N o 3/2012 hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry www.kuluttajaliitto.fi Kuluttajan tiedot turvassa Jäsenseminaari. Televisio mullistuu. Kuluttajaliiton kuntavaalitavoitteet 2012.
Pääkirjoitus Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry nyt myös Facebookissa www.facebook.com/kuluttajaliitto Nappo 3 12 sisällys 04 Kuluttajan tiedot turvassa 06 Televisio mullistuu 2017 08 Uuden kulttuurin syntymistä tuettava 09 Skyltar, språk och synförmåga 10 Jäsenseminaari 11 Kuluttajaliiton kuntavaalitavoitteet 2012 12 Yleisimpiä ongelmia asuinhuoneiston vuokrasuhteissa 14 Kuluttajaparlamentti kokoaa järjestöjä jälleen yhteen 16 Kuluttajan asemaa parannetaan yhteistyöllä 18 Työpöydän ääreesä: Martti Luukko 19 Vähennä suoramarkkinointia 20 Puheenjohtajan palsta 21 Matkapuhelinlittymien puhelinmarkkinointi kiellettiin 22 Kuluttajaliitto ottaa kantaa 23 Vastaus- ja liittymislomake 24 Pintaa syvemmältä 4 PÄÄTOIMITTAJA Juha Beurling KANNEN KUVA Shutterstock TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: 1796 4547 PAINOPAIKKA Lönnberg Print&Promo, Helsinki 2012 Seuraava lehti ilmestyy 15.12.2012. Aineistot tulee jättää 22.11.2012 mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (Esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007.) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Viestinnällä tasa-arvoa Mitä yhteistä on julkisilla palveluilla, yksityisillä palveluilla, tiedonvälityksellä ja viihteellä? Varmasti montakin asiaa, mutta yksi on varma: ne kaikki ovat siirtymässä tai jo siirtyneet pitkälti verkkoon. Mitä tästä sitten seuraa? Varmasti paljon hyvää, muttei valitettavasti mitään niin hyvää ettei jotain pahaa. Suomessa on tilastojen mukaan edelleen kymmeniä tuhansia kuluttajia, jotka eivät syystä tai toisesta käytä internetiä erityisen suuri nettiä käyttämättömien osuus on iäkkäässä väestössä. He eivät osaa, heillä ei ole siihen varaa tai he eivät yksinkertaisesti koe internetiä itselleen tarpeelliseksi, mielekkääksi tai turvalliseksi. Kirjastot tarjoavat kyllä kiitettävän hyvin internetyhteyksiä niitä kaipaaville, mutta apua ja tukea tietokoneen käyttöön ja netissä surffailuun ei valitettavasti ole aina helposti ja joustavasti tarjolla. Ja vaikka neuvoja saisikin, voi harvakseltaan tapahtuva internetin käyttö johtaa neuvojen unohtumiseen käyttökertojen välillä. Kuluttajaliitto vaatii kunnallisvaalitavoitteissaan, että kirjastopalveluista tulee tehdä todellisia tietoyhteiskuntapalveluita. Jokaisessa kirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautoissa, tulisi olla pääsy internetiin, opastusta ja neuvontaa sen käyttöön sekä parhaimmassa tapauksessa jopa henkilö, joka voi hoitaa yksinkertaisia palvelupyyntöjä kuntalaisen puolesta internetissä. Toisaalta Kuluttajaliitto vaatii, että julkisten ja lakisääteisten palvelujen on oltava saavutettavissa ilman internetiäkin. Samoin liitto on vaatinut, että kuluttajilla on mahdollisuus hankkia yksityisiä välttämättömyyspalveluja kuten pankkipalveluja kohtuullisin kustannuksin ilman internetiä. Vaikka saisimmekin suuren osan internetiä käyttämättömistä hyödyntämään verkkopohjaisia palveluita, jäljelle jää aina niin sanottu kova ydin kuluttajia, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää internetiä. Kuitenkin myös heillä on oikeus julkisiin ja lakisääteisiin palveluihin. Kuluttajaliiton jäsenyhdistykset ovat kiinnittäneet liiton huomion erääseen netin käytön laajentumiseen liittyvään ilmiöön, josta puhutaan harvemmin. Entistä useammin sanomalehdissä ja televisiossa kehotetaan hankkimaan lisätietoja tiedotusvälineen verkkosivuilta. Internetiä käyttämättömät kuluttajat eivät pääse näitä lisätietoja näkemään, vaikka he maksavat lehdestään tai tele- vision katselustaan saman hinnan kuin muutkin kuluttajat. Nämä käyttäjät kokevat itsensä syrjäytetyiksi ja olevansa epätasa-arvoisia netin käyttäjiin verrattuna. Juha Beurling Pääsihteeri JULKAISIJA Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 00180 HELSINKI puhelin (09) 454 2210, info@kuluttajaliitto.fi, www.kuluttajaliitto.fi 2 3
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtaja. Kuluttajan tiedot turvassa Elämä siirtyy tietoverkkoihin, ja kuluttajien tietoja on yhä useammissa tietojärjestelmissä. Asiakkaiden tietojen turvaaminen on tietoyhteiskunnan kuluttajansuojan suuri haaste. Aiemmin yritykset olivat haluttomia kertomaan hakkereiden murtautuneen tietojärjestelmiinsä. Asiakkaiden pelättiin, syystä, menettävän luottamuksensa palveluntarjoajaan, jonka tietoturva on pettänyt. teksti jyrki kasvi kuvat shutterstock Edes tietoturva-ammattilaiset eivät ole turvassa. Kanta-asiakaskortit, nettiostokset ja korttimaksut, kaikista jää kauppiaan tietokantoihin tietoa asiakkaista, henkilötietoja, ostostietoja ja maksuyhteystietoja, kaikki rahanarvoisia markkinoijille ja rikollisille. Samoja tietoja kertyy myös sosiaalisen median, nettihuutokauppojen ja nettipelien tietojärjestelmiin. Valistunut kuluttaja lukee siis huolella käyttämiensä sähköisten palveluiden lisenssisopimukset (end user licence agreement), noudattaa tiukkaa salasanakuria ja seuraa sosiaalisen median palveluiden jatkuvasti muuttuvia yksityisyysasetuksia. Todellisuudessa lisenssisopimuksia ei kuitenkaan lue juuri kukaan, puolison tyttönimeä käytetään salasanana useissa eri palveluissa, eikä yksityisyysasetuksiin kajota. Kenellä riittää moiseen aikaa? Ketä minun tietoni muka kiinnostavat? Kaikkia! Esimerkiksi facebook ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö, vaan voittoa tekevä yritys. Facebookin liki miljardin käyttäjän järjestelmään syöttämät tilapäivitykset, kaverisuhteet ja tykkäykset ovat raaka-ainetta, josta facebook jalostaa todellisille asiakkailleen eli mainostajille myytäviä palveluita. Vuonna 2011 nämä palvelut tuottivat 3,71 miljardin dollarin liikevaihdon. Tietoyhteiskunnan arkea Yritysten lisäksi kuluttajien tietoja havittelevat rikolliset. Viime kuukausina olemme saaneet kuulla yhä uusista tietomurroista, joissa sähköisten palveluiden käyttäjien tietoja, jopa salasanoja ja luottokorttien numeroita on päätynyt vääriin käsiin. Identiteettivarkaudet ja toisten nimissä tehdyt rikokset ovat tietoyhteiskunnan arkea. Yhden luottokortin numeron hinta ei ole mustassa pörssissä kuin muutaman euron, mutta esimerkiksi Global Payments Inc -yhtiön tietomurrossa päätyi vääriin käsiin puolitoista miljoonaa Visa- ja MasterCard-kortin numeroa. Edes tietoturva-ammattilaiset eivät ole turvassa. Vuosi sitten joku murtautui tietoliikenteen suojaamiseen käytettyjä digitaalisia sertifikaatteja tarjonneen hollantilaisen DigiNotar-yhtiön järjestelmään ja generoi yli 500 väärennettyä sertifikaattia. Oliko kyseessä digitaalista rahaliikennettä havitteleva rikollisjärjestö vai esimerkiksi toisinajattelijoiden tietoliikennettä urkkivan valtion salainen poliisi, kukaan ei tiedä. Vastuu tietoturvasta Kuluttajan on mahdotonta arvioida käyttämiensä sähköisten palveluiden tietoturvallisuutta, vastuu on palveluita tarjoavilla yrityksillä ja viranomaisilla. Vastuun perääminen voi olla kuitenkin vaikeaa, jos nettikauppa tai palveluntarjoaja toimii Suomen tai Euroopan Unionin ulkopuolella. Lisenssisopimus voi määrätä riita-asiat sovittavaksi toisella puolella maailmaa sijaitsevassa tuomioistuimessa. Tietoturvan lähtökohdaksi on otettava vahinkojen minimointi, kun tietoturva ennemmin tai myöhemmin pettää. Kuluttajien tietojen on oltava suojattuja myös järjestelmän sisällä siltä varalta, että ulkopuolinen onnistuu murtautumaan järjestelmään. Yrityksillä on oltava myös valmis toimintasuunnitelma sen varalta, että asiakkaiden tietoja päätyy vääriin käsiin. Kuluttajien on silti ymmärrettävä, että täysin aukotonta tietoturvaa ei ole olemassa. Viimeistään inhimillinen lenkki pettää, kun ihmiset kiertävät liian työläiksi kokemiaan tietoturvakäytäntöjä. Kuluttajan vastuulle jää minimoida vahingot omalta osaltaan huolehtimalla omasta tietoturvastaan suojaamalla oma tietokoneensa urkintaohjelmien varalta, käyttämällä eri salasanoja eri palveluissa ja olemalla antamatta tietojaan, jos ei ole varma, miksi niitä kysytään. Vastuu vahingoista Aiemmin yritykset olivat haluttomia kertomaan hakkereiden murtautuneen tietojärjestelmiinsä. Asiakkaiden pelättiin, syystä, menettävän luottamuksensa palveluntarjoajaan, jonka tietoturva on pettänyt. Kuluttajien on kuitenkin saatava mahdollisimman nopeasti tieto tietojensa päätymisestä väärin käsiin. Miten muuten he voivat muuttaa salasanansa ennen kuin käyttäjätunnukset kaapataan tai seurata pankki- ja luottotiliensä tapahtumia tavallista tarkemmin. Monessa maassa sähköisten palveluiden ylläpitäjille onkin määrätty lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa viipymättä tietomurroista paitsi viranomaisille myös asiakkaille, joiden tiedoista on kyse. Tietomurron kohteen asiakkaille aiheutuvat kustannukset ja vahingot jäävät pahimmassa tapauksessa asiakkaiden itsensä maksettavaksi. Jos tekijää ei saada kiinni, korvausten hakeminen ulkomaiselta yritykseltä voi osoittautua ylivoimaiseksi, etenkin jos se on tietomurron seurauksena ajautunut konkurssiin. Vaikka varastettuja tietoja ei käytettäisi väärin, jo pelkkä luottokorttien vaihtaminen ja tilitapahtumien seuraaminen teettää ylimääräistä vaivaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on yrityksiä, jotka huolehtivat asiakkaan puolesta korttien kuoletuksesta ja rahaliikenteen tarkkailusta. Kustannukset maksaa murron kohteena olleen yrityksen vakuutus. 4 5
Teräväpiirtotelevisiolle aikataulu Televisio mullistuu vuonna 2017 Kuluttajan kannattaa jo nyt varautua tuleviin muutoksiin uutta televisiota tai digiboksia hankkiessaan. Vuoden 2017 alussa on televisiossa tapahtumassa digitelevisioon siirtymiseen verrattava muutos. teksti timo niemi kuvat shutterstock Televisiolähetystekniikka muuttuu siten, että suurinta osaa nykyisistä televisiokanavista ei voi katsoa suurella osalla nykyisistä vastaanottimista. Keskeisimmät kanavat ovat kuitenkin katsottavissa nykyisillä laitteilla vuoden 2026 loppuun saakka. Toukokuussa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru esitteli liikenne- ja viestintäministeriössä laaditun luonnoksen sähköisen median viestintäpoliittiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä ohjelma syksyn 2012 aikana. Ohjelman tavoitteita ovat muun muassa katsojasta ja kuuntelijasta huolehtiminen, televisio- ja radiotarjonnan laadun ja monipuolisuuden takaaminen, kotimaisen sisältötuotannon määrän säilyttäminen ainakin nykyisellä tasolla, edellytyksien luominen maanpäällisen television kehittymiselle sekä televisiomarkkinan kilpailun lisääminen. Tavallisen kuluttajan kannalta ohjelman keskeisin asia on uuteen televisiolähetystekniikkaan siirtymisen aikataulu. Nykyiset verkkotoimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun ja uuteen DVB-T2 -lähetystekniikkaan siirrytään vuoden 2017 alussa. Osa nykyisin myynnissä olevissa televisiovastaanottimista mahdollistaa uusien televisiolähetysten seuraamisen, mutta myynnissä on vielä paljon pelkästään nykyisin käytössä olevaa DVB-T -lähetystekniikkaa tukevia vastaanottimia. Uuteen tekniikkaan siirtyminen on tarkoitus toteuttaa kuluttajan kannalta joustavammin kuin digitelevisioon siirtyminen. Tämän vuoksi varmistetaan, että kaikkien kuluttajien ei tarvitse uusia laitteitaan vuoden 2017 alkuun mennessä: yksi televisiokanavanippu varataan nykyistä DVB-T -lähetystekniikkaa käyttäville Yleisradion ja yleisen edun kanaville (MTV3, Nelonen, FOX) tarvittaessa vuoden 2026 loppuun saakka. Aikataulua on tarkoitus tarkastella uudelleen vuonna 2020. Tällä tavoin perustelevisiopalvelut ovat vuoden 2016 jälkeenkin käytettävissä myös niillä kotitalouksilla, joilla ei ole halua tai mahdollisuutta uusia laitteitaan. Huomattava osa niistä kuluttajista, jotka haluavat katsoa muita kuin Yleisradion tai yleisen edun kanavia, joutuu kuitenkin hankkimaan uusia laitteita. Uusi DVB-T2 -lähetystekniikka mahdollistaa rajallisen taajuusmäärän nykyistä tehokkaamman käytön: tämä antaa mahdollisuuden peruslaatuista kuvaa lähettävien televisiokanavien määrän lisäämisen tai siirtymisen teräväpiirtolähetyksiin. Uusi lähetystekniikka mahdollistaa myös sen, että nykyisin television käytössä oleva 700 MHz:n taajuusalue voidaan siirtää matkaviestinkäyttöön. Tämä taajuusalue sopii erityisen hyvin datasiirtoon harvaan asutuilla alueilla. Uudistuksessa kuluttajille tiedottaminen on yksi suurimmista haasteista. Tiedotuksen tulee olla tehokasta ja alkaa riittävän aikaisin. Uutta lähetystekniikkaa ja siihen siirtymisen aikataulua koskeva tieto on kuluttajalle erittäin tärkeää hänen suunnitellessaan televisiolaitteiden hankkimista, koska nykyisin hankittavien laitteiden tekninen käyttöikä jatkuu vielä kauas vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Tiedottamiseen tulee osallistua kaikkien, joita asia koskee: niin televisiolaitteiden valmistajien, maahantuojien, myyjien kuin televisiokanavien ja viranomaisten. Laitteiden myyjillä on erityisen suuri vastuu informoida kuluttajia asiasta heidän hankkiessaan uusia laitteita kertomatta jättäminen voi johtaa jopa vastuuseen laitteen virheestä. Kuluttajan kannattaa jo nyt varautua tuleviin muutoksiin uutta televisiota tai digiboksia hankkiessaan. Jos laitteita ei ole tarkoitus uusia ennen vuoden 2016 loppua, kannattaa ostaa sellainen televisio tai digiboksi, joka tukee uutta lähetystekniikkaa. Uusi tekniikka on jo nykyisin käytössä osalla televisiokanavista: ilmaiseksi on tarjolla Yleisradion teräväpiirtolähetyksiä, maksullisina useita peruslaatuista ja teräväpiirtoista televisiokuvaa lähettäviä kanavia. Uuteen tekniikkaan siirtyminen on tarkoitus toteuttaa kuluttajan kannalta joustavammin kuin digitelevisioon siirtyminen. Tämän vuoksi varmistetaan että kaikkien kuluttajien ei tarvitse uusia laitteitaan vuoden 2017 alkuun mennessä. 6 7
Uuden kulttuurin Vapaa tiedonvälitys ja tekijänoikeus ovat olleet historiallisesti aina tukkanuottasilla. TEKSTI ville oksanen kuvat Elina Manninen syntymistä tuettava Skyltar, språk och synförmåga Skyltarna i vår vardag berättar var i metrotunneln vi befinner oss, i vilken våning en viss avdelning ligger och i vilken hylla i affären vi hittar vilken sorts vara. Aina kun uusi tapa teosten levittämiseen on kehitetty, sisältöteollisuuden ensimmäinen reaktio on ollut vaatia sen kieltämistä, koska muuten muka uusia teoksia ei enää syntyisi. Näin on tapahtunut mm. kirjastojen, mekaanisen pianon, radion, VHS:n ja MP3-soittimien kohdalla. Jos näihin vaatimuksiin olisi suostuttu sellaisenaan, eläisimme tänään paljon kulttuuriköyhemmässä ympäristössä. Viimeisin mörkö sisältöteollisuudelle on tullut Internetin laittomasta sisällönlevityksestä, joka on jälleen kerran tuhoamassa koko kulttuuriteollisuuden sellaisena kuin se on tunnettu. Tämän ehkäisemiseksi Internet tulisi sitten laittaa kuriin esimerkiksi estämällä kansalaisilta pääsy tiettyihin verkkopalveluihin. Suomessa tähän on lähdetty estämällä pääsy mm. The Pirate Bay palveluun ja haastamalla oikeuteen yksittäisiä vertaisverkkojen ylläpitäjiä vaatien näiltä miljoonien korvaukset. Ironista kyllä, tällä kertaa sisältöteollisuus on myös todennäköisesti oikeammassa omalta osaltaan kuin koskaan aikaisemmin. Lähestymme nopeasti hetkeä, jolloin kaikki koskaan tehty tallennettu kulttuuri on saatavissa digitaalisessa muodossa - ja pian sen jälkeen tallennettavissa yksittäisen kuluttajan käytössä olevalla tallennuskapasiteetilla. Tämä ei ole tieteiskirjallisuutta, vaan se on laki tietotekniikan jatkuvasti putoavista kustannuksista. Tässä todellisuudessa ei ole enää tilaa keinotekoisesti rajoitetusta teosten jakelusta tulonsa saavalle liiketoimintamallille eli toisin sanoen nykyiselle sisältöteollisuudelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kulttuuria syntyisi tulevaisuudessa. Nykyinen sisältöteollisuus on vain yksi tapa tuotannon ja artistien rahoittamiselle. Lohdullisesti on nähtävissä selkeästi, että avoin ja vapaa Internet on täysin kykenevä kehittämään uudet, täysdigitaalisen todellisuuden realiteetit sisäänrakennettuina sisältävät liiketoimintamallinsa. Niiden avulla artistien elinkeino voidaan jatkossakin turvata. Nykyisen sisältöteollisuuden kampanjointi voi kuitenkin merkittävästi hidastaa tätä prosessia. Yhteiskunnallisesti olisi järkevämpää alkaa valmistautua tulevaisuuteen kuin yrittää rakentaa jo etukäteen vain tilapäisiksi padoiksi kelpaavia verkkosensuurijärjestelmiä, joista aiheutuu vielä huomattavia sivullishaittoja samat estojärjestelmät sattuvat toimimaan myös poliittisesti epämiellyttävien viestien levittämisen estämiseen, mitä on hyödynnetty tehokkaasti epädemokraattisissa maissa. Oikeat kysymykset ovat- kin näkemykseni mukaan, miten kansalaisille tehdään mahdollisimman helpoksi uuden kulttuurin syntymisen tukeminen ja miten päästään eroon siitä järjettömästä tilanteesta, että aktiivisesti kulttuuria jakavat kansalaiset ovat järjestelmän silmissä pahimpia rikollisia sen sijaan, että hakattaisiin päätä sillä, mikä on oikea taso verkkosensuurille. Nykyisen sisältöteollisuuden kampanjointi voi kuitenkin merkittävästi hidastaa tätä prosessia. I livsmedelsaffärer möts vi ibland av tvåspråkig skyltning, vars svenska text är betydligt mindre än den finska. I Helsingfors metro finns tydliga skyltar med stationens namn på finska och svenska, men för att kunna läsa den svenska texten krävs ibland lite större koncentration och bättre syn. Vi svenskspråkiga tackar för komplimangen, men förundrar oss över hur myndigheterna och de privata bolagen kan tro att vi har bättre syn än de finskspråkiga. Utrymmesbrist sägs vara orsaken till den mindre fonten. Dessutom vill man ofta särskilja den finsk- och svenskspråkiga texten från varandra. Behöver det vara så här och får det vara så här? Språklagstiftningen ger endast lite vägledning. De privata bolagen är inte bundna av språklagen, så de har rätt att utforma sina skyltar enligt egen smak och kundernas förväntningar. Myndigheter, statliga och kommunala bolag samt bolag som utför offentliga uppgifter är dock bundna av språklagens bestämmelser. Enligt språklagen ska myndigheters informativa skyltar finnas på både finska och svenska i tvåspråkiga kommuner. Mindre entydigt är dock hur texten på skyltarna ska se ut. Språklagstiftningen bygger på jämlikhetsprincipen, dvs. att båda nationalspråken ska behandlas lika. Kvaliteten på servicen får inte försämras till följd av det språk individen väljer att använda. En myndighet får inte diskriminera minoritetsspråket t.ex. så att den text som används är klart mindre än texten på majoritetsspråket. Jämlikhetsprincipen medför därmed att den finsk- och svenskspråkiga skyltningen ska vara lika stor. Folktinget, vars uppdrag bland annat är att främja den svenskspråkiga befolkningens rättigheter, tar i sin språkskyddsverksamhet emot anmälningar om myndigheter som inte uppfyller sina språkliga skyldigheter. Enligt språklagen ska myndigheters informativa skyltar finnas på både finska och svenska i tvåspråkiga kommuner. Mindre entydigt är dock hur texten på skyltarna ska se ut. Till språkskyddsverksamheten har det kommit in väldigt få anmälningar om storleksskillnaden mellan finsk och svensk text. Desto mer anmälningar har dock kommit gällande frånvaron av svenska skyltar. Visst är det att föredra en tvåspråkig skylt med mindre svensk text, än total frånvaro av svensk skyltning. För en myndighet är det ändå väldigt viktigt hur den riktar sig utåt, och då är en jämlik användning av finska och svenska i skyltningen ett relativt enkelt sätt att visa sin välvilja till landets tvåspråkighet. Johanna Lindholm Språkskyddssekreterare Svenska Finlands Folktig 8 9
Jäsenseminaari opitaan toisiltamme. Tervetuloa vuoden merkittävimpään jäsentapaamiseen! Kuluttajaliiton kuntavaalitavoitteet 2012 Perjantaina 23. marraskuuta kello 9.30 15.30, Marttaliiton kokoustilassa Helsingissä, Malminrinne 1 B, 7. krs Osallistujat saavat tärkeää tietoa hyvästä hallintotavasta, taitoja kehittää paikallisjärjestön toimintaa ja tietoa siitä miten toimia sosiaalisessa mediassa. Ilmoittaudu sähköpostitse kaisa.pannimaa-patsi@kuluttajaliitto.fi tai puhelimitse 040 519 3229 perjantaihin 28.9.12 mennessä. Kuluttajaliitto on jälleen päivittänyt ja täydentänyt tuotevertailusivustoaan. Sivustolle on koottu lähes tuhannen tuotteen ravintosisältötietoja 21:stä tuoteryhmästä. Suurimmat tuoteryhmät ovat makkarat (163 Seminaari on jäsenille maksuton ja matkakulut maksetaan julkisen kulkuneuvon mukaan. Kuluttajaliiton tuotevertailusivuilla lähes tuhat tuotetta Poimintoja vertailuista: tuotetta), jäätelöt (146 tuotetta), vaaleat leivät (110 tuotetta), murot (67 tuotetta), valmisateriat (83 tuotetta) ja jogurtit (63 tuotetta). Vertailu löytyy osoitteesta www.kuluttajaliitto.fi/tuotevertailut - yli 150 makkaraa ja 61 nakkia, joista myös lihapitoisuudet ja käytetyn lihan alkuperämaa - makkaroiden lihapitoisuudet vaihtelevat 0%:n ja 97%:n välillä - sokeripitoisimmissa muroissa enemmän sokeria kuin joissain makeisissa - lasten pillimehut huono janojuoma: enemmän sokeria kuin tavallisissa virvoitusjuomissa - tuhdeimmat jäätelöt sisältävät energiaa reilun lounasaterian verran (lähes 500 kcal) - iso sipsipussi sisältää energiaa lähes koko päivän tarpeen verran - pikarillisessa jogurttia jopa 6,5 sokeripalaa Tutustu jättivertailuun ja tiedä mitä haukkaat! 1) Lakisääteiset palvelut kuntoon Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa ja talousarvion laadinnassa keskeisimpänä tavoitteena tulee olla lakisääteisten palvelujen turvaaminen kaikille kuntalaisille. Kuntalaisille on tehtävä selväksi, mitkä palvelut ovat lakisääteisiä ja mitkä palvelut sellaisia, joita kunta katsoo muuten parhaaksi järjestää. Mikäli kuntalainen ei voi luottaa edes lakisääteisten palvelujen toimivuuteen, on se omiaan rapauttamaan uskoa poliittiseen päätöksentekoon ja sitä kautta uskoa yhteiskunnan toimivuuteen laajemmin. 2) Lisää valinnanvapautta Kuntalaisilla tulee olla entistä enemmän valinnanvapautta palvelupaikkojen ja tuottajien valinnan suhteen. Kunnallisten palvelujen tulee olla laadultaan hyviä riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Kuntalaisen kannalta tulee kunnallisissa palveluissa olla tuottajaneutraliteetti eli palveluntuottajan nimi ei saa vaikuttaa palvelun tasoon. Lisätietoja: 3) Joukkoliikenne toimivaksi Ilman toimivaa joukkoliikennettä emme voi puhua kestävästä yhteiskunnasta. Joukkoliikennepalveluiden tulee olla esteettömiä, jotta muun muassa pyörätuolilla tai lasten kanssa liikkuvat sekä vanhemmat kuntalaiset voivat niitä helposti käyttää. Joukkoliikennepalveluiden lippujen hintoja tulee subventoida riittävästi, jotta ne ovat kohtuulliset eri elämäntilanteissa oleville kuntalaisille. Jokaiselle haja-asutusalueelle ei toimivaa joukkoliikennejärjestelmää pysty aina rakentamaan. Suomessa on kuitenkin monia kaupunkeja, joissa nykyistä parempi joukkoliikenne olisi mahdollista, mutta poliittiset päätökset sen luomiseksi puuttuvat. 4) Kirjastopalveluista tietoyhteiskuntapalveluiksi Suomessa on toimiva kunnallinen kirjastolaitos kirjastorakennuksineen ja kirjastoautoineen. Näitä kirjastolaitoksen toimipisteitä tulee kehittää, jotta ne tarjoavat muun muassa esteettömän pääsyn verkkopohjaisiin palveluihin kaikille kunnan asukkaille. On vielä paljon ihmisiä, joilla joko ei ole laitetta tai osaamista internetiin päästäkseen. Kirjastojen tulee tarjota tasapuolisesti ympäri Suomea sellainen piste, jossa voi käyttää internetissä olevia palveluita, etsiä tietoa sekä saada opastusta ja tukea verkossa asioimiseen. 5) Kunnalliset palvelut kaikille Entistä suurempi osa kaupallisista mutta myös julkisista palveluista on siirtynyt Pääsihteeri Juha Beurling, Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry puh. 040 55 66 421 / juha.beurling@kuluttajaliitto.fi tai siirtymässä verkkoon. On tärkeää, että julkiset ja lakisääteiset palvelut ovat myös niiden saavutettavissa, joilla ei ole internetyhteyttä ja -osaamista. Vaikka kuntalaisia tuleekin neuvoa ja kouluttaa Internetin käyttämisessä, tulee myös aina olemaan ihmisiä, jotka eivät pysty tai halua ryhtyä verkkopalveluja käyttämään. Heilläkin pitää olla oikeus saada lakisääteisiä ja julkisia palveluita. 6) Kaavoitus kuntalaisten ehdoilla Kaavoituksen pitää perustua ensisijaisesti kuntalaisten tarpeisiin esimerkiksi keskusliikkeiden tavoitteiden sijaan. Kaavoituksella tulee tukea ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhdyskuntarakennetta ja varmistaa, että palvelut ovat myös autottomien kuntalaisten tavoitettavissa. 7) Joukkoruokailun laatuun kiinnitettävä huomiota Verovaroin kustannetun joukkoruokailun (kuten kouluruokailu) tulee olla ravitsemuksellisesti täysipainoista ja turvallista. Kuntien tulee varmistaa joukkoruokailun korkean tason säilyminen. 10 11
Yleisimpiä ongelmia asuinhuoneiston vuokrasuhteissa TEKSTI Ilkka Salminen kuva Soile Kallio - Saako vuokranantaja korottaa vuokraa milloin tahansa ja miten paljon haluaa? Vastaus: Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on sovittu ja vuokran tarkistamisesta voidaan myös sopia vuokrasopimuksessa. Vuokran tarkistamisen perusteesta ja ajankohdasta sovitaan vuokrasopimuksessa. Kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti ilmoittamalla muuttaa vuokrasopimusta. Lähtökohtana on se, että vuokran tarkistamisesta sovitaan vuokrasopimuksessa. Ellei vuokrasopimuksessa ole vuokran tarkistamisesta sovittu, voidaan vuokraa tarkistaa vain osapuolten kesken sopimalla. Ellei sopimusta synny, voi vuokranantaja irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen noudattaen irtisanomisaikoja ja -menettelyä. On huomattava, että mikäli vuokrasopimus irtisanotaan tästä syystä, esitetty vuokrankorotus ei tule voimaan ennen irtisanomisajan päättymistä. Vastaajana on Kuluttajaliiton lakimies Ilkka Salminen. Vuokrantarkastusperusteena voidaan käyttää esimerkiksi indeksiehtoa, hoitokustannuksia tai euromääräistä tai prosentuaalista korotusta. Vuokrantarkistusperusteena voidaan siis käyttää periaatteessa mitä tahansa perustetta, joka ei ole vuokranantajan yksipuolisessa määräysvallassa, jonka voi etukäteen määritellä ja joka ei johda kohtuuttomaan lopputulokseen. (Arava-vuokra-asuntojen vuokran korotusmenettely poikkeaa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien tarkistusmenettelystä. Arava-vuokraasuntojen vuokranantajilla on oikeus yksipuolisesti korottaa vuokraa laissa säädetyillä perusteilla. Vuokrankorotuksesta, sen perusteista ja korotetun vuokran määrästä on ilmoitettava kirjallisesti vuokralaiselle. Korotettu vuokra tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoitusta seuraavan vuokranmaksukauden alusta lukien.) Vuokranantaja tai vuokralainen voi saattaa vuokran tai sen määräytymistä koskevan ehdon kohtuullisuuden tuomioistuimen tutkittavaksi. Vaatimusta vuokran kohtuullisuuden tutkimiseksi ei voida panna vireille enää vuokrasuhteen päätyttyä. Vuokranantaja ei saa irtisanoa vuokrasopimusta sinä aikana, kun vuokran kohtuullisuus on vuokralaisen vaatimuksesta alioikeuden tutkittavana. Tuomioistuin voi vuokralaisen vaatimuksesta harkintansa mukaan alentaa vuokraa tai muuttaa vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa, jos vuokra olennaisesti ylittää vuokra-arvoltaan samanveroisten ja samaan tarkoitukseen käytettyjen huoneistojen alueella käyvät vuokrat ilman huoneenvuokrasuhteissa hyväksyttäväksi katsottavaa syytä. Myös Kuluttajariitalautakunta (maksuton) käsittelee vuokrasuhteita koskevia asioita. Vastaus: - Asumme vuokralla. Talossamme on julkisivuremontti ja parveke pois käytöstä. Remontista aiheutuu myös melua, pölyä ja muuta haittaa. Pitääkö maksaa täysi vuokra remontin ajalta? Vuokra-asunnon kunnossapidosta voidaan sopia vuokrasopimuksessa. Jos siitä ei ole erikseen sovittu, vuokranantaja vastaa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta ja kunnossapidosta. Tämä koskee myös parveketta ja julkisivua, vaikka ne eivät olekaan varsinaisesti huoneistoa. Lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokranalennusta siltä ajalta, jolloin asunto on puutteellisessa kunnossa vuokralaisesta riippumattomista syistä. Vuokranalennuksen määrä riippuu siitä, kuinka olennaisesti asunnon käyttö on estynyt ja millainen asumishaitta on kyseessä. Vuokranalennukselle ei ole olemassa mitään suoranaista laskentakaa- Vastaus: Ensimmäisestä mahdollisesta sopimuksen irtisanomisajankohdasta voidaan sopia vuokrasopimuksessa. Myös sen varalle, että jompikumpi osapuoli haluaa päättää sopimuksen ennenaikaisesti, voidaan vaa, koska tapaukset ovat erilaisia ja haitta/puute/vika on subjektiivinen käsite. Tätä oikeutta ei ole aikaisemmasta ajankohdasta kuin siitä, jolloin vuokranantaja on saanut tiedon vuokrasuhteen aikana ilmenneestä huoneiston kunnon puutteellisuudesta. Alennus ei edellytä vuokranantajan tuottamusta eli syytä puutteellisuudesta. Vuokralaisella ei kuitenkaan ole tätä oikeutta, jos huoneiston puutteellinen kunto johtuu vuokralaisen laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta taikka korjaus- tai muutostyö on suoritettu vuokralaisen vastattavan vahingon johdosta. Ts. olette oikeutettu vuokranalennukseen siltä ajalta, kun huoneisto on puutteellisessa kunnossa ja remontti aiheuttaa asumishaittaa. Alennuksen määrästä sovitte vuokranantajanne kanssa. Vuokranalennuksista ja mahdollisista korvauksista sovitaan siis osapuolten kesken. Tarvittaessa asian voi saattaa kuluttajariitalautakunnan (maksuton menettely) tai tuomioistuimen päätettäväksi. - Onko laillista vaatia asumaan vuokra-asunnossa vähintään vuosi vaikka kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus? sopia esim. sopimussakko, joka tulee maksaa. Eli sinänsä ehto on ihan laillinen. Ko. ehdolla ei puututa itse irtisanomisaikaan. Vain irtisanomisen toimittamisen ajankohtaan. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, jollei toisin sovita taikka tästä tai muusta laista muuta johdu. AHVL 5 1 momentti. 12
- Kuluttajaparlamentin täysistuntoon kutsutaan toimintaan osallistuvien kansalaisjärjestöjen edustajien lisäksi myös poliittisia päättäjiä. Tänä vuonna täysistunto sekä päätösten luovutustilaisuus ajoittuvat juuri kunnallisvaalien kynnykselle. KULUTTAJAPARLAMENTTI kokoaa järjestöjä jälleen yhteen Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa järjestöjen yhteistoimintaa, joka aloitettiin viime vuonna. teksti Jenni Vainioranta kuva Soile Kallio Kuluttajaparlamenttiin kutsutaan kymmeniä merkittäviä valtakunnallisia kansalaisjärjestöjä keskustelemaan, väittelemään ja äänestämään keskeisistä oman alansa ajankohtaisista ja kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kansalaisjärjestöjen äänenvahvistin Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on äänestyksen kautta löytää merkittävien valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen enemmistön näkemys toimintavuoden valituista aiheista. Äänestyksen tuloksena muodostuvat Kuluttajaparlamentin viralliset päätökset, joista muodostuu kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän laajuuden vuoksi merkittävät poliittiset kannanotot. Kuluttajaparlamentin täysistuntoon kutsutaan toimintaan osallistuvien kansalaisjärjestöjen edustajien lisäksi myös poliittisia päättäjiä. Lisäksi toimintavuoden lopuksi Kuluttajaparlamentissa muodostuneet päätökset luovutetaan eduskuntaryhmien edustajille erillisessä luovutustilaisuudessa. Näin poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin. Lokakuun täysistunnon ajankohtaiset aiheet Kuluttajaparlamentti 2012 täysistunto kutsuu kokoon kymmeniä maan keskeisiä valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajien lisäksi täysistunnossa puheenvuoroja käyttää muun muassa käsiteltävien kysymysten asiantuntijoita. Tilaisuuden puhemiehenä toimii tohtori Pentti Arajärvi. Täysistunnossa käsitellään ajankohtaisia ja tunteitakin herättäviä kysymyksiä, jotka käsittelevät alkoholimainontaa, terveyskeskusten käyntimaksua ja vakuutusyhtiöitä, muutoksenhakulautakuntia sekä vakuutusoikeutta. Lisäksi tilaisuudessa järjestetään paneelikeskustelu terveysja sosiaalipalveluiden turvaamisesta kuntauudistusten yhteydessä. Suunnittelukokoukset ennen täysistuntoa Kuluttajaparlamentti on kevään aikana kokoontunut useampaan suunnittelukokoukseen, joissa useat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajat ovat olleet mukana valmistelemassa täysistuntoa yhdessä Kuluttajaparlamentin sihteeristönä toimivan Kuluttajaliiton henkilökunnan kanssa. Kokouksissa on muun muassa valittu toimintavuonna käsiteltäviä aiheita sekä täysistuntoon kutsuttavia asiantuntijoita. Loppukeväästä Kuluttajaparlamentin työskentely tiivistyi muutamaan pienryhmään. Pienryhmissä työstettiin täysistunnossa käsiteltävien kysymysten taustamuistioita, joita käytetään Kuluttajaparlamentin päätöksistä tiedottamiseen. Ajankohta on otollinen Tänä vuonna täysistunto sekä päätösten luovutustilaisuus ajoittuvat juuri kunnallisvaalien kynnykselle. Toivotaan, että ajankohta antaa erityistä pontta kansanedustajien aktiivisuudelle viedä Kuluttajaparlamentin ajamia asioita eteenpäin! Kuluttajaparlamentin täysistunto on kutsuvierastilaisuus, joka pidetään maanantaina 1.10.2012 14 15
Kirjoittajana on työministeri Lauri Ihalainen. Kuluttajan asemaa parannetaan yhteistyöllä Ensimmäisen nykymuotoisen kuluttajapoliittisen ohjelman julkistamisesta on reilut kymmenen vuotta. Sen jälkeen kuluttajan arki on muuttunut hurjalla vauhdilla. Kuluttajan toimintaympäristön muutos näkyy vahvasti hallituksen kesäkuussa hyväksymässä kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vuosille 2012 2015. Se hakee ratkaisuja myös suoraan kuluttajilta tuleviin haasteisiin, joita nousi esiin ohjelman taustaksi tehdyssä laajassa kansalais- ja asiantuntijakyselyssä. Kuluttajapolitiikan keskiössä on edelleen kuluttajan sujuvan ja turvallisen arjen mahdollistaminen. Kuluttajan aseman ja oikeuksien parantaminen teksti lauri ihalainen KUVAT Valtionneuvoston kuvapankki, Shutterstock on pysyvästi kuluttajapolitiikan kulmakivi. Kuluttajansuoja ja tuoteturvallisuus ovat Pohjoismaissa vahvoja. Meillä on olemassa hyvää lainsäädäntöä, mutta kuluttajansuojalain kattavuus, ajanmukaisuus ja selkeys sekä kuluttajaviranomaisten nykyisten toimivaltuuksien riittävyys tullaan kuitenkin selvittämään. Tuotteiden ja palvelujen ympäristöystävällisyyttä pidetään edelleen tärkeänä, mutta niiden rinnalle on noussut muitakin asioita, jotka huolettavat kuluttajaa. Tuotteita valmistavien työntekijöiden työolot, työajat ja palkkaus merkitsevät yhä enemmän. Kuluttamisesta on tullut myös välittämistä; halutaan valita sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden matka kuluttajan luo on ollut kestävä ja kaikille reilu. Tiedon merkitys kuluttajien arjessa on kasvanut. Jotta arjessa on mahdollista tehdä hyviä valintoja, tarvitaan riittävästi ja luotettavaa tietoa. Kuluttajilla on oltava riittävästi tietoa siitä, miten markkinat toimivat sekä kykyä vertailla tarjolla olevia tavaroita ja palveluita. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta oppia kuluttamisen ja ostamisen taitoja sekä taitoa tehdä valintoja ja arvioida omaa kulutusta. Kuluttajien tietoisuuden lisäämisessä keskeinen rooli on koulujen opetuksella ja kasvatuksella. Myös varhaiskasvatuksen sekä muiden oppimisympäristöjen, kuten kansalaisjärjestöjen, tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä. Lapset, ikääntyneet ja monet maahanmuuttajaryhmät eivät jaksa tai pysty hakemaan tietoa ja puolustamaan omia oikeuksiaan. Näiden ryhmien osaamista ja toimintamahdollisuuksia on siten tuettava. Erityinen haaste on kuluttajien oikeuksien turvaaminen sähköisessä ympäristössä. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä. Kodin ja työn ulkopuolella sen käyttö on langattomien laajakaistayhteyksien yleistyessä yhä kasvamassa. Kuluttajien on kyettävä tunnistamaan ne riskit, mitkä liittyvät napin painalluksella tilattuihin palveluihin tai tavaroihin. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan tietoyhteiskunnassa toimivat kuluttajat ja asiantuntijat toivovat pelisääntöjä kansainväliseen verkkokauppaan. He kokevat, että verkossa kuluttaminen ajaa erityisesti nuoria helposti kuluttamaan yli varojensa. Kuluttajat pelkäsivät myös tulevansa huijatuiksi, vaikka pääasiassa verkkokaupankäynti miellettiin helpoksi ja ekologiseksi mahdollisuudeksi. Kuluttajien velkaantuminen näyttää jatkuvan. Erityisesti pikaluottoihin liittyvät velkomistuomiot ovat lisääntyneet. Vireillä on jo pikaluottojen sääntelyä ja sosiaalisen luototuksen laajentamista koskevia hankkeita. Jotta talous- ja velkaneuvonta vastaisi paremmin kuluttajien tarpeisiin, kuluttajapoliittisessa ohjelmassa esitetään yhtenä keinona sen valtiollistamista. Talous- ja velkaneuvonta hoidetaan nykyisin pääosin kuntien järjestämänä. Kuluttajapolitiikan rinnalla on tärkeää vahvistaa terveen ja vastuullisen kilpailun edellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan terveen kilpailun edistämisohjelmaa. Menestyvät yritykset ottavat huomioon tavaroita ja palveluita koskevat säännöt sekä kuluttajien mielipiteet ja oikeudet. Terve kilpailu palvelee myös kuluttajien etua. Kansalaisyhteiskunnan merkitys ja rooli kulkee läpi koko kuluttajapoliittisen ohjelman. Vaikka kuluttajajärjestöt eivät meillä Suomessa ole yhtä vahvoja ja vaikutusvaltaisia kuin eräissä muissa Euroopan maissa, ovat ne nostaneet esille kuluttajien kokemia epäkohtia ja esittäneet korjausehdotuksia. Kuluttajajärjestöjen edustajat ovat myös aktiivisesti osallistuneet kuluttajapoliittisten ohjelmien valmisteluun sekä osallistuneet kuluttajansuojalainsäädännön kehittämiseen eri toimielimissä ja neuvottelukunnissa. Esimerkiksi Kuluttajaliitolla on myös ollut merkittävää neuvontatoimintaa erityisesti asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kotitalous- ja kuluttajajärjestöt ovat myös ansiokkaasti välittäneet talousvalistusta. Meillä on hyvä yhdessä tekemisen kulttuuri kuluttajapolitiikassa. Kansalaisjärjestöjen asemaa yhteistyössä halutaan kuitenkin vahvistaa. Selvitystyö käynnistyy ministeriössä heti alkusyksystä. Kun saamme kaikille toimijoille selkeät roolit ja tavoitteet, pääsemme vielä paremmin edistämään kuluttajien asemaa ja oikeuksia. Kuluttajien velkaantuminen näyttää jatkuvan. Erityisesti pikaluottoihin liittyvät velkomistuomiot ovat lisääntyneet. 16 17
työpöydän ääressä Vähennä suoramarkkinointia teksti Kaisa Pannimaa-Pätsi teksti Martti Luukko kuva soile kallio Kuluttajaliiton toimihenkilöitä esittelevä sarja Työpöydän ääressä jatkuu. Esittelyvuorossa on liiton ekonomisti Martti Luukko. Ärsyttävätkö puhelinmyyjät tai postitse tulevat mainokset? Ilmoita seuraaville tahoille tietosi, jolloin saat vähemmän suoramarkkinointia puhelimitse ja postitse. 2) Robinson rekisterit a) Puhelin- Robinson Rekisteröidy Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) puhelinmarkkinoinnin rajoituspalveluun soittamalla palveluautomaattiin 0600 13404 (0,39e/min +pvm/mpm) arkisin klo 8 18. b) Posti - Robinson Ilmoittaudu osoitteellisen suoramainonnan rajoituspalveluun postitoimipaikoista saatavalla lomakkeella. Tällöin kotiisi tuleva mainonta vähenee. Milloin ja miksi päädyit Kuluttajaliittoon töihin? Lähes neljännesvuosisadan kestänyt ura päättyi toimihenkilökeskusjärjestön konkurssiin 90-luvun alun finanssimyllerryksessä. Kuluttajan taloutta, tuloja, hintoja, veroja ja ostovoimaa olin seurannut aikaisemmissa tehtävissä. Siltä pohjalta sain kuluttajan taloutta koskevia toimeksiantoja ja jatkoin ostovoimatyöryhmän, nykyisin kuluttajan talous-ryhmän jäsenenä ja myöhemmin valmistelijana. Euroon valmistautuminen 90-luvulla ja seuranta sen jälkeen oli ainutlaatuinen tilaisuus olla mukana suuressa muutoksessa. Millainen on tyypillinen työpäiväsi vai onko sellaista? Tavallisimpia ovat päivät, jolloin katson talousluvut, hinta- ja muut indeksit, ostovoimaan ja toimeentuloon vaikuttavat tekijät, joista kokoan raportit kuukausittain. Toinen alue on vastausten valmistelu liitolta pyydettyihin aihepiiriin kuuluviin lausuntoihin tai kysymyksiin. Mikä on työsi parasta antia? Työ arjen ja koko kansan talouden keskiössä. Mikä on omiaan aiheuttamaan harmaita hiuksia Asioiden paljous ja oman riittämättömyyden huomaaminen työssä arjen keskiössä. Mitkä asiat ovat mielestäsi Kuluttajaliiton keskeisiä tehtäviä? Puolustaa, auttaa ja neuvoa kansalaisia ongelmissa, joita he kohtaavat kuluttajina. Valvoa kuluttajien etua yhteiskunnallisten toimien suunnittelussa ja päätöksissä, kysyttäessä myös lakien valmistelussa. Asioiden seuraaminen, osallistuminen valmistelevien työryhmien toimintaan ja vaikuttaminen myös tiedotusvälineiden kautta. 1) Väestörekisterikeskuksen kaksi vaihtoehtoa a) Puhelimitse tai kirjeitse Kiellä Väestörekisterikeskusta luovuttamasta tietojasi muun muassa suoramarkkinointiin ja mielipidetutkimuksiin ilmoittamalla asiasta puhelimitse tai vapaamuotoisella kirjeellä asuinalueesi maistraattiin, josta tiedot siirtyvät Väestörekisterikeskukseen. b) Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen -lomake Ilmoita tietojesi luovutuskiellosta verkkolomakkeella osoitteessa www.vrk.fi (Palvelut kansalaisille > Tietojen luovutuksen kieltäminen) tai samasta linkistä löytyvällä tulostettavalla lomakkeella. Antamasi suoramarkkinointikielto on voimassa toistaiseksi. Antamasi suoramarkkinointikiellot ovat Robinson rekistereissä kolme vuotta, jonka jälkeen ne voidaan uusia. 3) Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) kaksi vaihtoehtoa a) Puhelimitse Soita Liikenteen turvallisuusvirastoon osoitteenluovutus- ja markkinointikiellot -numeroon 0206185100 (pvm/mpm) arkisin klo 8 16. b) Sähköisesti Kiellä tietojesi luovutus nettilomakkeella osoitteessa www.trafi.fi (>Palvelut>Rekisteritietopalvelut>Tietojenluovutu skiellot>markkinointi- ja osoitteenluovutuskielto) Antamasi suoramarkkinointikielto on voimassa toistaiseksi. 18 19
Puheenjohtajan palsta Kuluttajan oikeus on Matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointi kiellettiin Matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointia koskeva kielto tuli voimaan elokuun alussa. teksti Timo Niemi KuvA Shutterstock tietää oikeinon tarjota Tämän päivän sana viestinnässä on nopeus. Uutiset ja sanomat kulkevat ympäri maailmaa silmänräpäyksessä. Monien kuluttajien on helppo vaipua todelliseen informaatioähkyyn. Mitä tämä nopeus uutisten välityksessä käytännössä merkitsee, ja mitä seuraamuksia sillä on? Ainakin eri mediat kilpailevat siitä, kuka julkaisee mielenkiintoisen uutisen ensimmäisenä. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että uutisten sisällön Riitta Myller Puheenjohtaja Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry ja oikeellisuuden tarkistukselle ei jää aikaa. Yhden toimittajan tekemä virhe voikin helposti kertaantua ennennäkemättömällä vauhdilla ja jäädä monien kuluttajien mieleen totuutena. Monesti virheen jälkikäteen tehty oikaisu saa virheen julkaisseissa medioissa huomattavasti pienemmän huomion kuin alkuperäinen virheen sisältänyt uutinen. Tarve viestinnän monipuolistamiseen on synnyttänyt laajan kaupallisen viestinnän verkoston. Näin syntyneet monet kaupalliset kanavat eivät kuitenkaan ole pystyneet juurikaan tarjoamaan kuluttajille vaihtoehtoisia näkökulmia. Monet kaupalliset kanavat joutuvat suuntaamaan viestinsä niin sanotulle keskivertokuluttajalle. Liian marginaaliset näkökulmat eivät välttämättä riittävästi puhuttelisi kanaville tuloja tuovia massoja. Tämä on johtanut siihen, että radio- ja televisiokanavat muistuttavat entistä enemmän toinen toisiaan. Viestintä on kanavien määrästä johtuen näennäisesti moninaista, mutta tosiasiallisesti melkoisen yksipuolista. Viestinnän sisällön turvaamiseksi on olennaista, että olemme onnistuneet turvaamaan Yleisradion rahoituksen myös tulevaisuudessa. Ylen tehtävänä monipuolisempaa näkökulmaa, joka ei joudu kilpailemaan pelkän pintaviihteen ja hetkellisten kiinnostuksen kohteiden kanssa. Esimerkiksi viittomakieliset uutiset eivät välttämättä toisi kaupalliselle puolelle tarpeeksi lisää kuluttajia kustannuksiin nähden. Julkisen puolen tehtävänä on myös tarjota tiedonvälitystä eri kieli- ja kulttuurivähemmistöillemme, vaikka heidän lukumääränsä olisikin suhteellisen pieni. Erityinen kiitos tiedonvälityksen monipuolisuudesta kuuluu myös Yleisradion radio-ohjelmille, jotka monipuolisuudellaan tarjoavat laajaa näkökulmaa erilaisille kuluttajille ja heidän valinnoilleen. Asia, joka ansaitsisi enemmän julkista keskustelua, on printtimedian omistuspohjan yksipuolisuus. Tähän kovin harva ainakaan Suomessa kiinnittää huomiota. Pitäisikö meidän kuitenkin tehdä niin? Useissa maakunnissa on vain yksi alueellinen valtamedia, joka puolestaan omistaa myös monet pienemmät alueelliset paikallislehdet. Viestinnän monipuolisuus ja moniarvoisuus on kuluttajien kannalta olennaista ja niiden vaaliminen on myös tulevaisuudessa tärkeää. Kielto on määräaikainen ja päättyy heinäkuun 1. päivän jälkeen vuonna 2015. Eduskunta edellyttää, että hallituksen on toimitettava liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvitys kiellon vaikutuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Kielto ei koske puhelinmarkkinointia operaattorien vanhoille asiakkaille eikä asiakkaan nimenomaisesta pyynnöstä tapahtuvaa markkinointia. Markkinointikiellon taustalla ovat matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinoinnissa ilmenneet ongelmat. Viestintäpalveluiden puhelinmarkkinointiin liittyvät yhteydenotot kuluttajaviranomaisiin olivat ennen kiellon säätämistä lisääntyneet jatkuvasti. Erityisesti ikääntyneillä kuluttajilla on ollut vaikeuksia hahmottaa puhelinkeskustelun seuraamuksia. Matkapuhelinliittymässä on kyse monimutkaisesta palvelukokonaisuudesta, jonka ehtoja ja ominaisuuksia kuluttajan on vaikea ymmärtää puhelimessa, ja se ei siksi sovellu hyvin markkinoitavaksi puhelimitse. Liittymien aggressiivinen puhelinmarkkinointi on johtanut esi- merkiksi siihen, että puhelinliittymä on irtisanottu pelkän puhelinkeskustelun perusteella. Kuluttajat eivät aina ole usein ymmärtäneet, että uuden liittymän käyttöönotto kestää ja ovat joutuneet olemaan useita päiviä ilman toimivaa puhelinliittymää. Ongelmien taustalla on puhelinmyynnissä yleisesti käytettävä tulospalkkaus ja puhelinmyyjien tyypillisesti alhainen koulutustaso ja keski-ikä. Puhelinmyyntikielto ei koske internetyhteyksiä. Internetyhteydet ovat kuluttajan kannalta aivan yhtä monimutkaisia palvelukokonaisuuksia kuin matkapuhelinliittymät. Elisan liittymäliiketoimintajohtaja Henri Korpi totesikin Ilta-Sanomien haastattelussa, että puhelinmyynti siirtyy elokuun jälkeen esimerkiksi juuri internetyhteyksiin. Kuluttajaliitto onkin huolissaan, että aiemmin matkapuhelinliittymien puhelinmyyntiin liittyvät ongelmat siirtyvät internetyhteyksien markkinointiin. Tämän vuoksi Kuluttajaliitto vaatikin asiaa koskevassa lausunnossaan markkinointikiellon ulottamista myös internetyhteyksien puhelinmyyntiin. 20 21
Lue liiton muut ajan- Kuluttajaliitto ottaa kantaa Palautetta Kuluttajan Naposta Pyysimme lukijoitamme antamaan palautetta kesäkuun Kuluttajan Napon numerosta. Suosituin kirjoitus oli sivuilla 8 9 Arki eläkkeellä -tilaisuuksissa oltiin eläkeläisten asialla. Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken Finnkinon elokuvalippupaketin. Sen voitti Toini Leppänen Joensuusta. Parhaimmat onnittelut! Palkinto on postitettu voittajalle. Kiitos kaikille palautteen lähettäneille! hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry www.kuluttajaliitto.fi N o 2/2012 Kahdeksan kymmenestä tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin Sokeripalat pysäyttivät lapsimessuilla. Ilmoittaudu jäsenseminaariin. Videohaaste; osallistu! 1. Mikä oli tämän lehden paras juttu? 2. Mikä ei kiinnostanut? Lähetä tämä kuponki yhteystiedoillasi varustettuna, tai anna palautetta osoitteeseen www.kuluttajaliitto.fi/nappo. Kaikkien 19.11.2012 mennessä vastanneiden kesken arvotaan Finnkinon elokuvalippupaketti. vastaus 1. vastaus 2. nimi osoite postinumero sähköpostiosoite postitoimipaikka Kuluttajaliitto ry Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Vastauslähetys Tunnus 50003912 00003 Helsinki Vastaanottaja maksaa postimaksun Lausunto 25.5.2012 kohtaiset kannanotot www.kuluttajaliitto.fi Kuluttajaliitto vastustaa Leikolan mallia kopioinnin hyvitysmaksun uudistamiseksi LIITYN JÄSENEKSI / OSOITTEENMUUTOS Medlemsansökan / adressförändring Vastaanottaja maksaa postimaksun Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle esitetään ns. kolmipistemallia, jossa kerättävän hyvitysmaksun pohjaa laajennetaan nykyisistä laitteista ja tallennusalustoista. Samalla yksittäiseen laitteeseen kohdistuva maksutaso laskisi huomattavasti, nykyisestä 13 34 %:sta 0,5 1 %:iin laitteiden hinnasta. Myös tekijöille maksettavan hyvityksen määrä nostetaan takaisin aikaisemmalle tasolle, mikä käytännössä nostaa kuluttajien verotusta. Hyvitysmaksun kaltaisia pisteveroja pidetään taloudellisesti epätarkoituksenmukaisina, elleivät ne kohdistus asioihin, joiden kysyntää halutaan vähentää. Kuluttajaliitto kummastelee ovatko tietotekniikka ja sitä hyödyntävät palvelut tällaisia hyödykkeitä. Kuluttajaliiton mielestä hyvitysmaksun olemassaolon oikeutus eli yksityisen kopioinnin haitat ovat unohtuneet: kun yhä suurempi osa sisällöistä katsellaan, kuunnellaan ja luetaan suoraan verkosta, ei laillisia kopioita synny eikä hyvitysmaksuja voida kerätä entisiä määriä. Verkkotallennuspalveluista Kuluttajaliitto toteaa, että ne pitäisi rinnastaa yksityiseen kopiointiin eikä siirtää lisensioinnin piiriin. Kokonaisuutena Kuluttajaliitto pitää ehdotettua mallia huonona ja vastustaa sitä. Hyvitysmaksun sijasta yksityisen kopioinnin aiheuttamat haitat tekijöille pitäisi korvata valtion budjettimäärärahalla. nimi / namn Haluan liittyä Kuluttajaliiton suorajäseneksi. Jäsenmaksu 40 e / vuosi. Jag vill bli medlem i Konsumentförbundet. Medlemsavgiften är 40 e / år. Haluan liittyä Kuluttajaliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi. Saat tiedot sinua lähinnä olevasta kuluttajayhdistyksestä postittamalla tämän kortin tai soittamalla (09) 454 2210. Jag vill bli medlem i Konsumentförbundets lokalförening. Information om lokala föreningar nära dig får du genom att returnera detta kort eller genom att ringa (09) 454 2210. Olen jo jäsen, mutta osoitetietoni muuttuvat. Jag är redan medlem, men adressuppgifterna ändras. osoite / address postinumero / postnummer postitoimipaikka / postort Haluan tilata Kuluttajan Nappo -lehden vuosikerran hintaan 15 e Kuluttajaliitto ry Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Vastauslähetys Tunnus 50003912 00003 Helsinki sähköpostiosoite / e-post 22 23
Pintaa syvemmältä Antti Kaikkonen Kansanedustaja Antti Kaikkonen teksti Juha beurling Kuvaile itseäsi kuluttajana - Olen kohtuullisen tarkka kuluttaja. Tuotteen alkuperällä, kotimaisuudella, laadulla ja hinnalla on minulle merkitystä. Heräteostoksia teen vain harvoin. Onko jokin kuluttamiseen liittyvä asia jäänyt myönteisellä tavalla mieleesi? - Hyvä palvelu jää mieleen. Tässä suhteessa myyjäosapuolilla on eroja. Toisilta saa hyvää palvelua, toisilta ei. Millaista on hyvä asiakaspalvelu? - Kohteliasta ja asiantuntevaa, muttei liian päällekäyvää. Ripaus huumoriakin toki aina piristää. Saatan itsekin siihen toisinaan sortua. Kuinka tärkeää kotimaisuus on valintoja tehdessä? - Minusta se on ilman muuta plussaa. Kotimaisilla valinnoilla työllistämme Suomessa. Yleensä se on myös ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Vertailetko hintoja? - Kyllä, niin ruokakaupassa kuin muutenkin. Se ei tarkoita, että valitsisin aina halvimman. Pikemminkin haen hyvää hinta-laatu -suhdetta. Uskoisin olevani kohtalaisen hintatietoinen kuluttaja. Kerro jokin vinkki, suositus tai idea lukijoillemme? - Sähkösopimus kannattaa tarkistaa aina silloin tällöin. Lainsäädäntö on nyt saatu sellaiseksi, että sähköyhtiön vaihto ja niiden vertailu on helppoa. Kun hinnat ovat juuri nyt jokseenkin kohtuullisella tasolla, voi olla järkevää sitoa sähkön hinta pidempään sopimukseen. Tällöin olet suojassa sähkön markkinahinnan reippaalta nousulta. Voit myös valita kokonaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, kuten olen itse tehnyt.