1 PORIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 26.10.2015 I LUKU: YLEISTÄ 1 Tavoite Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan porilaista rakentamista mahdollisimman hyvän ja viihtyisän asumis- ja työympäristön aikaansaamiseksi sekä mahdollisuuksien mukaan olevan rakennuskannan ja elinympäristön säilyminen. Tavoitteena on luoda turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja sosiaalisesti toimiva elin- ja toimintaympäristö ohjaamalla alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista, jossa otetaan huomioon myös lasten ja ikäihmisten sekä erityisryhmien tarpeet sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Määräykset, jotka on painettu leveälle palstalle tällä kirjasinkoolla, ovat velvoittavia. Ohjeet, jotka ovat kapealla palstalla pienellä kirjasinkoolla, sisältävät hyväksyttäviä ratkaisuja. Tavoitteena on myös yhtenäistää rakentamisen ohjeistusta lähikuntien kanssa. 2 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain tai -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Porin kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli asema- ja rantaasemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ei ole toisin määrätty. Luettelo voimassa olevista ohjeista on saatavissa rakennusvalvonnasta tai selailtavissa internetissä osoitteessa: http://www.pori.fi/ymparistovir asto/rakennusvalvonta
2 3 Rakennusvalvontaviranomainen Porin kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonnan vastuualue, jonka päällikkönä toimii rakennustarkastaja. Toimivallasta määrätään ympäristöviraston johtosäännössä ja toimivallan siirtämisestä ympäristöviraston toimintasäännössä. 4 Rakennusjärjestyksen rakentamistapaohjeet Ympäristölautakunta antaa tarpeen mukaan rakentamisen ohjaamiseksi alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Lupaa toimenpiteeseen ei tarvita, kun maankäyttöja rakennuslain 126 a :n mukainen toimenpide toteutetaan annetun rakennustapaohjeen mukaisesti. Muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus ja ilmoitusmenettelyn käyttö on esitetty tämän rakennusjärjestyksen 8 :ssä. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin edellyttää luvan hakemista. 5 Rakennustoimenpiteiden sopeuttaminen kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin Maakunta-, yleis- ja asemakaava sekä rakentamistapaohjeet ohjaavat rakentamisen sopeutumista kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Lisäksi tulee ottaa huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön kerroksellisuus.
3 II LUKU: RAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS 6 RAKENNUSLUPA Rakentamiselle tulee pääsääntöisesti hakea rakennuslupa. Rakennuslupa on haettava asemakaava-alueella ja sen ulkopuolella sijaitsevaan asuntoon tai maanviljelystilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen. 7 TOIMENPIDELUPA Toimenpidelupa on haettava 1) rakennuksen julkisivun ja kattomuodon muuttamiseen sekä 2) niihin ilmoituksenvaraisiin toimenpiteisiin, joihin rakennusvalvontaviranomainen on vaatinut luvan hakemista. 3) lämpökaivon tekemiseen tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen asemakaava-alueella tai tärkeillä pohjavesialueilla. 4) rakennuksen teknisen järjestelmän vaihtamiseen (jätevesi-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät) 8 TOIMENPIDEILMOITUS Ilmoitus rakennusvalvontaan on tehtävä ennen toimenpiteeseen ryhtymistä 1) katoksen, vajan, muuntamokopin, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentamiseen (rakennelma); 2) urheilu- ja kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma); Mikäli rakennus rantavyöhykkeellä on suurempi kuin 10 kerrosneliömetriä ja sen ulkopuolella suurempi kuin 20 kerrosneliömetriä on sen rakentamiseen haettava rakennuslupa huolimatta siitä miten se aiotaan perustaa. Mikäli aiottu rakennelma ei edellytä rakennusluvan hakemista, eikä sitä seuraavan ohjeen mukaan voida ilmoittaa, on sille haettava toimenpidelupa. Mikäli rakennelma rantavyöhykkeellä on pienempi kuin 5 kerrosneliömetriä ja muualla pienempi kuin 10 kerrosneliömetriä voidaan toimenpide ilmoittaa. Vähäinen leikkimökki, joka on alle 4 kerrosalaneliömetriä, ei edellytä ilmoituksen tekemistä. Sellaiset rakennelmat, joita ei tarvitse ilmoittaa on kuitenkin tehtävä asemakaavan tai tämän rakennusjärjestyksen mukaiselle vähimmäisetäisyydelle tontin rajasta. Mikäli mainoslaite on kooltaan vähäinen (alle 0,6 x 0,6 m 2 ), tai kyseessä on aiemmin hyväksytyn laitteen korvaaminen uudella vastaavan kokoisella laitteella, hanketta ei tarvitse ilmoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle. Katokseksi katsotaan sellainen rakennelma, jonka piiristä vähintään 30% on avointa.
4 3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite); 4) maston, piipun, varastointisäiliön, hiihtohissin, muistomerkin, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja suurehkon valaisinpylvään tai vastaavan rakentaminen (erillislaite); 5) suurehkon laiturin tai muun vesirajaa muuttavan tai siihen olennaisesti vaikuttavan rakennelman, kanavan, aallonmurtajan tai vastaavan rakentaminen (vesirajalaite); 6) muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen verrattavan alueen järjestäminen (säilytys- ja varastointialue); 7) rakennuksen katteen tai värityksen muuttaminen ja ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen tai julkisivun valaisun muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide); 8) muun kuin maantielain 52 :ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (mainostoimenpide); 9) rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai reunusmuurin rakentaminen, mikäli niitä ei toteuteta tämän rakennusjärjestyksen 25 :n mukaisesti (aitaaminen); Alle 12 metrin korkuiset tuulivoimalat voidaan ilmoittaa, 12-60 metrin korkuiset tuulivoimalat edellyttävät toimenpidelupaa ja sitä korkeammat edellyttävät rakennusluvan hakemista. Asuntotarkoituksiin varatuilla asemakaava-alueilla mahdollisesti sallitaan vain pystyakselin ympäri pyörivät tuulivoimalat. Lautasantennit, joiden halkaisija ei ylitä 1,8 metriä ja aurinkokeräimet jotka sijoitetaan ja toteutetaan tämän ohjeen mukaisesti, voidaan ilmoittaa. Muille lautasantenneille ja aurinkokeräimille haetaan toimenpidelupa Pientaloalueilla lautasantenni sijoitetaan ensisijaisesti pihatasolle. Mikäli antenni sijoitetaan rakennuksen katolle, on se asennettava katukuvaa häiritsemättömään paikkaan. Se tulee sijoittaa esimerkiksi savuhormin viereen tai pystysuorien rakenteiden yhteyteen. Lautasantennin väriksi valitaan näkyvän katon tai taustaseinän väri. Vastaavaksi erillislaitteeksi katsotaan myös ilmalämpöpumppujen ulkoilmayksiköt ja aurinkoenergian keräimet. Pientalotonteilla maakellarista, jossa on rakennusaineinen kattorakenne tai joka nousee enemmän kuin yhden metrin ympäröivää maanpintaa ylemmäs tulee hakea toimenpidelupa. Mikäli tilapäinen esiintymislava, yleisöteltta, katsomo tai vastaava on tarkoitus pitää paikoillaan kauemmin kuin yhden viikon tai niihin liittyy merkittävää rakentamista on niille haettava toimenpidelupa. Kirjallinen ilmoitus on myös tehtävä rakennuksen (esim. koulu) käyttämisestä tilapäisesti majoitushuoneistona, mikäli majoitettavien henkilöiden määrä on enemmän kuin 15 henkilöä.
5 10) muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuva järjestely); 11)lämpökaivon tekemiseen tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä asemakaava-alueen tai tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella (maalämpö). Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti. Ilmoituksessa on annettava tiedot ilmoittajasta ja rakennuspaikasta ja siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteestä ja sen vaikutuksesta ympäristökuvaan ja naapurin asemaan. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. Alueen käyttäminen tilapäisesti asuntovaunualueena edellyttää kirjallisen ilmoituksen tekemistä rakennusvalvontaviranomaiselle. Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainostai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, ellei ikkunan peittämiselle ole saatu rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. Mikäli aiottu yksityiskäyttöön tuleva laiturirakennelma on enintään 12 metriä pitkä ja pintaalaltaan enintään 15 neliömetriä se ei edellytä toimenpideilmoituksen tekemistä. Toimenpiteeseen saa ryhtyä, ellei luvan hakemista ole vaadittu tai jos asianomainen viranomainen on ilmoittanut, ettei estettä toimenpiteelle ole. Milloin ilmoitettu toimenpide koskee naapurin etua, eikä tämä ole antanut hankkeelle suostumusta on asia käsiteltävä toimenpidelupana. Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 9 NAAPURIEN KUULEMINEN Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen säännösten perusteella ole tarpeetonta. Mikäli luvan hakija ei ole hankkinut rakennuslupahakemuksen liitteeksi naapurien kirjallista kuulemista hankkeen johdosta, suoritetaan se rakennuslupaviranomaisen toimesta hakijan kustannuksella. Mikäli rakennushanke poikkeaa rakentamismääräyksistä on hakijan hankittava lupahakemukseen naapurien kirjalliset suostumukset poikkeamiin.
6 III LUKU: RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄ- RISTÖÖN 10 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja korjausrakentamisen on sovelluttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Suunnittelussa on otettava huomioon rakennuksen sijoitus, koko, muoto, ulkomateriaalit, väritys, valaistus sekä julkisivujäsentely. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sekä maisemaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Edellä mainittuihin seikkoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi arvioiduilla alueilla ja alueilla, joilla rakennuskanta on muodostunut yhtenäiseksi kuten, 1940-1950-luvuilla rakennetuilla omakotialueilla sekä muilla rakennuskulttuuriltaan arvokkailla alueilla. Vanhojen rakennusten korjaustöissä tulee pyrkiä säilyttämään rakennusten alkuperäiset yksityiskohdat ja rakennusosat, kuten ulko-ovet, ikkunat ja porrashuoneiden sisustus. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten muutossuunnitelmista pyydetään museoviranomaisen lausunto. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita tai kauniita puita. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa maisemoida istutuksin. Maisemallisesti merkittävillä peltoaukeilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen soveltuvaksi. Luettelo Suomen valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä on esitetty internetissä osoitteessa www.rky.fi. Asemakaava-alueen ulkopuolella julkisivut suositellaan tehtäväksi puusta. Rakennuksen julkisivu voidaan toteuttaa toisinkin jos rakennus näin toteutettuna sopeutuu ympärillä olevan alueen maaseudulle ominaiseen rakennustapaan. Teollisuus-, varasto- ja tuotantorakennukset tulee sijoittaa rakennusalalla siten, että kiinteistön piha-alueen käyttö ei tarpeettomasti rumenna tie- ja katunäkymää tai maisemakuvaa. Rakennuksen sijoittelulla ja pihajärjestelyillä ohjataan tarvittavat varastointialueet sijoittuvaksi kiinteistön takapihalle. Ilmanvaihtokonehuoneet ja niihin liittyvät laitteet ja kanavat sekä muut tekniset laitteet on suunniteltava rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi.
7 IV LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 11 RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan riittävän suuri, kuitenkin vähintään 0,5 hehtaaria ja joka on kokonaisuudessaan hakijan hallinnassa yhdenmukaisella tavalla. Vahvistetussa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa annettuja tästä poikkeavia määräyksiä rakennuspaikan koosta on noudettava. Rakennuspaikkaa ei saa rakennusluvan myöntämisen jälkeen lohkoa tai halkoa myönnetyn rakennusluvan vastaisesti 0,5 hehtaaria pienempiin osiin tai vahvistetun yleiskaavan vastaisesti. Kyläalueilla ja olemassa olevaan rakentamiseen tukeutuvilla alueilla vesihuoltoverkostoon liitettävissä olevan rakennuspaikan pinta-ala voi olla 0.3 hehtaaria. Mikäli on kysymyksessä vanha rakennuspaikka, joka ei täytä tämän rakennusjärjestyksen määräystä vähimmäispinta-alasta, on talouskeskuksessa sijaitsevien rakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen mahdollista sen estämättä mitä kokonaisrakennusoikeudesta on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 12 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakentamisen määrä saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 600 k-m 2, josta asuinrakentamisen osuus on 350 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa kuitenkin 350 k- m 2, mikäli rakennuspaikan koko on vähintään 2000 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa, joiden kerrosluku on yksi. Mitä edellä on määrätty rakentamisen määrästä ei kuitenkaan koske maatalouden tuotantorakennuksia. Asemakaava-alueen ulkopuolella saadaan ullakon tasolle sijoittaa enintään kolme neljäsosaa kerrosalaan laskettavaa tilaa alapuolisen kerroksen alasta. Varsinaisen kerroksen alapuoliseen tilaan ei saa sijoittaa kerrosalaan laskettavaa tilaa ilman erityistä syytä ja viemärien padotuskorkeudet on aina otettava huomioon. Rakennettaessa rantavyöhykkeelle saa rakennuspaikalle rakentaa yhden I½ kerroksisen rakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 100 k- m 2. Mikäli rakennuslupaa haetaan kiinteistörekisteritilan määräalalle on lohkomistoimitus saatettava vireille ennen rakennusluvan myöntämistä. Mikäli rakennuslupaa haetaan rakennuspaikalle, joka muodostuu kahdesta tai useammasta kiinteistörekisteritilasta on tilojen yhdistämistä koskeva hakemus saatettava vireille ennen rakennusluvan myöntämistä Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan vähintään 100 metrin levyistä maa-alueen kaistaa, joka rajoittuu vesistöön. Ranta-alueella tarkoitetaan maaalueen kaistaa, joka rajoittuu vesistöön ja on leveämpi, kuin rantavyöhyke, mutta ei missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.
8 Loma-asunnon ja sen yhteyteen rakennettavien saunatilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 125 k-m 2, jolloin ei erillistä saunarakennusta hyväksytä. Lomarakennusten tulee olla yksikerroksisia eikä niiden korkeus saa ylittää 4.5 metriä. Erillisen rantasaunan kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 ja rakennettaessa tämän rakennusjärjestyksen mukaiselle minimietäisyydelle rantaviivasta siihen ei saa sijoittaa parvitiloja. Talousrakennusten kerrosala yhteensä 55 k-m 2, erillisiä rakennuksia yhteensä 4 kappaletta ja rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 155 k-m 2. Sauna- ja talousrakennusten tulee olla korkeudeltaan alisteisia päärakennukseen nähden. Katetun terassin pinta-ala saa olla enintään puolet rakennettavan rakennuksen kerrosalasta. Ranta-alueella pysyvään asumiseen käytetyllä rakennuspaikalla saa olla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala enintään 300 k-m 2 ja kerrosten lukumäärä I½. 13 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN RAN- TARAKENTAMISESSA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rannan sortumisen/eroosion välttämiseksi rakennuspaikalla tulee ranta-alueen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain sen harventaminen on sallittua. Mikäli ranta-asemakaavassa ei ole mainittu vähimmäisetäisyyttä naapurin maasta tai rakennuksesta noudatetaan mitä on määrätty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 :ssä. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä, alimman rakentamiskorkeuden meren rantaan ulottuvilla ranta-alueilla vähintään 2.1 metriä (N2000) keskivedenkorkeutta ylempänä ja lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Rakennuspaikalle saa sijoittaa 4 momentin estämättä vähintään 10 metrin etäisyydelle keskive- Rakennus voidaan sijoittaa naapurinrajaan nähden lähemmäskin kuin 5 metriä, mikäli naapuritilan omistaja on antanut asiaan kirjallisen suostumuksensa ja menettelyllä ei syrjäytetä säännöksen tarkoitusta. Rakennuksen sijoittamisessa on aina otettava huomioon maiseman erityispiirteet ja rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen rakennettavaksi edellä esitettyjä metrimääriä kauemmaskin mikäli se alueen erityispiirteet huomioiden on tarpeen. Rakennettaessa Kokemäenjoen vesistön ranta-alueella on lisäksi otettava huomioon Varsinais- Suomen ELY-keskuksen suositukset rakentamisen alimmista korkeuksista. (linkki) Muitten vesistöjen osalta rakentamiskorkeudet on tarkistettava erikseen
9 denkorkeuden mukaisesta rantaviivasta yhden, kerrosalaltaan enintään 25 neliömetrin suuruisen talousrakennuksen, jos rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan, ja jos jätevedet eivät aiheuta ympäristöhaittoja. V LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 14 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN TONTILLE Sen lisäksi mitä 13 :ssä on määrätty uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Tontin rakennusten tulee muodostaa yhdessä ympäröivien rakennusten kanssa kaupunkikuvaltaan hallittu kokonaisuus. Laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi on tontin kokonaisvaltaisessa suunnittelussa otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: Kaupunkirakenteellinen sijainti ja paikan ominaispiirteiden hyödyntäminen Alueen omaleimaisuus ja identiteetti Rakennukset ja pihat sekä liittyminen yleisiin alueisiin Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen. Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pintavaaituskartta, joka osoittaa rakennuspaikan tai tontin ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. Suunnittelussa on otettava huomioon katusuunnitelmien mukaiset katukorkeudet. Rakentamistavaltaan kerroksellisilla ja epäyhtenäisillä alueilla uudisrakentamisen tulee yhtenäistää kaupunkikuvaa ja kohentaa rakennetun ympäristön laatua. Tonteilla rakennusten on muodostettava kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen ja alueen ympäristön arvot huomioon ottava kokonaisuus. Rakentamisessa on otettava huomioon käyttötarkoituksen mukainen koko- ja sijaintihierarkia sekä julkisivumateriaalien yhteensopivuus. Rakennukset tulee sijoittaa rinteissä rakennuspaikalle niin, että vältytään turhilta leikkauksilta, täytöiltä ja korkeilta sokkeleilta. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että rakennuspaikan kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille ennen lupapäätöksen tekemistä.
10 15 MAANALAINEN RAKENTAMINEN Maan alle rakennettaessa tulee riittävässä laajuudessa selvittää rakentamisen vaikutukset ympäristöön maaperän laatuun ja pohjavesialueiden olosuhteisiin. Erityisesti on varmistuttava, ettei rakentamisella ole vaikutusta ympäristössä jo olemassa olevien maanpäällisten ja maanalaisten rakenteiden turvallisuuteen. Maalämpökaivoja ei saa sijoittaa 7,5 metriä lähemmäs naapurikiinteistön rajaa ellei asiasta ole erikseen sovittu naapurin kanssa. Maalämpökaivojen vähimmäisetäisyydet ovat: naapurin rajasta 7.5 m katurajasta 4 m yleisestä alueesta 4 m toisesta lämpökaivosta 14 m rengaskaivosta 20 m rakennuksesta 3 m vesi- ja viemärijohdosta 5 m Lämpökaivojen porauksessa syntyvää lietettä ei saa johtaa yleiseen viemäriin eikä haittaavalla tavalla ympäristöön. 16 MAATILARAKENTAMINEN Rakennusvalvontaviranomainen voi antaa rakennusluvan yhden yksiasuntoisen sukupolvenvaihdosta palvelevan asuinrakennuksen ja maatilan / kalastustilan talouskeskuksen yhteyteen sopeutuvia maataloutta/ kalastusta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia varten.
11 17 RAKENTAMISTAPA 17 a RAKENTEET Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia, että rakennusosat ja laitteet saavat ulottua tontin rajan yli kaupungin hallinnassa olevalle katu- tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Perustuksen antura maanpinnan alapuolella enintään 0,5 metrin etäisyydelle, jos anturan yläpinta on vähintään 0,5 metrin syvyydessä. 2) Porrasaskel enintään 0,4 metrin sekä julkisivun ulkonemat ja lisäeristämisestä johtuva ulkoseinän osa 0,2 metrin etäisyydelle. 3) Muut rakennusosat ja laitteet, mikäli niistä on tehty sopimus kaupungin kanssa. 17 b RAKENTEELLISET ULOKKEET Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia, että erkkerit, parvekkeet, suojakatokset ja muut vastaavanlaiset rakennusosat saavat ulottua tontin rajan yli kaupungin hallinnassa olevalle katu- tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rajan ylitys saa olla enintään 1,2 metriä. 2) Ne on rakennettava vähintään 2,8 metrin korkeudelle maanpinnasta. 3) Erkkereiden yhteinen leveys saa olla kerrosta kohti enintään 1/5 kyseisen julkisivun pituudesta. 4) Erkkerit ja parvekkeet eivät saa olla 3 metriä lähempänä naapuritontin rajaa. Yleisen, liike- tai muun niihin verrattavan rakennuksen pääsisäänkäynnin suojakatos saa kuitenkin ulottua pidemmällekin, mikäli siitä ei ole haittaa liikenteelle.
12 17 c KEVYTRAKENTEISET ULOKKEET Mainos-, tiedotus-, aurinkosuojus- ja muuta sellaista laitetta asennettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) Laite saa ulottua julkisivun pinnasta enintään 1,2 metriä, jos se on yli 2,4 metrin korkeudella maanpinnasta, ja muussa tapauksessa enintään 0,2 metriä. 2) Laite on kiinnitettävä tukevasti. 3) Laite ei saa häiritä liikennettä, liikenteen ohjausta, kadun kunnossapitoa, katuvalaistusta eikä muutenkaan kadun tai kiinteistöjen käyttöä. 4) Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava ympäristöön. 17 d VESIKATOT Katuun rajoittuvan rakennusosan vesikatto on varustettava lumiesteillä ja räystäskouruilla sekä tarpeellisella sadevesijärjestelmällä. Katon sade- ja sulamisvedet on johdettava tontin hulevesijärjestelmään siten, ettei vesi jäätyessään aiheuta liukastumisvaaraa. 18 RAKENNUSAIKAISET TOIMENPI- TEET TONTILLA Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava tontille siten, etteivät ne kohtuuttomasti vaikuta naapurin asemaan ja siten etteivät ne estä naapuritontilla olevan kasvillisuuden normaalia kasvua. Katualueelle varastointi on kiellettyä, ellei asiasta ole tehty sopimusta kaupungin kanssa. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä ennen rakennusluvan myöntämistä, rakennusluvassa tai rakennustyön aikana että rakennushankkeeseen ryhtyvän on toimitettava rakennusvalvontaan työmaasuunnitelma. Ilmoitustaulussa on kerrottava ainakin seuraavat seikat: Rakennuttajan nimi, osoite ja yhteystiedot Rakentamisen ominaisuustiedot Tiedot suunnittelijoista Rakentamisen aiottu aloittamisajankohta ja arvioitu rakentamisaika Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta tontilla. Tontille on kadun varteen asetettava ilmoitustaulu, jossa kerrotaan tulevasta rakennustoimenpiteestä. Velvoite koskee uudisrakentamista ja siihen verrattavaa rakentamista. Alarajana ilmoittamiseen pidetään omakotitaloa.
13 Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen ja jätehuollon tulee olla suunnitelmallista. V LUKU: RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. 19 VESIHUOLTO 20 JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää vesi- ja viemärijärjestelmien liittymätiedot vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Mikäli rakennuspaikka ei ole vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on puhtaan veden hankinnasta ja jätevesien käsittelystä esitettävä asianmukaiset suunnitelmat. Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien talojen kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Sijoitettaessa jätteiden keräysvälineet tontin pihaalueelle, on niiden suojaksi rakennettava rakenteellinen suoja, jonka paloturvallisuus on tarkoituksenmukaisella tavalla ratkaistu. 21 ENERGIAHUOLTO / TALOTEKNIIKKA Uudisrakentamisen ja huomattavien perusparannusten yhteydessä tulee rakennusten energiahuolto toteuttaa järkevät energia- ja elinkaariratkaisut huomioiden. Turpeen, brikettien ja kivihiilen poltto on sallittu vain em. polttoaineiden käyttöön suunnitelluissa kattilalaitoksissa. Porin kaupungin jätehuoltomääräykset ovat selattavissa osoitteessa www.pori.fi/ymparisto. Mikäli pientaloalueilla jäteastia sijoitetaan katukuvaa häiritsemättömään paikkaan ei rakenteellista tai istutettavaa suojaa tarvita. Jos jätekatos on sijoitettu vähintään 8 metrin etäisyydelle muista rakennuksista ei sitä tarvitse erikseen palo-osastoida. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on hyvä jo suunnitteluvaiheessa olla yhteydessä sähköverkon liittymästä alueen sähköverkkoyhtiöön. Rakennuksen savupiiput, lämmityslaitteiden ja keskuspölynimurien ulkoyksiköt sekä ilmanvaihtolaitteet on suunniteltava ja asennettava siten, että savu- ja poistokaasujen sekä melun leviäminen ympäristöön ei aiheuta haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistölle tai niiden asukkaille.
14 22 TÄRKEÄT POHJAVESIALUEET Ennen pohjavesikäytössä olevien alueiden rakentamista ja louhintatöitä tulee hankkeeseen ryhtyvän tarkistaa pohjaveden pinnantaso ja virtaussuunta, ettei niitä muuteta. Rakennettaessa tärkeällä pohjavesialueella on öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt sijoitettava maan päälle suojaaltaisiin tai ympäristösuojelumääräysten mukaisesti kaksoisvaippa säilöihin Jätevedet on johdettava kunnan yleiseen viemäriverkkoon tai jätevedet on käsiteltävä ympäristösuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Rakentajan on esitettävä selvitys jätevesijärjestelmän tiiviydestä rakennusvalvontaviranomaiselle viimeistään loppukatselmuksessa. Kaupungin yleisen viemärin puuttuessa on jätevedet johdettava umpisäiliöön. Pohjavesialueilla voidaan imeyttää vain puhtaita hulevesiä. Kattovedet tulee ensisijaisesti imeyttää omalla tontilla. 23 PILAANTUNEET MAAT RAKENTAMISESSA Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä tontin maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuneisuus ja liitettävä tämä selvitys rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Pilaantuneista maa-alueista saa lisätietoa Porin kaupungin ympäristövirastosta. VI LUKU: PIHAMAAN RAKENTAMINEN 24 PIHAMAAN RAKENTAMINEN Pihamaata ei saa muotoilla siten, että sade- ja sulamisvedet johtuvat naapuritontin puolelle. Mikäli sade- ja sulamisvesiä ei ole mahdollista imeyttää tontilla on ne johdettava kunnalliseen sadevesijärjestelmään sadevesiviemärillä. Asemakaavassa istutettavaksi merkitty tontin osa on välttämättömiä kulkuteitä lukuun ottamatta istutettava. Asemakaavan mukaiselle asuntotontille on rakentamisen yhteydessä istutettava vähintään 1 puu / tonttiaari ja joista puolet on havupuita.
15 25 AIDAT JA ISTUTUKSET Aita on sijoitettava kokonaan tontille, elleivät naapurit sovi tonttien välisen aidan sijoittamisesta rajalle. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua haittaa liikenteelle eikä kadun kunnossapidolle. Enimmiltään 1,2 metriä korkea rakenteellinen aita, joka toteutetaan edellisten määräysten mukaisesti ei edellytä rakennusvalvontaviranomaiselta saatavaa lupaa. Tontin haltijan on pidettävä kunnossa tontilla oleva aita kokonaan ja tonttien välisellä rajalla oleva aita omalta puoleltaan. Istutettava aita ei edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Aita on kuitenkin istutettava ja pidettävä kokonaan oman tontin puolella. 26 LIIKENNEJÄRJESTELYT Kadulle johtavia ajoneuvoliittymiä saa omakotitonteilla olla yksi ja muilla tonteilla enintään kaksi. Asuntoalueilla liittymän leveys saa olla enintään 6 metriä ja muilla alueilla enintään 8 metriä. Mikäli tontille ei ole järjestettävissä 1 momentin mukaista ajoneuvoliittymää on rakennukseen jätettävä kulkuaukko, joka on leveydeltään vähintään 4,0 metriä leveä ja vapaa korkeus vähintään 4,5 metriä eikä ajoväylän pituuskaltevuus saa olla jyrkempi kuin 1:11. Rakennuksen valaistussa osoitenumeroa ilmaisevassa laitteessa tulee osoitenumeroa ilmaisevan numeron korkeus olla vähintään 15 senttimetriä ja se tulee olla asennettuna paikoilleen ennen rakennuksen käyttöönottoa. Pelastustiet tonteilla on merkittävä pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla ja pidettävä kiinteistön omistajan toimesta esteettömänä. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.
16 27 PIHAMAAN MUUT RAKENNELMAT Sellaiset kiinteät pihamaan rakenteet (esim. muurattu pihagrilli ym.), jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä on kuitenkin rakennettava asemakaavan mukaisen vähimmäisetäisyyden etäisyydelle kiinteistön rajasta. VII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO 28 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO Asemakaava-alueella ei puistoja, yleisiä alueita eikä rakentamattomia tontteja saa käyttää varastointiin, pysäköintiin, veneiden ym. säilyttämiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan asemakaavan vastaisesti. Jätesäiliöt ja -katokset, mainokset, aidat, portit ja istutukset tulee pitää asianmukaisessa, siistissä kunnossa. 29 JULKISET ULKOTILAT Julkisten ulkotilojen käyttöä ohjaa kaupunkikuvatoimikunta, jossa on edustettuna Porin kaupungin viranomaistahot, parlamentaarisesti valitut tahot ja arkkitehtuuria ja maisemakuvaa vaalivat tahot, joka antaa lausunnon kaupunkikuvaan vaikuttavista hankkeista. 30 RAKENNUKSEN KUNNOSSAPITO JA KORJAA- MINEN SEN ELINKAAREN AIKANA Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Ilkivallan aiheuttamat julkisivujen pilaamiset tulee poistaa välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet. Tontille varastoidut liikennevälineet, tavarat ja tarvikkeet on sijoitettava siten, etteivät ne häiritse ympäristökuvaa ja niin etäälle tontin rajasta etteivät ne ylitä rajalta 45 asteen kulmassa piirrettyä linjaa elleivät naapurit ole sopineet lähemmäs sijoittamisesta. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi on ulkovarastojen ympärille istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Yksityisomistuksessa olevilla puistoalueilla ei saa suorittaa aitaamis- tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät tämän rakennusjärjestyksen mukaisen ilmoituksen. Luvan hakija / ilmoittaja on velvollinen hankkimaan julkisia ulkotiloja koskevaan hakemukseen työryhmän lausunnon ennen asian ratkaisemista. Työryhmälle osoitettu lausuntopyyntö pyydetään jättämään rakennusvalvontaan. Arvorakennukset ja tietyn aikakauden tyypillistä rakennustapaa edustavat rakennukset ja niiden kokonaisuudet on pyrittävä pitämään alkuperäisessä tai tärkeimpien muutosvaiheiden mukaisessa ulkoisessa formaatissa, eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Rakentamisessa ja korjaamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa.
17 VIII LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 31 VALVONTA Tämän rakennusjärjestyksen määräyksien noudattamista valvoo Porin kaupungin ympäristölautakunta, jonka alaisuudessa toimii rakennusvalvontayksikkö. 32 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, mikäli se voi tapahtua syrjäyttämättä olennaisesti määräyksen tavoitteita eikä poikkeaminen vaikuta huomattavasti naapurin asemaan. 33 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN RINNASTAMI- NEN Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. 34 MÄÄRÄYSTEN RIKKOMINEN Rakennusjärjestyksen säännösten rikkomisen seurauksista on voimassa, mitä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. IX LUKU: VOIMAANTULO 35 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Porin kaupungin 01.09.2011 kaupunginvaltuuston ja Lavian kunnanvaltuuston 01.01.2002 hyväksymät rakennusjärjestykset. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 01.01.2016.