KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No3/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 54 KOKOUSAIKA 10.5.2012 klo 19.00 20.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) kunnantalo, teknisen osaston piirtämö JÄSEN: VARAJÄSEN: Tapio Hytönen, pj. + Mirka Varis - Henri Jäntti vpj + Matti Kakko - Mia Minkkinen + Samuli Hämäläinen - MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Kari Levänen, kunnanjohtaja - Katja Kuusinen, khall pj. - Raija Suokivi, khall ed. - Esa Mehto rak.tark., esitt. + Niina Koivula vs.ymp.suoj.siht. + PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS 25-28 Puheenjohtaja Tapio Hytönen Esa Mehto LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta: Valittiin Mia Minkkinen ja Henri Jäntti. Tarkastusaika 10.5.2012 Mia Minkkinen Henri Jäntti PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Konnevesi 14.5.2012 toimistovirkailija Osmo Mäkäräinen
Sivu 55 ELÄINSUOJAN YMPÄRISTÖLUPA, PETRI JA SAIMI BERG Lupajaosto 25 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 mukaisesta ympäristölupahakemuksesta koskien eläinsuojaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Hakija Petri ja Saimi Berg Katajamäentie 20 44350 Istunmäki Liike- ja yhteisötunnus: 1164725-6 Toiminta ja sen sijainti Petri ja Saimi Berg hakevat ympäristölupaa nykyisen pihattonavetan nuorkarjatilojen laajentamiselle. Laajentamisen jälkeen eläinsuojassa on 34 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 13 nuorkarjaa, joiden ikä on alle 6 kuukautta. Eläinmäärän on tarkoitus olla täynnä aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Eläinsuoja sijaitsee Konneveden kunnan Istunmäen kylässä tilalla Korkeela (275-402-0008-0107) osoitteessa Katajamäentie 20, 44350 Istunmäki. Luvan hakemisen peruste Lupaa on haettava ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 kohdan 11 a perusteella. Toimivaltainen viranomainen Toimivaltaisena viranomaisena on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 kohdan 11 mukaan. Konnevedellä ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunnan lupajaosto. Asian vireilletulo Lupahakemus on tullut vireille 3.4.2012. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Nykyisin käytössä olevalle ja laajennettavalle eläinsuojalle on Konneveden kunta myöntänyt rakennusluvan 3.8.1998. Tilalla on peltojen maanvuokraussopimuksia seuraavasti: Vuokran antaja Vuokra-aika Pinta-ala, ha Matti ja Riitta Näkkilä 1.1.2012-31.12.2012 13,12 Matti Kaavisen kp 1.1.2012 31.12.2021 10,92 Paavo Olkola 20.1.2007 19.1.2017 7,62 Paavo Olkola 1.4.2007 31.3. 2017 7,43 Maija Häyrynen ja 1.1.2008 alk. 1,68 Liisa Grönmark toistaiseksi Sirkka Tiitinen - 2 YHT. 42,77
Sivu 56 Korkeelan tilakeskus sijaitsee Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa kaavamerkinnällä M. Kaavamerkintä tarkoittaa, että alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluontoiseen rakentamiseen. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Korkeelan tilakeskus sijaitsee Konneveden kunnan Istunmäen kylässä osoitteessa Katajamäentie 20, 44350 Istunmäki. Lounais - etelä - itäsuunnassa se on peltoaukioiden ympäröimä ja länsi - pohjoissuunnassa tilakeskus rajoittuu metsään. Itse tilakeskuksen alueella on havaittavissa selviä korkeuseroja, pihattonavetta sijaitsee lietesäiliöihin nähden korkeammalla. Lähin naapuri sijaitsee noin 230 metrin etäisyydellä etelään ja seuraavaksi lähimmät naapurit sijoittuvat 280 metrin etäisyydelle länteen ja 340 metrin etäisyydelle kaakkoon. Lähin vesistö Mustalampi sijaitsee noin 550 etäisyydellä tilakeskittymästä. Etäisyys Pohjois-Konnevedestä on noin kilometri. Tila ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. ILMOITETTU TOIMINTA Laitoksen toiminta Tilan tuotantosuunta on maidontuotanto. Maitoa tullaan tuottamaan laajennuksen jälkeen 310 000 kg vuodessa. Laajennuksessa nuorkarjatiloja laajennetaan, jolloin saadaan myös lypsylehmille lisää paikkoja. Samassa yhteydessä rakennetaan myös uusi lietesäiliö. Tila on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään vuosiksi 2012-2013. Laajentamisen jälkeen eläinsuojassa on 34 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 13 nuorkarjaa, joiden ikä on alle 6 kuukautta. Ennen laajennusta lypsylehmiä on 21, hiehoja 12 ja nuorkarjaa 10. Eläimet ruokitaan säilörehulla ja täysrehulla. Lannan käsittely Lannan pääasiallinen käsittelymenetelmä on lietelanta, vain nuorkarja on kuivalannalla. Tilalla on olemassa oleva lietesäiliö, jonka tilavuus on 300 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lietesäiliö, jonka tilavuus on noin 950 m 3. Molemmat säiliöt ovat kattamattomia ja rakennettu betonista. Eläintiloista lanta kerätään koneellisesti, josta se johdetaan lietekuiluun, joka toimii valutus periaatteella. Lietekuilun tilavuus on 39 m 3. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Asemapiirroksen mukaan lietesäiliöiden etäisyys pihattonavetasta on noin 50 metriä (vanha säiliö) ja 65 metriä (uusi säiliö). Kuivikelantalan koko on noin 500 m 3 ja se sijaitsee vanhan käytöstä poistetun navettarakennuksen yhteydessä. Pohja ja seinät on rakennettu betonista. Lannan keräyksessä kuivikkeena käytetään olkea ja purua. Maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä säilörehun
Sivu 57 puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen jätevesien ja eläinsuojan pesuvesien määrä on noin 150 m 3 vuodessa. Eläinsuojan wc:nä käytetään kompostikäymälää. Lannan hyödyntäminen Hakemuksen mukaan toiminnanharjoittajalla on käytettävissä lannanlevitystä varten 57,74 ha peltoa, joista omaa on 18 ha ja vuokrapeltoa 39,74 ha. Lanta levitetään kolmessa vaiheessa. Viikoilla 19 22 levitetään 50 % lannasta, viikoilla 26 28 levitetään 40 % lannasta ja viikoilla 38 40 levitetään 10% lannasta. Lanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti. Lannanlevityksessä käytetään lietteen sijoittamista peltoon. Laiduntaminen Laitumet (5 ha) ovat aivan tilakeskuksen läheisyydessä. Lehmiä pidetään laitumella 5 kuukautta. Eläinten juotto ja lypsäminen tehdään pihattonavetassa. Eläimet ovat yöt ulkona. Laidun ei rajoitu vesistöön. Säilörehun valmistaminen Tilalla valmistetaan 500 tonnia säilörehua vuodessa esikuivattuna pyöröpaaleihin. Rehun valmistuksessa ei käytetä säilöntäaineita. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on oma 5000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella sekä lapon estolaitteella. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 400 litraa varastossa, jossa on betonipohja. Lypsylaitteiden pesuaineet varastoidaan pesurin vieressä 20 litran astioissa. Kasvinsuojeluaineita hankitaan pääosin keväällä tarvittava määrä ja ne varastoidaan ympäristötukiehtojen mukaisesti. Vedenhankinta Käyttövesi tulee Pakarila-Koipiniemi vesiosuuskunnalta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteet Toiminnassa syntyy jätteitä seuraavasti: Määrä Käsittely tai Toimituspaikka vuodessa hyödyntäminen Jäteöljy 0,2 t Kierrätys Ongelmajätekeräys Jäteakut 2 kpl Kierrätys Ongelmajätekeräys Metalliromu 0,5 t Kierrätys Metalliromun keräys Paalimuovi 1 t Kierrätys Kuolleet eläimet 2 3 kpl Honkajoki Oy
Sivu 58 Vanhat torjuntaaineet Ongelmajätekeräys Jäterehu 8 t Lannoitteeksi pellolle Jalostukseen kelpaamaton maito 1 t Lietesäiliö Liikenne Tilan sisäinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Maito noudetaan joka toinen päivä. Teuraat noudetaan 10, välityseläimet 20 ja ostorehut 15 kertaa vuodessa. Oma liikenne on voimakkainta rehunteon ja lannanlevityksen yhteydessä. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Hakijan mukaan lantasäiliöiden rikkoutuminen voi aiheuttaa valumia ympäristöön. Ravinteita voi huuhtoutua lannanlevityksen aikana tai pintavaluntana pelloilta. Polttoainesäiliöiden rikkoutumiset ovat myös mahdollisia. Lantasäiliöiden rikkoontuessa voidaan patoamalla, esimerkiksi turpeella estää valumia. Lantaa voidaan siirtää myös naapurilla olevaan lantavarastoon. Tulipalojen varalta tilalla on alkusammutuskalustoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT Lannanlevityksessä käytetään lietteen sijoittamista peltoon. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Konneveden virallisella ilmoitustaululla 4.4. 3.5.2012 välisenä aikana. Kuulutusajan hakemusasiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä Konneveden kunnanvirastolla osoitteessa Kauppatie 25, 44300 Konnevesi. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto kirjeellä asianosaisille (6 kpl) ympäristönsuojelulain 37 :n mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tilalle tehty tarkastus 17.4.2012. Tarkastuksessa läsnä olivat Saimi Berg ja vs. ympäristönsuojelusihteeri. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Ympäristölautakunnan lupajaosto on
Sivu 59 tarkastanut hakemuksen ja päättää, että Petri ja Saimi Berg:ille myönnetään ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen eläinsuojan ympäristölupa Konneveden kunnan Istunmäen kylän tilalle Korkeela RN:o 8:107. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti. 1. Lupa myönnetään eläinsuojalle, joka on tarkoitettu 34 lypsylehmälle, 15 hieholle ja 13 alle 6 kk nuorkajalle. Eläinmääriä voidaan muuttaa, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (YSL 43 ) 2. Esitetyn laajennuksen käyttöönotosta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSA 19 ) 3. Tilan nykyisten ja rakennettavien lantavarastojen tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Ne on rakennettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lieteallas tulee tyhjentää kokonaan vähintään kerran vuodessa. Lietealtaiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti tyhjennyksen yhteydessä. Tarkastuksesta tulee pitää kirjaa, joka tarvittaessa voidaan esittää ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Lietealtaat tulee aidata. Lantavarastojen tilavuuksien tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (YSL 4, 5, 7, 43, 83 :t, NaapL 17, VNA (931/2000) 4, MMM-RMO C4) 4. Lantavarastojen tyhjennyksestä ja lannan kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten hajua tai melua. Lannan kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn on tapahduttava siten, ettei lantaa tai jätevesiä joudu ympäristöön. (YSL 5, 43, 45 :t, NaapL 17 ) 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lietelannan levityksessä tulee liete sijoittaa peltoon. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla riittävästi eläinyksikköä kohti. Lannan levitys tulee toteuttaa VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. (YSL 4, VNA (931/2000) 6. Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. (JL 4, 19 t) 7. Jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet, akut, loisteputket sekä muut ongelmajätteet on kerättävä kukin jätelaji sille merkittyyn omaan tiiviiseen astiaansa. Ongelmajäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on
Sivu 60 annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Kaikkien ongelmajätteiden välivarastointi on tehtävä tiiviissä allastetussa varastossa, erillään muista jätteistä. Ongelmajätteisiin ei saa sekoittaa muuta ainetta eikä erilaisia ongelmajätteitä saa sekoittaa keskenään. (JL 6, 7, JA 3a, 6 :t) 8. Ongelmajätteet on toimitettava käsittelyluvan saaneelle vastaanottajalle vähintään kerran vuodessa. Maa- ja metsätaloudessa syntyvät ongelmajätteet voidaan toimittaa kunnan järjestämään ongelmajätteiden keräykseen, ellei kyseessä ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. (JL 6, 13 :t) 9. Jätemuovi tulee toimittaa hyötykäyttöön tai yhdyskuntajätteen keräykseen. Jätemuovin polttaminen on kielletty. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi luvan saaneeseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. (JL 6, 11 ) 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumista. (YSL 5, 7, 8 :t) 11. Vahinko ja onnettomuustilanteita varten on polttonestesäiliöiden läheisyyteen varattava riittävä määrä imeyttämismateriaalia. Jos öljyä tai muuta pohja- tai pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, niin siitä on välittömästi ilmoitettava hätäkeskukseen ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samanaikaisesti on ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantuneisuuden ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. Polttoainesäiliöiden määräaikaistarkastuksista tulee huolehtia palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. (YSL 4, 5, 76 :t) 12. Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 5, 43, 46 :t) 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaostolle tulee vuosittain (helmikuun loppuun mennessä) raportoida: tuotantoeläinten eläinmäärät tuotannon määrä lantamäärät ja levitysalat
Sivu 61 kuolleiden tuotantoeläinten määrät, käsittely ja toimituspaikat tiedot muutoksista peltolohkoissa ja pellon vuokraussopimuksissa tiedot häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista Lisäksi jätteiden käsittelystä, kuten syntyvistä jätelajeista, jätemääristä ja toimituspaikoista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 5, 46, 83 :t JL 12 ) 14. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaostolle toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta. (YSL 81 ) RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa on myönnettävä jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Muutoinkin on otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaan toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 42 :ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisen luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi voidaan todeta, että Korkeelan tila sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen, eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteella olevien eläinten yhteenlasketun yksikkömäärän perusteella. (määräys 1) Valvonnan vuoksi ympäristönsuojeluviranomaisen tulee tietää milloin eläinsuojan laajennus otetaan käyttöön. (määräys 2) Lietealtaiden vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan,
Sivu 62 että käytössä oleva säiliötilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Mikäli vuotoja aiheutuu esimerkiksi lannan kuormaamisen, kuljetuksen tai pumppauksen yhteydessä on ympäristö siistittävä. (määräys 3, 4) Toiminnassa syntyvä lanta on hyödynnettävä niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoutumia synny. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöhallinnon ohje 1/2010) mukaan lannan levitykseen peltopintaalaa tulee olla 1,3 lypsylehmää/1 ha, 3,5 hiehoa/1ha ja 11 nuorkarjaa (ikä<6kk)/1ha. Tämän mukaisesti laskettuna Korkeelan tilan tarvitsema peltopinta-ala lannanlevitykseen on 31,61 hehtaaria. Hakemuksen mukainen peltopinta-ala lannanlevitykseen on 57,7 hehtaaria. Tarkastelun mukaisesti peltopinta-alaa on riittävästi. (määräys 5) Jätelain mukaan ensisijaisesti toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä ei synny. Jos jätettä kuitenkin syntyy, niin se tulee uudelleen käyttää tai kierrättää tai hyödyntää esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppusijoitus kaatopaikalle. Jätehuolto tulee järjestää niin että, jätteistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (määräys 6, 9) Ongelmajätteet voivat olla kemiallisten tai muun ominaisuutensa takia vaarallisia terveydelle tai ympäristölle. Tämä tulee huomioida niiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Ongelmajätteet tulee säilyttää tiiviissä allastetussa säilytyspaikassa, jotta mahdolliset vuodot saadaan rajattua. (määräys 7, 8) Kuolleet eläimet ja muun eläinperäisen jätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. (määräys 9) Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos toiminnassa aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnan harjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai pilaantumisen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi (määräys 10, 11) Säännöllisellä huoltamisella koneet ja laitteet pysyvät kunnossa, jolloin niiden aiheuttama ympäristöriski pienenee. Valvonnan kannalta huoltokirjanpito on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. (määräys 12) Kirjanpitoa ja raportointia sekä toiminnan lopettamisesta ilmoittamista koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä. (määräys 13, 14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Sivu 63 Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on 14.6.2022 mennessä tehtävä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Laki eräistä naapurisuhteista (NaapL) (26/1920) 17 Ympäristönsuojelulaki (YSL) (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 37, 38, 41 43, 45, 52 56, 76, 81, 83, 96 105 :t Jätelaki (JL) (1072/1993) 4, 6, 7, 11, 13, 19 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA) (169/2000) 1, 7,16 19, 30 :t Jäteasetus (JA) (1390/1993) 3a, 6 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet MMM- RMO/C4 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös annetaan julkipanon jälkeen 14.5.2012 Päätös on lainvoimainen 14.6.2012, jos päätökseen ei haeta muutosta. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄÄMINEN Luvan käsittelystä peritään Konneveden kunnan ympäristölautakunnan 25.1.2012 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 600. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote päätöksestä: Jäljennös päätöksestä: Ilmoitus päätöksestä: Petri ja Saimi Berg Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Asianosaiset, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto: Tuula Korhonen Simo Nieminen Maria ja Pasi Nieminen Maija Liisa Häyrinen Liisa Marketta Grönmark
Sivu 64 Matti Kalervo Pakarinen Lisätietoja antaa: Niina Koivula, vs. ympäristönsuojelusihteeri, puh. 0400 200 194 Tästä päätöksestä ilmoitetaan Konneveden kunnan (Kauppatie 25, 44300 Konnevesi) virallisella ilmoitustaululla. Asiakirjat valitusosoituksineen pidetään nähtävillä ympäristönsuojelusihteerin toimistossa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitusosoitus liitetään päätökseen. Päätös: Päätösehdotus hyväksytään muutoksella määräykseen 13:ta. Määräystä 13 muutetaan siten, että raportointi ympäristösuojeluviranomaiselle on annettava sitä pyydettäessä.
Sivu 65 LUVATTOMAN GRILLIKATOKSEN POISTAMINEN Lupajaosto 26 Ympäristölautakunnan lupajaosto on 22.3.2012 2 päättänyt, että Koskihaka RN:o 1:45 tilan ranta-alueelle rakennettu keskeneräinen ja luvaton grillikatos perustuksineen tulee poistaa ja rakentamisalue ympäristöineen siistiä 30.5.2012 mennessä. Lisäksi lupajaosto, mikäli purkamis- ja siistimiskehotusta ei noudateta, tulee asettamaan uhkasakon ja ilmoittamaan luvattomasta rakentamisesta poliisille. VB Pros Oy on valittanut päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja vaatinut päätöksen kumoamista / peruuttamista / hylkäämistä perusteettomana. Valituksen mukaan Keski-Suomen ELY-keskuksen muodostama luonnonsuojelualue ei ole lainvoimainen. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Ympäristölautakunnan lupajaosto tuo valitukseen liittyen esille seuraavaa: - Rakennustarkastaja on hylännyt päätöksellään 20.8.2008 grillikatoksen toimenpidelupahakemuksen. - Lupajaosto on hylännyt 25.9.2008 aiheettomana VB Pros Oy:n oikaisuvaatimuksen liittyen rakennustarkastajan kielteiseen toimenpidelupapäätökseen grillikatoksen toimenpidelupa-asiassa eikä tästä päätöksestä ole valitettu. Päätös on lainvoimainen. - Kyseinen luvattoman grillikatoksen rakennushanke sijoittuu oikeusvaikutteisen Koskireitin rantaosayleiskaavan luonnonsuojelualueelle (SL) hyvin lähelle Yläisen kosken rantaviivaa. - Luvattoman grillikatoksen poistamiseen liittyvä toimeenpano on siirtynyt varsinaisen rakennustarkastajan pitkähköjen sairauslomien vuoksi. Edellä esitetyt seikat huomioiden lupajaosto esittää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana. Päätös: Päätösehdotus hyväksytään.
Sivu 66 LAUSUNTO KÄRKKÄÄLÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA VIEMÄRIJOHDON RAKENTAMISESTA KYNSIVEDEN SALONSELÄN ALITSE Lupajaosto 27 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Konneveden kunnan ympäristöviranomaisen lausuntoa Kärkkäälän vesiosuuskunnan hakemuksesta rakentaa vesi- ja viemärijohto Hankasalmen ja Konneveden kuntien rajalle Kynsiveden Salonselälle Saksalansaaren ja Hänniskylän välille. Lisäksi haetaan lupaa rakennustöiden aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kärkkäälän vesiosuuskunnan tarkoituksena on laajentaa toiminta-aluetta Konneveden kunnan Hänniskylälle. Hankkeella varmistetaan alueelle hyvälaatuisen ja riittävän juomaveden saanti ja ranta-alueiden asutuksen jätevesien aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentäminen Kynsivedessä. Vesi- ja viemärilinjan pituus on noin 930 metriä. Vesistönalituksessa käytettävän vesijohdon halkaisija on 75 mm ja paineviemärin halkaisija 63 mm. Johdot kulkevat Hänniskylältä tilalta Mehtoniemi (275-404-60-61/1) Saksalansaareen tilalle Jaakkola (77-409-19-47). Vesi- ja viemärilinjaa varten joudutaan Hänniskylän puolella ruoppaamaan järven pohjaa noin 120 metriä ja Saksalansaaren puolella noin 25 metriä. Ruoppausmassat tasoitetaan maa-alueelle niin, etteivät ne huuhtoudu veden mukana järveen. Virkistys- ja kalastuskäyttöön ei hankkeesta aiheudu merkittävää haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä, koska putki painotetaan pohjaan ja merkitään rannoille asiankuuluvin merkein. Rakentaminen on tarkoitus tehdä kesän 2012 aikana, kuitenkin viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. LAUSUNTO Kärkkäälän vesiosuuskunnan hanke on hyvä, sillä sen myötä myös Hänniskylän alue saadaan vesihuollon piiriin. Hankkeen hyödyllisyyden vuoksi ympäristölautakunnan lupajaosto katsoo, että hankkeen valmistelu voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Ruoppausta tulee välttää yleisimmän lomakuukauden (heinäkuu) aikana. Ruoppaus tulee tehdä niin, että vesistön samentuminen on mahdollisimman vähäistä ja ruoppausmassat läjitettävä niin etteivät ne huuhtoudu järveen. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Ympäristölautakunnan lupajaosto päättää antaa yllä olevan lausunnon Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Päätös: Päätösehdotus hyväksytään.