Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
OPETTAJALLE: Yhteisöllisyyden haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi oppitunneilla. Voit käyttää aineistoa sellaisenaan tai muokata siitä itsellesi sopivan kokonaisuuden. Aineiston käyttö edellyttää Powerpoint 2003 tai uudempaa Powerpointohjelmaversiota. Aineiston joidenkin elementtien toimivuus eri ohjelmaversioissa voi vaihdella. Suosittelemme aineiston toimivuuden testaamista ennen sen käyttöä oppitunneilla. Aineiston käyttöoikeus on henkilökohtainen. Alkuperäistä aineistoa tai verkkopalvelun käyttäjätunnuksia ei saa luovuttaa muille. Alkuperäinen aineisto: Jari Keinänen ja Atena Kustannus Oy Tekijät vastaavat vain alkuperäisen aineiston sisällöstä. Kuvalähteet on merkitty kunkin kuvan kohdalle. Jos sama kuva esiintyy aineistossa useammin kuin kerran, kuvalähde on mainittu ensimmäisen kuvan yhteydessä. ISBN 978-952-300-141-1 (sähköinen aineisto), ISBN 978-952-300-142-8 (tuloste)
Yhteisöllisyyden haasteet Luku 1 Yhteiskunta filosofian tutkimuskohteena
POHDI JA OTA KANTAA: Yhteiskunta on ikivanha ilmiö. Miksi ihmiset ovat eläneet ja elävät yhteiskunnissa? Miten yhteiskunta näkyy arjessasi? Kumpi on perustavampi, yksilö vai yhteiskunta? Onko yhteiskunta yksilöiden tuote vai ovatko yksilöt yhteiskunnan tuotteita? On väitetty, että yhteiskuntaa ei oikeastaan ole olemassa. On vain yksilöitä ja heidän käyttäytymisensä. Oletko samaa mieltä?
YHTEISKUNNAN PIIRTEITÄ Kansalaiset joukko ihmisiä, joiden välillä on vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita Maa-alue, valtion rajat Oma kulttuuri: tavat, perinteet, kieli, taide, arvot, asenteet jne. Hallinto ja poliittinen järjestelmä Järjestyksenpito: lait, oikeuslaitos, poliisi Puolustus: armeija Talousjärjestelmä: tuotanto, omistus, työnjako, elinkeinot, yritystoiminta, rahoitus jne. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä Sosiaalipalvelut: terveydenhoito, lastenhoito, vanhustenhoito jne. Tekniset palvelut: liikenne, jätteet, tietoliikenne, vesi, energia jne. Tiedonvälitys (julkisuus, media)
YHTEISKUNTAMUOTOJA Poliittinen järjestelmä luokitusperusteena: Yksinvalta (esim. tyrannia), harvainvalta (esim. aristokratia), monien valta (esim. demokratia) jne. Talous luokitusperusteena: Keräily-yhteiskunta, maanviljelysyhteiskunta markkinatalousyhteiskunta, teollisuusyhteiskunta jne. Kehitysvaihe luokitusperusteena: Feodaaliyhteiskunta, sääty-yhteiskunta, porvarillinen yhteiskunta jne.
YHTEISKUNTAFILOSOFIAN KYSYMYKSIÄ Mikä on yhteiskunnan tarkoitus? Millainen yhteiskuntamuoto on paras? Mitä tarkoitetaan oikeudenmukaisuudella? Mitä on tasa-arvo ja miten se toteutuu? Miten valta pitäisi yhteiskunnassa jakaa? Miten yhteiskunnan talous pitäisi järjestää? Miten yhteiskuntien väliset suhteet pitäisi ymmärtää? Mitkä ovat nyky-yhteiskuntien haasteet ja kehitysnäkymät?
ETSI JA POHDI (oppikirja s. 18 21): 1. Millainen on yhteiskuntafilosofian suhde muihin filosofian osa-alueisiin? 2. Millainen on yhteiskuntafilosofian ja politiikan suhde?
Yhteisöllisyyden haasteet Luku 2 Miksi yhteiskuntia on? Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
POHDI JA OTA KANTAA: Ihminen ei voi elää hyvää elämää yhteiskunnan ulkopuolella. Kaikki ihmisten välinen eriarvoisuus on yhteiskunnallista alkuperää. Elämä epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa on parempaa kuin elämä yhteiskunnan ulkopuolella. Kysymys oikeudenmukaisuudesta tai hyvästä elämästä voi nousta vain yhteiskunnan sisällä.
YHTEISKUNTIEN FILOSOFINEN PERUSTA (oppikirja s. 24 32) 1. Yhteiskuntien syntyä voidaan tarkastella historiallisesta tai filosofisesta näkökulmasta. Miten? 2. Yhteisössä eläminen kuuluu Aristoteleen mielestä ihmisen olemukseen. Miksi? 3. Miten Aristoteles perustelee kaupunkivaltioiden olemassaolon? 4. Thomas Hobbesin ihmiskäsitys poikkeaa Aristoteleen käsityksestä. Miten? 5. Hobbesin käsitys yhteiskunnan synnystä perustuu luonnontilahypoteesiin ja yhteiskuntasopimuksen ajatukseen. Miten? 6. Miten Adam Ferguson on kritikoinut Hobbesin teoriaa? 7. Miksi John Locke piti yhteiskuntasopimuksen ajatusta tärkeänä? 8. Miten Locken yhteiskuntasopimusteoria poikkeaa Hobbesin teoriasta? 9. Millainen on Jean Jacques Rousseaun näkemys luonnontilasta ja yhteiskuntasopimuksen tehtävästä? 10. Mitä Rousseau tarkoittaa yleistahdolla? Miten yleistahto toteutuu? 11. Miten yhteiskuntasopimusteorioita on arvosteltu?
YHTEISKUNNAN PERUSTA ARISTOTELEEN MUKAAN Ihminen on zoon politikon, yhteisöllinen eläin. Yhteiskunnat ovat olemassa ihmisen hyvää elämää varten. Ihmisen olemus voi täysimittaisesti toteutua vain kaupunkivaltiossa. Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/aristotle
YHTEISKUNNAN PERUSTA THOMAS HOBBESIN MUKAAN Luonnontilassa ihmisten elämä olisi turvatonta eloonjäämiskamppailua. Yksilöt solmivat yhteiskuntasopimuksen vapautuakseen luonnontilan anarkiasta. Yksilöt luopuvat täydellisestä vapaudestaan ja alistuvat lakien ohjaamiksi. Yhteiskuntasopimuksen toteutumista valvoo voimakas armeija ja poliisi. Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/thomas_hobbes
YHTEISKUNNAN PERUSTA JOHN LOCKEN MUKAAN Ihmisellä on taju luonnollisista oikeuksista ja kyky empatiaan. Luonnontilan ongelma on objektiivisen tuomarin puute. Yksilöt solmivat yhteiskuntasopimuksen turvatakseen omistusoikeutensa. Omaisuutta voi olla vain lakien säätelemässä yhteiskunnassa. Kuvalähde: http://leonardooh.wordpress.com/locke/
YHTEISKUNNAN PERUSTA JEAN-JACQUES ROUSSEAUN MUKAAN Luonnontila oli jalojen villien sopusointuista ja tasa-arvoista elämää. Eriarvoisuus ja ahneus ovat modernin yhteiskunnan tuotteita. Yhteiskuntasopimuksen tehtävä on varmistaa yleistahdon toteutuminen. Yleistahto = kaikkien kansalaisten etujen mukainen päätöksenteko. Yleistahto toteutuu parhaiten pienten yhteisöjen suorassa demokratiassa. Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/jean-jacques_rousseau
Yhteisöllisyyden haasteet Luku 3 Millainen yhteiskunnan pitäisi olla? Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
POHDI JA OTA KANTAA: Ihminen on käynyt Kuussa, joten hän kykenee aikaansaamaan myös täydellisen yhteiskunnan, jos haluaa. Täydellisessä yhteiskunnassa ei ole sosiaalista eriarvoisuutta missään muodossa. Täydellisen yhteiskunnan esteenä on ihmisluonto. Paremmasta yhteiskunnasta haaveileminen on turhaa. Mitä rikkaampi yhteiskunta, sitä paremmin sen kansalaiset voivat. Täydellinen yhteiskunta ei voi olla demokratia, sillä suurin osa kansasta ei kykene järkeviin poliittisiin päätöksiin.
UTOPIAT ELI IHANNEYHTEISKUNTATEORIAT Filosofien näkemyksiä ja ajatuskokeita parhaasta mahdollisesta yhteiskunnasta. Utopia viittaa Thomas Moren (1478 1535) romaaniin Utopia, joka kuvaa onnellista yhteiskuntaa. Utopioiden taustalla on usein filosofien tyytymättömyys omaan yhteiskuntaan. Utopioita on arvosteltu tosiasioiden sivuuttamisesta ja epärealistisesta ihmiskuvasta. Utopismi on motivoinut yhteiskunnallista ääriajattelua ja terrorismia. Tunnettuja utopisteja ovat mm. Platon ja Karl Marx.
PLATON (427 347 eaa.) Kuvalähde: http://www.ancient.eu/plato/
PLATONIN IHANNEYHTEISKUNTA (s. 37 42) 1. Miksi Platon pitää työnjakoa hyvän yhteiskunnan edellytyksenä 2. Millainen on Platonin ihmiskäsitys? 3. Millainen on Platonin käsitys ihanneyhteiskunnan työnjaosta ja luokkajärjestelmästä? 4. Äänestäisitkö Platonin ehdottaman järjestelmän puolesta vai sitä vastaan? Perustele kantasi. 5. Millainen on Platonin kuvaama hallitsijoiden kasvatusohjelma? 6. Millaisia ehtoja ja vaatimuksia liittyy hallitsijan asemaan? Mitä mieltä itse olet niistä? 7. Millaiset ovat hallitsijan valtaoikeudet ja -keinot? 8. Filosofeista tulisi Platonin mukaan hyviä hallitsijoita. Miksi? Oletko samaa mieltä?
YHTEISKUNTALUOKAT PLATONIN IHANNEYHTEISKUNNASSA Yhteiskuntien kehnous johtuu väärien ihmisten valikoitumisesta johtajiksi. Hyvässä yhteiskunnassa kansalaisten tehtävät määräytyvät hallitsevan sielunosan mukaan. Ihmisellä on kolme sielunosaa: järki, tunne ja halu (vietti). Järjen hallitsemat sopivat johtajiksi, tunteen hallitsemat sotilaiksi ja halun hallitsemat työläisiksi. Hyvässä yhteiskunnassa kukin yhteiskuntaluokka keskittyy vain omiin tehtäviinsä. Johtajien erityishyve on viisaus, sotilaiden rohkeus ja työläisten kohtuus. Kaikkien kansalaisten yleishyve on kohtuus.
OIKEUDENMUKAINEN HALLITSIJA Hallitsijaksi sopivat erotetaan vanhemmistaan jo lapsina ja siirretään yhteiskunnan kasvatettaviksi. Vain pitkän ja vaativan hallitsijakoulutuksen läpäisseet ovat riittävän oikeamielisiä ja järkeviä toimiakseen hallitsijoina. Hallitsijan on elettävä vaatimattomasti, vailla omaisuutta, perhettä ja normaaleja sukulaisuussuhteita. Hallitsija päättää kaikista yhteiskunnan asioista: ulkopolitiikasta, tiedonvälityksestä, taiteesta, taloudesta jne. Parhaita hallitsijoita olisivat filosofit, sillä heillä on järkeilyyn perustuva näkemys oikeudenmukaisuuden ideasta.
POHDI JA OTA KANTAA: Parhaan yhteiskunnan sijasta on tavoiteltava vähiten huonoa. Iso joukko on usein parempi päättäjä kuin viisainkaan yksinvaltias. Hyvää hallitsijaa ei voi tulla sellaisesta, joka ei ole koskaan tehnyt muita töitä. Hyvää hallitsijaa ei voi tulla sellaisesta, joka on tehnyt vain muita töitä.
ARISTOTELEEN UTOPIAKRITIIKKI Platonin totalitaristisessa ihannevaltiossa vain hallitsijoilla on kansalaisen asema. Eri näkökulmat huomioidaan sitä paremmin, mitä useammat osallistuvat päätöksentekoon. Tavalliset kansalaiset voivat olla joissakin asioissa parempia päättäjiä kuin eliitti. Kommunismi on ihmisluonnon vastainen järjestelmä. Yhteiskunnan kehittämisen lähtökohtana pitää olla empiiriset havainnot todellisista yhteiskunnista, ei utopiat. Ei ole olemassa yhtä oikeaa yhteiskuntamuotoa hyvä yhteiskunta voi toteutua monella tavalla.
HYVÄT JA HUONOT YHTEISKUNTAMUODOT (s. 44 45) 1. Mitkä ovat Aristoteleen mukaan hyvän yhteiskunnan edellytyksiä? 2. Miksi monarkia, aristokratia ja politeia ovat hyviä yhteiskuntia? 3. Miksi tyrannia, oligarkia ja demokratia ovat huonoja yhteiskuntia? 4. Miksi monarkia ja aristokratia toteutuvat harvoin? 5. Miksi politeia on paras toteutettavissa oleva yhteiskunta? 6. Edustaako Suomen poliittinen nykyjärjestelmä mielestäsi politeiaa, demokratiaa vai oligarkiaa?
HYVÄT JA HUONOT YHTEISKUNTAMUODOT (s. 44 45) Hyvä yhteiskunta takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden elää ihmisen olemuksen mukaista hyvää elämää. Hyvässä yhteiskunnassa viisas yksinvaltias (monarkia), viisas eliitti (aristokratia) tai keskiluokka (politeia) hallitsee kaikkien parhaaksi. Huonossa yhteiskunnassa heikkoluonteinen tyranni (tyrannia), rikas eliitti (oligarkia) tai köyhä kansa (demokratia) hallitsee omaksi parhaakseen. Aito monarkia ja aristokratia toteutuvat harvoin. Varmimmin toteutuva hyvä yhteiskunta on politeia, sillä keskiluokka ymmärtää köyhiä muttei kadehdi rikkaita.
IHANNEYHTEISKUNTA KEHITYKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ G. W. Hegelin ja Karl Marxin mukaan ihmiskunnan historia on kehitystä kohti ihanneyhteiskuntaa. Hegelin mukaan kehitys on hengen vapautumista materian kahleista. Kehityksen tasot Hegelin mukaan: subjektiivinen henki, objektiivinen henki ja absoluuttinen henki. Objektiivisen hengen tason ilmentymiä ovat valtio, lait ja virkamieskunta. Absoluuttisen hengen tasolla tiede, taide, uskonto ja filosofia kukoistavat vapaana materian kahleista. Marxin mukaan kehityksen moottori on materia, ei henki. Muutokset hengessä (ajattelussa) heijastavat muutoksia aineellisissa (taloudellisissa) olosuhteissa.
G. W. HEGEL (1770 1831) Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/georg_wilhelm_friedrich_hegel
YHTEISKUNTAELÄMÄN TASOT HEGELIN MUKAAN Perheen tasolla kansalaisten ajattelua hallitsee lasten ja sukulaisten hyvinvointi. Kansalaisyhteiskunnan tasolla kansalaiset toimivat taloudellisen hyödyntavoittelun yhteistyökumppaneina. Kansalaisyhteiskunnan tuotteita ovat työnjako sekä yhteiskuntaluokat ja näiden eturistiriidat. Valtion tasolla kansalaiset toimivat eturistiriitojen yläpuolella objektiivisina lainsäätäjinä ja poliittisina päättäjinä. Valtion tason rakenteita ovat mm. kuningas, valtiopäivät ja virkamieskunta.
KARL MARX (1818 1883) Kuvalähde: http://spartacus-educational.com/tumarx.htm
MARXIN MATERIALISTINEN YHTEISKUNTAKÄSITYS (s. 48 51) 1. Miten Marxin näkemys valtiosta poikkeaa Hegelin näkemyksestä? 2. Millainen on Marxin näkemys yhteiskunnan rakenteesta? 3. Marxin mukaan yhteiskunnan henkinen päällysrakenne heijastaa aineellista perustaa. Mitä hän tarkoitti? 4. Mitä Marx ajatteli yhteiskunnan muuttamisesta ja filosofin tehtävästä?
KAPITALISTINEN YHTEISKUNTA 1800-luvun teollisuusyhteiskunnissa vallitsi luokkaristiriita omistavan porvariston ( kapitalistien ) ja työväestön välillä. Työvoiman ylitarjonta mahdollistaa riiston eli työväestön palkkojen ja työehtojen räikeän polkemisen. Seurauksena on kapitalistien vaurastuminen sekä työväestön syvenevä kurjistuminen ja vieraantuminen. Vieraantuminen ilmenee luokkatietoisuuden puutteena ja passiivisena kohtaloon tyytymisenä. Kapitalismin kehityslogiikka johtaa monopolikapitalismiin eli omistuksen keskittymiseen yhä harvempien käsiin.
KOMMUNISTINEN YHTEISKUNTA Kapitalismin luokkaristiriita johtaa vääjäämättä työväestön aseelliseen vallankumoukseen. Työväestö riistää porvaristolta poliittiset valta-asemat ja ottaa tuotantovälineet haltuunsa. Vallankumouksen jälkeen poliittinen valta on keskitetty kommunistiselle puolueelle. Proletariaatin diktatuurin aikana porvarillinen maailmakuva tuhotaan, jonka jälkeen seuraa kommunistinen yhteiskunta. Kommunismissa yhteiskunta omistaa tuotantovälineet ja markkinatalous on korvattu suunnitelmataloudella. Suuria omaisuus- ja tuloeroja ei ole, joten ei myöskään luokkaristiriitoja.
MARXIN YHTEISKUNTAFILOSOFIAN ONGELMIA 1. Pohtikaa ryhmissä, millaisia ongelmia liittyy Marxin käsitykseen a) kapitalistisesta markkinataloudesta ja b) kommunistisesta yhteiskunnasta. 2. Lue oppikirjan s. 54 55 ja vastaa: a) Millaisia ongelmia liittyi ns. reaalisosialismiin? b) Miten heijastusteoriaa voidaan arvostella? c) Entä riistoteoriaa? d) Entä teoriaa yhteiskunnan muuttamisesta?
LIBERALISMIN HISTORIAA (s. 55 56) Liberalismi Klassinen (1600 1800-luku) Uusliberalisimi (1900 2000-luku) Sosiaaliliberalismi (1900 2000-luku) Brittiläinen: Locke, Hume, Ferguson, Smith, Mill Ranskalainen: Rousseau, Voltaire, Montesquieu, de Tocqueville, Constant Hayek, Friedman, Nozick
POHDI JA OTA KANTAA: Miten määrittelisit yksilönvapauden rajat yhteiskunnassa? Mitkä asiat ovat ihmisten omia asioita, joihin valtio ei saa puuttua? Kummassa seuraavista yhteiskunnista haluaisit asua? 1) Yhteiskunnassa, joka puuttuu kansalaisten elämäntapoihin, mutta jossa on kattava sosiaaliturva. 2) Yhteiskunnassa, joka ei puutu kansalaisten elämäntapoihin, mutta jossa on olematon sosiaaliturva.
LIBERALISTINEN YHTEISKUNTA (s. 56 61) 1. Millainen on liberalistinen käsitys yhteiskunnan tehtävistä? 2. Miten J. S. Mill määritteli yksilön vapauden rajat yhteiskunnassa? 3. Millainen on liberalistien käsitys poliittisesta vapaudesta? 4. Millaisia argumentteja on esitetty vapaan markkinatalouden puolesta? 5. Mikä on näkymätön käsi?
BRITTILÄISIÄ LIBERALISTEJA Adam Smith (1723 1790) John Stuart Mill (1806 1873) Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/adam_smith Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/john_stuart_mill
RANSKALAISIA LIBERALISTEJA Voltaire (1694 1778) Benjamin Constant (1767 1830) Kuvalähde: http://oll.libertyfund.org/people/voltaire Kuvalähde: http://de.wikipedia.org/wiki/benjamin_constant
YÖVARTIJAVALTIO Yhteiskunnan tehtävä on yhteiskuntarauhan valvominen ja perusoikeuksien turvaaminen. Hyvässä yhteiskunnassa on mahdollisimman vähän elämää rajoittavia lakeja, holhousta ja valtiollista kontrollia. Yhteiskunta ei saa estää kansalaisia hyödyntämästä kykyjään ja lahjojaan. Yhteiskunta ei voi eikä sen pidä yrittää taata menestymistä kaikille jokainen on oman onnensa seppä. J. S. Millin mukaan yksilönvapautta rajoittaa vain vahinkoperiaate ja rajoitetun holhouksen periaate (s. 58).
POLIITTINEN VAPAUS Poliittinen vapaus = kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Vaikuttamismahdollisuus toteutuu parhaiten äänioikeutena suorassa tai edustuksellisessa demokratiassa. Äänioikeus kuuluu kaikille syntyperästä, yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta. Mies ja ääni -periaate. Tärkeä poliittisen vapauden perusta on sananvapaus ja median riippumattomuus poliittisista puolueista.
TALOUDELLINEN VAPAUS Vapaa markkinatalous on parempi kuin suunnitelmatalous ja säätelytalous. Talouden moottorina oltava yksilöiden vapaa kilpailu markkinoilla. Egoistinen voiton tavoittelu koituu kaikkien hyödyksi näkymättömän käden (Adam Smith) ohjaamana. Vapaa markkinatalous on tasa-arvoinen: jokaisella on mahdollisuus ja lupa menestyä syntyperästä riippumatta. Tulo- ja varallisuuserot ovat oikeudenmukainen seuraus lahjakkuus- ja ahkeruuseroista. Korkea verotus heikentää talouden perustaa eli yksilöiden halua yrittää ja menestyä.
POHDI JA OTA KANTAA: Platonin ja Marxin mukaan yhteiskuntaa ei voi parantaa pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan, vaan tarvitaan kertakaikkinen mullistus. Miten tätä voitaisiin perustella? Miten voitaisiin perustella väitettä, että yhteiskuntaa kannattaa parantaa vain vähän kerrallaan ja pikkuhiljaa? Voisiko väkivalta olla jossakin tilanteessa oikeutettu keino yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi vai onko se aina väärä keino? Tuloeroja ja sosiaalista eriarvoisuutta vastustavissa mielenosoituksissa on nyky-suomessakin kivitetty ikkunoita ja autoja. Mitä mieltä olet tällaisesta toiminnasta?
EDMUND BURKE (1729 1797) Kuvalähde: http://www.thefamouspeople.com/profiles/edmund-burke-190.php
Radikalismi NÄKEMYKSIÄ YHTEISKUNNAN UUDISTAMISESTA Väkivaltaiset toimet ovat mahdollisia tai välttämättömiä utopistisen yhteiskuntaihanteen aikaansaamiseksi. Yhteiskunta on uudistettava juuriaan myöten. Esim. 1970-luvun marxilainen Punainen armeijakunta. Konservativismi Radikaalit uudistamisyritykset johtavat vain huonompaan yhteiskuntaan. Perinteisiin ja vanhoihin menettelytapoihin sisältyy sukupolvien aikana kiteytynyt viisaus. Lähipäätösperiaate (ks. s. 65) Edmund Burke
KARL POPPER (1902 1994) Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/karl_popper
KARL POPPERIN UTOPISMIKRITIIKKI Yhteiskuntateoriat ovat syntyaikansa tuotteita, joten on mahdotonta suunnitella lopullista ihanneyhteiskuntaa. Mikään yhteiskuntamalli ei takaa onnellisuutta, sillä onnellisuus riippuu myös yksilöllisistä tekijöistä. Diktatuuri on järjestelmänä huono, vaikka diktaattori olisi hyvää tarkoittava. Viisainkin diktaattori muuttuu helposti kuuroksi valituksille. Hyvä tarkoitus voi jopa laskea kynnystä käyttää äärikeinoja. Utopistinen uudistusyritys on hyppy tuntemattomaan, jonka kaikkia seurauksia ei tiedä kukaan. Yhteiskuntaa pitää uudistaa osa kerrallaan yrityksistä saatu kokemuspalaute huomioiden.
FRANKFURTIN KOULUKUNNAN JÄSENIÄ Theodor Adorno (1903 1969) Herbert Marcuse (1898 1979) Kuvalähde: http://www.openculture.com/2013/06/ hear_theodor_adornos_avant-garde_musical_compositions_.html Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/counterculture_of_the_1960s
FRANKFURTIN KOULUKUNTA 1920-luvulla Saksassa syntynyt marxilainen tutkijaryhmä, joka tutki kapitalistisen yhteiskunnan kulttuuriteollisuutta. Kapitalismissa tuotetaan loputtomasti samankaltaisia, kertakäyttöisiä kulttuurituotteita suurille massoille. Kulttuuriteollisuus turruttaa kansalaiset väärään tietoisuuteen, joka estää heitä näkemästä kapitalismin kuristavaa arkea. Kriittinen tietoisuus voidaan herättää avantgardistisella taiteella, joka rikkoo kaavamaisia ilmaisukeinoja. Jürgen Habermasin mukaan tarvitaan myös emansipatorista tiedettä, joka paljastaa kahlitsevia yhteiskunnallisia rakenteita.
Yhteisöllisyyden haasteet Luku 4 Valta Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
POHDI JA OTA KANTAA: Opettajan ja opiskelijan suhde koulussa on valtasuhde. Onko se mielestäsi hyvä vai huono asia? Opiskelijat voivat myös olla vallan käyttäjiä suhteessa opettajiin. Miten? Vallan keskittäminen yhdelle on aina paha ja vallan jakaminen monille aina hyvä. Runoilija Paavo Haavikko kirjoittaa teoksessaan Puhua, vastata, opettaa: Tosi herkut ovat raakoja, osterit, lohi, ja valta. Miten ymmärtäisit Haavikon aforismin? Johtajilla on yleensä paljon kavereita. Silti on sanottu, että vallan huipulla on yksinäistä. Miksi?
VALLAN MÄÄRITTELYÄ (s. 72 76) 1. Väittämissä Jenni hallitsee kännykän käytön. ja Presidentti hallitsee Suomea. viitataan valtaan, mutta eri merkityksessä. Miten? 2. Miten sosiaalinen valta voidaan määritellä? 3. Kuvaile seuraavia vallan muotoja: a) legitiimi valta, b) karismavalta, c) poliittinen valta, d) tuomio- ja rankaisuvalta, e) väkivalta.
MICHEL FOUCAULT (1926 1984) Kuvalähde: http://www.ub.edu/web/ub/en/menu_eines/noticies/2014/03/012.html
TIETO VALLAN LÄHTEENÄ Asiantuntijavalta Koulutukseen tai tiedolliseen erityisosaamiseen perustuvaa valtaa. Ilmenee oikeutena vaikuttaa kansalaisten käsityksiin ja mielipiteisiin. Diskurssin valta Puhetapoihin ja -tilanteisiin (diskursseihin) liittyvien piilonormien vaikutus. Median valta Julkisten viestinten vaikutus maailmankuvaan, elämäntapoihin, politiikkaan ja kiinnostuksen kohteisiin. Manipulaatio Yritys vaikuttaa yksilön tai joukon käsityksiin salaa. Keinot vaihtelevat räikeästä propagandasta mainontaan ja piilomainontaan.
SUORA JA EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA (s. 84 88) 1. Mikä on suoran ja edustuksellisen demokratian ero? 2. Miksi edustuksellisen demokratian kansanvaltaisuus voidaan kiistää? 3. Millaisia ongelmia liittyy edustukselliseen demokratiaan? 4. Edustuksellista demokratiaa on puolustettu kompetenssiargumentilla. Millainen se on? 5. Millaisia ongelmia liittyy kompetenssiargumenttiin? 6. Miksi ammattipoliitikkoja voidaan pitää hyvinä päättäjinä?
KESKITETYN VALLAN PUOLUSTUS Platon Parhaassa yhteiskunnassa kaikki poliittinen valta on keskitetty harvoille viisaille yksilöille. Päättäjien määrän itsetarkoituksellinen kasvattaminen ei edistä viisasta päätöksentekoa. Thomas Hobbes Yhteiskuntasopimus vapauttaa ihmiset luonnontilasta vain, jos sitä valvoo yksi ylivoimainen hallitsija, Suvereeni. Suvereenin nostaa muiden yläpuolelle vahva armeija ja poliisi. Suvereeni on lakienkin yläpuolella ja oikeutettu kukistamaan kapinat ja vallankumousyritykset keinoja kaihtamatta. Vallalla on oltava yksi tahto ja yksi ääni vallan jakaminen johtaa yhteiskunnan takaisin luonnontilaan. Epäoikeudenmukainenkin yhteiskunta on parempi kuin luonnontila.
NICCOLO MACHIAVELLI (1469 1527) Kuvalähde: http://www.biography.com/people/niccol%c3%b2-machiavelli-9392446
HALLITSIJAN VALLAN KEINOT Machiavellin mukaan politiikan on perustuttava tosiasioihin, ei toiveisiin (poliittinen realismi). Koska ihmiset ovat moraalittomia egoisteja, myös hallitsijan on oltava tällainen säilyttääkseen valtansa. Kaikki keinot ovat hallitsijalle sallittuja: uhkailu, kiristys, väkivalta, lahjonta, valehtelu Hallitsijan on parempi olla pelätty kuin pidetty. Hajota ja hallitse -periaate. Uskonto on hallitsijan työkalu.
MONTESQUIEU (1689 1755) Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/montesquieu
JAETUN VALLAN PUOLUSTUS John Locke Hallitsija saa valtansa kansalta, ei Jumalalta. Absoluuttinen yksinvalta on kansalaiselle turvattomampi tila kuin luonnontila. Hallitsijan vallalle täytyy olla laissa säädetyt rajat. Kansan on voitava valvoa hallitsijan toimintaa ja vaihtaa huono hallitsija. Montesquieu Vallan kolmijako-oppi: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta erotettava toisistaan. Vallan eri alueiden kuuluttava eri ryhmille. Vallan jakaminen takaa vallan tasapainon, jossa kaikkien eturyhmien intressit tulevat huomioiduiksi päätöksenteossa.
ANARKISTEJA Mihail Bakunin (1814 1876) Pierre-Joseph Proudhon (1809 1865) Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/mikhail_bakunin Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/pierre-joseph_proudhon
ANARKISMI Kreik. anarkhos, ei esivaltaa. Vaatii valtahierarkioiden purkamista sekä täydellistä tasa-arvoa ja yksilönvapautta. Valtasuhteet ja -asetelmat ovat sinänsä pahoja ja luovat eripuraa ihmisten välille. Suhtautuu kriittisesti vallitsevaan yhteiskuntaan ja pyrkii sen perinpohjaiseen muuttamiseen. Osa anarkisteista hyväksyy terrorismin, mutta anarkisteissa on myös pasifisteja. 1960-luvun hippiliikkeessä on nähtävissä anarkismin piirteitä. Ympäristö- ja eläinaktivismi vastustaa anarkismin hengessä ihmisen ja luonnon välistä valtasuhdetta.
Yhteisöllisyyden haasteet Luku 5 Oikeudenmukaisuus Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
POHDI JA OTA KANTAA: Ihmisellä on luontainen oikeudenmukaisuuden taju. Vain ihmisellä on taju oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus ja laillisuus ovat sama asia. Oikeudenmukaisuus ja moraalisesti oikea voidaan samaistaa.
OIKEUDENMUKAISUUDEN ARVIOINTI Edellyttää vertailua. David Humen mukaan kysymys oikeudenmukaisuudesta nousee esiin, koska - ihmiset ovat jossain määrin itsekkäitä. - maailmassa vallitsee suhteellinen materiaalinen niukkuus. - ihmiset ovat suhteellisen tasaväkisiä. Oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate : - Samanlaisia tapauksia kohdeltava samalla tavoin, erilaisia eri tavoin. (Aristoteles) Oikeudenmukaisuuden sisällölliset ehdot: - Ominaisuudet, joiden perusteella tapaukset ovat samanlaisia/ erilaisia. - Samanlaisen kohtelun ehdot.
OIKEUDENMUKAISUUDEN LAJIT Distributiivinen oikeudenmukaisuus (jakooikeudenmukaisuus) Etujen (esim. palkat) ja rasitteiden (esim. verot) jakamisen periaatteet. Aristoteles: Kullekin annetaan se, minkä hän ansaitsee. Retributiivinen (oikaiseva) oikeudenmukaisuus Vääryyksien oikaisemisen periaatteet. Aristoteles: Kullekin palautetaan se, mikä hänelle kuuluu korvaus sama kuin menetys. Rangaistuksen symmetriaperiaate: Silmä silmästä, hammas hampaasta. (Hammurabin laki)
RANKAISEMISEN OIKEUDENMUKAISUUS Velvollisuuseettinen teoria Syyllinen ansaitsee rangaistuksen rangaistus on rikoksen sovitus. Rangaistuksen on vastattava rikosta (symmetriaperiaate). Utilitaristinen teoria Rankaisemisesta on hyötyä yhteiskunnalle se ehkäisee rikoksia. Yleisehkäisevä vaikutus: rangaistus toimii pelotteena. Erityisehkäisevä vaikutus: tuomitut poissa pahanteosta. Terapeuttinen teoria Rankaisemisen tehtävä on kasvattaa rikollisia ja palauttaa heidän yhteiskuntakelpoisuutensa.
OIKEUDENMUKAISUUS JA TASA-ARVO (s. 112 119) 1. Miten yhteiskunnallinen tasa-arvo voidaan määritellä? 2. Miten voidaan perustella kyvyiltään ja ominaisuuksiltaan erilaisten ihmisten tasa-arvoa? 3. Millainen on sattuma-egalitaristinen näkemys tasa-arvon ja varallisuuserojen suhteesta? 4. Mitä liberalistit tarkoittavat lähtökohtien tasa-arvolla? 5. Miten John Rawls kyseenalaistaa liberalistien käsityksen menestyksestä ansaittuna? 6. Millainen on sosiaaliliberalistien näkemys lähtökohtien tasaarvosta? 7. Mitä tarkoitetaan lopputuloksen tasa-arvolla ja miten se voidaan yhteiskunnassa järjestää? 8. Miten uusliberalistit ovat arvostelleet sosiaaliliberalismia? Miten sosiaaliberalistit ovat vastanneet?
KLASSISEN LIBERALISMIN KÄSITYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA JA TASA-ARVOSTA Tulo- ja varallisuuserot ovat oikeudenmukaisia, jos ne ovat yksilöiden omien valintojen seurauksia. Vain sattumanvaraisista seikoista (ihonväri, sukupuoli, syntyperä jne.) johtuvat erot ovat epäoikeudenmukaisia. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vallitsee lähtökohtien tasa-arvo: yhtäläiset juridiset oikeudet tavoitella menestystä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vallitsee negatiivinen vapaus: mahdollisuutta menestykseen ei kahlita perusteettomilla laeilla. Perimästä ja kasvatuksesta johtuvat menestyserot on hyväksyttävä väistämättöminä tosiasioina.
SOSIAALILIBERALISTINEN KÄSITYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA JA TASA-ARVOSTA John Rawls: Menestykseen vaikuttavat seikat määräytyvät luonnon arpajaisissa. Lähtökohtien tasa-arvo ei voi merkitä pelkästään negatiivista vapautta eli juridisten esteiden puutetta. Yhteiskunnan on varmistettava myös positiivinen vapaus eli yksilöiden todellinen mahdollisuus tavoitella menestystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa menestyksen tavoittelun lopputuloksia tasataan (lopputuloksen tasa-arvo). Nämä toteutuvat erilaisten tukijärjestelmien avulla, jotka rahoitetaan progressiivisella verotuksella. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan filosofinen perusta.
JOHN RAWLS (1921 2002) Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/john_rawls
UTILITARISTINEN OIKEUDENMUKAISUUSKÄSITYS Oikeudenmukaisia ovat järjestelyt, jotka lisäävät eniten koko yhteiskunnan hyvinvointia. Hyvinvoinnin summan arvioinnissa sovellettava alenevan rajahyödyn lakia. Maltillinen tulonsiirto hyvätuloisilta köyhille lisää köyhien hyvinvointia paljon ja laskee vain vähän hyvätuloisten hyvinvointia. Arvioinnin painopiste on kohdistettava hyvinvoinnin objektiivisiin resursseihin (resurssiutilitarismi). Kuukausitulot, asumismahdollisuudet, terveyspalvelut, harrastusmahdollisuudet jne. Köyhien mahdollisuuksia hyödyntää hyvinvoinnin resursseja voidaan tukea, jos se lisää koko yhteiskunnan hyvinvointia eniten.
JOHN RAWLSIN OIKEUDENMUKAISUUSTEORIA (s. 122 125) 1. John Rawlsin tunnetussa ajatuskokeessa kuvitellaan alkutilanne ja tietämättömyyden verho. Mitä nämä ovat? 2. Miksi yhteiskunta, joka on suunniteltu tietämättömyyden verhon takana, on oikeudenmukainen? 3. Millainen on oikeudenmukaisen yhteiskunnan vapausperiaate? 4. Entä eroperiaate? 5. Miksi Rawls ei kannata tuloerotonta yhteiskuntaa? 6. Millainen on vapausperiaatteen ja eroperiaatteen suhde? 7. Millasta kritiikkiä Rawlsin teoriaa kohtaan on esitetty?
Yhteisöllisyyden haasteet Luku 6 Yhteiskuntien väliset suhteet Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
POHDI JA OTA KANTAA: Valtioilla on velvollisuus auttaa toisen valtion kansalaisia hädässä. Valtioilla on velvollisuus auttaa toisia valtioita vain, jos auttaminen ei heikennä omien kansalaisten hyvinvointia. Sellaista valtiota, joka on itse aiheuttanut ongelmansa, ei tarvitse auttaa. Valtion on ensin korjattava omat sisäiset ongelmansa ja autettava muita vasta sen jälkeen. Valtion nykykansalaiset ovat korvausvastuussa valtionsa aiemmin harjoittamasta sorrosta.
GLOBAALI OIKEUDENMUKAISUUS Yhteiskuntien välisten suhteiden oikeudenmukaisuus kansainvälisen yhteisön oikeudenmukaisuus. Kysymyksiä: Varallisuuden jakautuminen valtioiden kesken (globaali jakooikeudenmukaisuus)? Valtioiden välisen auttamisvelvollisuuden rajat ja keinot? Kansainvälistä oikeutta tai ihmisoikeuksia rikkoneiden valtioiden rankaiseminen (globaali retributiivinen oikeudenmukaisuus)? Sodan oikeutus?
POLIITTINEN REALISMI JA GLOBAALI OIKEUDENMUKAISUUS Valtioiden toiminnan lähtökohta on aina oman hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen. Valtiolla on vain omia kansalaisia koskeva auttamisvelvollisuus. Oikeudenmukaisuuteen kiinnitetään huomiota vain, jos siitä ei ole valtiolle poliittista tai taloudellista haittaa. Maapallon valtiot elävät ikuisessa luonnontilassa, sillä sopimuksia valvovaa Suvereenia ei ole. Valtioiden elämää leimaa huoli omasta turvallisuudesta ja jatkuva varustautuminen tulevia konflikteja varten.
FILOSOFIEN NÄKEMYKSIÄ GLOBAALISTA OIKEUDENMUKAISUUDESTA (s. 133 138) 1. Millainen oli stoalaisten näkemys ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta? 2. Hugo Grotiuksen mukaan valtiota velvoittavat periaatteet voidaan päätellä ns. luonnollisista moraaliperiaatteista. Miten? 3. Millaisia moraalisia velvollisuuksia valtioilla on Grotiuksen mukaan? 4. Miten kansainvälinen laki eroaa valtioiden sisäisistä laeista Immanuel Kantin mukaan? 5. Mikä on Kantin mukaan kansainvälisen lain tärkein periaate? 6. Mitkä seikat edistävät Kantin mukaan kansainvälisen lain noudattamista? 7. Millaisiin globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteisiin päädyttäisiin Rawlsin mukaan tietämättömyyden verhon takana? 8. Miten Rawlsin teoriaa voidaan arvostella?
GLOBAALIN OIKEUDENMUKAISUUDEN FILOSOFEJA Hugo Grotius (1583 1645) Immanuel Kant (1724 1804) Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/hugo_grotius Kuvalähde: http://en.wikipedia.org/wiki/immanuel_kant
OIKEUTETUN SODAN TEORIA Sota voi joissakin tilanteissa olla moraalisesti oikeutettu. Oikeutetun sodan ehtoja (Augustinus): Oikea peruste: puolustautuminen, humanitaarinen interventio. Sodan hyötyjen oltava haittoja suurempia. Viimeinen keino. Laillisen, kansan luottamusta nauttivan hallituksen päätös. Taistelut käytävä sotilaiden kesken sotatoimet eivät kohdistu siviileihin. Tuomas Akvinolaisen kaksoisvaikutusperiaate (ks. s.144).
PASIFISMI Laaja pasifismi (väkivallattomuusoppi): Väkivaltaa on vältettävä kaikissa tilanteissa. Suppea pasifismi (rauhanaate): Sota on aina väärä ratkaisu. Argumentteja: Sodasta seuraa aina enemmän kärsimystä kuin sodasta pidättäytymisestä. Sota on ihmisyksilöiden tarkoituksellista tappamista ja ihmisen velvollisuus on välttää sitä. Sodissa kuolee siviilejä ja siviilien tappaminen on väärin.
POLIITTINEN REALISMI JA SOTA Sodat ovat ihmisluonnosta ja niukoista resursseista johtuvia väistämättömiä tosiasioita. Sodan oikeutuksen pohtiminen on yhtä turhaa kuin luonnonkatastrofien oikeutuksen pohtiminen. Valtioiden on syytä varustautua sotien varalle. Valtio, jolla ei ole uskottavaa puolustusta, tuhoutuu ennemmin tai myöhemmin. Valtioiden välisissä suhteissa pätee vain vahvemman oikeus.
Yhteisöllisyyden haasteet Luku 7 Oikeudenmukaisuus globalisoituvassa maailmassa Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
POHDI JA OTA KANTAA: Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken polttavimmat globaalit oikeudenmukaisuuskysymykset? Miten moderni viestintäteknologia edistää globalisaatiota? Joidenkin mielestä kehitysavun sijasta pitäisi puhua kehitysvelasta. Miten tätä voidaan perustella? Miten globalisaatio näkyy suomalaisessa katukuvassa? Edistääkö globalisaatio mielestäsi kulttuurista moninaisuutta vai sen köyhtymistä?
GLOBALISAATIO Yhteiskuntien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden lisääntyminen 1900- ja 2000-luvuilla. Tapahtuu taloudellisella, ekologisella, poliittisella ja kulttuurisella tasolla. Syitä: maa- ja ilmailuliikenteen sekä merenkulun kehitys, muuttoliike maasta toiseen, viestintäteknologian kehitys. Voidaan nähdä kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja autonomiaa uhkaavana tekijänä. Tekee joidenkin mielestä poliittisesta realismista vanhanaikaista: valtio ei voi huolehtia vain omista asioistaan.
POLIITTINEN GLOBALISAATIO Tärkeitä poliittisia päätöksiä tehdään yhä enemmän valtioiden välisissä yhteistyöjärjestöissä. Suuria vallankäyttäjiä: YK, IMF, WTO, Maailmanpankki, EU, G8-maat jne. Uhkien muuttuminen globaaleiksi pakottaa valtiot neuvottelupöytään. Uusi viestintäteknologia tuo vaihtoehtoliikkeille reaaliaikaisen maailmanlaajuisen näkyvyyden. Edistääkö globalisaatio demokratiaa vai kosmokratiaa eli päätösvallan keskittymistä yhä harvemmille valtioille? Rikkaimmat valtiot, erityisesti USA, määrittelevät globaalin talous- ja turvallisuuspolitiikan päälinjat.
TALOUDELLINEN GLOBALISAATIO (s.154 160) 1. Millaisia ulottuvuuksia taloudellisella globalisaatiolla on? 2. Miten maailmantalouden pelisäännöt ovat muuttuneet toisen maailmansodan jälkeen? 3. Miten varallisuus ja hyvinvointi ovat jakautuneet maapallolla? 4. Miksi kehitysapu on ollut tehoton väline? 5. Millainen on kehitysmaiden asema nykyisessä maailmantaloudessa? 6. Miksi voidaan väittää, että monikansallisten suuryritysten valta kaventaa myös rikkaiden valtioiden itsemääräämisoikeutta? 7. Millaisia seurauksia on ollut tuotannon globalisaatiosta?
TALOUDELLINEN GLOBALISAATIO Monikansalliset suuryritykset ovat rikkaampia ja vaikutusvaltaisempia kuin koskaan. Markkinoiden globalisaatio: Tuotteiden ja palvelujen tarjonta muuttunut maailmanlaajuiseksi. Paikallisten yrittäjien kilpailuympäristönä koko maailma. Tuotannon globalisaatio: Tuotantoprosessin vaiheet voidaan hajauttaa ympäri maailmaa. Työ teetetään siellä, missä se on halvinta. (Ks. s. 158 159.) Omistuksen globalisaatio: Yritysten omistus on siirtynyt kansainvälisille sijoitusrahastoille ja pankeille. Omistussuhteet ovat ketjuuntuneet ja muuttuneet hämäriksi. Omistuksilla käydään kauppaa globaaleilla osakemarkkinoilla.
RIKKAAT JA KÖYHÄT VALTIOT Rikkain 10 % maapallon väestöstä omistaa suurimman osan maapallon kokonaisvarallisuudesta. Länsi-Euroopan valtioiden, USA:n ja Japanin kansalaisten tulotaso on monikymmenkertainen köyhimpiin maihin verrattuna. Kehitysapu on ollut riittämätön ja tehoton keino köyhyyden vähentämisessä. Kehitysmaiden riippuvuus Maailmanpankin ja IMF:n lainoista kaventaa poliittista ja taloudellista itsemääräämisoikeutta. Hyöty luonnonrikkauksista valuu länsimaisille suuryrityksille, joiden raaka-ainepankkina kehitysmaat toimivat. Ekologinen velka : kehitysmaat ovat historian valossa moraalisesti oikeutettuja korvauksiin länsimailta.
EKOLOGINEN GLOBALISAATIO Lokaali on globaalia paikalliset toimet vaikuttavat koko maapalloon. Teollisuuden päästöistä kärsivät myös kansat, joiden elämäntapa ei perustu teolliseen tuotantoon. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten ne, jotka voivat vähiten vaikuttaa sen etenemiseen. Suurimmat kasvihuonepäästöjen aiheuttajat, kuten USA ja Kiina, eivät halua sitoutua tiukkoihin päästönormeihin. Nollasummapeli: päästöjen vähentäminen tiukkojen normien maissa johtaa niiden kasvuun löyhien normien maissa. Länsimainen elintaso koko ihmiskunnalle vaatisi kolmen nykyisenkaltaisen maapallon luonnonvarat.
KULTTUURINEN GLOBALISAATIO Kulttuurisen vuorovaikutuksen lisääntyminen maapallon kansojen välillä. Syitä: työperäinen maahanmuutto, poliittinen pakolaisuus, matkailun lisääntyminen, uusi viestintäteknologia. Tuo uusia piirteitä aiemmin etnisesti homogeenisten yhteiskuntien käsityksiin, tapoihin ja arvoihin. Voi merkitä maalimankuvan avartumista ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden lisääntymistä. Uhkana mcdonaldisaatio : länsimaisen kulttuurin ylivalta johtaa omaleimaisten paikallisten kulttuuripiirteiden katoamiseen.
KULTTUURISET RISTIRIIDAT Kulttuuriset eroavaisuudet synnyttävät jännitteitä etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön välille. Kulttuurinen monismi: Maassa maan tavalla maahanmuuttajien pitää mukautua valtakulttuuriin. Kulttuurinen moninaisuus lisää konfliktien riskiä. Monikulturismi (kulttuurinen pluralismi): Kulttuurinen moninaisuus on rikkaus. Vähemmistöjen mahdollisuuksia vaalia kulttuuriaan pitää tukea ja edistää.