Laatutakuun sidosryhmälehti 1/2008 Jari Suorsa on oman tiensä maratoonari Designia kauniissa ja pölyttömässä ympäristössä Laatutakuu - palkittua työtä
Huippudesignia Vepsäläisellä...3 Kauniit kalusteet vaativat arvoisensa ympäristön. Suunnitelma selkeyttää pihan... 6 Vihersuunnittelu säästää kustan - nuksia ja lisää viihtyisyyttä. Oman tiensä maratoonari... 8 Jari Suorsa juoksee maratonin neljän vuoden välein. Rakennusten energiatodistus...11 Todistus kertoo rakennuksen energiatehokkuuden. Laatutakuu palkittua työtä... 12 Uusi palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön keväällä. Harjan varressa...14 Lemana ja Adnan Ramadan Tuoksuja...15 Palkittua työtä Olemme saaneet jo nauttia kevään ensimmäisistä aurinkoisista ja lämpimistä päivistä ja kokea pimeän talven keskelle, mitä on odotettavissa kun kevät alkaa toden teolla. Lanseeraamme Laatutakuussa uuden termin palkittua työtä kevään aikana. Palkittu työ -termi viittaa laadukkaaseen työhön, onnistumiseen ja on tunnustus ansiokkaasta työstä. Jo nyt asiakastyytyväisyyttä mitattaessa ovat yrittäjämme saaneet erinomaisia arvosanoja ja voimme todeta palvelun olevan onnistunutta ja yrittäjien saavan korkeaa tunnustusta tehdystä työstä. Uuden ketjusloganin lisäksi lanseeraamme yrittäjien palkintojärjestelmän. Palkitsemiskäytännössä yrittäjän toimintaa arvioidaan erilaisten mittareiden kautta ja hyvin tehdystä työstä saa pisteitä henkilökohtaiselle pistetilille. tilille. Palkintojärjestelmän kautta voimme palkita, antaa tunnustusta ja onnistumisen iloa yrittäjien laadukkaalle työllä sekä tehostaa Laatutakuu-konseptin käyttöä. Järjestelmä tarjoaa yrittäjälle myös mahdollisuuden seurata omaa kehitystä pidemmällä aikavälillä. Vuoden yrittäjä 2008 -valintaprosessi tapahtuu palkintojärjestelmän kautta. a. Vuoden yrittäjäksi nimetään yrittäjä, joka on kerännyt parhaan pistesaldon vuoden aikana. Kriteerit ovat läpinäkyviä. Kukin yrittäjä voi nähdä sijoituksensa ja mitä olisi tehtävä Vuoden yrittäjä -palkinnon saavuttamiseksi. Voittajaa palkitaan matkalahjakortilla tai vaihtoehtoisesti pisteet voi lahjoittaaa hyväntekeväisyyteen. Aurinkoista ja valoisaa kevättä! Jukka Saarinen ketjupäällikkö Elina Ketola Kun ynnätään yhteen jatkuvasti laajeneva joukko siivous- ja kiinteistöhuoltopalvelui ta tuottavia yrittäjiä, summaksi saadaan Laatutakuu-ketju. Laatutakuu-ketju koostuu franchising-periaatteella ympäri Suomen toimivien yrittäjien verkostosta. 1/2008 Kuudes vuosikerta. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Julkaisija Suomen Laatutakuu Palvelut Oy, Rajatorpantie 8 A, 01600 Vantaa, puhelin 0205 150 500, faksi 0205 150 153, www.laatutakuu.fi Päätoimittaja Henri Häyrinen, henri.hayrinen@ laatutakuu.fi Toimitusneuvosto Henri Häyrinen, Jukka Saarinen, Lasse Piira ja Anu Saarinen Toimitus Legendium Oy Toimituspäällikkö Mari Unhonen, mari.unhonen@legendium.fi Taitto: Markku Jokinen Osoitteenmuutokset paivi.mitrunen@laatutakuu.fi Kansi Jari Härkönen Paino Frenckellin Kirjapaino Oy Paperi Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN 1459 4536 2 LAATUTAKUU
Huippudesign vaatii kauniin ja pölyttömän ympäristön Kauniit ja laadukkaat kalusteet vaativat ympärilleen siistin myymälän. Huonekaluliikkeessä ei pölyä saa näkyä ja ikkunoiden on kiillettävä puhtaina. TEKSTI: Maiju Riihola KUVAT: Johanna Kannasmaa Design-tuotteiden ja -huonekalujen arvostus on viime aikoina kohonnut huimasti ja klassikot ovat jälleen nousseet suosioon, kertoo Espoon Vepsäläisen myymäläpäällikkö Else Kero huonekalualan virtauksista. Tämän päivän kuluttajat arvostavat Keron mukaan laatua ja sen mukanaan tuomaa kestävyyttä. Moni ajattelee, että kun laadukas hankinta on kerran tehty, ei asiaa sitten tarvitse pitkään aikaan miettiä uudelleen, Kero selventää ja jatkaa: Toisaalta design on alettu nähdä myös sijoituskohteena. Esimerkki tästä on Arne Jacobsenin suunnittelema Egg eli kotoisammin Muna-tuolin 50-vuotisjuhlamalli, jota saimme myyntiin seitsemän kappaletta. Tuolin hinta on reilut 11 000 euroa, mutta nuo seitsemän tuolia myytiin heti. Laatutietoinen kuluttaja On helppo kuvitella, että tyypillinen designhuonekalun ostaja on keski-ikäinen varakas herra tai rouva. Keron mukaan näin ei kuitenkaan ole vaan myös nuoret perheet ovat entistä laatutietoisempia. Kaikki eivät voi ostaa esimerkiksi ruokailuryhmän kahdeksaa Muurahais-tuolia LAATUTAKUU 3
4 LAATUTAKUU
Alexander ja Nadejda Patalainen (kuva vasemmalla) vastaavat Espoon Vepsäläisen puhtaudesta. Myös myymäläpäällikkö Else Keron mukaan arvokkaat kalusteet asettavat siivoukselle omat erityisvaatimuksensa. On usein kyse myös ekologisesta valinnasta, halutaan huonekalu, joka kestää ajassa. kerralla vaan lapsiperheet saattavat ostaa tuolin tai kaksi vuodessa ja näin keräävät sarjan kokoon vähitellen, Kero selventää. Ekologisuus näkyy Keron mukaan huonekalukaupassa tänä päivänä entistä enemmän. Hänen mukaansa asiakkaat kyselevät yhä enemmän tuotteen alkuperästä ja valmistuksesta. Halutaan tietää missä tuote on valmistettu ja miten, eihän ole esimerkiksi käytetty lapsityövoimaa. Myös materiaalit kiinnostavat ostajia. Vepsäläisen tunnuslause on Elämänkumppaneita tositarkoituksella. Yrityksen valikoimassa on kansainvälisiä ja kotimaisia klassikoita vuosien takaa. Else Keron mukaan Vepsäläisen pyrkimys onkin tarjota aikaa kestäviä ratkaisuja, ei seurata viimeisimpiä trendejä. Tietysti trendit näkyvät myös meillä, kuitenkin hiukan hillitymmin. Tällä hetkellä esimerkiksi materiaaleissa on tarjolla tavallista enemmän kiiltäviä pintoja, Kero tiivistää. Pöly pahin vihollinen Kun myymälä on täynnä arvokasta tavaraa, asettaa se omat erityisvaatimuksensa myös puhtaanapidolle. Meillä on kovat kriteerit puhtaanapidolle. Paikkojen on näytettävä kauniilta, eli oltava siistit ja pölyttömät, Else Kero kertoo. Tämän vahvistaa myös Espoon myymälän puhtaudesta huolehtiva Laatutakuu-yrittäjä Alexander Patalainen. Patalainen ja hänen vaimonsa Nadejda käyvät Espoon Vepsäläisellä kaksi kertaa viikossa. Myymälässä he pesevät tai imuroivat lattiat ja pyyhkivät pölyt kalusteiden pinnoilta. Tämän kohteen siivouksessa on oltava erityisen varovainen, koska kalusteet ovat kalliita, Alexander Patalainen kertoo. Patalaisten kohteina on Vepsäläisen lisäksi vaatekauppoja, toimistoja, taloyhtiöitä ja palloiluhalli. Fyysisesti Vepsäläinen ei ole Patalaisen mukaan erityisen raskas kohde, mutta tarkkuutta ja huolellisuutta se vaatii. Pölyä kertyy helposti ja se näkyy hyvin peilipinnoilla, joita myymälässä on runsaasti. Työn ohessa tarkkailemme paikkoja ja saatan ehdottaa esimerkiksi ikkunoiden pesua tai lattian vahausta jos näyttää, että sitä tarvitaan, Alexander Patalainen kertoo. Myös Else Keron mukaan siivouksessa on otettu huomioon erikoistarpeet joustavasti. Meillä oli juuri iso kutsuvierastilaisuus, jota varten lattiat piti pestä. Se onnistui joustavasti, vaikkei virallinen lattianpesupäivä juuri silloin ollutkaan. Yrittäjyyden etuja Patalaiset ovat toimineet Laatutakuuyrittäjinä puolitoista vuotta ja Alexander Patalaisen mukaan he ovat olleet tyytyväisiä valintaansa ryhtyä yrittäjäksi. Aiemmin autopesulassa työskennelleen Alexanderin mukaan töiden säännöllisyys on Laatutakuu-yrittäjän suuri etu. Autopesulassa kun työn määrä vaihteli paljon. Laatutakuu-yrittäjyydestä Patalainen kuuli ketjussa toimivalta veljeltään. Alusta saakka oli selvää, että kyseessä tulisi olemaan avoin yhtiö, josta löytyisi työtä sekä Alexanderille että Nadejdalle. Meillä on kaksi lasta ja jos toinen lapsista on kipeä, voi meistä jompikumpi jäädä kotiin ja toinen mennä silti töihin. LAATUTAKUU 5
Suunnitelma selkeyttää pihan Hyvin tuumittu on taiten tehty. Taloyhtiön vihersuunnittelu voi lisäksi sekä säästää kustannuksia että edistää asukkaiden viihtyisyyttä. TEKSTI: Vesa Ville Mattila KUVAT: Asfalttikukka Oy Shutterstock Suomalaisten kotipihoilla kukoistava viherbuumi vaikuttaa vähitellen myös asunto-osakeyhtiöissä. Viitteitä siitä näkyy ennen kaikkea asenteissa. Olemassa olevien kasvien hoitoon pyydetään yhä useammin ammattilaisten apua. Ja hyvä niin, sillä takavuosina asukkaiden oma-aloitteisuus pilasi paljon puita ja pensaita. Mistään vihersuunnitteluvyörystä ei silti vielä voi puhua. Suunnittelupyyntö on usein seurausta jonkun asukkaan aktiivisuudesta tai piha-aluetta runnelleesta remontista. Pelkän asukasviihtyvyyden takia ei taloyhtiön pihaa hevin pistetä uusiksi, kertoo puutarha-agronomi Johan Slätis, jonka Asfalttikukka Oy tekee vihersuunnittelua avaimet käteen -periaatteella. Asiakas saa samasta paikasta suunnittelun, toteutuksen ja tarvittaessa hoidonkin. Konsultaatiosta suunnitteluun Pihan toiminnallisuus esimerkiksi jätehuollon sujuvuus muodostaa monesti selkeän lähtökohdan 6 LAATUTAKUU muun pihan järjestelyille. Ammattilainen kutsutaan apuun ratkaisemaan konkreettinen ongelma sekä analysoimaan ja hahmottamaan tila uudella tavalla. Teen paljon konsultaatiokäyntejä paikan päällä. Kartoitan kunnostustarpeet ja toiveet asunto-osakeyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa. Siitä joko jatkan varsinaiseen vihersuunnitteluun tai sitten asia jää hautumaan, Slätis toteaa. Vihersuunnittelijan täytyy ottaa huomioon taloyhtiön toiveet, mutta myös arvioida niiden toteuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi kukkivaa puutarhaa ei hevin saa varjoisaan paikkaan. Yhteyden ottaneista taloyhtiöistä noin puolet tilaa suunnitelman. Prosessi jatkuu heti toteutukseen yleensä vain silloin, kun piha on revitty auki. Mikäli tarkoituksena on nostaa pihan tasoa, eteneminen tapahtuu hitaammin. Kokonaisuus kuntoon vanhaa kunnioittaen Kun pihan toiminnallinen puoli on ajateltu valmiiksi, vihersuunnittelija keskittyy mate- riaalien valintoihin. Niihin vaikuttavat eniten miljöö sekä säilytettävä kasvusto. Puiden juuristo ei pidä katetusta pinnasta eikä esimerkiksi 1920-luvulla rakennetun talon yhteyteen sovi moderni betonikivi. Toiminnollisten valintojen jälkeen mietin materiaalien muotoja ennen kuin ryhdyn suunnittelemaan uutta kasvillisuutta. Kasveissa puutarha-alan ammattilainen ottaa huomioon iki- ja kesävihreiden lajien tasapainon sekä kasvuolosuhteet. Pihasta pitää tehdä helppohoitoinen ja viihtyisä. Slätis korostaa kokonaisuutta ja varoittaa hätiköidyistä osaratkaisuista, sillä pahimmillaan kalliit toteutukset pilaavat miljöön vuosikymmeniksi. Yksiselitteisiä nämä seikat eivät kuitenkaan ole. Esimerkiksi ennen betonituotteiden tuloa suosittiin pihakäytävissä liuskekiveä, mutta siitä ei saa täysin vakaata. Halutaanko siis täysi tasainen kivetty käytävä vai miljöön mukainen ratkaisu? Vanhan hengen säilyttäneistä ratkaisuista saan suurimmat kiitokset, Slätis paljastaa.
Shutterstock Hyvä vihersuunnitelma vaatii aikaa ja sen voi toteuttaa vähitellen. Toteutus vaikka vähitellen Slätiksen mielestä ammattitaitoiset isännöitsijät osaavat jo laaja-alaisesti pohtia piha-asioita. Sen sijaan taloyhtiöiden hallitukset saattavat juuttua yksityiskohtiin. Piharemontti on usein hallituksille oppimisprosessi, jossa suunnittelijan täytyy perustella suunnitteluratkaisunsa. Toisaalta taas rakentava palaute on suunnittelijalle hyvin arvokasta ja luo edellytykset mahdollisimman hyvälle lopputulokselle, Slätis muistuttaa. Koska miljöön rakentamiseen tarvitaan aikaa, ei piharemonttiin sovi putkiremontista tuttu kaikki kerralla uusimisen logiikka. Vihersuunnitelman voi toteuttaa vähitellen. Vaikka suunnitelma eläisi vuosien varrella, ympäristö ei missään vaiheessa pääse rapistumaan liikaa. Slätis suosittelee taloyhtiön ottavan yhteyttä vihersuunnittelijaan jo syyskesällä. Talven aikana hallitus pystyy ottamaan kantaa suunnitelmaan ja keväällä päästään töihin. Parhaimmillaan homma on kokonaan kunnossa seuraavana syksynä. Asunto-osakeyhtiön piharemontti maksaa yleensä 20 000 40 000 euroa, josta suunnittelun osuus on 6 8 prosenttia. LAATUTAKUU 7
Jari Suorsa juoksee maratonin neljän vuoden välein, aina olympiakesänä. Leppoisa tahti tekee harrastuksesta sekä hauskan että haastavan. TEKSTI: Vesa-Ville Mattila KUVAT: Jari Härkönen Kun kesällä 1992 maailman urheilevan nuorison huippu kokoontui Barcelonan olympialaisiin, kolmekymppinen Jari Suorsa juoksi elämänsä ensimmäisen maratonin Helsingissä. Atlantan ja Sydneyn kisojen aikaan Jari taivalsi Tukholman kaduilla, Ateenan olympiakesänä taas Tallinnassa. Nyt tähtäimessä on toukokuinen maraton Krakovassa ennen Pekingin spektaakkelia. Toisen maratonin ajoittuminen neljän vuoden päähän ensimmäisestä oli oikeastaan sattumaa. Aikataulut vain sattuivat sopimaan minulle ja lenkkikaverilleni Kainulaisen Jukalle. Nyt olympiadista on jo tullut perinne. Tällainen tahti tuntuu sopivalta. Vaikka kunto välillä rapautuisi, sen ennättää kohottaa kestämään maratonin. Vaikka voisihan sitä urakoida useamminkin, jotta 10. maraton olisi plakkarissa reilusti ennen 70-vuotissynttäreitä, Jari tuumii. Ja mielenkiintoisia maratonejahan riittää. Jarin toivelistaan kuuluu kuningasmatkan taivaltaminen muun muassa Berliinissä, Bostonissa ja Ranskan Medocissa viinitarhojen keskellä. Hauskaa harjoittelua Viidenkympin virstanpylvästä lähestyvä Jari on kovakuntoinen, mutta liikuntaan luontevasti suhtautuva mies. Urheilen aktiivisesti ihan yksinkertaisesti ylläpitääkseni fyysistä kuntoa ja 8 LAATUTAKUU
jaksaakseni paremmin. Pelaan tennistä kahdesta kolmeen kertaan viikossa, joskus käyn kokeilemassa jalkapalloa ja kesällä pyöräilen paljon. Vaikka tenniksen tahkoaminen tarjoaa juoksijalle hyvää intervalli- ja lihastreenausta, lenkkeily muodostaa Jarin kuntoilun perustan. Yksi hänen viikoittaisista vakioreiteistään kiertää Lauttasaaren ja jatkaa Espoon Keilaniemen suuntaan, toinen polveilee Keskuspuistossa. LAATUTAKUU 9
Juoksen mielelläni illalla, jolloin voin purkaa päivän tapahtumia tai antaa ajatusten vain virrata. Kaverin kanssa lenkkeillessä tahdin täytyy säilyä sellaisena, että juostessa pystyy juttelemaan. Se on paljon mukavampaa kuin harjoittelu hampaat irvessä. Ylipäätään harrastuksen pitää vakavimmillaankin olla niin hauskaa, että sitä jaksaa viikosta ja vuodesta toiseen. Yhdessä enemmän ja pidemmälle Jarin ja Jukan ajatukset alkavat aktiivisesti askarrella maratonissa puolisen vuotta ennen h-hetkeä. Tämän jälkeen miehet rupeavat treenaamaan enemmän yhdessä. Oleellista on kestävyyspuolen vahvistaminen. Aluksi lenkit pyörivät 10 kilometrin molemmin puolin, sitten sopivassa vaiheessa vedetään pari puolimaratonia ja lopuksi testijuoksuna vielä yksi hieman pidempi lenkki. Paria viikkoa ennen maratonia tahti taas kevenee. Vuosien varrella treenaaminen maratoniin on muuttunut. Lenkkien määrän vähenemistä korvaa niiden pidentyminen. Ikä lisää tarvetta painaa pidempiä lenkkejä, vaikka fyysisesti voisin vielä pärjätä pienemmilläkin kilometrimäärillä. Toisaalta taas tällä kertaa aktiivinen treenijakso näyttää kutistuvan kuukaudella aiemmista, Jari sanoo. Jarin mukaan kimppaharjoitteleminen on luontevaa, koska miehet myös juoksevat maratonin yhdessä melkein loppuun asti. Eroa syntyy vasta viimeisillä kilometreillä, kun jompikumpi hieman hyytyy. Maratonilla kumpikin keskittyy ensin omaan suoritukseen, sitten toisen tukemiseen. Tärkeintä on päästä maaliin asti, neljän tunnin kieppeille asettuva aika ei sinänsä merkitse mitään. Kaupunkimaratoneilla paljon nähtävää Ensimmäinen maraton Helsinki City Marathon kotikaupungin merellisissä maisemissa oli Jarille sävähdyttävä kokemus. Tukholman parhaiksi puoliksi Jari nostaa yleisön mahtavan kannustuksen, lukuisat bändit reitin varrella sekä hyvän huollon. Tallinnan tapahtumasta mieleen jäi piirikunnallinen fi ilis. Välillä metsän siimekseen sukeltaneen reitin varrella oli varsin vähän katselijoita. Lisätietoja www: seponkotisivut.com juoksija-lehti.fi Jari kehuu kaupunkimaratoneja, joissa voi tiirailla usein tuttuja maisemia ihan uudesta näkökulmasta. Visuaalisuus vauhdittaa taipaleen taittumista ja auttaa jaksamaan loppuun asti. Kun tankkauskin on aina mennyt nappiin ja nestetasapaino säilynyt, ei noutaja ole vielä kertaakaan korjannut kesken matkan. Toisella Tukholman maratonilla jalkani kramppasivat kolmisen kilometriä ennen maalia ja jouduin jonkin matkaa kävelemään. Onneksi kipu kuitenkin hieman hellitti, joten pystyin juoksemaan maalilipun alle. Maalin tuleminen on aina huikea kokemus. Jalat toki tuntuvat vähän kipeiltä, mutta se helpottaa parissa päivässä. Urakoituani sallin itselleni hieman hillittyä juhlintaa ja hyvin ansaittua joutenoloa. Jatkan lomamatkaa juoksukamppeet pois pakattuina, tutustun paikallisiin nähtävyyksiin ja saatan tarkistaa muutaman taidenäyttelyn, Jari kertoo. Juoksen mieluiten illalla, jolloin voin kelata kaikessa rauhassa päivän tapahtumia. Mutta maratoniakin varten harjoittelun täytyy tuntua hauskalta, Jari Suorsa sanoo. Jarin vinkit ensimmäistä maratonia miettivälle aktiivikuntoilijalle Hanki hyvät varusteet kunnon juoksukengät ja asusteet. Aloita harjoittelu riittävän ajoissa, ainakin kahdeksan kuukautta ennen h-hetkeä. Käy lenkillä useita kertoja viikossa, vaihtele lenkkien pituutta ja tempoa. Hyödynnä sykemittaria harjoittelulenkeillä. Kohota kuntoasi myös jonkin sivulajin avulla. Älä jahtaa aikaa, vaan tavoittele suoriutumista maaliin asti. Valitse mielestäsi reitiltään mukava maraton. 10 LAATUTAKUU
Rakennuksen energiatodistus kertoo kulutuksesta Energiatodistus kertoo, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa toimiakseen tarkoituksenmukaisesti. Todistus auttaa omistajaa, ostajaa ja vuokralaista arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta ja käyttökustannuksia. TEKSTI: Vesa Ville Mattila KUVAT: Shutterstock/Johanna Goodyear Tämän vuoden alussa astui voimaan rakennuksen energiatodistusta koskeva laki. Sen tavoitteena on saada rakennusten ja asunto-osakkeiden ostajat tai vuokraajat ottamaan energiankulutuksen yhdeksi valintakriteeriksi. Energiatodistus esimerkiksi auttaa kotitalouksia vertailemaan samantyyppisten rakennusten energiankulutusta ja ohjaa energiaa säästäviin valintoihin. Samalla energiatehokkuudesta tulee kiinteistön omistajankin etu. A, G vai siltä väliltä? Energiatodistuksessa rakennukselle annetaan energialuokka asteikolla A G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan rakennus, eniten G-luokkaan kuuluva. Energiankulutus sisältää rakennuksen tarvitseman vuotuisen tilojen ja lämpimän veden lämmitysenergian, laite- tai kiinteistösähkön ja jäähdytysenergian määrän. Energiatehokkuuden laskennassa ei oteta huomioon kotitaloussähköä. Myöskään rakennuksen lämmitysmuoto ei vaikuta energialuokan määräytymiseen. Käyttöönoton, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus silloin, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan. Energiatodistusta ei vaadita esimerkiksi teollisuus- ja korjaamorakennuksilta eikä suojelluilta rakennuksilta. Omakotitaloille ja enintään kuuden asunnon rakennusryhmille energiatodistus on suositeltava, mutta vapaaehtoinen, mikäli ne ovat valmistuneet ennen vuotta 2008. Todistuksen antaa erikseen pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, energiakatselmoija tai pääsuunnittelija rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Myös taloyhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja voivat antaa energiatodistuksen silloin, kun se sisältyy isännöitsijäntodistukseen. Ympäristöministeriö ja Motiva Oy avasivat huhtikuussa neuvontapalvelun, josta kuluttajat voivat kysyä rakennusten energiatodistuksesta puhelimitse, sähköpostitse ja verkossa. Lisätietoja: www.motiva.fi /energiatodistus. ET-luku 150 151 170 171 190 191 230 231 270 271 320 321 Vähän kuluttava A B C D E F G Paljon kuluttava Rakennukset aiheuttavat 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja 40 prosenttia energiankulutuksesta. Rakennusten energiatodistus on osa EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa, jonka tavoitteena on vähentää EU:n hiilidioksidipäästöjä. LAATUTAKUU 11
Palkitsemisjärjestelmä käyttöön keväällä Perusajatuksena: Uuden palkitsemisohjelman avulla yrittäjä voi ansaita leffaliput tai illallislahjakortin helposti hyvin tehty työ ei jää huomaamatta. TEKSTI: Maiju Riihola KUVAT: Laatutakuu JA Shutterstock Hyvien ansioiden ja positiivisen palautteen rinnalle olemme yli vuoden ajan miettineet sopivaa lisäkeinoa yrittäjien motivoimiseksi ja kannustamiseksi. Tästä palkitsemisohjelmassa on kyse, kertoo Suomen Laatutakuu Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Henri Häyrinen. Palkitsemiskäytännössä yrittäjän toimintaa arvioidaan erilaisten mittareiden kautta ja hyvin tehdystä työstä ropisee pisteitä henkilökohtaiselle pistetilille. Oman pistesaldonsa kehitystä voi seurata sisäisessä ekstranet-verkossa ja verrata sitä alueensa tai koko maan yrittäjiin. Häyrisen mukaan kyse on leikkimielisestä kisailusta, mutta mikäli avoin kilpailu arveluttaa, voi pisteitä kerätä myös nimimerkin suojassa. Pistesaldon karttumisen myötä yrittäjä saavuttaa palkintoja, esimerkiksi leffalippuja tai illallislahjakortin. Vuoden parhaan pistesaldon kerännyt palkitaan matkalahjakortilla ja Vuoden yrittäjä -tittelillä. Vaihtoehtoisesti pisteet voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja auttaa hyvin konkreettisella tavalla kehitysyhteistyökohdetta. Hyvin tehty työ kartuttaa pistesaldoa automaattisesti, joten palkinnoille voi päästä jokainen. Aktiivinen toiminta ketjussa kuten koulutuksiin osallistuminen, liikevaihto ja positiivinen asiakaspalaute kartuttavat kaikki pistesaldoa, Häyrinen selventää. 12 LAATUTAKUU
Laatutakuu palkittua työtä Näiden lisäksi pisteitä kartuttaa uusien yrittäjien rekrytoiminen ja konseptin hyödyntäminen työssä eli ketjun mukaiset yhtenäiset vaatteet ja pesuaineet. Reilu ja kannustava järjestelmä Uuden palkitsemiskäytännön suunnittelu toteutettiin työryhmässä, johon kuului ketjun edustajien lisäksi myös Laatutakuuyrittäjiä. Palkitsemisen ohella on tarkoitus saada hyvä työ esiin ja antaa siitä tunnustusta. Monen mielestä juuri tunnustuksen saaminen työstä on se paras palkinto, leffaliput ja muu ovat mukavaa ekstraa, kertoo Häyrinen saadusta palautteesta. Uudistuksen käytännön työstä vastasi Satama. Sen edustajan, copywriter Antti Pesosen mukaan uusi palkitsemiskäytäntö suunniteltiinkin niin, että jo hyvästä perustyöstä palkitaan. Omaa kehitystään voi seurata verkosta ja sieltä saadun tiedon perusteella voi sitten kehittää osaamistaan. Palkitsemisjärjestelmän osalta Laatutakuu on edelläkävijä, eikä Häyrinen tai Pesonen ole kuulleet, että vastaavaa mallia olisi käytössä muilla franchisingketjuilla. Toki työtä useilla työpaikoilla mitataan erilaisilla mittareilla, mutta tämän järjes- Hyvin tehty työ kartuttaa pistesaldoa automaattisesti, joten palkinnoille voi päästä jokainen. telmän etuja ovat reiluus ja kannustavuus. Kaikkia arvioidaan ja palkitaan samojen perusteiden mukaan, Pesonen luettelee. Kevätsiivous Laatutakuu.fi:ssä Uuden palkitsemiskäytännön ohella Laatutakuu uudisti myös internetsivunsa. Kävijämäärä sivuilla on kasvanut koko ajan ja tiedon löytäminen sivuilta haluttiin tehdä entistä selkeämmäksi. Ulkoasua päivitettiin ja sisältöä jaoteltiin uudelleen. Sivusto tuotiin tähän päivään. Sivujen käyttäminen haluttiin tehdä entistä selkeämmäksi, jotta kävijä löytäisi sivuilta helposti etsimänsä tiedon, selittää Sataman Antti Pesonen uudistuksen lähtökohtia. Pesosen mukaan uuden sivuston kautta halutaan viestittää yrityksen tärkeänä pitämiä arvoja, laatua ja tapaa tehdä työtä. Laatutakuu palkittua työtä, on Pesosen mukaan uusien sivujen perusajatus. Laatutakuun Henri Häyrinen on samaa mieltä: Asiakastyytyväisyys on meillä huippuluokkaa. Tyytyväisyyskyselyyn vastanneiden asiakkaiden mukaan laskettu keskiarvo on, yhdestä viiteen asteikolla, reilusti yli neljä. Juuri tätä laatua ja luotettavuutta haluamme sivujemme välityksellä tuoda esiin. Sivujen on tarkoitus palvella asiakkaita, jotka haluavat tietoa Laatutakuun tarjoamista palveluista, mutta myös antaa tietoa yrittäjyydestä siitä kiinnostuneille. Sivuilla voi esimerkiksi laskurin avulla laskea kuinka paljon Laatutakuu-yrittäjänä voisi ansaita, kertoo Häyrinen. LAATUTAKUU 13
Harjan varressa Urheilusta ja opiskelusta puhtia työhön Lemana ja Adnan Ramadanilla on seitsemän vuoden kokemus Laatutakuu-yrittäjänä toimimisesta. Tällä hetkellä asiakkaina on taloyhtiöitä, tietokone- ja betonialan yritykset sekä museo. Toimintasektorina pariskunnalla on Helsinki, Espoo ja Vantaa. TEKSTI: Maiju Riihola KUVA: Johanna Kannasmaa Mikä on parasta Laatutakuu-yrittäjän työssä Lemana Ramadani? Ihmiselle, joka haluaa tehdä työtä, annetaan siihen Laatutakuussa erinomainen mahdollisuus. Myös työstä saatu palkka on mielestäni hyvä. Kun muutimme Suomeen ja aloitimme työt Laatutakuu-yrittäjinä, tarvitsimme apua monissa käytännön asioissa. Ketjussa työskentelevät ihmiset olivat todella avuliaita. Mitään ongelmia ei ole koskaan ollut. Laatutakuussa kaikkia kohdellaan samanarvoisina. keväänä. Minulla on myös runsaasti käytännön työkokemusta, josta olisi varmasti hyötyä palveluohjaajan työssä. Palveluohjaajan työ olisi myös fyysisesti hiukan kevyempää. Entäpä työn vastapaino, millä tavoin vietätte vapaapäiviä ja lomaa? Vapaapäivinä on ensin siivottava kotona, mutta sen lisäksi urheilen. Vapaapäivänä on ehdottomasti päästävä lenkille tai uimaan. Kotonamme on kuntopyörä, jolla poljemme. Liikunnan avulla töissäkin jaksaa paremmin ja tunnenkin itseni terveeksi, joten työssä jaksaminen ei ole minulle ongelma. Lomat ovat järjestyneet helposti ja joustavasti. Joko tyttäremme tai ulkopuolinen tuuraaja on hoitanut kohteitamme loman ajan. Olette myös opiskelleet aktiivisesti työnne ohessa, mikä teidät tähän on innostanut? Miten opiskelun ja työn yhdistäminen on sujunut? Viime vuonna suoritimme mieheni kanssa laitoshoitajan tutkinnon. Innostus opiskeluun lähti ihan itsestä, internetin kautta olen selvittänyt, miten työssä kehittyminen on mahdollista. Töiden ja opiskelun yhdistämisessä ei ole ollut ongelmaa. Koulua on kerran viikossa, joten toinen meistä on voinut hoitaa työt silloin, myös lapset ovat tuuranneet tarvittaessa. Vieläkö intoa riittää opiskella lisää? Kyllä, ehdottomasti. Olemme harkinneet palveluohjaajan tutkintoon valmistavaa koulutusta. Olen keskustellut asiasta ketjun ja opettajan kanssa, eikä asialle näy estettä. Mahdollisesti opiskelut voisivat alkaa vielä tänä 14 LAATUTAKUU
Arvoisa lukijamme Toivomme, että ilmoitat yhteystietojesi muutokset sähköisesti osoitteeseen: paivi.mitrunen@laatutakuu.fi Palvelukortin voit lähettää postitse tai faksata numeroon 0205 150 153. Nimi Osoitteeni on muuttunut Lisätkää minut lehtenne jakeluun Poistakaa minut lehtenne jakelusta Uusi katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Vanha katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Palvelukortti Laatutakuu maksaa postimaksun Suomen Laatutakuu Palvelut Oy VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5009119 00003 Helsinki Uudet yrittäjät Iman Adam, siivous, Helsinki Ahmed Hamed Ali, siivous, Helsinki Ifeta Hodzic, siivous, Raisio Edina Menkovic, siivous, Raisio Mile Ivankovic, siivous, Helsinki Mervi Raitanen, siivous, Rauma Risto Eronen, huolto, Helsinki Tuoksuja Nimityksiä Laatutakuun franchisingkeskuksessa Suomen Laatutakuu Palvelu Oy:n organisaatio on uudistunut ja kasvanut alkuvuonna 2008. Ketjupäälliköksi on nimitetty Jukka Saarinen. Jukka on aiemmin toiminut myyntipäällikkönä, ja hän on työskennellyt Laatutakuulla jo yli 10 vuoden ajan. Jukan paikan myyntipäällikkönä on täyttänyt aiemmin Laatutakuun myyntineuvottelijana toiminut Lasse Piira. Lassen kanssa myyntitiimissä toimivat siivouspalvelujen myynnissä Tuomas Vuorio, sekä kiinteistöhuoltopalvelujen myynnissä Marko Hattunen. Pääkaupunkiseudulla toimiva Laatutakuun Akatemia on vahvistunut monilla uusilla tekijöillä. Helmikuussa aloittivat palveluesimies Tarja Ruhkala sekä pal veluohjaaja Haitham Hanna. Maaliskuussa tiimi vahvistui entisestään, kun Laatutakuuyrittäjänäkin toiminut Sirpa Laine aloitti palveluohjaajana. Palveluassistentti Päivi Mitrusen äitiyslomansijaiseksi on rekrytoitu Jonna Tammisto. Oletko voittoisasti energiapihi? Pohjoismaiden neuvoston Luonto- ja ympäristöpalkinto jaetaan tänä vuonna henkilölle, yritykselle tai organisaatiolle, joka on vähentänyt energiankulutusta omassa toiminnassaan. Kilpailun teemana on Pienempi energiankulutus paremmilla menetelmillä. Neuvosto etsii tuotetta, keksintöä tai palvelua, joka on vähentänyt yksityishenkilön tai organisaation energiankäyttöä. Palkinnon saavaa tuotetta, keksintöä tai palvelua tulee pystyä käyttämään kaikissa Pohjoismaissa. Palkinnon arvo on 47 000 euroa ja se myönnetään 14. kerran. Kilpailuehdotukset voi toimittaa Pohjoismaiden neuvoston sihteeristölle 25.4.2008 klo 12.00 mennessä. Lisätietoa osoitteesta www.norden.org. LAATUTAKUU 15 Shutterstock
Shutterstock Itä-Suomi Pohjois-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Päivärannantie 10, 70420 Kuopio Puhelin 0205 157905 Keski-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Biokatu 12, 33520 Tampere Puhelin 0205 152 170 Länsi-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Puutarhakatu 55, 20100 Turku Puhelin 02051 54400 Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Rajatorpantie 8 A, 01600 Vantaa Puhelin 0205 150 500 Länsi-Suomi Etelä- Suomi Itä-Suomi