GRUNDFOS OHJEET. Hydro MPC. Asennus- ja käyttöohjeet



Samankaltaiset tiedostot
GRUNDFOS OHJEET. Hydro MPC. Asennus- ja käyttöohjeet

GRUNDFOS OHJEET. Control MPC. Asennus- ja käyttöohjeet

Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

LADDOMAT MR 50. Asennusohje. Toimitussisältö. Laddomat venttiilipaketti: Elektroninen varausäädin

SISÄLTÖ SISÄLTÖ. Esittely. Käyttövinkkejä. Digitaalinen yönäkö-monokulaari SISÄLTÖ DENVER NVI-500 DENVER NVI-500

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Nämä ohjeet sisältävät tietoja laitteen käytöstä ja ne on säilytettävä laitteen yhteydessä. Elektrodikattilat

TAC Asennusohje. 1. Asennus 0FL

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

CRE, CRIE, CRNE, CRTE SPKE, MTRE, CME, BMS hp

Flamco

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari Käyttöohje

LADDOMAT MR. Asennus- ja käyttöohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Säätökeskus RVA36.531

Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4.

1. Seinäkiinnike 2. Pöytätuki 3. Paristokotelo 4. RESET -näppäin 5. C/ F -näppäin (paristokotelossa) 6. Tuuletusaukko

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Käyttöohje. Aura Remote App v1.6.0

LK Minisekoitusryhmä M60

FIN. Valitse seuraavaksi +/ - painikkeilla alue tai. (ks. käyttäjän ohjelman tallentaminen)

NOOX xperio herätyskello valvontakamera

VACON NX PIKAOHJE. Aloituskysely. Paina enter. suomi. Vakio. Paina enter Hz

FINNISH DENVER CRP-515

Flamco

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh fax PL Kajaani

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

P6SLite ohjaus- ja zoom komennot

OMQ 30-90D digitaalisen ulkoyksikön säätimen EC2-551 käyttöohje

Käyttöohje LogiComm ohjausjärjestelmä

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje

BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

Elektroninen ohjausyksikkö

Asennus, IQnomic plus moduuli TBIQ-2-1-aa GOLD/COMPACT

Käyttöoppaasi. KONICA MINOLTA DI251F

Läpivirtauslämmittimet ,5/ 11/ 18. Asennus ja käyttöohjeet

LCD-NÄYTTÖ. Käyttöohjeesta

WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme

ASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin.

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow.

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Lataussäädin 25A MPPT näytöllä

Radioohjauslaitteet. innovaatioita, taitoa ja perinteitä. Älykkäitä ratkaisuja kaikkiin asuintiloihin. Radio-ohjattu säätö

KÄYTTÖOHJE TAKOMETRI TRIFITEK TR-550

FullHD herätyskello-valvontakamera

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

2. Vaatimustenmukaisuusvakuutus...7

PEM1123/ A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

X-TRE Power Box. 1. Asennus

Elektra V GB NO DE PL

ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak

Nuorten liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen projekti. Johanna Korkala FirstStep. FA20 Aktiivisuusmittari

Käyttöoppaasi. HP COMPAQ PRESARIO F760EM

dametric AGS-anturi HUOLTOKÄSIKIRJA AGS-XXX Service Manual FI.docx Lokakuu 12, 2010 / BL Sivu 1 (8)

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

Pikaohje Ohjelmistoversio V KMR260. langaton käsimittari. Nokeval

Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin.

TERMOMAT 2 Elektroninen latausautomatiikka kahden tankin välille & vesitakka latauksen ohjaukseen ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

TG7200_7220NE(fi-fi)_QG.fm Page 1 Wednesday, July 25, :57 PM. Koukku ( V, 50 Hz) (KX-TG7202/KX-TG7203/KX-TG7222) Koukut

Puhallinmoottorinohjaimen käsipäätteen käyttöohje, TBLZ-2-75, SILVER C

Click to edit Master title style

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla.

Käyttöopas. Sangean PR-D4

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

DNA Prepaid WLAN Mokkula

Käyttö- ja asennusohje

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

TEHOYKSIKKÖ. Innova Ohjauskeskusten Esittely. Onnittelut uudesta Innova-ohjauskeskuksestasi

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min.

OHJELMOINTILAITE 10/50

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje

ASENNUSOHJE. Hierova luksusamme

Asennus ja käyttöopas

ABT PÖYTÄVAAKA PAKVAAKA1

Käyttöohje CONDUCTOR

Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser

Annostuspumppusarja G TM M

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL

ALOITA TÄSTÄ. Langaton USB Langallinen. Haluatko liittää tulostimen langattomaan verkkoon? Käytä Langaton verkkoasennus ja liitännät -ohjetta.

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Eco-Paronen Oy Palvelunumeromme

Fortum Fiksu Sisä- ja ulkolämpötilamittarit Käyttöohjeet

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

Vianmääritys. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Hakemisto

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Käyttöpaneelin käyttäminen

Transkriptio:

GRUNDFOS OHJEET Hydro MPC Asennus- ja käyttöohjeet

Suomi (FI) Suomi (FI) Asennus- ja käyttöohjeet Alkuperäisen englanninkielisen version käännös. SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Tässä julkaisussa käytettävät symbolit 2 2. Tuotteen esittely 2 2.1 Ohjausversio 3 3. Tunnustiedot 3 3.1 Arvokilpi 3 3.2 Ohjelmatarra 3 3.3 Tyyppikoodi 4 4. Ohjausversioiden yhteenveto 5 5. Toimitus ja käsittely 6 5.1 Toimitus 6 5.2 Käsittely 6 6. Asennus 6 6.1 Mekaaninen asennus 6 6.2 Sähköasennus 7 6.3 Käyttöönotto 7 7. Ohjauspaneeli 8 7.1 Näyttö 8 7.2 Painikkeet ja merkkivalot 9 8. Toiminnot 10 8.1 Toimintopuu 10 8.2 Yleiskuvaus 12 8.3 Toimintojen kuvaus 14 8.4 Tila (1) 14 8.5 Käyttö (2) 18 8.6 Hälytys (3) 24 8.7 Asetukset (4) 26 8.8 Tietoliikenne 61 9. Vianetsintä 63 10. Kunnossapito 64 10.1 CU 352 64 10.2 Pumput 64 10.3 Moottorin laakerit 64 11. Pakkassuojaus 64 12. Pysäytys 64 13. Tekniset tiedot 64 13.1 Paine 64 13.2 Lämpötila 64 13.3 Ilman suhteellinen kosteus 64 13.4 Äänenpaine 64 14. Sähköiset tiedot 65 15. Lisätietoja Grundfosin tuotteista 65 16. Hävittäminen 65 1. Tässä julkaisussa käytettävät symbolit Huomio 2. Tuotteen esittely Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmien vakiokokoonpano koostuu kahdesta kuuteen rinnankytketystä, yhteiseen runkokehikkoon asennetusta CRI(E) tai CR(E) -pumpusta kaikkine tarvittavine varusteineen sekä ohjauskaapista. Kuva 1 Varoitus Näiden turvallisuusohjeiden laiminlyöminen voi aiheuttaa henkilövahinkoja. Varoitus Ellei näitä ohjeita noudateta, seurauksena voi olla sähköisku, jolloin on olemassa vakavan henkilövahingon tai kuoleman vaara. Näiden turvallisuusohjeiden laiminlyöminen voi aiheuttaa toimintahäiriön tai laitevaurion. Huomautuksia tai ohjeita, jotka helpottavat työskentelyä ja takaavat turvallisen toiminnan. Jotkut asennukset vaativat lisäksi kalvopainesäiliön. Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmä Pos. Määrä TM04 4110 0709 Varoitus Nämä asennus- ja käyttöohjeet on luettava huolellisesti ennen asennusta. Asennuksen ja käytön tulee muilta osin noudattaa paikallisia asetuksia ja seurata yleistä käytäntöä. 1 Ohjauskaappi 1 2 Tyyppikilpi 1 3 Imujakotukki (ruostumatonta terästä) 1 4 Sulkuventtiili 2 / pumppu 5 Runkokehikko (ruostumatonta terästä) 1 6 Takaiskuventtiili 1 / pumppu 7 Painejakotukki (ruostumatonta terästä) 1 8 Paineanturi/painemittari 1 9 Pumppu 2-6 10 Painesäiliö 1 2

2.1 Ohjausversio Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmät jakautuvat ohjausversion perusteella kolmeen ryhmään: Ohjausversio -E Mallikoodin E -I versiossa käytetään ainoastaan CR-pumppuja, joissa on Grundfosin CUE-taajuusmuuttajat (yksi taajuusmuuttaja/pumppu). Katso myös kappale 4. Ohjausversioiden yhteenveto. Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmiin sisältyy aina sovellukseen optimoitu ohjelma toiminta-asetusten määrittämiseen kyseistä sovellusta varten. 3. Tunnustiedot 2-6 pumppua elektronisella nopeudensäädöllä. Tehoalueella 0,37-22 kw Hydro MPC-E on varustettu CR(I)E-pumpuilla, joissa on sisäinen taajuusmuuttaja. 30 kw:sta alkaen Hydro MPC-E on varustettu CRpumpuilla, jotka on kytketty Grundfos CUE-taajuusmuuttajiin (yksi / pumppu). 2-6 Grundfos CUE -taajuusmuuttajaan kytkettyä -F CR(I)-pumppua. Nopeussäädetty käyttö vuorottelee pumppujen välillä. -S 2-6 verkkokäyttöistä CR(I)-pumppua 3.1 Arvokilpi Tyyppikilpi on kiinnitetty pohjalaattaan. Katso kuva 1, nro 2. 3.2 Ohjelmatarra Ohjelmatarra on kiinnitetty CU 352 -ohjausyksikön taakse. Kuva 3 Ohjelmatarra Pos. 1 Control MPC - GSC-tiedoston nro 2 Control MPC:n lisävarusteet - GSC-tiedoston nrot 3 Hydro MPC - GSC-tiedoston nro* 4 Hydro MPC:n lisävarusteet - GSC-tiedoston nrot* 5 Pumpun tiedot - GSC-tiedoston nrot** * Koskee vain paineenkorotusjärjestelmiä. ** Koskee vain CR-, CRI-, CRE- ja CRIE-pumppuja. 1. Control MPC 3. Hydro MPC 1 3 2. C-MPC options 4. H-MPC options 2 CONFIGURATION STEPS - PLEASE FOLLOW THE NUMBERS 5. Pump data 4 5 96586126 GSC (Grundfos Standard Configuration) -tiedosto on konfigurointitiedosto. TM03 1742 3105 Suomi (FI) 1 2 3 4 5 7 6 8 9 12 10 11 13 15 14 TM06 2791 4614 Kuva 2 Tyyppikilpi Nro 1 Tuotetyyppi 2 Mallikoodi 3 Sarjanumero 4 Verkkoliitäntä 5 Suurin käyttöpaine 6 Nesteen lämpötila, pumpattava aine 7 Maksimivirtaama [m 3 /h] 8 Nimellisnostokorkeus [m] 9 Tekniset asiakirjat 10 Eristysluokka 11 Paino 12 Hyväksyntämerkinnät 13 QR-koodi (ruutukoodi) 14 Alkuperämaa 15 Yrityksen osoite 3

Suomi (FI) 3.3 Tyyppikoodi Esimerkki Hydro MPC -E 6 CRE 150-4-5 U1 A- A- A- ABCD Mallisarja Järjestelmän tyyppi E: Kaikki pumput, E-moottori tai CUE F: Vakionopeudella käyvät pumput, 1 CUE S: Vakionopeudella käyvät pumput X: Räätälöidyn järjestelmän pumput Pääpumppujen määrä Pumpputyyppi Jännitekoodi U1 = 3 x 380-415, N, PE, 50/60 Hz U2 = 3 x 380-415, PE, 50/60 Hz U3 = 3 x 380-415, N, PE, 50 Hz U4 = 3 x 380-415, PE, 50 Hz U5 = 3 x 380-415, N, PE, 60 Hz U6 = 3 x 380-415, PE, 60 Hz U7 = 1 x 200-240, PE, 50/60 Hz U8 = 1 x 200-240, N, PE, 50/60 Hz U9 = 3 x 220-240, PE, 60 Hz UA = 3 x 440-480, PE, 60 Hz UB = 1 x 220-240, N, PE, 50/60 Hz UC = 1 x 220-240, N, PE, 50 Hz Rakenne A: Järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu pumppujen kanssa samaan pohjalaattaan. B: Järjestelmät, joissa ohjauskaappi on pohjalaatan keskellä. C: Järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu vapaasti seisovasti omaan pohjalaattaan.* D: Järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu omaan pohjalaattaan.* E: ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu pumppujen kanssa samaan pohjalaattaan. F: ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on pohjalaatan keskellä. G: ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu vapaasti seisovasti omaan pohjalaattaan.* H: ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu omaan pohjalaattaan.* I: ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaapin voi asentaa seinälle.* W: Järjestelmät, joissa ohjauskaapin voi asentaa seinälle.* Käynnistystapa A: E N: DOL C: SD Materiaaliyhdistelmä A: Jakotukki, pohjalaatta ja vakioventtiilit ruostumatonta terästä B: Jakotukki, pohjalaatat ja vakioventtiilit ruostumatonta terästä C: Jakotukki, pohjalaatta ja vakioventtiilit kuumasinkittyä terästä D: Jakotukki ruostumatonta terästä, pohjalaatta ja vakioventtiilit kuumasinkittyä terästä H: Jakotukki kuumasinkittyä terästä, pohjalaatta maalattu mustaksi, vakioventtiilit I: Jakotukki ruostumatonta terästä, pohjalaatta maalattu mustaksi, vakioventtiilit X: Asiakaskohtainen materiaaliyhdistelmä Valinnaiset ominaisuudet A: Vakionesteosa B: Ohjaava pumppu C: Ohitus D: Takaiskuventtiili E: Kulmajakotukki F: Ei imujakotukkia G: Painesäiliö H: Kuivakäyntisuoja I: Korjauskytkin J: Kahdennettu anturi K: Yksi vapaa paikka L: Kaksi vapaata paikkaa M: Kolme vapaata paikkaa S: CSU-versio V: Vakio-ohjauslaitteet ja asetukset W: CSU-erikoisohjauslaitteet X: Yli neljä vaihtoehtoa Mallinumero: E-I on saatavana vain tietyissä maissa. * Ohjauskaappi voidaan sijoittaa korkeintaan 2 metrin päähän pumpuista. 4

4. Ohjausversioiden yhteenveto Taulukossa on esimerkkejä. Järjestelmät nopeussäädetyillä pumpuilla Järjestelmät, joissa pumput kytketään yhteen CUE-taajuusmuuttajaan Järjestelmät verkkokäyttöisillä pumpuilla Suomi (FI) Hydro MPC-E Hydro MPC-F Hydro MPC-S Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmä kolmella CR(I)E-pumpulla. Järjestelmä kolmella CR-pumpulla, jotka on kytketty yhteen ohjauskaapissa olevaan Grundfos CUE -taajuusmuuttajaan. Nopeussäädetty käyttö vuorottelee pumppujen välillä. Järjestelmä kolmella verkkokäyttöisellä CR(I)-pumpulla. TM03 0993 0905 PT PT PT TM03 1265 1505 TM03 0999 0905 Yksi CR(I)E-pumppu käynnissä. Yksi Grundfos CUE -taajuusmuuttajaan kytketty CR-pumppu käytössä. Yksi verkkokäyttöinen CR(I)-pumppu käynnissä. H H H H set Q TM00 7995 2296 H set Q TM00 7995 2296 H stop H set Q TM03 9204 3507 Kolme CR(I)E-pumppua käynnissä. Yksi Grundfos CUE -taajuusmuuttajaan kytketty pumppu ja kaksi verkkokäyttöistä CR-pumppua käytössä. Kolme verkkokäyttöistä CR(I)-pumppua käynnissä. H H H H set Q TM00 7996 2296 H set Q TM00 7998 2296 H stop H set Q TM03 9003 3507 Hydro MPC-E ylläpitää vakiopaineen säätämällä jatkuvasti pumppujen nopeutta. Järjestelmän kapasiteetti sovitetaan pumppaustarpeen mukaan käynnistämällä/pysäyttämällä vaadittava määrä pumppuja ja ohjaamalla rinnan käytössä olevia pumppuja. Pumpunvaihto on automaattinen ja tapahtuu kuormituksen, käyttötuntien ja vian perusteella. Kaikki käynnissä olevat pumput käyvät samalla nopeudella. Hydro MPC-F ylläpitää vakiopaineen säätämällä jatkuvasti Grundfos CUE - taajuusmuuttajaan kytketyn CR-pumpun nopeutta. Nopeussäädetty käyttö vuorottelee pumppujen välillä. Yksi Grundfos CUE -taajuusmuuttajaan kytketty CR-pumppu käynnistyy aina ensin. Jos se ei pysty ylläpitämään painetta, käynnistyy toinen tai molemmat verkkokäyttöisistä CR-pumpuista. Pumpunvaihto on automaattinen ja tapahtuu kuormituksen, käyttötuntien ja vian perusteella. Hydro MPC-S ylläpitää lähes vakiopaineen käynnistämällä/pysäyttämällä vaadittavan määrän pumppuja. Pumppujen toiminta-alue on välillä H set - H stop (katkaisupaine). Pumpunvaihto on automaattinen ja tapahtuu kuormituksen, käyttötuntien ja vian perusteella. 5

Suomi (FI) 5. Toimitus ja käsittely 5.1 Toimitus Koosta riippuen paineenkorotusjärjestelmä toimitetaan tehtaalta joko avoimessa puulaatikossa tai puu/kartonkipakkauksessa, joka on erityisesti suunniteltu käsiteltäväksi haarukkatrukilla tai vastaavalla. Haarukkatrukin piikkien on oltava vähintään kaksi metriä pitkät. 5.2 Käsittely CR 120- tai 150-pumpuilla varustetuissa Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmissä on rungossa silmukkapultit. Katso kuva 4. Nostokohdan tulee aina olla paineenkorotusjärjestelmän painopisteen yläpuolella. Kunkin nostoliinan tulee olla vähintään 3 metrin pituinen. Kuva 4 Hydro MPC XL:n oikea nostotapa Käytä soveltuvia nostovälineitä, jotka ovat hyväkuntoisia ja hyväksyttyjä nostettavalle painolle. Paino ilmoitetaan paineenkorotusjärjestelmän tyyppikilvessä. Huomio Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmät CR 120- tai CR 150 -pumpuilla on varmistettu kuljetushihnoilla. Älä irrota näitä kuljetushihnoja ennen kuin paineenkorotusjärjestelmä on asennettu. Varoitus CR 120- tai CR 150 -pumpuilla varustetuissa Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmissä ei nostamiseen saa koskaan käyttää moottorien silmukkapultteja. Älä nosta paineenkorotusjärjestelmää jakotukeista, vaan kuvan 4 mukaisesti. Älä käytä CR 120- tai CR 150 -pumpuilla varustettujen paineenkorotusjärjestelmien nostamiseen ketjuja, ne saattavat vaurioittaa pumppujen moottoreita. TM04 4188 1009 6. Asennus Tarkasta seuraavat seikat ennen asennusta: Paineenkorotusjärjestelmä on tilauksen mukainen. Etteivät näkyvät osat ole vaurioituneet. 6.1 Mekaaninen asennus 6.1.1 Sijoitus Paineenkorotusjärjestelmä on sijoitettava tilaan, jossa on hyvä ilmanvaihto pumppujen ja elektroniikan riittävän jäähdytyksen varmistamiseksi. Huomio Paineenkorotusjärjestelmän edessä ja molemmilla sivuilla on oltava 1 metrin vapaa tila tarkastusta ja purkamista varten. 6.1.2 Putkisto Pumppujen pohjalaatassa olevat nuolet ilmaisevat nesteen virtaussuunnan pumpun läpi. Paineenkorotusjärjestelmään liitettävien putkien on oltava riittävästi mitoitettuja. Putket liitetään paineenkorotusjärjestelmän jakotukkeihin. Kumpaa tahansa päätä voidaan käyttää. Levitä tiivistemassaa jakotukin vapaaksi jäävään päähän ja asenna kierretulppa. Laipoilla varustettuihin jakotukkeihin on asennettava tiivisteillä varustettu sulkulaippa. Optimaalisen toiminnan aikaansaamiseksi sekä melun ja tärinän minimoimiseksi tulee harkita paineenkorotusjärjestelmän tärinänvaimennuksen käyttöä. Moottorin ja pumpun pyöriminen sekä virtaus putkistossa ja liittimissä aiheuttaa melua ja tärinää. Niiden vaikutus ympäristöön on subjektiivinen ja riippuu oikeasta asennuksesta ja järjestelmän muiden osien kunnosta. Jos paineenkorotusjärjestelmät asennetaan kerrostaloon tai ensimmäinen kuluttaja on lähellä paineenkorotusjärjestelmää, imu- ja paineputkiin on suositeltavaa asentaa putkenkannakkeet putkiston kautta siirtyvän värähtelyn estämiseksi. Kuva 5 Hydro MPC ei ole tarkoitettu ulkoasennukseen eikä sitä saa altistaa suoralle auringonpaisteelle. 2 1 3 3 Piirros, joka osoittaa joustavien liitosten, putkenkannattimien ja koneanturoiden sijainnin 1 2 TM03 2154 3805 Pos. 1 Joustava liitos 2 Putkenkannatin 3 Koneantura Kuvassa esitetyt joustavat liitokset, putkenkannattimet ja koneanturat eivät sisälly paineenkorotusjärjestelmän vakiotoimitukseen. Kiristä kaikki mutterit ennen käyttöönottoa. Putket on kiinnitettävä rakennuksen rakenteisiin niiden liikkumisen tai kiertymisen estämiseksi. 6

6.1.3 Perustus Sijoita paineenkorotusjärjestelmä vaakasuoralle ja lujalle alustalle, esim. betonilattialle tai -perustukselle. Jos paineenkorotusjärjestelmää ei varusteta koneanturoilla, se on pultattava kiinni lattiaan tai perustukseen. 6.1.4 Tärinänvaimentimet Jotta värähtelyt eivät siirtyisi rakennukseen, on suositeltavaa eristää paineenkorotusjärjestelmän perustus rakennuksen osista tärinänvaimentimilla. Vaimentimien tyyppi ja rakenne vaihtelevat asennuksen mukaan ja väärät vaimentimet voivat jopa lisätä värähtelyjä. Sen vuoksi värähtelynvaimentimien sopiva mitoitus tulee varmistaa niiden toimittajalta. Jos paineenkorotusjärjestelmä asennetaan värähtelynvaimentimilla varustettuun runkokehikkoon, jakotukkeihin on aina asennettava joustavat liitokset. Tämä on tärkeää, jotta paineenkorotusjärjestelmä ei "riippuisi" putkiston varassa. 6.1.5 Joustavat liitokset Joustavia liitoksia käytetään seuraavista syistä: nesteen lämpötilanvaihtelujen aiheuttaman putkiston laajenemisen/supistumisen kompensoimiseksi putkiston paineiskujen aiheuttamien mekaanisten rasitusten vähentämiseksi putkiston runkovälitteisen melun eristämiseksi (vain kumipaljevaimentimet). Yleissääntönä betoniperustuksen painon tulisi olla 1,5 x paineenkorotusjärjestelmän paino. Joustavia liitoksia ei saa käyttää kompensoimaan putkiston kohdistusvirheitä, kuten laippojen epäkeskisyyttä. Asenna joustavat liitokset vähintään 1-1 1/2 kertaa laipan nimellishalkaisijan päähän jakotukista sekä imu- että painepuolella. Tämä estää pyörrevirtausten syntymisen joustaviin liitoksiin sekä varmistaa hyvän imukyvyn ja minimoi painehäviöt painepuolella. 6.2 Sähköasennus Varoitus Sähköasennuksen saa suorittaa vain valtuutettu henkilö paikallisten määräysten ja asianmukaisen kytkentäkaavion mukaisesti. Järjestelmän sähköasennuksen on oltava kotelointiluokan IP54 mukainen. Varmista, että järjestelmä soveltuu käytettävälle verkkojännitteelle. Varmista, että johtimet ovat poikkipinta-alaltaan kytkentäkaavion mukaiset. Jos järjestelmään ei voi asentaa verkkojännitteen katkaisulaitetta vähintään 0,6 m käyttötason (maanpinta) yläpuolelle, asenna järjestelmään standardin EN 60204-1 kappaleen 5.3.2 mukainen ulkoinen verkkojännitteen katkaisulaite. Järjestelmässä on oltava kytkin, joka on lukittavissa OFF-asentoon (eristetty). Asentajan/käyttäjän tekemän riskien arvioinnin perusteella laite on asennettava standardin EN 60204-1 kappaleen 5.3.4 mukaiseen paikkaan. Järjestelmä on kytkettävä ulkoiseen hätäpysäytyslaitteeseen tai virran hätäkatkaisulaitteeseen standardin EN ISO 13850 vaatimusten mukaisesti. 6.3 Käyttöönotto 1. Kytke sähkönsyöttö päälle. 2. Odota, että ensimmäinen näyttö tulee näkyviin. 3. Kun CU 352 kytketään päälle ensimmäisen kerran, käyttöönottotoiminto ohjaa käyttäjää perusasetusten tekemisessä. 4. Seuraa kullakin näytöllä annettavia ohjeita. 5. Kun ohjattu toiminto on valmis, tarkasta että kaikki pumput ovat "Autom."-tilassa "Tila"-valikossa. 6. Siirry valikkoon "Käyttö". 7. Valitse käyttömuoto "Normaali" ja paina [ok]. 8. Järjestelmä on nyt toimintavalmis. TM02 4981 1902 - TM02 4979 1902 Suomi (FI) Kuva 6 Esimerkkejä kumipaljeliitoksista ilman rajoitintankoja ja rajoitintangoilla Rajoitintangoilla varustettuja joustavia liitoksia voidaan käyttää minimoimaan liitosten aiheuttamat voimat. Suosittelemme aina rajoitintangoilla varustettujen joustavien liitosten käyttöä suuremmissa kuin DN 100 laipoissa. Putkisto on kiinnitettävä siten, ettei se rasita joustavia liitoksia eikä pumppua. Noudata toimittajan ohjeita ja välitä ne suunnittelijoille tai putkiasentajille. 6.1.6 Painesäiliön esitäyttö (tarvittaessa) Jos järjestelmään on kytketty painesäiliö, esitäytä säiliö typellä 0,7 x asetuspisteen paineeseen (Hydro MPC-E- ja F-järjestelmät) 0,9 x asetuspisteen paineeseen (Hydro MPC-S -järjestelmät). Käytä typpeä painesäiliön korroosiovaurioiden estämiseksi. 7

Suomi (FI) 7. Ohjauspaneeli Ohjauskaapin etuosassa oleva ohjauspaneeli sisältää näyttöruudun, useita painikkeita ja kaksi merkkivaloa. Ohjauspaneeli mahdollistaa käsiasetusten tekemisen sekä järjestelmän toiminnan tarkkailun. 7.1 Näyttö A B 1 CU 352 13 12 2 3 5 4 6 7 8 9 10 11 TM05 3043 0812 D C Kuva 7 Ohjauspaneeli Kuva 8 Näytön rakenne Pos. 1 Näyttö 2 Nuoli oikealle 3 Ohje 4 Ylös 5 Alas 6 Plus 7 Miinus 8 Takaisin 9 Home 10 OK 11 Toiminnan merkkivalo (vihreä) 12 Vian merkkivalo (punainen) 13 Kirkkaus 7.1.1 Valikkorivi Valikkorivi (A) näkyy kuvassa 8. Näyttö sisältää neljä päävalikkoa: Tila Käyttö Hälytys Asetukset Näyttää järjestelmän tilan Käyttöparametrien, esim. asetuspisteen, muuttamiseen Hälytysloki vianmääritykseen Asetusten muuttamiseen (salasanasuojaus mahdollinen) 7.1.2 Otsikkorivi Otsikkorivi (B) näkyy kuvassa 8. Se näyttää seuraavaa: näytön numero ja otsikko (vasemmalla) valittu valikko (vasemmalla) symboli hälytystilanteessa (oikealla) symboli varoitustilanteessa (oikealla) symboli, jos huoltokieli on valittu (oikealla). 7.1.3 Graafinen kuvaus Graafisella näyttöalueella (D) voidaan näyttää erilaisia kohteita graafisessa muodossa, riippuen näytöllä olevasta valikosta. Tällä alueella voidaan näyttää esimerkiksi koko järjestelmä tai osa siitä sekä eri asetuksia. 7.1.4 Vierityspalkki Jos näyttöelementtien luettelon pituus ylittää näyttöalueen, symbolit ja ilmestyvät oikealla olevaan vierityspalkkiin. Näillä symboleilla pääset ylös- ja alaspäin luetteloissa. 7.1.5 Alarivi Alarivillä (C) näkyy päivämäärä ja kellonaika. 8

7.2 Painikkeet ja merkkivalot CU 352:n painikkeet (2-10 kuvassa 7) ovat aktiiviset, kun ne on valaistu. 7.2.1 Nuoli oikealle (pos. 2) Paina [>] siirtyäksesi seuraavaan valikkoon valikkorakenteessa. Jos painat [>] kun "Asetukset"-valikko on korostettuna, siirryt "Tila"-valikkoon. 7.2.2 Ohje (pos. 3) Kun tämä symboli on valaistu, näyttöruudulle ilmestyy senhetkiseen näyttöön liittyvä opasteteksti, kun painiketta painetaan. Sulje teksti painamalla. 7.2.3 Ylös ja alas (pos. 4 ja 5) Pääset ylös- ja alaspäin luetteloissa painamalla [ ] ja [ ]. Voit valita tekstin painamalla [ok], kun se on laatikossa. Jos teksti on valittuna ja painat [ ], sen yläpuolella oleva teksti valitaan. Jos painat [ ], alapuolella oleva teksti valitaan. Jos painat [ ] luettelon viimeisellä rivillä, ensimmäinen rivi valitaan. Jos painat [ ] luettelon ensimmäisellä rivillä, viimeinen rivi valitaan. 7.2.4 Plus ja miinus (pos. 6 ja 7) Suurenna ja pienennä arvoa painikkeilla [+] ja [-]. Tallenna painamalla [ok]. 7.2.5 Edellinen (pos. 8) Paina palataksesi yhden näytön taaksepäin valikossa. Jos olet muuttanut jotakin arvoa ja painat, uutta arvoa ei tallenneta. Katso myös kappale 7.2.7 OK (pos. 10). Jos painat [ok] ennen kuin painat, uusi arvo tallennetaan. Katso myös kappale 7.2.7 OK (pos. 10). 7.2.6 Home (pos. 9) Paina palataksesi "Tila"-valikkoon. 7.2.7 OK (pos. 10) Painiketta käytetään syöttöpainikkeena. Voit käyttää painiketta myös arvon asetuksen aloittamiseen. Jos olet muuttanut jotakin arvoa, sinun on painettava [ok] tallentaaksesi muutoksen. 7.2.8 Merkkivalot (pos. 11 ja 12) Ohjauspaneelissa on vihreä ja punainen merkkivalo. Vihreä merkkivalo palaa järjestelmän toimiessa ja vilkkuu, kun järjestelmä on asetettu pysähtymään. Punainen merkkivalo palaa hälytys- tai varoitustilanteessa. Vian syy saadaan selville hälytysluettelosta. 7.2.9 Kirkkaus (pos. 13) Voit muuttaa näytön kirkkautta tällä painikkeella: 1. Paina. 2. Säädä kirkkautta painikkeilla [+] ja [-]. 7.2.10 Taustavalo Jos mitään painiketta ei paineta 15 minuuttiin, näytön taustavalo himmenee ja "Tila"-valikon ensimmäinen näyttö tulee näkyviin. Voit aktivoida taustavalon uudelleen painamalla mitä tahansa painiketta. Suomi (FI) 9

Suomi (FI) 8. Toiminnot 8.1 Toimintopuu Toiminnot riippuvat järjestelmän kokoonpanosta. 1. Tila 2. Käyttö 3. Hälytys Jatkuu sivulla 11 1. Tila 2. Käyttö 3. Hälytystila 3.1 Nykyiset hälytykset 2.1 Lisäasetukset 3.1 Nykyiset hälytykset 3.1.1 Nykyiset hälytykset 2.1.1 Järjestelmän käyttötapa 3.2 Hälytysloki 1.2 Järjestelmä 2.1.2 Säätötapa 3.3 Huollon yhteystiedot 1.2.1 Käyttötapa 2.1.3 Vaihtoeht. asetuspisteet 1.2.2 Asetuspiste 2.1.4 Yksittäisen pumpun ohjaus 1.2.3 Asetuspisteen vaikutus 2.1.4.12 Pumppu 1-6 1.2.4 Mitatut arvot 2.1.4.7 Ohjaava pumppu 1.2.5 Analogiset tulot 2.1.4.8 Varapumppu 1.2.6 Lokin kuvaaja 1.2.7 Akun tila 1.3 Pumppu 1 1.4 Pumppu 2 1.5 Pumppu 3 1.6 Pumppu 4 1.7 Pumppu 5 1.8 Pumppu 6 1.9 Ohjaava pumppu 1.10 Varapumppu Neljän valikon selitykset Tila Tämä valikko esittää hälytykset, järjestelmän tilan ja lokitietojen kuvaajan. : Tässä valikossa ei voi tehdä asetuksia. Käyttö Tässä valikossa voit asettaa perusparametrit, kuten asetuspiste, käyttömuoto, säätömuoto ja pumppujen yksittäisohjaus. Hälytys Tämä valikko näyttää yhteenvedon hälytyksistä ja varoituksista. Hälytykset ja varoitukset voidaan kuitata tästä valikosta. Asetukset Tässä valikossa voit asettaa eri toimintoja: Ensisijainen säädin PI-säädin, Vaihtoehtoiset asetuspisteet, Ulkoisen asetuspisteen vaikutus, Ensisijainen anturi, Kello-ohjelma, Suhteellinen paine, S-järjestelmän konfigurointi, Asetuspist. ramppi. Pumpun kaskadiohjaus Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen, Käynnistyksiä/tunti enintään, Pumppuja valmiustilassa, Pakollinen pumpunvaihto, Testikäyttö, Pumpun pysäytysyritys, Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus, Min. tuotto, Pumpun käynnistysajan kompensointi. Toissijaiset toiminnot Pysäytystoiminto, Pehmeä paineenkehitys, Digitaaliset tulot, Analogiset tulot, Digitaaliset lähdöt*, Analogiset lähdöt, Hätäkäyttö, Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö, Pumppukäyrän tiedot, Ohjauslähde, Kiinteä imupaine, Virtaaman arviointi, Alennettu käyttö. Valvontatoiminnot Kuivakäyntisuojaus, Min. paine, Maks. paine, Ulkoinen vika, Raja 1 ylittynyt, Raja 2 ylittynyt, Pumput toiminta-alueen ulkopuolella, Paineenalennus, Tallenna arvot lokiin, Vika, ensisijainen anturi. Toiminnot, CU 352 Näyttökieli, Yksiköt, Päiväys ja aika, Salasana, Ethernet, GENIbus-numero Ohjelmiston tila. * Jos IO 351 on asennettuna. 10

Jatkoa sivulta 10 4. Asetukset 4.1 Ensisijainen säädin 4.1.1 PI-säädin 4.1.2 Vaihtoehtoiset asetuspisteet 4.1.2.1 Vaihtoehtoiset asetuspisteet 2-7 4.1.3 Ulkoisen asetuspisteen vaikutus 4.1.3.1 Tuloarvoon vaikuttaa 4.1.3.2 Vaikuttavan toiminnon asettaminen 4.1.4 Ensisijainen anturi 4.1.6 Kello-ohjelma 4.1.7 Suhteellinen paine 4.1.8 S-järjestelmän konfigurointi 4.1.9 Asetuspist. ramppi 4.2 Pumpun kaskadiohjaus 4.2.1 Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen Käynnistyksiä/tunti enintään 4.2.3 Valmiustilassa olevat 4.2.4 Pakollinen pumpunvaihto 4.2.5 Testikäyttö 4.2.7 Pumpun pysäytysyritys 4.2.8 Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus 4.2.9 Min. tuotto 4.2.10 Pumpun käynnistysajan kompensointi 4.3 Toissijaiset toiminnot 4.3.1 Pysäytystoiminto 4.3.1.1 Pysäytysparametrit 4.3.3 Pehmeä paineenkehitys 4.3.5 Hätäkäyttö 4.3.7 Digitaaliset tulot Toiminto, DI1 (CU 352) - DI3, [10, 12, 14] Toiminto, DI1 (IO 351-41) - DI9, [10-46] Toiminto, DI1 (IO 351-42) - DI9, [10-46] 4.3.8 Analogiset tulot Asetus, AI1 (CU 352), [51] - AI3, [51, 54, 57] Toiminto, AI1 (CU 352) - AI3 [51, 54, 57] Suomi (FI) Asetus, AI1 (IO 351-41), [57] - AI2 [57, 60] Toiminto, AI1 (IO 351-41) - AI2 [57, 60] Asetus, AI1 (IO 351-42), [57] - AI2 [57, 60] Toiminto, AI1 (IO 351-42) - A2 [57, 60] 4.3.9 Digitaaliset lähdöt DO1 (CU 352), [71] tarkoittaa - DO2 [71, 74] DO1 (IO 351-41), [77] tarkoittaa - DO7 [77-88] DO1 (IO 351-42), [77] tarkoittaa - DO7 [77-88] 4.3.10 Analogiset lähdöt AO1 (IO 351-41) [18] - AO3 [18, 22, 26] AO1 (IO 351-42) [18] - AO3 [18, 22, 26] 4.3.14 Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö 4.3.14.1 Min. käyttö 4.3.14.2 Maks. käyttö 4.3.14.3 Aseta käyttäjän määrittelemä käyttö 4.3.19 Pumppukäyrän tiedot 4.3.23 Virtaaman arviointi 4.3.20 Ohjauslähde 4.3.22 Kiinteä imupaine 4.3.23 Virtaaman arviointi 4.3.24 Alennettu käyttö 4.4 Valvontatoiminnot 4.4.1 Kuivakäyntisuojaus 4.4.1.1 Paine-/tasokytkin 4.4.1.2 Mittaus, tulopaine 4.4.1.3 Mittaus, säiliön taso 4.4.2 Min. paine 4.4.3 Maks. paine 4.4.4 Ulkoinen vika 4.4.5 Raja 1 ylittynyt 4.4.6 Raja 2 ylittynyt 4.4.7 Pumput toiminta-alueen ulkopuolella 4.4.8 Paineenalennus 4.4.9 Tallenna arvot lokiin 4.4.10 Vika, ensisijainen anturi 4.5 Toiminnot, CU 352 Vaihda kieli huoltokieleen (englanti) Suorita ohjattu toiminto uudelleen 4.5.1 Näyttökieli 4.5.2 Yksiköt 4.5.2.1 Paine 4.5.2.2 Paine-ero 4.5.2.3 Nostokorkeus 4.5.2.4 Taso 4.5.2.8 Lämpötila 4.5.3 Päiväys ja aika 4.5.2.5 Virtaama 4.5.2.9 Teho 4.5.4 Salasana 4.5.2.6 Tilavuus 4.5.2.10 Energia 4.5.5 Ethernet 4.5.2.7 Ominaisenergia 4.5.6 GENIbus-numero 4.5.9 Ohjelmiston tila 11

Suomi (FI) 8.2 Yleiskuvaus Kappale Näyttö ja näytön numero Katso sivu 8.4 Tila (1) 14 8.4.1 Nykyiset hälytykset (3.1) 14 8.4.2 Järjestelmä (1.2) 15 8.4.3 Käyttötapa (1.2.1) 15 8.4.4 Asetuspiste (1.2.2) 16 8.4.5 Asetuspisteen vaikutus (1.2.3) 16 8.4.6 Mitatut arvot (1.2.4) 16 8.4.7 Analogiset tulot (1.2.5) 16 8.4.8 Lokin kuvaaja (1.2.6) 17 8.4.9 Akun tila (1.2.7) 17 8.4.10 Pumppu 1-6, Ohjaava pumppu, Varapumppu (1.3-1.10) 17 8.5 Käyttö (2) 18 8.5.1 Käyttö (2) 18 8.5.2 Järjestelmän käyttötapa (2.1.1) 18 8.5.3 Säätötapa (2.1.2) 19 8.5.4 Vaihtoeht. asetuspisteet (2.1.3) 21 8.5.5 Yksittäisen pumpun ohjaus (2.1.4) 21 8.5.6 Pumppu 1-6 (2.1.4.1-2.1.4.6) 22 8.5.7 Ohjaavan pumpun ohjaus (2.1.4.7) 22 8.5.8 Käyttömuoto, varapumppu (2.1.4.8) 23 8.6 Hälytys (3) 24 8.6.1 Hälytystila (3) 24 8.6.2 Nykyiset hälytykset (3.1) 25 8.6.3 Hälytysloki (3.2) 25 8.6.4 Huollon yhteystiedot (3.3) 25 8.7 Asetukset (4) 26 8.7.1 Ensisijainen säädin (4.1) 26 8.7.2 PI-säädin (4.1.1) 27 8.7.3 Vaihtoehtoiset asetuspisteet (4.1.2) 27 8.7.4 Vaihtoehtoiset asetuspisteet 2-7 (4.1.2.1-4.1.2.7) 28 8.7.5 Ulkoisen asetuspisteen vaikutus (4.1.3) 28 8.7.6 Vaikuttavan toiminnon asettaminen (4.1.3.2) 29 8.7.7 Ensisijainen anturi (4.1.4) 29 8.7.8 Kello-ohjelma (4.1.6) 30 8.7.9 Suhteellinen paine (4.1.7) 30 8.7.10 S-järjestelmän konfigurointi (4.1.8) 31 8.7.11 Asetuspist. ramppi (4.1.9) 31 8.7.12 Pumpun kaskadiohjaus (4.2) 31 8.7.13 Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen (4.2.1) 32 8.7.14 Käynnistyksiä/tunti enintään (4.2.1) 32 8.7.15 Valmiustilassa olevat pumput (4.2.3) 33 8.7.16 Pakollinen pumpunvaihto (4.2.4) 33 8.7.17 Testikäyttö (4.2.5) 34 8.7.18 Pumpun pysäytysyritys (4.2.7) 34 8.7.19 Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus (4.2.8) 35 8.7.20 Min. tuotto (4.2.9) 35 8.7.21 Pumpun käynnistysajan kompensointi (4.2.10) 36 8.7.22 Toissijaiset toiminnot (4.3) 36 8.7.23 Pysäytystoiminto (4.3.1) 37 8.7.24 Pehmeä paineenkehitys (4.3.3) 39 8.7.25 Hätäkäyttö (4.3.5) 39 8.7.26 Digitaaliset tulot (4.3.7) 40 8.7.27 Digitaalisten tulojen toiminnot (4.3.7.1) 40 8.7.28 Analogiset tulot (4.3.8) 41 8.7.29 Analogiset tulot (4.3.8.1-4.3.8.7) 41 8.7.30 Analogiset tulot ja mitattu arvo (4.3.8.1.1-4.3.8.7.1) 42 12

Kappale Näyttö ja näytön numero Katso sivu 8.7.31 Digitaaliset lähdöt (4.3.9) 42 8.7.32 Digitaalisten lähtöjen toiminto (4.3.9.1-4.3.9.16) 43 8.7.33 Analogiset lähdöt (4.3.10) 43 8.7.34 Lähtösignaali (4.3.10.1-4.3.10.3) 44 8.7.35 Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) 44 8.7.36 Min. käyttö (4.3.14.1) 45 8.7.37 Maks. käyttö (4.3.14.2) 45 8.7.38 Käyttäjän määrittelemä käyttö (4.3.14.3) 46 8.7.39 Pumppukäyrän tiedot (4.3.19) 46 8.7.40 Ohjauslähde (4.3.20) 48 8.7.41 Kiinteä imupaine (4.3.22) 48 8.7.42 Virtaaman arviointi (4.3.23) 49 8.7.43 Alennettu käyttö (4.3.24) 49 8.7.44 Valvontatoiminnot (4.4) 50 8.7.45 Kuivakäyntisuojaus (4.4.1) 50 8.7.46 Paine-/tasokytkin (4.4.1.1) 51 8.7.47 Mittaus, tulopaine (4.4.1.2) 51 8.7.48 Mittaus, säiliön taso (4.4.1.3) 52 8.7.49 Min. paine (4.4.2) 52 8.7.50 Maks. paine (4.4.3) 53 8.7.51 Ulkoinen vika (4.4.4) 53 8.7.52 Raja 1 ylittynyt (4.4.5-4.4.6) 54 8.7.53 Pumput toiminta-alueen ulkopuolella (4.4.7) 55 8.7.54 Paineenalennus (4.4.8) 55 8.7.55 Tallenna arvot lokiin (4.4.9) 56 8.7.56 Vika, ensisijainen anturi (4.4.10) 56 8.7.57 Toiminnot, CU 352 (4.5) 57 8.7.58 Näyttökieli (4.5.1) 57 8.7.59 Yksiköt (4.5.2) 58 8.7.60 Päiväys ja aika (4.5.3) 59 8.7.61 Salasana (4.5.4) 59 8.7.62 Ethernet (4.5.5) 60 8.7.63 GENIbus-numero (4.5.6) 60 8.7.64 Ohjelmiston tila (4.5.9) 60 Suomi (FI) 13

Suomi (FI) 8.3 Toimintojen kuvaus Toimintojen kuvaus perustuu CU 352 -ohjausyksikön neljään päävalikkoon: Tila Käyttö Hälytys Asetukset. Ellei toisin ole mainittu, toimintoja käytetään kaikissa ohjausversioissa. 8.4 Tila (1) Ensimmäinen näyttö on kuvattu alla. Tämä näyttö tulee näkyviin kytkettäessä virta ja se palaa näkyviin, jos ohjauspaneelin painikkeita ei käytetä 15 minuuttiin. E I C D Kuva 9 Tila Tässä valikossa ei voi tehdä asetuksia. Ohjausparametrin voimassa oleva arvo (prosessiarvo, PV), yleensä lähtöpaine, näkyy näytön oikeassa yläkulmassa (G) yhdessä valitun asetuspisteen (SP) (H) kanssa. Näytön yläosa (A) sisältää graafisen kuvauksen pumppujärjestelmästä. Valitut mittausparametrit näytetään yhdessä anturisymbolin ja hetkellisen arvon kanssa. MPC-E-järjestelmissä, joissa paine-ero pumppujen yli ja pumppukäyrän tiedot tunnetaan, näytöllä on arvioitu virtaama, kun virtaama ja pumppujen nopeus ovat alueella, jolla virtaaman arvioiminen on mahdollista. : Ilmaisee, että virtaama on arvioitu arvo. A B F G H Näytön alaosassa (B) näytetään seuraavat tiedot: viimeisin aktiivinen hälytys (jos on), vian syy ja suluissa vikakoodi järjestelmän tila, valittu käyttömuoto ja ohjauslähde pumpun tila ja valittu käyttömuoto. Vian ilmetessä rivillä (C) näkyy varoitussymboli tai hälytyssymboli yhdessä vian syyn ja vikakoodin kanssa, esimerkiksi "Ylilämpötila (64)". Jos vika liittyy yhteen pumpuista, symboli tai näkyy myös kyseisen pumpun tilarivin (D) edessä. Samaan aikaan pumpun tilailmaisin (E) vaihtaa väriä joko keltaiseksi tai punaiseksi alla olevan taulukon mukaisesti. Symboli tai näkyy näytön otsikkorivin (F) oikeassa reunassa. Tämä symboli näytetään kaikkien näyttöjen otsikkorivillä niin kauan kuin vika on voimassa. Valikkorivin avaamiseksi valitse rivi painikkeella [ ] tai [ ] ja paina [ok]. Näyttö mahdollistaa tilanäyttöjen avaamisen seuraavien tietojen näyttämiseksi: nykyiset hälytykset järjestelmän tila jokaisen pumpun tila. Pumpun tilan kuvaus Pumpun tilan ilmaisin Pyörivä, vihreä Palaa vihreänä Pyörivä, keltainen Palaa keltaisena Palaa punaisena 8.4.1 Nykyiset hälytykset (3.1) Pumppu käy. Pumppu valmis (ei käynnissä). Varoitus. Pumppu käy. Varoitus. Pumppu valmis (ei käynnissä). Hälytys. Pumppu pysäytetty. Arvioitu virtaama voi poiketa mitatusta arvosta. Näytön keskellä oleva informaatiokenttä (I) tulee näkyviin, jos jokin seuraavista tilanteista ilmenee: Rajoitettu käyttö varapumpun takia Suhteellisen paineen vaikutus aktiivinen Ulk.asetuspist. vaikutus aktiivinen Vaihtoehtoinen asetuspiste aktiivinen Pienen virtauksen tehostin aktiivinen Paineenalennus aktiivinen Kello-ohjelma aktiivinen Kauko-ohjattu Ethernetin kautta Kauko-ohjattu GENI (RS-485) kautta Rajoitettu alennetun käytön takia Pysähtynyt pienen virtaaman takia. Kuva 10 Nykyiset hälytykset Tämä näyttö kertoo aktiiviset kuittaamattomat hälytykset ja varoitukset. Katso lisätietoja kappaleista 8.6.2 Nykyiset hälytykset (3.1) ja 8.6.3 Hälytysloki (3.2). 14

8.4.2 Järjestelmä (1.2) Kuva 11 Järjestelmä Tämä näyttö kertoo järjestelmän toimintatilan. Voit valita näytöltä haluamasi alinäytön lähempää tarkastelua varten. Näyttö mahdollistaa näyttöjen avaamisen seuraavien tietojen näyttämiseksi: Käyttötapa Asetuspiste Asetuspisteen vaikutus Mitatut arvot Analogiset tulot Lokin kuvaaja Akun tila. 8.4.3 Käyttötapa (1.2.1) Tämä näyttö kertoo järjestelmän käyttömuodon sekä mistä sitä ohjataan. Käyttömuodot Järjestelmällä on kuusi käyttömuotoa: 1. Normaali Pumput mukauttavat tuottonsa kulutuksen mukaan. 2. Maks. Pumput käyvät jatkuvasti suurella nopeudella. Normaalisti kaikki pumput käyvät maksiminopeudella. 3. Käytt. oma Pumput käyvät käyttäjän määrittelemällä vakionopeudella. Yleensä se on nopeus "Maks." ja "Min." nopeuden välillä. 4. Min. Pumput käyvät jatkuvasti hitaalla nopeudella. Normaalisti yksi pumppu käy 70 % nopeudella. 5. Seis Kaikki pumput on pysäytetty. 6. Hätäkäyttö Pumput käyvät näytöltä Hätäkäyttö (4.3.5) tehdyn asetuksen mukaisesti. Näitä käyttömuotoja varten tarvittava nopeus voidaan asettaa valikosta "Asetukset": Maks. Min. Käyttäjän oma Hätäkäyttö. Katso kappaleet 8.7.35 Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) ja 8.7.25 Hätäkäyttö (4.3.5). Valittua käyttömuotoa voidaan ohjata neljästä eri lähteestä: vika ulkoinen signaali CU 352 väylä. Ohjauslähde Järjestelmää voidaan ohjata ulkoisen väylän kautta (lisävaruste). Tällöin asetuspiste ja käyttömuoto on asetettava väylän kautta. "Asetukset"-valikosta voidaan valita ohjauslähteeksi joko CU 352 tai ulkoinen väylä. Valittu ohjauslähde näkyy näytöllä "Käyttötapa". Suomi (FI) Kuva 12 Käyttötapa 15

Suomi (FI) 8.4.4 Asetuspiste (1.2.2) 8.4.6 Mitatut arvot (1.2.4) Kuva 13 Asetuspiste Tämä näyttö näyttää valitun asetuspisteen ja onko se asetettu CU 352:n vai ulkoisen väylän kautta. Näyttö kertoo myös seitsemän mahdollista CU 352:sta asetettavaa asetuspistettä (suljetulle ja avoimelle säädölle). Samalla näytetään valittu asetuspiste. Koska tämä on tilanäyttö, asetuksia ei voida tehdä. Asetuspisteitä voidaan muuttaa "Käyttö"- tai "Asetukset"-valikosta. Katso kappale 8.7.3 Vaihtoehtoiset asetuspisteet (4.1.2). 8.4.5 Asetuspisteen vaikutus (1.2.3) Kuva 15 Mitatut arvot Näyttö kertoo kaikkien mitattujen ja laskettujen parametrien yleisen tilan. Virtausmittarilla varustetuissa MPC-E-järjestelmissä ominaisenergia näytetään keskiarvona ja todellisena arvona (viimeisen minuutin keskiarvo). Keskiarvo perustuu kumulatiiviseen virtaukseen, joka näytetään kokonaistilavuutena. Kokonaistilavuus ja ominaisenergian keskiarvo voidaan nollata tältä näytöltä. Rivit "Tehonkulutus" ja "Energiankulutus" näytetään vain MPC-E/-EC järjestelmissä. 8.4.7 Analogiset tulot (1.2.5) Kuva 14 Asetuspisteen vaikutus Valittuun asetuspisteeseen voidaan vaikuttaa parametreilla. Parametrit esitetään prosenttiarvoina 0-100 % tai paineena (bar). Ne voivat ainoastaan alentaa asetuspistettä, koska niiden vaikutus prosentteina jaettuna 100:lla kerrotaan valitulla asetuspisteellä: Todellinen asetuspiste (SP) = valittu asetuspiste x vaikutus (1) x vaikutus (2) x... Näyttö näyttää valittuun asetuspisteeseen vaikuttavat parametrit ja niiden vaikutuksen prosentteina tai lukuarvona. Osa mahdollisista parametreista voidaan asettaa näytöltä Ulkoisen asetuspisteen vaikutus (4.1.3). Parametrille "Pienen virtauksen tehostin" asetetaan käyntiin/seis-kaista prosentteina asetetusta asetuspisteestä näytöltä Pysäytystoiminto (4.3.1). Parametri asetetaan prosenttiarvona näytöltä Suhteellinen paine (4.1.7). Lopuksi näytetään saatu lopullinen asetuspiste (SP). Kuva 16 Analogiset tulot Tämä näyttö näyttää yhteenvedon analogisista tuloista ja jokaisen tulon mitatuista arvoista. Katso kappaleet 8.7.28 Analogiset tulot (4.3.8), 8.7.29 Analogiset tulot (4.3.8.1-4.3.8.7) ja 8.7.30 Analogiset tulot ja mitattu arvo (4.3.8.1.1-4.3.8.7.1). 16

8.4.8 Lokin kuvaaja (1.2.6) 8.4.10 Pumppu 1-6, Ohjaava pumppu, Varapumppu (1.3-1.10) Suomi (FI) Kuva 17 Lokin kuvaaja Tällä näytöllä voidaan nähdä ohjaimeen tallennetut lokitiedot. Valitse lokin arvot näytöltä Tallenna arvot lokiin (4.4.9). On mahdollista näyttää erilaisia arvoja ja muuttaa aika-asteikkoa. Tila > Järjestelmä > Lokin kuvaaja 1. Asetus prosentteina: Zoomaus alkaa Zoomaus päättyy 2. Valitse näytettävät arvot. 8.4.9 Akun tila (1.2.7) Kuva 18 Akun tila Tässä voit nähdä varakäyntiakun tilan, jos asennettuna. Kuva 19 Pumppu 1 Tämä näyttö kertoo yksittäisten pumppujen toimintatilan. Vara- ja pilot-pumppujen näytöt tulevat näkyviin vain asennetuille pumpuille. Pumpuilla voi olla eri käyttömuotoja: Autom. Yhdessä muiden automaattikäytöllä olevien pumppujen kanssa pumppua ohjaa PI-säädin, mikä varmistaa järjestelmän tarvittavan tuoton. Manuaalinen Pumppua ei ohjata PI-säätimellä. Käsiohjauksessa pumpun käyttömuoto voi olla jokin seuraavista: Maks. Pumppu käy asetetulla maksiminopeudella. (Tämä käyttömuoto voidaan valita vain säätyvänopeuksisille pumpuille.) Normaali Pumppu käy asetetulla nopeudella. Min. Pumppu käy asetetulla miniminopeudella. (Tämä käyttömuoto voidaan valita vain säätyvänopeuksisille pumpuille.) Seis Pumppu on pakotettu pysähtymään. Käyttömuotoa koskevien tietojen lisäksi tilanäytöltä voidaan lukea monia parametreja, esimerkiksi: nykyinen käyttömuoto ohjauslähde nopeus (verkkokäyttöisissä pumpuissa näytetään vain 0 tai 100 %) teho (vain MPC-E/-EC) energiankulutus (vain MPC-E/-EC) käyttötunnit. 17

Suomi (FI) 8.5 Käyttö (2) Tässä valikossa voit asettaa perusparametrit, kuten asetuspiste, käyttömuoto, säätömuoto ja pumppujen yksittäisohjaus. 8.5.1 Käyttö (2) A B Valitse jokin seuraavista asetuksista: Järjestelmän käyttötapa (katso kappale 8.5.2 Järjestelmän käyttötapa (2.1.1)). Säätötapa (katso kappale 8.5.3 Säätötapa (2.1.2)). Vaihtoeht. asetuspisteet (katso kappale 8.5.4 Vaihtoeht. asetuspisteet (2.1.3)). Yksittäisen pumpun ohjaus (katso kappale 8.5.6 Pumppu 1-6 (2.1.4.1-2.1.4.6)). Asetuspiste on kullekin yksittäiselle järjestelmälle sopiva arvo. ta on voitu muuttaa käyttöönottovalikosta. 8.5.2 Järjestelmän käyttötapa (2.1.1) C Kuva 20 Käyttö Pylväs kertoo asetusalueen. Suljetussa säädössä se vastaa ensisijaisen anturin mittausaluetta, joka on tässä 0-16 bar. Avoimessa säädössä asetusalue on 0-100 %. Pylvään vasemmalla puolella näytetään valittu asetuspiste 1 (A), ts. näytöltä asetettu arvo. Pylvään oikealla puolella näytetään nykyinen asetuspiste (B), ts. PI-säätimen referenssitasona käytettävä asetuspiste. Jos mitään ulkoista vaikutusta asetuspisteeseen ei ole valittu, molemmat arvot ovat samat. Mitattu arvo (lähtöpaine) näkyy pylvään harmaana osana (C). Katso kappaleet 8.7.5 Ulkoisen asetuspisteen vaikutus (4.1.3) ja 8.7.6 Vaikuttavan toiminnon asettaminen (4.1.3.2). Näytön alareunassa on valikkorivi asetuspisteen 1 asettamiseksi ja käyttömuodon valitsemiseksi, mukaan lukien käyttömuodot "Normaali" ja "Seis". Lisäksi on mahdollista valita muita asetuksia: järjestelmän käyttömuoto, säätömuoto, asetuspisteet suljetulle ja avoimelle säädölle sekä pumppujen yksittäisohjaus. Asetuspiste: Suljettu säätö: Ensisijaisen anturin mittausalue Avoin säätö: 0-100 % Asetuspiste Käyttö > Aseta asetuspiste 1, avoin piiri / Aseta asetuspiste 1, suljettu piiri. Aseta arvo. Käyttötapa Käyttö Select: Normaali / Seis. Lisäasetukset Käyttö > Lisäasetukset. Kuva 21 Järjestelmän käyttötapa Järjestelmä voidaan asettaa kuudelle eri käyttömuodolle. Tyypillinen asetus on "Normaali". Katso kappale 8.4.3 Käyttötapa (1.2.1). Nopeus näissä käyttömuodoissa voidaan asettaa tässä valikossa: Maks. Min. Käytt. oma Hätätilanne. Normaali Maks. Min. Käytt. oma Seis Hätätilanne. Käyttö > Lisäasetukset > Järjestelmän käyttötapa > Käyttötapa. Valitse haluamasi rivi näytön alareunasta nopeuden asettamiseksi minimi-, maksimi-, käyttäjän määrittelemälle tai hätäkäytölle. Katso kappaleet 8.7.35 Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) ja 8.7.25 Hätäkäyttö (4.3.5). Normaali. 18

8.5.3 Säätötapa (2.1.2) Avoin piiri Avoimessa säädössä pumput käyvät vakionopeudella. Pumppujen nopeus lasketaan käyttäjän asettaman arvon perusteella (0-100 %). Pumpun nopeus on verrannollinen virtaamaan. Avointa säätöä käytetään yleensä kun järjestelmää ohjaa ulkoinen säädin, joka säätää tuottoa ulkoisella signaalilla. Ulkoinen säädin voi olla esimerkiksi MPC-järjestelmään yhdistetty kiinteistöautomaatiojärjestelmä. Tällöin MPC toimii kuten toimilaite. Katso kuvat 25 ja 26. Suomi (FI) Kuva 22 Säätötapa Valittavana on kaksi säätömuotoa, suljettu ja avoin säätö. Suljettu piiri Tyypillinen säätömuoto on suljettu säätö, missä sisäinen PI-säädin varmistaa, että järjestelmä saavuttaa ja ylläpitää valitun asetuspisteen. Toiminta perustuu suljetulle säädölle asetettuun asetuspisteeseen. Katso kuvat 23 ja 24. Kuva 25 Paineenkorotusjärjestelmä ulkoisella säätimellä (avoin säätö) Virtaama [m 3 /h] TM03 2232 3905 Kuva 23 Paineenkorotusjärjestelmän säätö sisäisellä PI-säätimellä (suljettu säätö) P [bar] TM03 2231 3905 0 5 Kuva 26 Avoimen säädön säätökäyrä Virtaama [m 3 /h] 100 Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä TM03 2391 3607 Asetuspiste Kuva 24 Suljetun säädön säätökäyrä Aika [s] Käyttö > Lisäasetukset > Säätötapa > Suljettu piiri. Aseta asetuspiste. Katso kappaleet 8.5.4 Vaihtoeht. asetuspisteet (2.1.3) ja 8.5.1 Käyttö (2). TM03 2390 4105 75 50 25 5 50 70.7 86.6 100 Virtaama Pumppu 1 Pumppu 2 Pumppu 3 Pumppu 4 Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä Kuva 27 MPC-E-järjestelmän säätökäyrä avoimessa säädössä TM03 9977 4807 19

Suomi (FI) Virtaama [m 3 /h] 100 75 50 25 5 50 70.7 86.6 100 Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä Kuva 28 MPC-F-järjestelmän säätökäyrä avoimessa säädössä Virtaama [m 3 /h] 100 75 50 25 5 50 70.7 86.6 100 Virtaama Pumppu 1 Pumppu 2 Pumppu 3 Pumppu 4 Virtaama Pumppu 1 Pumppu 2 Pumppu 3 Pumppu 4 Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä Kuva 29 MPC-S-järjestelmän säätökäyrä avoimessa säädössä Seuraavat asetukset on tehtävä käytettäessä avointa säätöä: Avoin piiri Aseta asetuspiste 1, avoin piiri Ulkoisen asetuspisteen vaikutus Normaali. TM03 9975 4807 TM03 9974 4807 Toimi seuraavasti asettaaksesi ulkoisen ohjauslähteen ohjaamaan järjestelmää: Käyttö > Lisäasetukset > Säätötapa. Valitse: Avoin piiri. Valitse: Seis 1. x 2. 2. Aseta 100 %: Aseta asetuspiste 1, avoin piiri. 3. Asetukset > Ensisijainen säädin > Ulkoisen asetuspisteen vaikutus > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. 4. Valitse analoginen tulo ja alue. 5. Valitse: Mitatun tulon arvo. Näyttö 4.3.8.1.1 tulee näkyviin. Valitse: 0-100 % signaali. 6.. 7. Aseta anturin minimi- ja maksimiarvo. 8. x 2. 9. Valitse: Tuloarvoon vaikuttaa 0-100 % signaali. 10.. 11. Valitse: Aseta vaikuttava toiminto. (Katso myös kappale 8.7.6 Vaikuttavan toiminnon asettaminen (4.1.3.2).) 12. Aseta pisteiden lukumäärä. 13. Aseta: Ulkoinen tuloarvo. (Piste 1.) 14. Aseta prosentteina: Alenna asetuspiste arvoon. (Piste 1.) 15. Toista vaiheet 13 ja 14 kaikille valituille pisteille. 16.. 17. Aseta sekunteina: Suodatusaika. 18. Valitse: Aktivoitu. 19. x 2. 20. Valitse: Käyttö Normaali. Ulkoinen säädin voi nyt ohjata paineenkorotusjärjestelmää. Suljettu säätö. 20

8.5.4 Vaihtoeht. asetuspisteet (2.1.3) 8.5.5 Yksittäisen pumpun ohjaus (2.1.4) Suomi (FI) Kuva 30 Vaihtoeht. asetuspisteet Ensisijaisen asetuspisteen 1 lisäksi (näkyy "Käyttö"-valikon näytöllä 2) suljetulle säädölle voidaan valita kuusi vaihtoehtoista asetuspistettä. Lisäksi avoimelle säädölle voidaan asettaa seitsemän asetuspistettä. On mahdollista aktivoida jokin vaihtoehtoisista asetuspisteistä ulkoisten koskettimien avulla. Katso kappaleet 8.7.3 Vaihtoehtoiset asetuspisteet (4.1.2) ja 8.7.4 Vaihtoehtoiset asetuspisteet 2-7 (4.1.2.1-4.1.2.7). Asetuspisteiden asetusalue suljetussa säädössä riippuu ensisijaisen anturin mittausalueesta. Katso kappale 8.7.7 Ensisijainen anturi (4.1.4). Avoimessa säädössä asetusalue on 0-100 %. Käyttö > Lisäasetukset > Vaihtoeht. asetuspisteet. Aseta asetuspiste. Asetuspiste 1 suljetun piirin säädölle on kyseiselle järjestelmälle sopiva arvo. Vaihtoehtoiset asetuspisteet suljetulle säädölle ovat 3 bar. Kaikki asetuspisteet avoimelle säädölle ovat 70 %. Kuva 31 Yksittäisen pumpun ohjaus Käyttömuoto voidaan vaihtaa automaattikäytöltä jollekin manuaalisista käyttömuodoista. Autom. PI-säädin ohjaa pumppuja ja varmistaa, että järjestelmä tuottaa tarvittavan virtaaman. Manuaalinen Pumppua ei ohjata PI-säätimellä, vaan se on asetettu jollekin seuraavista manuaalisista käyttömuodoista: Maks. Pumppu käy asetetulla maksiminopeudella. (Tämä käyttömuoto voidaan valita vain säätyvänopeuksisille pumpuille.) Normaali Pumppu käy asetetulla nopeudella. Min. Pumppu käy asetetulla miniminopeudella. (Tämä käyttömuoto voidaan valita vain säätyvänopeuksisille pumpuille.) Seis Pumppu on pakotettu pysähtymään. Manuaalisella käytöllä olevat pumput eivät osallistu pumppujen normaaliin kaskadi- ja nopeudensäätöön. Käsiohjatut pumput ovat "häiriö" järjestelmän normaalille toiminnalle. Jos yksi tai useampia pumppuja on käsiohjauksessa, järjestelmä ei välttämättä pysty tuottamaan asetettua virtaamaa. Tälle toiminnolle on kaksi näyttöä. Ensimmäiseltä näytöltä valitaan asetettava pumppu ja seuraavalta näytöltä käyttömuoto. Kaikki pumput voidaan valita. Käyttö > Lisäasetukset > Yksittäisen pumpun ohjaus. 21

Suomi (FI) 8.5.6 Pumppu 1-6 (2.1.4.1-2.1.4.6) 8.5.7 Ohjaavan pumpun ohjaus (2.1.4.7) Kuva 32 Pumppu 1-6 Tämä näyttö näyttää yksittäiset pumput ja siitä voidaan asettaa pumpun käyttömuoto. Manuaalisesti käytettävälle pumpulle voidaan valita "Autom." tai "Manuaalinen" sekä käyttömuoto - "Maks.", "Normaali", "Min." tai "Seis". Verkkokäyttöisille pumpuille voidaan valita vain "Normaali" tai "Seis". Käyttö > Lisäasetukset > Yksittäisen pumpun ohjaus. 1. Valitse pumppu. 2. Valitse nollaus: Autom. / Manuaalinen. 3. Manuaalinen: Valitse käyttömuoto. Normaali: Aseta asetuspiste. Autom. Kuva 33 Ohjaavan pumpun ohjaus Tämä näyttö näkyy vain järjestelmissä, joihin on konfiguroitu pilot-pumppu. On mahdollista asettaa pilot-pumpulle käyttömuoto ja asetuspiste. Autom. On mahdollista valita, käytetäänkö pilot-pumppua varapumppuna. Jos pilot-pumppu valitaan varapumpuksi, se käynnistyy jos pääpumput käyvät 100 % nopeudella eikä asetuspistettä silti pystytä saavuttamaan tai ylläpitämään. Pilot-pumpun asetuspiste voi olla joko sama arvo kuin pääpumpuissa, valinnalla "Käytä järj. asetuspistettä", tai jokin muu arvo. Manuaalinen Maks., Normaali, Min., Seis. Käyttö > Lisäasetukset > Yksittäisen pumpun ohjaus > Ohjaava pumppu. Valitse nollaus: Autom. / Manuaalinen. Autom. 1. Valitse, jos pumppua käytetään myös varapumppuna (mahdollista vain, jos järjestelmässä ei vielä ole varapumppua). 2. Valitse "Käytä järj. asetuspistettä" tai syötä asetuspiste. Manuaalinen 1. Valitse käyttömuoto. 2. Normaali: Aseta asetuspiste. Autom. Käytä järj. asetuspistettä. 22

8.5.8 Käyttömuoto, varapumppu (2.1.4.8) Suomi (FI) Kuva 34 Käyttömuoto, varapumppu Tämä näyttö näkyy vain järjestelmissä, joissa on varapumppu. On mahdollista asettaa pumpulle käyttömuoto, käynnistysviive ja pysäytysraja. Toiminto on käytettävissä vain paineenkorotussovelluksissa. Autom. On mahdollista asettaa käynnistysviive. Varapumppu käynnistyy asetetun viiveen jälkeen, jos pääpumput käyvät 100 % nopeudella eikä asetuspistettä pystytä ylläpitämään. Varapumpulle voidaan valita kaksi pysäytysparametria: Maks. paineraja Varapumppu pysäytetään, jos paine ylittää asetetun rajan. Pysäytettyjen pääpumppujen määrä Varapumppu pysäytetään, kun asetettu määrä pääpumppuja on pysähtynyt. Manuaalinen Maks., Min., Normaali, Seis. Käyttö > Yksittäisen pumpun ohjaus. 1. Valitse varapumppu. 2. Valitse: Autom. / Manuaalinen. Autom. 1. Aseta: Käynn. viive Pysäytysehdot. Manuaalinen 1. Valitse käyttömuoto. 2. Aseta asetuspiste, jos valitset "Normaali". Käynnistysviive (autom.): 2 minuuttia. Pysäytysraja: 5 bar. 23

8.6 Hälytys (3) Suomi (FI) Tämä valikko näyttää yhteenvedon hälytyksistä ja varoituksista. Hälytykset on mahdollista kuitata. 8.6.1 Hälytystila (3) Vika Varoitus ( ) Hälytys ( ) Käyttömuoto vaihtuu tilaan Hälytyksen kuittaaminen Uudelleenkäynnistys Asetus "Asetukset"-valikosta Hälytyskoodi Vesipula Man/ autom. X 206 Vesipula Seis Man/ autom. X 214 Paine korkea Seis Man/ autom. X 210 Paine matala Seis Man/ autom. Man/ autom. X 211 Kuva 35 Hälytystila Vika järjestelmässä tai jossakin valvotussa komponentissa voi aiheuttaa hälytyksen tai varoituksen. Hälytyksen/varoituksen signaalireleen kautta tuleva vikasignaali aiheuttaa CU 352:ssa vikasignaalin sekä punaisen merkkivalon syttymisen, mutta saattaa myös muuttaa käyttömuotoa, esimerkiksi tilasta "Normaali" tilaan "Seis". Varoitus aiheuttaa vain vikailmaisun. Taulukko esittää vian mahdolliset syyt ja vikakoodin numeron, sekä onko kyseessä hälytys vai varoitus. Se kertoo myös, mihin käyttömuotoon järjestelmä siirtyy hälytyksen ilmetessä, ja tapahtuuko järjestelmän uudelleenkäynnistys ja hälytyksen kuittaus manuaalisesti vai automaattisesti. Lisäksi taulukosta ilmenee, että reagointi joihinkin vian syihin voidaan määrittää "Asetukset"-valikosta. Katso kappaleet 8.7.24 Pehmeä paineenkehitys (4.3.3) ja 8.7.44 Valvontatoiminnot (4.4) - 8.7.54 Paineenalennus (4.4.8). Paineenalennus Autom. X 219 Hälytys, kaikki pumput Seis Autom. 203 Ulkoinen vika Seis Man/ autom. Man/ autom. X 3 Erilaiset anturisignaalit Autom. 204 Vika, ensisijainen anturi Seis Autom. 89 Vika, anturi Autom. 88 Tiedonsiirtovika Autom. 10 Vaihevika Autom. 2 Alijännite, pumppu Autom. 7, 40, 42, 73 Ylijännite, pumppu Autom. 32 Ylikuormitus, pumppu Moottorin lämpötila liian korkea Autom. Autom. 48, 50, 51, 54 64, 65, 67, 70 Muu vika, pumppu Autom. 76, 83 Sisäinen vika, CU 352 Autom. Sisäinen vika, IO 351 Seis Autom. Taajuusmuuttaja ei valmis Vika, Ethernet Autom. Raja 1 ylittynyt Raja 2 ylittynyt Paineennousuvika Pumput toiminta-alueen ulkopuolella 83, 157 72, 83, 157 Autom. 213 Man/ autom. Man/ autom. Man/ autom. Man/ autom. 231, 232 X 190 X 191 X 215 X 208 Vika, pilot-pumppu Autom. 216 24

8.6.2 Nykyiset hälytykset (3.1) 8.6.3 Hälytysloki (3.2) Hälytyslokiin mahtuu enintään 24 varoitusta ja hälytystä. Suomi (FI) Kuva 36 Nykyiset hälytykset Tässä alivalikossa näkyvät: Varoitukset, jotka aiheutuvat edelleen päällä olevista vioista. Poistuneiden vikojen aiheuttamat varoitukset, mutta varoitus vaatii manuaalisen kuittauksen. Hälytykset, jotka johtuvat edelleen päällä olevista vioista. Poistuneiden vikojen aiheuttamat hälytykset, mutta hälytys vaatii manuaalisen kuittauksen. Kaikki automaattisesti kuitattavat varoitukset ja hälytykset poistuvat valikosta automaattisesti, kun vika on poistunut. Manuaalista kuittausta vaativat hälytykset voidaan kuitata tällä näytöllä painamalla [ok]. Hälytystä ei voi kuitata ennen kuin vika on poistunut. Jokaiselle varoitukselle tai hälytykselle näytetään seuraavaa: Onko kyseessä varoitus vai hälytys. Missä vika ilmeni: Järjestelmä, Pumppu 1, Pumppu 2,... Tuloliitäntöihin liittyvissä vioissa näytetään tuloliitäntä. Vian syy ja suluissa hälytyskoodi, esim. "Vesipula (214)". Milloin vika ilmeni: Päivämäärä ja kellonaika. Milloin vika poistui: Päivämäärä ja kellonaika. Jos vika on edelleen olemassa, päiväyksen ja ajan tilalla näkyy --...--. Viimeisin varoitus/hälytys näytetään näytön yläreunassa. Kuva 37 Hälytysloki Tässä näytetään varoitukset ja hälytykset. Jokaiselle varoitukselle tai hälytykselle näytetään seuraavaa: Onko kyseessä varoitus vai hälytys. Missä vika ilmeni. Järjestelmä, Pumppu 1, Pumppu 2,... Tuloliitäntöihin liittyvissä vioissa näytetään tuloliitäntä. Vian syy ja suluissa hälytyskoodi, esim. "Vesipula (214)". Milloin vika ilmeni: Päivämäärä ja kellonaika. Milloin vika poistui: Päivämäärä ja kellonaika. Jos vika on edelleen olemassa, päiväyksen ja ajan tilalla näkyy --...--. Viimeisin varoitus/hälytys näytetään näytön yläreunassa. 8.6.4 Huollon yhteystiedot (3.3) Kuva 38 Huollon yhteystiedot Tämä näyttö sisältää asentajan tiedot, jos ne syötettiin käyttöönoton yhteydessä. 25