Hallitus 7.3.2019 Kevätkokous??.4.2018 TOIMINTAKERTOMUS 2018 I samma båt-samassa veneessä rf ry Toiminta-alue (maaseutuohjelma) Kustavi, Kemiönsaari, Parainen Asukasluku c. 23 500 Pinta-ala c. 1735 km 2 Toiminta-alue (kalatalousohjelma) Kustavi, Taivassalo, Vehmaa, Mynämäki, Masku, Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Parainen, Paimio, Sauvo, Kemiönsaari, Salo Asukasluku c. 370 000 Pinta-ala c. 6089 km 2 Yhteystiedot I samma båt samassa veneessä rf ry 21600 PARAINEN s-posti: etunimi.sukunimi@sameboat.fi
TOIMINTAKERTOMUS 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 2. Hallinto 2.1. Hallitus 2.2. Hallituksen työryhmä 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja rahaliikenne 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset 2.5. Henkilökunta ja toimitilat 3. Toiminta 3.1. Hallinto 3.2. Hanketoiminta 3.3. Koulutus 3.4. Yhteistyö 3.5. Tiedotus ja markkinointi 3.6. Yhteydet viranomaisiin 3.7. Arviointi 3.8. Muu toiminta 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos 4.2. Hallinto 4.3. Hankerahoitus 4.4. Kuntien rahoitusosuudet (maaseutuohjelma) 4.5. Kuntien rahoitusosuudet (kalatalousohjelma) 4.6. Yhdistyksen yksityiset varat 5. Loppusanat
1. Yleistä Vuoden pääasiallisena tavoitteena oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteuttaminen eli jakaa Leader-rahoitusta omaan Skärgården - Aktivt välmående / Saaristo Aktiivista hyvinvointia strategiaan perustuviin toimenpiteisiin. Yhdistys toinen pääasiallinen tavoite oli Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän toiminnan toteuttaminen osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaa 2014 2020, oman strategian Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä / Ansvarsfullt producerad fisk från närvattnen puitteissa. Toimintasuunnitelman painopistealueet: - Ohjelmakauden 2014-2020 konkreettiset toimet sekä maaseutu- että kalatalousrahastossa (tiedotus, koulutus, hankkeiden käsittely) - Oman NuorisoLeader -toiminnan käyntiinsaattaminen - Toiminnan itsearviointi Lisätietoa hanketilastosta ja hallituksen jäsenistä löytyy Toimintaryhmän vuosiraportista MMM:lle 2018 (Liite 1). Kalatalousryhmä on myös tehnyt tarkemman omaseurannan, jonka se on lähettänyt sisään MMM:lle. 2. Hallinto 2.1. Hallitus Hallituksen kokoonpano kolmikantaperiaatteen mukaan: VAKINAINEN JÄSEN Julkisen sektorin edustajat Blomberg Teresia, Parainen Palmroos Petra (puh.), Parainen Kallonen Kalevi, Kemiönsaari Järjestöjen edustajat Rosenqvist Anna-Lisa, Taalintehdas Sihvonen Alex, Parainen Latokartano Linda, Kustavi Yksityishenkilöiden edustajat Wallentowitz-Bergqvist Sara, Nauvo Kinos Johan, Dragsfjärd Heinonen Satu, Iniö HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Bonnevier Katja, Parainen Nurmio Mats, Kemiönsaari Lindroth Kirsi, Kustavi Andersson max, Västanfjärd Jansson Micaela, Korppoo Kordelin Tapio, Kustavi Bäcklund Oliwer, Parainen Petters Marianne, Kemiö Helmiö Jami, Houtskari Hallituksen jäsenten kytkennät eri järjestöihin selvitetään heidän täyttämissään kolmikantalomakkeissa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Petra Palmroos ja varapuheenjohtajana Teresia Blomberg. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark toimi hallituksen sihteerinä. Hallitus kokoontui kaikkiaan 7 kertaa vuoden aikana: Ravintola Kamu, Parainen (8 hallituksen jäsentä/varajäsentä läsnä); Café Hallonblad, Parainen (6); Villa Lande, Kemiö (6) ; Café
Hallonblad, Parainen (7) ; Kustavin Savipaja, Kustavi (7); Café Nathali, Parainen (6); Kalatalousja ympäristöoppilaitos, Parainen (7). Vakinaiset ja varajäsenet voivat osallistua hallituksen kokouksiin samanaikaisesti. 2.2. Hallituksen työryhmä Hallituksen työryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Puheenjohtaja Petra Palmroos, varapuheenjohtaja Teresia Blomberg sekä toiminnanjohtaja Emil Oljemark. Työryhmä asetettiin ainoastaan valmistelemaan toiminnallisesti ja/tai taloudellisesti laajalti vaikuttavia asioita. Työryhmä ei kokoontunut vuoden 2018 aikana. 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja maksuliikenne Yhdistyksen tilintarkastaja (varatilintarkastaja) oli Kari Niukko (KPMG) Kirjanpidon ja palkanlaskun hoiti Rantalainen Ab/ Agneta Nordman ostopalveluna. Maksuliikenteen hoiti yhdistyksen henkilökunta Internetin välityksellä. 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset Vuoden aikana ei tapahtunut jäsenmuutoksia. Yhdistyksellä oli kaikkiaan 60 jäsentä 31.12.2018, joista 28 henkilöjäsentä, 29 järjestöjäsentä ja 3 kuntajäsentä. Kevätkokous pidettiin 23.4.2018 Villa Landessa Kemiössä. Kaikkiaan 11 henkilöä osallistui. Syyskokous pidettiin 29.11.2018 Kalatalous- ja ympäristöinstituutissa Paraisilla, kaikkiaan 8 henkilöä osallistui. Vuosikokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa 2017 valittiin kalatalouden toimintaryhmälle ohjausryhmä vuodelle 2018. Ohjausryhmän jäseninä toimivat seuraavat henkilöt. Varsinainen jäsen Varajäsen Julkinen sektori Henry Engblom Heikki Liede Olli-Pekka Mäki Teijo Lindström Jari-Antti Hörkkö Anne Virtanen Järjestöt Yksityiset Olavi Sahlstén Chris Karppinen Kaj Mattsson Olof Lerche Reima Salonen Antti Forsman Janne Antila Markku Ketonen Jani Ollikainen Antero Eloranta Leena Eskola Simon Strömsund Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa vuonna 2018. 2.5. Henkilökunta ja toimitilat Määrälliset tavoitteet Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 3, joista naisia 2, henkilötyövuosina: 3.
Määräaikaisia työpaikkoja: - Tulokset Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 3, joista naisia 2 Henkilötyövuosia 2,68 Yhdistyksellä oli vuodenvaihteessa 2018-2019 yhteensä 3 työntekijää. Henkilökunta toimintavuonna - Emil Oljemark, toiminnanjohtaja; 100% työsuhde (Toimintaraha 2018-2020 -hanke) - Hanna Hermansson, hankeneuvoja, 100 % työsuhde (Toimintaraha 2018-2020 -hanke) - Maria Saarinen, kalatalousaktivaattori, 100 % työsuhde (Kalatalousaktivointi 2018-2019, risteilyhanke nro. 2) Yhdistyksen toimisto oli Paraisilla (ns. Vanha kunnantupa), missä koko henkilökunta työskenteli 31.10.2018 asti. Yhdistys sanoi irti vuokrasopimuksensa syyskuun lopulla 2018 ja muutti toimiston osoitteeseen, missä koko henkilökunta nykyään työskentelee. 3. Toiminta Katso toiminnanjohtajan vuosiraportti (liite 1). 3.1. Hallinto Yhdistyksen hallinto rahoitetaan ns Hallinto-hankkeiden kautta, jotta toimintaryhmä voi hoitaa perustehtäviään. Vuonna 2018 rahoitus tuli hallintohankkeesta Toimintaraha 2018-2020 ja Kalatalousaktivointi 2018-2020. 3.2. Hanketoiminta 3.2.1. Hankkeiden käsittely ja seuranta Vuosi 2018 oli kolmas vuosi kuluvan ohjelmakauden (2014-2020) aikana, jolloin hankekäsittelyt olivat auki koko vuoden ja myös hankkeiden maksatukset.. Hankemäärä oli kohtalaisen hyvin linjassa strategisten tavoitteiden kanssa, mutta aikaisempia vuosia pienemmän rahoituskehyksen takia sekä hankemäärät, että kokonaisuutena myönnetyt euromäärät olivat aikaisempia vuosia matalemmat. Katso toiminnanjohtajan vuosiraportti 2018 (Liite 1). Hankekäsittelyssä arkistointi hankeasiakirjojen osalta tapahtuu hakujärjestelmä Hyrrässä. Henkilökunta osallistui ohjausryhmätyöhön niissä hankkeissa, joissa ohjausryhmä oli nimetty. Hankeneuvontaa annettiin käynnistyneille hankkeille niiden edetessä. 3.2.2. Tärkeysjärjestys vuoden aikana Vuonna 2018 panostettiin paljon toimintaryhmätyön peruskysymyksiin, eli aktivointiin, neuvontaan ja rahoitukseen. Tämän lisäksi rekisteröitiin kymmeniä vierailuja toimistolla ja
ihmiset tulivat aktiivisesti keskustelemaan hanke- ja yritysaihioistaan. Yleisten infotilaisuuksien nousi taas esille, ja järjestimme marraskuussa kaksi infotilaisuutta yhdessä Svenska kulturfondenin kanssa. Tämän lisäksi järjestettiin kourallinen muita aktivointitilaisuuksia. Yhdistys jatkoi NuorisoLeader -toimintaa, joka oli hieman hiipunut vuoden 2017 aloituksen jälkeen, mutta sai taas uutta tuulta purjeisiin loppuvuonna 2018 yhteistyöstä Paraisten kaupungin nuoriso-ohjaajien kanssa. Vuoden aikana toteutettiin Linc-2018 seminaari Suomessa, tämä oli suuri panostus niin yhdistyksen luottamushenkilöille, kuin myös työntekijöille. Yhdistys toteutti myös itsearvioinnin lokakuussa 2018. 3.2.3. Yhdistyksen omat hankkeet Yhdistys haki kahta omaa hanketta huhtikuussa 2017. Yksi hankkeista on risteilyhanke, jossa toteutetaan kaksi erillistä risteilyä kalatalouden toimijoille. Hanke jatkuu vielä vuonna 2019. Yhdityksen hallitus päätti myös hakea toista hanketta omasta rahoituskehyksestä 70% tukiosuudella, mutta tarkoituksena on jättää hanke sisään helmikuussa 2019 ja aloittaa huhtikuussa 2019. Hankkeessa on kyse yhdistystoiminnan kehittämisestä, liittyen investointeihin ja ylläpitoon. 3.2.4. Hanketilastoa Kts.Liite 1 3.3. Koulutus Henkilökunnan ja hallituksen jäsenten koulutus tapahtui lähinnä ELY-keskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston (MAVI), Maaseutuverkostoyksikön ja Suomen kylätoiminta ry Byaverksemhet i Finland fr (SYTY):n puitteissa. Tämän lisäksi henkilökunta on osallistunut eri seminaareihin ja vastaaviin. Koulutus- ja muihin tilaisuuksiin osallistuminen käy ilmi hallituksen pöytäkirjoista. Toimintavuoden aikana järjestettiin yhteistyössä Haloo maaseutu -hankkeen kanssa somevideokoulutus hanketoimijoille. 3.4. Yhteistyö Yhdistys on ylläpitänyt yhteyksiään Varsinais-Suomen eri yhteistyökumppaneihin. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat naapuritoimintaryhmät (ns. LEPO-ryhmä) Varsinais- Suomessa. Myös yhteistyö maakuntarajan yli Satakuntaan jatkui toimintavuotena 2018, ja oli erityisen aktiivista Linc-2018 seminaarin takia. Varsinais-Suomen kyläasiamies toimi linkkinä alueen toimintaryhmien välillä. Alueen kunnat, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto olivat muut keskeiset yhteistyökumppanit toimintavuonna 2018.
Yhteydet kaksikielisiin toimintaryhmiin ja ruotsinkielisiin järjestöihin jatkuivat säännöllisellä yhteydenpidolla ja yhteisesti toteutettavien/rahoitettavien hankkeiden suunnittelulla. Vuosi 2018 oli välivuosi, koska kaksikielisten Leader-ryhminen tapaamista ei järjestetty. Tämän sijaan kaikki kaksikieliset ryhmät osallistuivat Landsbygdsriksdagen 2018 - tapahtumaan Maarianhaminassa. Muita kansallisia yhteyksiä pidettiin yllä toimintaryhmätasolla erityisesti lukuisien yhteisten koulutus- ym. tilaisuuksien puitteissa sekä toiminnanjohtajien yhteistyöverkostolla. Kansainvälisiä yhteyksiä luotiin Linc-2018 tapahtumassa 3.5. Tiedotus ja markkinointi Määrälliset tavoitteet Aktivointi ja tiedotustilaisuuksia: 5 kpl. per vuosi, osallistujia 50 kpl/vuosi Ryhmästä tai sen hankkeista kertovien lehtiartikkeleiden määrä: 30/vuosi Seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa: Lisäys 100 henkilöä per vuosi, lähtötaso 200 henkilöä. Kävijöitä verkkosivuilla: 800 Tulos Yhdistys järjesti kolme omaa hankeaktivointitilaisuutta vuonna 2018 ja niihin osallistui yhteensä 20 henkilöä. Yhdistys osallistui myös paikallisten toimijoiden (kunnat, yhdistykset) järjestämiin tilaisuuksiin esim. Kemiönsaaren kunnan, Livia/Kalatalous- ja ympäristöinstituutti ja Varsinais- Suomen liiton kanssa. Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi yksityiskohtia niistä tilaisuuksista, joiden järjestelyissä yhdistys on ollut mukana. Yhteydet tiedotusvälineisiin: Yhteydet tiedotusvälineisiin olivat ajankohtaisia varsinkin yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähankkeen kanssa ja Linc-2018 seminaarin yhteydessä. Vuoden aikana paikallisissa lehdissä kirjoitettiin lukuisista (noin 20 kpl) osarahoittamastamme hankkeesta, sisältäen sekä käynnissä olevia hankkeita kuin myös päättyneitä hankkeita. Yhdistys julkaisi oman ns. Newsletterin 2 kertaa vuoden aikana, huhtikuussa ja joulukuussa. Uutiskirje julkaistiin yhdistyksen kotisivuilla ja sitä levitettiin sosiaalisessa mediassa. Uutiskirje on hallituksen jäsenten ja henkilökunnan työväline tiedon levittämisessä. Sosiaalisen median kanavat ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi yhdistyksen päivittäisessä tiedonvälityksessä. Seuraajamäärämme sosiaalisissa medioissa kasvaa hitaasti, mutta vakaasti. Facebook on keskeisin tiedonvälityksen kanavamme. Yhdistyksellä oli yhteensä 509 seuraajaa sen sosiaalisen median kanavissa (tilanne 31.12.2018).
3.6. Yhteydet viranomaisiin Yhteyksiä viranomaisiin ylläpidetään pääsääntöisesti päivittäisen työn kautta. 3.7. Arviointi Yhdistyksen laatukäsikirjaa päivitettiin kaksi kertaa vuoden 2018 aikana. Laatutyössä tehtiin itsearviointikysely yhteistyössä Leader Pyhäjärviseudun kanssa ja henkilökunnan työnkuvaukset liitettiin laatukäsikirjaan. 3.8. Muu toiminta Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi, että yhdistys on ollut edustettuna eri tilaisuuksissa. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark oli jäsenenä seuraavissa kokoonpanoissa: Varsinais-Suomen kylät ry:n hallituksessa, ja jäsenenä maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostossa. Suomen Kylien Leader-jaostossa Maa- ja metsätalousministeriön hallitomallityöryhmässä ohjelmakaudelle 2021-2027. 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos Tilikauden tulos näyttää alijäämää 2 199,31. Alijäämä ehdotetaan siirrettävän voitto- ja tappiotilille. 4.2. Hallinto 4.2.1. Kausi 2014-2020 (maaseutuohjelma) Yhdistykselle on myönnetty koko ohjelmakautta varten hallintorahaa indikatiivisesti 792 000. Toimintarahan osuus koko kehyksestämme (3 600 000 ) on 22%. Vuoden 2017 lopussa olimme käyttäneet 110 182,09, josta kirjattiin toimintaan 77 315,72, aktivointiin 17 102,55 euroa ja flat rate -kustannuksiin 15 763,82 euroa maaseutuviraston toimintarahan kustannusjako-ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2018 lopussa olimme yhteensä käyttäneet 455 353,35 euroa, josta kirjattiin toimintaan 364 124,76 euroa ja aktivointiin 75 055,77 euroa maaseutuviraston toimintarahan kustannusjako-ohjeistuksen mukaisesti. Tämän lisäksi on kirjattu 15 763,82 euroa flat rate
kustannuspaikalle vuodenvaihteen 2017-2018 jälkeen, kun kustannusmalli vaihdettiin toteutuneista kustannuksista flat rate 24% -malliin. 4.2.2. Kausi 2014-2020 (kalatalousohjelma) Yhdistykselle on myönnetty koko ohjelmakautta varten indikatiivisesti 1 000 000 Euroopan Meri ja Kalatalousrahastosta (EMKR), minkä lisäksi ohjelmaan sisältyy kuntarahaa vuositasolla yhteensä 22 750. Strategian mukaan palkka- ja palkkojen sivukulukustannukset katetaan EMKR:n kautta haettavasta hallintohankkeesta ja muut hallinnolliset kustannukset kuntarahasta. EMKR-osuudesta korkeintaan 25% voidaan käyttää aktivointiin (palkkakustannukset jne.). Aktivointikustannuksia syntyi aktivointihankkeessa 45 862,71 euroa. Kustannuksia muusta hallinnosta syntyi 15 718,72 euroa. Tämä summa kirjattiin tuloksi kuntarahaosuudesta. Kalatalousohjelman sisällä toteutetiin myös Risteilyhanketta 2, jonka kustannukset olivat 2301,36. 4.2.3. Nuorisoleader Nuoriso-leaderin hallintokustannukset olivat 746,06. Tämä summa kirjattiin tuloksi kuntarahaosuudesta. Kuntarahoista maksettiin 250 tukena yhdelle hankkeelle vuonna 2018. 4.3. Hankerahoitus LEADER hankkeita voidaan toteuttaa kaikissa maaseutuohjelman tavoitteissa, eikä erillisille linjoille/toimenpiteille ole myönnetty erillisiä rahoituskehyksiä, erotuksena ohjelmakauden 2007-2013 käytännöstä. Ryhmällä oli vuonna 2018 käytettävissään rahoituskehys vuosilta 2014-2018 joka oli yhteensä 2 304 351,19 paikallisille hankkeille ja yritystuille. Tämä sisältää uudellenbudjetoituja valtuuksia hankkeista, jotka ovat toteutuneet puoltosummaa pienemmillä kustannuksilla. Tämä summa on yhteensä 49 476,19. Hallitus käsitteli yhteensä 17 hakemusta, joista 14 kpl sai myönteisen puoltopäätöksen. Tarkempia hanketietoja löytyy toiminnanjohtajan vuosiraportista (liite 1). Yhdistys puolsi 14 hankkeelle yhteensä 283 254,89. Tämän lisäksi tulee yksityinen rahoitus. Vuoden lopussa yhdistys oli sitonut kehyksestään yhteensä 2 278 384,19 hanke- ja yritystukiin. Vuodelle 2019 siirtynyt rahoituskehys oli yhteensä 27 110,19. Todelliset sidonnat ratkeavat kuitenkin vasta ELY-keskuksen tehtyä omat hankepäätöksensä yhdistyksen puoltamiin hankkeisiin. Toimintaryhmä vastaanotti 16 hankepäätöstä Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta vuonna 2018 sekä päätöksen yhteen alueidenväliseen hankkeeseen, johon olimme sitoneet rahoituskehystämme. Kalatalousohjelmassa yhdistyksellä oli käytettävissä koko kehys 1 000 000 kehys vuosille 2015-2020. Aktivointihankkeet haetaan myös tästä kehyksestä. Ohjausryhmä puolsi rahoitusta seitsemälle hankkeelle yhteensä 107 428 ja haki omaa hanketta, jonka rahoitusosuus oli 27 110,19,00. Yhteensä ryhmä puolsi kokonaisuudessa 135 396 kolmannen toimintavuotensa aikana. Tämän lisäksi tulee yksityinen rahoitus.
4.4. Kuntien rahoitusosat (maaseutuohjelma) Yhdistys perii kunnilta vuosittain kuntaosuutta LEADER -toimintaan keskimäärin 5,00 asukasta kohti. Vuonna 2018 tätä ns. kuntarahaa perittiin yhteensä 115 005,00. Nämä kuntarahaosuudet kohdennetaan kaudelle 2014-2020. Yhdistys maksaa hankkeiden kuntaosuudet suoraan hakijoille, toisin kuin EU- ja valtionosuudet (jotka maksetaan ELY-keskuksesta). Vuonna 2018 maksettiin hankkeisiin liittyviä kuntaosuuksia yhteensä 151 439,82. Nämä kuntarahat kohdentuivat kauden 2014-2020 hankkeisiin, yritystukiin ja toimintarahaan. 4.5. Kuntien rahoitusosat (kalatalousohjelma) Yhdistys perii kunnilta vuosittain kuntaosuutta strategian mukaisen taulukon mukaan, jossa jokaiselle kunnalle on laskettu erillinen vuosittainen summa. Kokonaissumma vuositasolla on 22 750. Kuntaosuuksilla katetaan kalataloustoiminnan hallintokustannuksia. Kokonaissumma, joka käytettiin vuonna 2018, oli yhteensä 15 718,52. 4.5. Yhdistyksen yksityiset varat Yhdistyksellä ei ole ollut varsinaista yksityistä toimintaa koko toiminta-aikanaan. Yksityiset varat koostuvat pääasiassa jäsenmaksuista, korvamerkitystä hankerahoituksesta yksityislähteistä, kuten rahastoista, sekä korkotuloista. Yksityiset kustannukset muodostuvat pääasiassa niistä yhdistyksen omien hankkeiden yksityisistä rahoitusosuuksista siltä osin, kun ei ole saatu rahastovaroja tai muuta ulkopuolista rahoitusta tai silloin, kun kustannuksia ei ole hyväksytty maksatuspäätöksissä. Yksityiset kustannukset pyritään kattamaan ulkopuolisella rahoituksella (esim. rahastot). Vuonna 2018 syntyi yksityisiä kustannuksia toimiston muuton yhteydessä, sekä kun toiminnanjohtajalle maksettiin kertakorvaus työtehtävistä, joita hän oli hoitanut hänen työkuvansa lisäksi. Vuonna 2018 korkotaso oli niin matala, että korkotulot ja jäsenmaksut eivät kattaneet yksityisiä varoja. Tämä tasoittaa aikaisempia vuosia, jolloin korkotulot aiheuttivat pienoisen ylijäämän. 5. Loppusanat Toimintavuosi 2018 oli monipuolinen vuosi, joka sisälsi niin tavanomaista hankeaktivointityötä, hankeneuvontaa ja maksatusneuvontaa. Maksatukset toimivat erinomaisesti. Toiminnallisesti yhdistys oli esillä monessa tilaisuudessa. Haasteita kohdattiin niin muuton, kuin myös sairaspoissaolojen kautta, mutta toimintaa toteutettiin pääsääntöisesti tavanomaiseen tapaan.