen lyhyt kuvaus 0.1 Carita Isomäki 25.10.2018 Uusi ohjelmasuunnitelma uuteen pohjaan 0.2 Carita Isomäki 31.10.2018 Päivitetty versio 0.3 Carita Isomäki 1.11.2018 Päivitetty versio 0.4 Carita Isomäki 5.11.2018 Päivitetty versio 0.5 Niina Siipola 5.11.2018 Päivitetty versio 0.6 Niina Siipola 6.11.2018 Päivitykset katselmoinnin jälkeen 0.7 Niina Siipola 9.11.2018 Viimeiset päivitykset

SISÄLLYSLUETTELO Versiohistoria 2 Sisällysluettelo 3 1 Ohjelman yleiskuvaus, tausta ja tarve 4 1.1 Ohjelman yleiskuvaus 4 1.2 Tausta ja strategiset lähtökohdat 9 1.3 Perustelut ohjelman ja ohjelmajohtamisen tarpeelle 9 2 Nykytila ja visio 10 3 Ohjelman sidosryhmät 10 4 Ohjelman hyötytavoitteet ja mittarit 12 5 Ohjelman tuotokset 13 6 Rajaukset ja yhteydet muuhun toimintaan 13 7 Ohjelman etenemissuunnitelma ja resurssit 14 8 Kustannukset ja Rahoitus 14 9 Ohjelman organisointi ja vastuut 15 10 Viestintä 16 10.1 Kansainvälinen näkyvyys 16 10.2 Henkilötietojen käsittely 16 11 Riskienhallinta 17 11.1 Riskienhallinnan käytännöt ohjelmassa 17 11.2 Suurimmat riskit ja niiden toimenpidesuunnitelmat 18 12 Ohjelmajohtamisen käytännöt 19 12.1 Raportointi ja ohjaus 19 12.2 Muutosten hallinta Ja laadunvarmistus 19 13 Muutoksen johtaminen ja hyötyjen varmistaminen 19

1 OHJELMAN YLEISKUVAUS, TAUSTA JA TARVE Digitalisaatio, kestävä kehitys ja yhteiskehittämisen kulttuuri ovat isoja muutostrendejä, jotka luovat uusia mahdollisuuksia ja lisäarvoa niin kaupungeille, yrityksille kuin kuntalaisillekin. Kaupunginhallitus päätti ohjelman valmistelun aloittamisesta 26.9.2016 ja kaupunginvaltuusto päätti ohjelmasta hyväksyessään vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Keväällä 2018 valtuusto päätti ohjelman uudistamisesta lisäämällä Kestävä Tampere 2030 -osaohjelman osaksi Smart Tampere kokonaisuutta. n taustalla on talouden ja teollisuuden muutos, jossa digitalisaatio, esineiden internet (IoT), datan hyödyntäminen ja robotiikka ovat keskeisiä muutosvoimia. Ne muuttavat ja uudistavat perusteellisesti teollisuuden ja liiketoiminnan ympäristöjä ja liiketoimintamalleja, murtavat vanhoja toimintatapoja ja luovat uusia. Muutos näkyy voimakkaana Tampereellakin ja on paitsi haaste myös suuri mahdollisuus. Smart Tampere -ekosysteemiohjelmassa kehitetään älykkään kaupungin ekosysteemejä valituissa teemoissa ja näin tuetaan yrityksiä uudistumaan ja menestymään. Digitalisaatio on keskeinen väline kaupungin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. 1.1 OHJELMAN YLEISKUVAUS Smart Tampere -ohjelma (kuvio 1) koostuu kolmesta osaohjelmasta: alueen yritysten älykästä uudistumista, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävästä Ekosysteemiohjelmasta, kaupungin palvelujen digitalisointia ja uusia työskentelytapoja tukevasta Digiohjelmasta, sekä kaupunkistrategian hiilineutraali 2030 -tavoitetta toimeenpanevasta Kestävä Tampere -ohjelmasta. Tämä ohjelmasuunnitelma määrittelee an liittyviä tavoitteita ja tehtäviä. Kuvio 1. Smart Tampere -ohjelman kokonaisuus. Ekosysteemiohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2017. Osa-ohjelman toimintamallina on ekosysteemien ja alustojen kehittäminen valituissa teemoissa (kuvio 2): älykäs liikkuminen, uudistuva teollisuus, koulutus ja tutkimus, AI ja analytiikka, yhteydet sekä turvallisuus. Osa-ohjelman teemat on

valittu Tampereen seudun olemassa olevien vahvuuksien perusteella, ja osa-ohjelman toiminnalla pyritään entisestään vahvistamaan niitä. Lisäksi uskomme, että näitä teemoja ja toimialoja yhteen törmäyttämällä pystymme luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuvio 2. n teemat. Uudistuva teollisuus -teeman tavoitteena on vahvistaa Tampereen ja lähiseudun asemaa valmistavan teollisuuden osaamiskeskittymänä. Digitalisointi ja IoT muuttavat teollisuuden tuotantoratkaisuja, tuotteita ja kilpailua kiihtyvällä vauhdilla ja luovat nopeille omaksujille merkittäviä kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Digimurroksen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä entistä aktiivisempaa tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Uudistuva teollisuus aktivoi yrityksiä kasvua ja kansainvälisyyttä luoviin kehityshankkeisiin. Erityistä painoa annetaan yhteiskehittämiselle, modernin kokeilukulttuurin edistämiselle sekä yhteistyölle tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Teeman tavoitteiden toteuttamisen yksi keskeinen työkalu on teollisuusteemainen kiihdyttämö, joka aloittaa toimintansa vuonna 2019. Kiihdyttämöllä tarkoitetaan kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamiseen neuvontapalvelua, jonka tavoitteena on luoda startupeille ja pk-yrityksille merkittävää kasvua 1. Kiihdyttämöön voivat hakea kaikki teollisuuden alan toimijat. Yleisesti kiihdyttämössä tarjotaan valituille yrityksille alkuvaiheen rahoitusta ja vastineeksi kiihdyttämöt haluavat usein omistusosuuden yrityksestä. Tyypillistä on myös se, että kiihdyttämöt keskittyvät pieniin tiimeihin yksittäisten yrittäjien sijaan ja että yritykset toimivat ryhmissä sen sijaan, että ne toimisivat yksin. Kiihdyttämön tarjoama tuki on usein määräaikaista, ja käsittää pääasiassa tapahtumia ja intensiivistä mentorointia. Lisäksi teemassa järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten mm. yrityskohtaiset Tuumauspäivät, Mechathon (mekaniikka hackathon) ja koulutukselliset työpajat. Näiden tapahtumien tavoitteena on tukea yritysten tarpeita ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teeman ekosysteemeiksi ovat tähän mennessä muodostuneet Imaging ecosystem ja Autoteollisuuden ekosysteemi. Kummassakin ekosysteemissä Tampereen seudulla on maailman huippuosaamista ja 1 Sepulveda, F. 2012. The Difference between a business accelerator and a business incubator? http://www.inc.com/fernando-sepulveda/the-difference-between-a-business-accelerator-anda-businessincubator.html

osaamisen tunnettavuutta lisäämällä on saatu houkuteltua uusia kansainvälisiä yrityksiä Tampereen seudulle. Lisäksi ekosysteemin toiminnan avulla on muodostunut yritysten välille uutta liiketoimintaa. Älykäs liikkuminen -teeman tavoite on, että Tampereelle syntyy kansainvälisesti tunnustettu, Euroopan mittakaavassa merkittävä älyliikenteen kokeilu- ja innovaatioalue, joka tarjoaa houkuttelevan alustan yrityksille kehittää uusia älyliikenteen palveluja ja viranomaisille ottaa käyttöön uusia innovaatioita viranomaistehtävien hoitamiseksi aiempaa tehokkaammin. Kokeilualueita perustetaan useita, ja niillä on erilaisia ominaispiirteitä: esimerkiksi Kaupin kampus, Hervanta, Vuores, Hiedanranta sekä kaupungin keskusta. Alueet ovat valikoituneet kokeilualueiksi, koska ne ovat liikenteen solmukohtia tai uusia alueita, joita tullaan rakentamaan tulevaisuudessa. Kokeilujen tavoitteina on löytää ratkaisuja, joita pystytään tuotteistamaan ja skaalaamaan muihin kaupunkeihin. Lisäksi tavoitteena on, että Tampereen kaupunkiseudulle muodostuu yksi Euroopan älykkäimmistä liikennejärjestelmistä, jossa liikkuminen ja liikuttaminen ovat tehokasta, mukavaa, turvallista ja ympäristöystävällistä. Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän asiakkaina ovat tyytyväiset ja älykkäät liikkujat, joille älyliikenteen palvelut ovat vakiintunut osa arkea. Tampereen kaupunkiseudun liikkumisen data on laadultaan ja saatavuudeltaan maailman parasta. Teeman tavoitteita toteutetaan mm. nopeiden kokeilujen kautta. Nopeilla kokeiluilla tarkoitetaan konseptia, jossa tuote- tai palveluaihio tuodaan testiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarkoitus on löytää ne asiat, jotka eivät toimi ja joita ei kannata kehittää eteenpäin. Toisaalta halutaan myös tunnistaa, mikä kokeilussa innostaa ja toimii ja mihin suuntaan sitä kannattaa viedä. Kun idea on altistettu käyttäjäpalautteelle useaan kertaan, se on hioutunut niin valmiiksi, että on pilotin aika. Nopeiden kokeilujen ytimessä on siis myös käyttäjälähtöisyys ja osallistava yhteiskehittäminen. 2 Tampereella älykkääseen liikkumiseen liittyviä nopeita kokeiluja on toteutettu jo useita. Kokeiluja on tehty mm. opastamiseen, joukkoliikenteeseen ja kunnossapitoon liittyen. Raitiotietyömaiden aiheuttamiin muutoksiin liittyvää opastamista on kokeiltu tehostaa bluetooth-beaconien avulla. Beaconit lähettävät tietoa mm. bussipysäkkien paikasta lähellä liikkuvien ihmisten puhelimiin, joissa bluetoothtoiminto on päällä. Kokeilun toteutti paikallinen startup, Oy Globeon Ltd. Teema tukeutuu vahvasti ITS Factory -ekosysteemin toimintaan. ITS Factory on avoin innovaatioiden, kokeilujen ja kehittämisen ympäristö, jossa yritykset ja yksittäiset kehittäjät voivat testata ja tuotteistaa älykkään liikkumisen ratkaisuja. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat autonominen liikenne ja sähköajoneuvot. Ekosysteemi on aloittanut toimintansa vuonna 2012 ja toimintaa fasilitoi tällä hetkellä Sitowise Oy. Tampereen kaupungin lisäksi mukana ekosysteemissä on lukuisia yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita julkisorganisaatioita. 3 Koulutus ja tutkimus -teeman tavoitteena on edistää poikkitieteellistä avointa ajattelu- ja toimintatapaa, sekä tukea Tampereen seudun innovaatioalustojen toimintaa. Tampereen alueella panostetaan poikkeuksellisen paljon tutkimus- ja tuotekehitystyöhön, noin seitsemän prosenttia alueellisesta bruttokansantuotteesta, ja seudulle onkin syntynyt jo useita toimintaa kiihdyttäviä innovaatioalustoja. Alustat ovat esimerkiksi erilaisia toimintaympäristöjä, kuten fyysisiä tiloja, verkkopalveluita, kohtaamispaikkoja tai tapahtumia, joita yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää. Ne aktivoivat uusia käyttäjäryhmiä, kuten opiskelijoita ja muita vapaana olevia osaajia, kuntalaisia ja 2 Nopeiden kokeilujen reseptit. 2017. https://6aika.fi/wpcontent/uploads/2017/11/fiksu_kalasatama_nko_cookbook.pdf 3 https://businesstampere.com/business-environment/business-ecosystems/mobility/

palveluiden hyödyntäjiä. Alustojen keskeinen hyöty on ekosysteemitoiminnan vahvistaminen, verkostojen rakentaminen ja eri toimijoiden saattaminen yhteen. Ekosysteemin monipuolistuessa toimijat voivat yhteistyössä vastata entistä kattavammin yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin. 4 Konkreettisia esimerkkejä Tampereella sijaitsevista innovaatioalustoista ovat mm. Kampusareena, BioMediTech, Mediapolis ja SMACC. Kampusareena on Hervannassa sijaitseva yliopistojen ja yritysten työympäristö, joka tukee yhteisöllisyyttä, oppimista ja liiketoimintaa. Liiketoiminnan tukipalvelut, huippulaboratoriot sekä kansainväliset tutkimusryhmät ovat heti käsillä ja helposti tavoitettavissa. Opiskelijoissa on motivoitunutta työvoimaa, uutta näkemystä ja vahvaa innostusta. Tilat ja palvelut on viritetty tukemaan sujuvaa ja tuloksellista yhteistyötä. Kampusareena sopii erityisesti vahvasti tutkimukseen nojaaville yrityksille sekä uusien teknologioiden, palveluiden ja tuotteiden kehittäjille. BioMediTech, Mediapolis ja SMACC ovat puolestaan hyviä esimerkkejä tietylle toimialalle suunnatuista alustoista - BioMediTech terveys- ja hyvinvointialalle, Mediapolis media-alalle, ja SMACC valmistavan teollisuuden alalle. 5 Tämän lisäksi opiskelijoita ja tutkimuslaitoksia halutaan aktiivisesti mukaan kaupunkiympäristön kehitystyöhön. Tavoitteena on avata näitä mahdollisuuksia, ja samalla rakentaa systemaattisesti yhteistyötä kaupungin, tutkimuslaitosten ja opiskelijoiden välille. Kaupunkiympäristöön liittyviä kehityshaasteita voidaan yhteisten hankkeiden lisäksi avata opiskelijoille ja tutkimuslaitoksille esimerkiksi nopeiden kokeilujen, hackathonien tai Demola-projektien kautta. Eri toimijoiden törmäyttämisen lisäksi olennaisessa roolissa teemassa on tulevaisuuden osaajien kiinnostuksen herättäminen älykaupunkiasioihin sekä Tampereen vetovoimaisuuden vahvistaminen opiskelukaupunkina ja osaamisen keskittymänä. Tätä voidaan edistää mm. tarjoamalla opiskelijoille kiinnostavia opinnäytetyöaiheita ja työelämämahdollisuuksia. Keinoäly ja analytiikka -teeman tavoitteena on edistää alueen yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kasvua tuottamalla tietoisuutta datan keräämisen, analytiikan ja keinoälyn hyödyistä. Tavoitteena on myös tukea kaupunkia hyödyntämään keinoälyä ja analytiikkaa mm. suunnittelun ja päätöksenteon tukena sekä toiminnan tehokkuuden optimoinnissa. Teeman toiminnalla vahvistetaan Tamperetta houkuttelevana AI-osaamiskeskittymänä. Teeman tavoitteita toteutetaan mm. AI-hubin, AI-aamujen, tietoiskujen, koulutusten, ratkaisutyöpajojen ja nopeiden kokeilujen kautta. AI-hub on Tampereen yliopiston helpdesk, jossa yritykset saavat neuvontaa keinoälyn hyödyntämiseen. Lisäksi AI-hub tarjoaa koulutuksia eri teknologioista. AI-aamut ovat puolestaan Kampusklubilla säännöllisesti järjestettäviä tapahtumia, joissa tarkoituksena on verkostoituminen sekä konkreettisten toteutusten ja kokemusten jakaminen. Tietoiskut, koulutukset ja ratkaisutyöpajat ovat yritysten tarpeisiin perustuvia tilaisuuksia, joissa ratkotaan konkreettisia haasteita ja sparrataan yrityksiä löytämään oikeita tapoja keinoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnan kehittämisessä. Tapahtumat toteutetaan yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Nopeiden kokeilujen kautta yrityksille tarjotaan mahdollisuus tuoda osaamistaan ennalta määriteltyihin tarpeisiin kaupunkiympäristöstä, muilta yrityksiltä tai oppilaitoksilta. Yhteydet -teemassa laadukkaat, modernit langattomat ja kiinteät yhteydet ovat välttämätön perusedellytys lähes kaikille uusille digitaalisille ratkaisuille ja Smart city -sovelluksille. Näkemyksemme 4 https://businesstampere.com/fi/toimintaymparisto/kaupunkiseutukehitysalustana/innovaatioymparisto/ 5 https://businesstampere.com/fi/toimintaymparisto/kaupunkiseutu-kehitysalustana/innovaatioalustat/

mukaan kaupungeille tulee olemaan merkittävä rooli uusien ratkaisujen rakentumisessa koska kaupunkien valaistusverkosta ja siihen liittyvistä tietoliikenneratkaisuista muodostuu kiinnostava alusta uusille langattomille viestintäteknologioille, kuten 5G:lle ja uusille IoT-ratkaisuille. Yhteydet -teemassa pyritään edesauttamaan ja nopeuttamaan tätä kehitystä rakentamalla yhdessä yritysten kanssa valaistusinfrastruktuuria hyödyntäviä testiverkkoja ja testiverkkoja hyödyntäviä kokeiluja Tampereella. Vuonna 2018 aloitettujen Hervannan ja Viinikan testiverkkojen kehittämistä jatketaan vuonna 2019-2020. Tavoitteena on nopeuttaa uusien verkkoratkaisujen kehitystä ja tarjota näin yrityksille edellytyksiä kehittää uusia verkkoja hyödyntäviä palveluja ja tuotteita kärkijoukoissa maailmanlaajuisesti. Uudenlaiset palvelut ja kokeilut edesauttavat kaupungin omia digitalisaatio- ja hiilineutraalisuustavoitteita useilla eri palvelualueilla. Kaupungille syntyy myös tietoa ja käytännön kokemusta valaistusverkon hyödyntämisen teknisistä ja liiketoimintamahdollisuuksista tulevaisuudessa. Teeman tavoitteita edistetään keskeisesti nopeiden kokeilujen kautta. Kokeiluja on toteutettu mm. eri lähteistä saatavan tiedon yhdistämiseen ja visualisointiin liittyen. Esimerkiksi Wapice Oy:n IoT-ticket - kokeilussa kerätään energiankulutusdataa Tampereen sähköbusseista (linja 2). Tätä verrataan dieselbusseista kerättyyn referenssidataan ja muodostetaan käsitys sähkö- ja dieselbussien kokonaiskustannuksista. Turvallisuus -teeman tavoitteena on horisontaalisen turvallisuusajattelun kehittäminen sekä liiketoiminnan näkökulmasta että Smart Tampere -ekosysteemissä. Teemassa vahvistetaan Tampereen kaupunkiseudun kilpailukykyä, vetovoimaa sekä kaupunkiympäristön turvallisuutta uudenlaisten digitaalisten turvallisuusinnovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen liittyvän yhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta. Teema vahvistaa alueelle 2011 perustetun turvallisuusklusterin eli -ekosysteemin toimintaa. Klusterin tavoitteena on yhdistellä eri toimijoiden osaamista ja luoda siten moderneja ja huomaamattomia turvallisuusratkaisuja muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Klusteria vetää Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu, jonka lisäksi yhteistyöhön ja verkoston kehittämiseen ovat sitoutuneet Tampereen kaupunki, Business Tampere, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kauppakamari. Klusteriin on tarkoitus saada mukaan erityisesti lisää yritystoimijoita. Uusia turvallisuusratkaisuja voidaan kehittää mm. Smart Tampereen järjestämillä testialustoilla. Esimerkiksi Hervannassa Nokian privaatti LTE-testiverkko mahdollistaa tulevaa 5G-teknologiaa hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden testaamisen ja kehittämisen jo nyt. Viinikan IoT-alustaan puolestaan on mahdollista yhdistää mm. erilaisia sensoreita, antureita ja sovelluksia, sekä testata ja kehittää näin innovatiivisia, kaupungin valaisinverkkoa hyödyntäviä IoT-ratkaisuja. Tämän lisäksi teemassa rakennetaan yhteinen seudullinen turvallisuuden viitekehys. Viitekehys sisältää mm. turvallisuuden määritelmän sekä selvityksen Euroopan parhaista turvallisuuskäytännöistä. Kaikissa Ekosysteemiohjelman teemoissa tehdään yhteistyötä Digiohjelman ja Kestävä Tampere 2030 -ohjelman kanssa kanssa soveltuvin osin. Yhteistyötä on kuvattu tarkemmin kohdassa 6 Rajaukset ja yhteydet muuhun toimintaan.

1.2 TAUSTA JA STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Smart Tampere -ekosysteemiohjelma perustuu Tampereen seudun vahvuuksiin: korkeaan osaamiseen, monipuoliseen elinkeinoelämään ja toimivaan verkottumiseen. Ohjelman taustalla on Tampereen ICT-teollisuuden murros ja toimintaympäristön muutos digitalisaation ja esineiden internetin myötä. Teknologinen kehitys ja teknologian hinnan halpeneminen mahdollistavat älykkäät laitteet ja verkostot ja synnyttävät uudenlaista vuorovaikutusta kaupunkilaisten ja kaupunkiympäristön välille. Kehitys myös murtaa perinteisiä klusteri- ja siilo-organisaatioita ja synnyttää toimialat ylittäviä ekosysteemejä. Tamperelainen teollisuus voi nousta vahvaksi osaamiskeskittymäksi myös älykkään kaupungin ratkaisuissa. Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on digitalisaation hyödyntämisen edistäminen. Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomesta suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja digitaalisuuteen perustuville liiketoimintamalleille. Smart Tampere -ekosysteemiohjelma vastaa keskeisiin Tampereen kaupunkistrategiassa esille nostettuihin muutostarpeisiin ja pyrkii kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi. - Luomme ekosysteemejä ja alustoja kohtauspaikoiksi, jotka tuottavat uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita - Teemme Tamperetta kansainvälisesti tunnetuksi älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijänä ja houkuttelevana osaamisen kaupunkina - Mahdollistamme yritysten ja oppilaitosten kanssa työhön johtavan koulutuksen ja osaamisen lisääntymistä, jotta Tampereesta tulee kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille Ohjelman tavoitteita toteutetaan yhdessä tamperelaisen osaamisekosysteemin kanssa siten, että tekemisestä syntyy lisäarvoa eri osapuolille: kuntalaisille, yrityksille, start-upeille ja tutkimus- ja oppilaitoksille. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä osaamisekosysteemin kansainvälisyyttä mm. hankkimalla alueelle uusia yrityksiä ja osaajia sekä edistämällä paikallisten yritysten kansainvälistymistä. Kaupunki toimii joissain ohjelman kokonaisuuksissa mahdollistajana, joissain kumppanina ja joissain asiakkaana. Kaupungin rooli asiakkaana on määritelty eri palvelualueille tehdyissä digitalisaation ja innovatiivisten hankintojen tiekartoissa, jotka priorisoivat kaupungin omien palveluiden digitalisaation ja innovatiiviset hankinnat. Ekosysteemin ja kaupungin palveluiden kehittämiseksi haetaan ekosysteemiohjelmalla erilaisia innovaatiokumppanuuksia yritysten ja oppilaitosten kanssa. Kaikki tämä on muodostanut erinomaisen pohjan Smart Tampere -työlle. Smart Tampere ekosysteemiohjelman tavoitteena on ennen kaikkea tukea ja vahvistaa tätä jo syntynyttä myönteistä kehitystä sekä entistä vahvemmin tehdä Tamperetta tunnetuksi myös kansainvälisesti. 1.3 PERUSTELUT OHJELMAN JA OHJELMAJOHTAMISEN TARPEELLE Ekosysteemiohjelma on päätetty toteuttaa osana Smart Tampere -ohjelmaa hyödyntäen systemaattista ohjelmajohtamista. Tähän on päädytty mm. seuraavista syistä: Ohjelmajohtaminen tarjoaa systemaattisen tavan johtaa tehokkaasti ja joustavasti laajaa, ainutkertaista kehityskokonaisuutta, joka kattaa useita eri toimijoita Alueen elinvoimaisuuteen liittyvä laaja kehittämiskokonaisuus voidaan jakaa pienempiin osiin, ja toisaalta samaa päämäärää toteuttavat projektit ja muut toimenpiteet johdetaan koordinoidusti Tunnistetaan paremmin yhteydet, riippuvuudet ja päällekkäisyydet, vältetään osaoptimointia ja saadaan synergiaa projektien ja toimenpiteiden välille

Kehityskokonaisuuden riskejä hallitaan systemaattisesti ja kokonaisuus huomioiden Keskeiset sidosryhmät voidaan sitouttaa tehokkaasti osallistamalla, mikä madaltaa muutosvastarintaa, luo muutosvalmiutta, varmistaa sidosryhmien toiminnan samansuuntaisuuden ja tukee onnistumista 2 NYKYTILA JA VISIO Smart Tampere -ekosysteemi ohjelma on ollut toiminnassa tammikuussa 2017. Tällä hetkellä Ekosysteemiohjelmassa on kuusi aktiivista teemaa; Uudistuva teollisuus, Älykäs liikkuminen, Koulutus ja tutkimus, AI- ja analytiikka, Yhteydet ja Turvallisuus. Jokaisessa teemassa on suunnitellut aktiviteetit meneillään ja tulevaisuuden sisältöjä suunnitellaan systemaattisesti. Smart Tampere -ekosysteemiohjelman visio on, että Tampereella toimii vuonna 2025 elinvoimainen älykkään kaupungin ekosysteemi, jossa vaikuttaa kansainvälisillä markkinoilla toimivia kilpailukykyisiä teollisen internetin ja palveluteollisuuden yrityksiä, aluetaloutta vahvistavia yritysverkostoja, monitieteinen tutkija- ja opiskelijayhteisö sekä jakamistaloutta ja omaehtoista toimintakulttuuria kehittäviä kaupunkiyhteisöjä. Tampereelle on tullut uusia kansainvälisiä yrityksiä ja monet paikalliset kasvuyritykset ovat nousseet kansainvälisille markkinoille. Tampereen kaupunki tunnetaan avoimena ja kokeilevana kaupunkina, jossa korkeimman prioriteetin kärkihankkeita kehitetään yhteisöllisesti kaupungin, asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa ketteriä menetelmiä käyttäen. Kaupunki avaa säännöllisesti haasteitaan ja hankkeitaan yrityksille ja muille sidosryhmille pohdittavaksi sekä kehitettäväksi yhdessä. Tampere on maailman johtavia kaupunkeja digitaalisen datan hyödyntämisessä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yrityksien elinvoiman parantamiseksi. Smart Tampereen foorumeilla ratkotaan sekä kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeesta nousevia haasteita että yritysten ja muiden sidosryhmien haasteita asiakaslähtöisesti ja synnytetään yhteisiä hankkeita. Niitä hallitaan ja operoidaan yhteisellä digitaalisella kaupunkialustalla, josta kaupunkilaiset saavat tietoa ja palveluja ja joka perustuu avoimuuteen, yhteistyöhön ja reiluun kilpailuun. 3 OHJELMAN SIDOSRYHMÄT Ekosysteemiohjelman tärkeimpiä kumppaneita ovat yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset: Startupit, PK-kasvuyritykset ja suuryritykset: Yrityksen tarpeet vaihtelevat sen kehitysvaiheen mukaisesti. Yritys voi olla etsimässä uutta liiketoimintatarvetta tai se voi olla etsimässä mahdollisen referenssiratkaisun toteutuspaikkaa kaupunkiympäristöstä. Lisäksi yrityksen roolina voi olla toimia kaupungin kumppanina testialustalla, innovatiivisessa hankinnassa tai tutkimus- ja kehityshankkeessa. Yritys voi myös toimia kumppanina ekosysteemin muille toimijoille kuten tutkimuslaitoksille tai muille yrityksille, sekä toimia ennen kaikkea hyvien käytäntöjen levittäjänä ja edelläkävijänä. Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset: Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset voivat toimia tutkimusja kehityshankkeiden partnerina tai asiantuntijaroolissa. Ne voivat olla myös tukemassa yritysten osaamisen kehittämistä ja koulutusta. Lisäksi oppilaitokset ja tutkimuslaitokset voivat edistää ekosysteemien poikkitieteellistä tutkimusta, edistää kansainvälistä toimintaa sekä hyödyntää kaupunkiympäristöä tutkimukseen.

Muita ekosysteemiohjelman sidosryhmiä ovat: Opiskelijat: Opiskelijoita halutaan mukaan Ekosysteemiohjelman toimintaan. Opiskelijat voivat toimia mukana yhteiskehittämisessä monin eri tavoin, lisäksi opiskelijoille halutaan tarjota aktiivisesti aiheita opinnäytetöihin ja tutkimuksiin. Kaupunkilaiset: Kaupunkilaiset ovat uusien älykkäiden ratkaisujen loppukäyttäjiä. Siten he toimivat keskeisenä testiryhmänä ja antavat palautetta ratkaisujen kehittämiseksi entistä paremmiksi. Kaupunkilaisten tarpeet ovat tärkeässä roolissa määrittämässä sitä, mihin asioihin uusia ratkaisuja ylipäänsä rakennetaan. Kaupungin palvelualueet, liikelaitokset ja tytäryhteisöt: Hyödyntävät ekosysteemissä syntyviä uusia innovaatioita toimintansa tehostamisessa. Ekosysteemiohjelma käy keskustelua palvelualueiden ja -ryhmien, liikelaitosten sekä tytäryhteisöjen kanssa niiden tavoitteista ja tarpeista sekä pyrkii tuomaan näitä ekosysteemin toimijoiden ratkottaviksi. Kaupungin konserniohjausyksiköt: Strategia- ja kehittämisyksikön strateginen hankinta tukee Ekosysteemiohjelmaa innovatiivisten hankintojen menettelyjen ja yhteiskehittämismallien rakentamisessa ja toteuttamisessa. Viestintäyksikkö osallistuu Smart Tampere -ohjelman yleiseen viestintään Muut julkiset toimijat ja verkostot: Ekosysteemiohjelmassa tehdään paljon yhteistyötä mm. seuraavien sidosryhmien kanssa; 6Aika, Työ- ja elinkeinoministeriö, Pirkanmaan liitto, Open and Agile Smart Cities (OASC) -verkosto ja Nordic Smart Cities -verkosto. Media: Media on keskeisessä roolissa, jotta Tampereesta saadaan rakennettua kansainvälisesti tunnettu älykaupunki. Yritykset ja muut toimijat voivat ryhtyä Smart Tampereen LOI-kumppaneiksi (Letter of Intent). LOIkumppanuudessa osapuolet sopivat yhteiskehittämisestä Smart Tampere -ekosysteemiohjelmassa. Yhteiskehittämisen tavoitteena on tuottaa lisäarvoa ekosysteemin kaikille jäsenille sekä jakaa parhaita oppeja ja informaatiota. Tällä hetkellä Smart Tampere -ekosysteemiin kuuluu 44 LOI-kumppania (kuvio 3). Kuvio 3. Smart Tampere -ekosysteemissä mukana (15.10.2018).

4 OHJELMAN HYÖTYTAVOITTEET JA MITTARIT Elinkeinoelämä on muuttumassa merkittävästi. Yhä suurempi osa nykyisistä yrityksistä hyödyntää digitalisaatiota nykyisissä ja uusissa liiketoiminnoissaan. Digitalisaatio mahdollistaa mm. uudenlaiset liiketoiminta- ja ansaintamallit, aiempaa tehokkaamman tavan toimia sekä liiketoimintojen skaalautuvuuden yrityksen kasvaessa. Ekosysteemiohjelma edistää osaltaan tätä muutosta Tampereen talousalueella. Tavoitteena on yrityslähtöisten kansainvälisille markkinoille suunnattujen älykkään kaupungin ratkaisujen syntyminen ja elinkeinoelämän kasvaminen. Tavoiteltujen vaikutusten aikaansaamiseksi on tärkeää, että Tampereelle syntyy vastaisuudessakin uusia testi- ja innovaatioalustoja sekä liiketoimintaekosysteemejä. Ohjelmalle on määritetty Tampereen kaupungin talousarviossa 2019 sitova tavoite, jonka mukaan n kautta on syntynyt vähintään kaksi monenkeskeistä yhteistyöalustaa yrityksille. Talousarviotavoitteen lisäksi Ekosysteemiohjelman tavoitteena on yritysten liiketoiminnan edistäminen sekä kaupungin sisäisten toimintojen tehostaminen ja palveluiden kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on edistää Tampereen osaamisen tunnettavuutta kansainvälisesti. Tavoitteita mitataan mm. tyytyväisyyskyselyillä ja kehitysprojektien onnistumisella sekä viestinnän tavoitettavuuden kasvulla ja uusien liiketoimintojen määrällä. Nämä tavoitteet tukevat vahvasti Tampereen kaupunkistrategian toteutumista. Tämän lisäksi arvioimme alustojen ja ekosysteemien toimintaa ja kehitämme sen perusteella tekemistämme vastaamaan paremmin ekosysteemitoimijoiden tarpeisiin. Kuvio 4. n tavoitteet, mittarit ja niiden linkitys kaupunkistrategiaan.

5 OHJELMAN TUOTOKSET Ohjelman toiminnan tuotoksia ovat mm. Yritysten liiketoiminnan uudistuminen. Ekosysteemiohjelmassa tuetaan olemassa olevien yritysten liiketoiminnan uudistumista tarvelähtöisesti mm. järjestämällä verkostoitumistapahtumia, liiketoimintakoulutuksia sekä nopeita kokeiluja kaupunkiympäristöön. Pienten ja suurten yritysten välinen yhteistyö. Ekosysteemiohjelmassa edistetään pienten ja suurten yritysten välistä yhteistyötä mm. pitchaus- ja verkostoitumistapahtumilla. Yritysten osaamisen kasvattaminen. Ekosysteemiohjemassa lisätään yritysten digitalisaatio osaamista mm. teknologiakoulutuksilla ja konkreettisilla esimerkeillä jo toteutetuista ratkaisuista. Uudenlainen toimintatapa. Ohjelmassa rakennetaan toimintatapa, jossa palveluja ja tuotteita kehitetään ekosysteemeissä kaupungin, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa ketteriä menetelmiä käyttäen. Tavoitteena on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät sekä kansainvälisesti kilpailukykyiset ja skaalautuvat, toimivat ratkaisut. Testi- ja innovaatioalustat. Alustat ovat esimerkiksi erilaisia toimintaympäristöjä, kuten fyysisiä tiloja, verkkopalveluita, kohtaamispaikkoja tai tapahtumia, joita yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää. Ohjelmassa määritellään, kehitetään ja rakennetaan näitä alustoja eri sidosryhmien käyttöön. Tällä edesautetaan uusien, innovatiivisten ratkaisujen löytämistä, sekä niiden kehittämistä ja testaamista todellisessa kaupunkiympäristössä. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Ohjelmassa edistetään älykkään kaupungin kehittymistä ja yritysten liiketoiminnan uudistumista myös uusien innovatiivisten hankintojen avulla. Innovatiiviset ja kestävät hankinnat mahdollistavat uusien tai paranneltujen ratkaisujen kehittämisen ja luovat edelläkävijämarkkinoita yrityksille. Yhteiskehittäminen, esikaupalliset markkinavuoropuhelut, innovaatiokilpailut ja muut innovatiivisten hankintojen menetelmät ovat oleellinen osa ohjelman toimintatapaa. Datan hyödyntäminen. Ohjelma edistää toimillaan digitaalisen tiedon ja avoimen datan käyttöä. Tavoitteena on edistää kaupunkitiedon keräämistä niin laitteista kuin ihmisistä ja kehittää menetelmiä, jotka tukevat tietojohtamista, päätöksentekoa sekä kaupunkimittariston rakentamista edistyksen mittaamiseksi. Samalla yritykset pystyvät luomaan uutta liiketoimintaa kaupungin tuottaman datan päälle. 6 RAJAUKSET JA YHTEYDET MUUHUN TOIMINTAAN Ekosysteemiohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kaupungin palvelualueiden, liikelaitosten ja yhtiöiden kanssa. Ohjelman rooli on toimia koordinoijana, asiantuntijana, kehitysprojektien tukijana ja muutosjohtamisen edistäjänä. Ohjelman toiminta perustuu kaupunkistrategiaan ja ohjelmasuunnitelmaan. Ohjelmaa toteutetaan käytössä olevien resurssien ja valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa.

Ekosysteemiohjelmassa keskitytään erityisesti yritysten liiketoiminnan edistämiseen ja niihin tavoitteisiin, jotka välittömästi edistävät Tampereen seudun elinvoiman kasvua. Ohjelma toimii yhteistyössä Business Tampereen muiden toimijoiden (esim. Startup -ekosysteemi, Elämystalous) ja Tampereen kaupungin eri yksiköiden kanssa. Ohjelma vastaa oman toimintansa raportoinnista osana Smart Tampere -ohjelmaa. Ohjelma tekee tiivistä yhteistyötä Smart Tampere -ohjelman muiden osaohjelmien kanssa. Hyvä konkreettinen esimerkki koko Smart Tampere -ohjelman, yritysten ja oppilaitosten läpileikkaavasta teemasta on liikkuminen. Ekosysteemiohjelmassa painotetaan uusien älykkään liikkumisen ratkaisujen syntymistä vahvan seudullisen ekosysteemin kautta, jossa mukana ovat oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Digiohjelmassa älykästä liikkumista puolestaan edistetään mm. kehittämällä joukkoliikenteen maksujärjestelmää. Kestävä Tampere 2030 -ohjelmassa taas keskitytään kestävän liikkumisen edistämiseen. Uudet älykkään liikkumisen, kuten autonomisen liikenteen tai sähköajoneuvojen ratkaisut, tukevat tätä kehitystä. Kullakin osaohjelmalla on siis oma lähestymistapansa, jotka tukevat toinen toisiaan. 7 OHJELMAN ETENEMISSUUNNITELMA JA RESURSSIT Hyötytavoitteiden pohjalta valittuja toimenpidekokonaisuuksia toteutetaan aina vuoteen 2025 saakka. Toimenpiteitä toteutetaan yhdessä yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa tarvelähtöisesti. Tavoitteena on järjestää seminaareja ja koulutuksia mm. digitaalisaatioon liittyvistä teknologioista ja liiketoimintaratkaisusta. Lisäksi tarjotaan mm. kaupungin dataa tai infraa yrityksen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten hyödynnettäväksi. Ekosysteemiohjelman puitteissa osallistutaan messuille ja konferensseihin, joilla yritysten liiketoiminnan kasvua voidaan edistää ja samalla voidaan verkostoitua muiden kaupunkien ja yritysten kanssa. Lisäksi viestitään aktiivisesti mediassa konkreettisista tapahtumista ja aikaansaannoksista. 8 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Ekosysteemiohjelman kustannukset koostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista, tapahtumien ja koulutusten järjestämisestä, sekä kehitysprojektien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Rahoitus koostuu Tampereen kaupunginvaltuuston ohjelmalle osoittamasta rahoituksesta (2,1M vuonna 2018), joka päätetään vuosittain talousarviossa, sekä 6Aika- ja EU-hankkeista tulevasta ulkoisesta rahoituksesta (1,6M vuonna 2019). Lisäksi kaupungin eri palvelualueet ovat varautuneet investoinnein uudistamaan mm. katuvalaistusta ja liikennettä. Yhteiskehittämisprojekteissa yritykset osallistuvat kustannuksiin. Merkittävä osuus rahoituksesta käytetään vastinrahana kansallisiin (6Aika, muu EAKR, AIKO) ohjelmakokonaisuuksiin osallistumalla yhteishankkeisiin, jotka tukevat strategisia ja teemojen sisällöllisiä tavoitteita. Myös Horizon 2020 ja muita EU-ohjelmia hyödynnetään soveltuvin osin. Ekosysteemiohjelma on resursoitu Business Tampereessa ja Tampereen kaupungilla seuraavasti:

Kuvio 5. Ekosysteemiohjelman resurssit (25.10.2018). Tämän lisäksi teemojen toteuttamiseen voi osallistua nimettyjä henkilöitä esim. yrityksistä tai tutkimuslaitoksista. 9 OHJELMAN ORGANISOINTI JA VASTUUT Ekosysteemiohjelman omistaja on elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja. Omistaja vastaa, että osa-ohjelmalle on asetettu strategiasta johdetut hyötytavoitteet. Hän toimii osaohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana ja tukee osaohjelman operatiivista johtamista. Hän myös vastaa, että osaohjelman ohjelmasuunnitelma käsitellään ja hyväksytään ohjausryhmässä sekä kaupunginhallituksessa osana koko ohjelman ohjelmasuunnitelmaa. Osaohjelman vastaava raportoi osaohjelman edistymisestä ja hyötytavoitteiden toteutumisesta konsernisalkkujen johtoryhmille sekä kaupunginhallitukselle osana koko ohjelman raportointia. Ohjelman toteutuksesta vastaa omistajan ohjauksessa elinkeinoyhtiö Business Tampere. Ekosysteemiohjelman ohjelmajohtajana toimii Seppo Haataja. Ohjelmajohtaja vastaa, että osaohjelmalle on asetettu strategiasta johdetut hyötytavoitteet. Hän toimii osaohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana ja tukee osaohjelman operatiivista johtamista. Hän myös vastaa, että osaohjelman ohjelmasuunnitelma käsitellään ja hyväksytään ohjausryhmässä sekä kaupunginhallituksessa osana koko ohjelman ohjelmasuunnitelmaa. Osaohjelman vastaava raportoi osaohjelman edistymisestä ja hyötytavoitteiden toteutumisesta konsernisalkkujen johtoryhmille sekä kaupunginhallitukselle osana koko ohjelman raportointia. Kullekin teemalle on nimetty teemapäällikkö, joka vastaa teeman strategisesta ja sisällöllisestä suunnittelusta sekä projektiportfolion hallinnasta yhdessä ohjelmajohtajan kanssa. Ulkopuolisista teemajohtajista luovutaan ja tilalle perustetaan ns. neuvonantajaryhmiä, joiden tarkoitus on toimia ulkopuolisina yrityselämän, yliopiston ja tutkimuslaitosten edustamina asiantuntijoina ja sparrata

teemojen strategisia ja operatiivisia tavoitteita. Teemapäälliköt vastaavat neuvonantajaryhmien jäsenten nimeämisestä ja niiden koollekutsumisesta. 10 VIESTINTÄ Ekosysteemiohjelma noudattaa Smart Tampereen yhteistä viestintäsuunnitelmaa, joka on valmisteltu yhteistyössä kaupungin palvelualueiden, kaupunkimarkkinoinnin ja viestinnän kanssa. Tämän lisäksi Ekosysteemiohjelmalla on oma operatiivinen, jatkuvasti päivittyvä viestintäsuunnitelma. Ekosysteemiohjelman viestinnän tavoitteena on nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, joka on houkutteleva paikka osaajille, opiskelijoille, yrityksille ja uusille liiketoiminnoille. Tärkeimmät kohderyhmät ovat yritykset ja tutkimuslaitokset, ja keskeisimmät viestintäkanavat smarttampere.fi-sivusto, Ekosysteemiohjelman uutiskirje sekä Smart Tampereen Twitter. Ekosysteemiohjelman viestintä noudattaa Tampere.Finland-brändiä. 10.1 KANSAINVÄLINEN NÄKYVYYS Tampereen kansainvälistä tunnettuutta älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen ympäristönä on vahvistettu osallistumalla mm. Euroopan suurimpaan Smart City -tapahtumaan (Smart City Expo World Congress 6 ) sekä Euroopan suurimpaan hackathoniin (Junction 7 ). Kaupunki yhdessä Business Tampereen kanssa on ollut perustamassa Open Agile Smart City verkostoa, jossa digitaalisia palveluja kehittää ja harmonisoi tällä hetkellä yli 120 kaupunkia 24 eri maasta. Lisäksi olemme olleet puhujina useissa kansainvälisissä tapahtumissa USAssa, Euroopassa ja Pohjoismaissa. Tämän kaiken avulla olemme saavuttaneet kansainvälistä medianäkyvyyttä ja saaneet Euro-China Green & Smart City Awards -palkinnon kategoriassa ekosysteemien rakentaminen. 10.2 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY Ekosysteemiohjelmassa järjestetään mm. erilaisia tapahtumia sekä toteutetaan kokeiluja, joissa ollaan tekemisissä henkilötietojen käsittelyn kanssa. Ekosysteemiohjelma noudattaa henkilötietojen käsittelyssään EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (2016/679) sekä voimassa olevaa Henkilötietolakia (523/1999) soveltuvin osin. EU-oikeuden etusijaperiaatteen vuoksi tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriidassa olevaa kansallista lainsäädäntöä ei sovelleta. Ekosysteemiohjelmaa toteuttavassa Business Tampereessa on nimetty tietosuojavastaava sekä määritetty tietosuojapolitiikka, -prosessit ja -ohjeistukset. Business Tampere toteuttaa sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa toiminnoissaan, implementoimalla tietosuojan organisatorisesti, prosesseihin ja tietojärjestelmiin. Organisatorisiin toimenpiteisiin kuuluu mm. tietosuojavastaavan nimittäminen. Organisaatio käsittelee henkilötietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi. Henkilötiedot kerätään tiettyä tarkoitusta varten, eikä niitä käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteen sopimattomalla tavalla. Kerättävät henkilötiedot ovat olennaisia ja rajoitettuja suhteessa käsittelytarkoituksiin. Epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan kohtuullisin toimenpitein. Henkilötiedot säilytetään muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kun on tarpeen tietojen käsittelyn 6 Yli 20 000 kävijää yrityksistä ja kaupungeista 7 1 300 osaajaa 86 eri maasta

tarkoitusten toteuttamista varten. Tietoturvallisuusohjeistuksen mukaisesti henkilötietoja käsitellään tavalla, jolla varmistetaan asianmukainen turvallisuus. Business Tampere käyttää ainoastaan sellaisia henkilötietojen käsittelijöitä, jotka toteuttavat riittävät suojatoimet teknisten ja organisatoristen toimien täytäntöön panemiseksi. Henkilötietojen käsittelijöiden soveltuvuus varmistetaan sopimusjärjestelyin. Business Tampere toteuttaa henkilötietojen keräämisessä ja käsittelyssä soveltuvaa Tietosuojaasetuksen määräämää perustetta. Silloin kun henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen, rekisteröity voi peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Rekisteröidyn suostumus dokumentoidaan kirjallisesti aina kun se on mahdollista, esimerkiksi kyseisen henkilötietojen käsittelyyn liittyvän sovelluksen avulla tai sähköpostitse. Käsittelyperuste määritellään tapauskohtaisesti. 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa koko ajan. Myös julkisorganisaatioiden odotetaan tunnistavan, arvioivan ja käsittelevän toimintaansa liittyviä riskejä systemaattisesti. Erityisesti toimintaan, jossa kehitetään ja kokeillaan uutta, liittyy aina riskejä. Tässä ohjelmasuunnitelmassa on kuvattu Ekosysteemiohjelman riskienhallinnan käytännöt sekä tunnistettu suurimmat riskit ja nimetty niille toimenpidesuunnitelmat. 11.1 Riskienhallinnan käytännöt ohjelmassa Ohjelman toteuttamiseen liittyvät merkittävimmät riskit on arvioitu ohjelmasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Samalla on määritetty ne keskeiset toimenpiteet, joilla nämä tunnistetut riskit pyritään välttämään ja minimoimaan. Mikäli ohjelman aikana tunnistetaan uusi riski tai riskejä, raportoidaan ne välittömästi ohjelmatoimistolle. Ohjelmatoimisto arvioi riskin, käyttäen tarvittaessa apunaan asiantuntijoita tai ohjelman ohjausryhmää. Tunnistetulle uudelle riskille suunnitellaan toimenpiteet ja ne vastuutetaan asianmukaisesti. Sen lisäksi että voidaan tunnistaa uusia riskejä, voi jo ennalta tunnistettujen riskien arvioitu vaikutus tai todennäköisyys muuttua ohjelman aikana. Jos riskin suuruus oleellisesti muuttuu, toimitaan kuten uuden riskin tapauksessa. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan tällaisesta muutoksesta. Uudet riskit ja oleelliset muutokset riskien suuruudessa liitetään ohjelman normaaliin raportointiin. Ohjelman projektien seurannan yhteydessä arvioidaan säännöllisesti riskejä ja reagoidaan niissä tapahtuviin muutoksiin.

11.2 Suurimmat riskit ja niiden toimenpidesuunnitelmat Ohjelmassa tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä riskejä ovat: Riski Vaikutukset Todennäköisyys Varautumistoimet Ohjelman toimintaan liittyvät taloudelliset riskit Teema-alueilla ei saada aikaan riittävästi tarvittavia kehitysprojekteja ja rahoitusta niille. suuri Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja kartoitetaan jatkuvasti. Aktiivisesti valmistellaan tarjouskantaa eri hakuihin. Kaupungin omarahoitusta käytetään harkiten Ohjelman toimintaan liittyvät toiminnalliset riskit Käynnistyneiden projektien tulokset eivät vastaa tavoitteita ja/tai toteutusaikataulu ei pidä keskikokoinen Henkilöiden rekrytoinnissa ja allokoinnissa projekteille käytetään erityistä harkintaa. Projektien etenemistä seurataan sekä teemapäälliköiden että projektitoimiston taholta. Kaupungin sitoutumiseen liittyvät riskit Toimenpiteisiin tai tulosten hyödyntämiseen ei sitouduta palvelualueilla keskikokoinen Keskustelut yksiköiden kanssa Konkreettiset esitykset ja laskelmat Toimenpiteiden sitominen strategiaan ja johdon tuki. Sidosryhmien (mm. yritysten) sitoutumiseen liittyvät riskit Merkittäviä kumppanuushankkeita ei synny Projektien tuloksia ei hyödynnetä yritystoiminnassa eikä synny kansainväliseen vietiin kelpaavia tuotteita suuri Johdon tuki Kaupunki kehitysalustana ja esimerkkinä Innovatiiviset hankinnat Aloitteet ja kilpailut

Kaupunkilaiset eivät lähde laajassa mitassa kokeilemaan ja käyttämään kehitettyjä digitaalisia palveluja ja sovelluksia Projektien tulokset eivät jalkaudu jokapäiväiseen toimintaan Yritykset eivät saa kaipaamiaan toiminnallisia referenssejä suuri Positiivinen ja aktiivinen viestintä Innostavia esimerkkejä julkisuuteen Ohjelman brändäys Konkreettiset teot ja kannusteet 12 OHJELMAJOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT 12.1 RAPORTOINTI JA OHJAUS Ekosysteemiohjelman omistaja raportoi säännöllisesti osaohjelman ohjausryhmälle sekä koko Smart Tampere -ohjelman ohjausryhmälle ohjelman etenemisestä. Smart Tampere -ohjelmasta raportoidaan kaupunginhallitukselle talouden ja toiminnan raportoinnin aikataulussa (3 krt/v). Ekosysteemiohjelman linjauksista raportoidaan kerran vuodessa kaupunginhallitukselle. Ekosysteemiohjelman ohjelmapäällikkö vastaa tämän raportin kokoamisesta. Ohjelmatoimisto kokoontuu kerran kahdessa viikossa ja seuraa ohjelmasuunnitelman toteuttamista ja myös projektien etenemistä. Projektien ohjaus ja raportointi tapahtuu projektinjohtamisprosessin mukaan. 12.2 MUUTOSTEN HALLINTA JA LAADUNVARMISTUS Ekosysteemiohjelman ohjelmasuunnitelman muutoksista päättää Smart Tampere -ohjelman johtoryhmä. Koko ohjelman ohjelma- ja vuosisuunnitelmista päättää kaupunginhallitus. Projektisuunnitelmien muutoksista päättää isojen projektien ohjausryhmä tai projektien rahoittaja. Toimenpiteiden vaikuttavuus- ja kustannusarviointi tehdään vuoden 2019 aikana koko ohjelman osalta. Ekosysteemiohjelman laadunvarmistukseen liittyy myös niin kaupungin kuin ohjelmatoimiston ja Business Tampereen työntekijöiden asiantuntemuksen varmistaminen kaupunkikehityksen osalta sekä liiketoimintamahdollisuuksista ja ajankohtaisista haasteista. Ohjelmassa järjestetään tarvittaessa täydennyskoulutusta räätälöidysti ohjelman työntekijöille. Lisäksi osallistutaan kansainvälisiin tapahtumiin ja Smart City -tilaisuuksiin ja pyritään siellä esittelemään sekä omia tuloksia että myös oppimaan muiden kaupunkien kokemuksista ja hyvistä käytännöistä. Kaupungin Johtamisfoorumissa käsitellään vuonna 2019 Ekosysteemiohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. 13 MUUTOKSEN JOHTAMINEN JA HYÖTYJEN VARMISTAMINEN Ekosysteemiohjelman projektit ja toimenpiteet aiheuttavat joiltain osin muutoksia myös kaupungin ihmisten töihin, työtapoihin, työmääriin ja prosesseihin. Tähän liittyvän muutoksen johtamisen merkitystä ohjelmasta tavoiteltavien hyötyjen saavuttamiseen ei tule aliarvioida. Hyötyjen tehokas viestintä ja niiden varmistaminen sekä näkyväksi saaminen on yksi muutoksen jalkauttamisen parhaista

keinoista. Tämä ongelma on kaikkien osaohjelmien yhteinen. Muutosviestinnän suuntaamisessa on iso vastuu ohjelman ohjausryhmällä yhdessä ja siihen kuuluvilla henkilöillä omilla tahoillaan. Ohjelman projekteissa kehitetään uusia toimintamalleja, jotka parhaimmillaan voivat levitä laajemmalle pysyviksi uusiksi toimintatavoiksi. On tärkeää jo pilottivaiheessa tiedottaa niistä laajasti ja sitouttaa sopivilla tavoilla eri toimijoita mukaan toimintaan.