lista 1/2019 1 Valtuuston varsinainen kevätkokous Aika Paikka 23. 24.5.2019 (to pe) Scandic Park, Helsinki 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Tapio Räihä avaa kokouksen. 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudet Liiton sääntöjen 30 :n mukaan valtuuston kokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Kevätkokous on pidettävä 15.4. 31.5. Hallitus on lähettänyt 6.3.2019 päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 31 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostitse liiton toimistosta 15.5.2019. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista sekä muut kokousmateriaalit löytyvät liiton verkkosivuilta, osoitelinkki on lähetetty kokouskutsun mukana. Liiton sääntöjen 33 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. listan liitteenä (liite 1) on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Kokous todetaan yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi kevätkokoukseksi.
lista 1/2019 2(13) Merkitään läsnä olleeksi ilmoittautuneet xx valtuutettua ja xx varaedustajaa. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnetään seuraaville henkilöille: Anna Kähkönen SFJ, Anneli Salmivaara RTTL, Helena Pekarila RTTL, Kaija Plit HSJ, Jaana Virtanen HSJ ja Lina Laurent. 1.3 listan ja työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään kokoukselle esityslista ja työjärjestys. 1.4 Kahden sihteerin valitseminen Valitaan kokouksen sihteereiksi hallituksen esityksestä johdon assistentti Kira Närhi ja lakimies Sanna Nikula 1.5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi ja 1.6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen Valitaan ääntenlaskijoiksi ja 1.7 Valiokuntien asettaminen Päätetään asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. 1.8 Pysyvät esteet Marko Laitala HSJ, Manninen Mari HSJ, Leena Kosonen PSSY, Sari Korpela-Välisaari RTTL, Anu Kähkönen RTTL, Susanna Sjöstedt RTTL, Hanna-Kaisa Hämäläinen SFJ eroavat valtuustosta tultuaan valituksi liiton hallitukseen. Heidän tilalleen jäsenyhdistykset ovat tehneet seuraavat valinnat: HSJ: Antti Mannermaa (Laitala), Taneli Topelius (Manninen) PSSY: Risto Pikkupeura RTTL: Anu Punkari (Korpela-Välisaari), Petri Pähti (Kähkönen), Ida Fellman (Sjöstedt) SFJ: Maria Markus Lisäksi Ilkka Uronen RTTL eroaa, tilalle Sami Huohvanainen. Juha Lehtinen PJY eroaa, tilalle Sari Sainio. Todetaan esteet ja merkitään tiedoksi tilalle tulevat valtuutetut. 1.9 Valtuuston kyselytunti Puheenjohtajisto esittää kokouksessa ajankohdan valtuuston kyselytunnille. 2 Ajankohtaiskatsaus
lista 1/2019 3(13) 2.1 Ajankohtaiskatsaus Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho pitää ajankohtaiskatsauksen. Merkitään tiedoksi. 3 Järjestöasiat 3.1 Valtuuston työjärjestys Valtuuston voimassa oleva työjärjestys on vuodelta 2014. listan liitteenä on voimassaoleva työjärjestys sekä hallituksen esitys uudeksi työjärjestykseksi (liitteet 2 ja 3). Lakimies Sanna Nikula esittelee. Hyväksytään valtuuston työjärjestys. 3.2 Opiskelijajäsenten eroselvitys Syksyllä 2018 Journalistiliittoon palkattiin opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää. Kallionpään työtehtäviin kuuluu muun opiskelijatoiminnan ohessa selvittää syitä opiskelijajäsenten eroihin. Eroselvitys on nyt valmis. Selvitys on liitteenä (liite 4). Opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää esittelee. Merkitään selvitys tiedoksi. 3.3 Aloite opiskelijoiden jäsenmaksun suuruuden ja jäsenmaksuperusteiden selvittämisestä / HSJ Helsingin Seudun Journalistit (HSJ) esittää, että Journalistiliitto selvittää opiskelijoiden jäsenmaksun alentamista. Tavoitteena on myös saada jäsenmaksun määräytymisen perusteet yksinkertaisemmiksi. HSJ siis esittää, että liitto käy läpi opiskelijoiden jäsenmaksuperusteet. Nykyinen malli, jossa opiskelijan jäsenmaksu voi määräytyä useilla eri perusteilla (freetyö, työsuhde, opiskelijajäsenmaksu, työttömyyskassan jäsenmaksun sisältävä täysi perusmaksu) on monimutkainen ja aiheuttaa hämmennystä. Liiton tilastojen mukaan opiskelija viihtyy Journalistiliiton jäsenenä keskimäärin noin 1,5 vuotta. Opiskelijat siis eroavat liitosta yleensä silloin, kun jäsenmaksut alkavat. Niiden opiskelijoiden joukosta, joiden eron syy tiedetään, lähes joka viides ilmoittaa syyksi liian kalliin jäsenmaksun. Noin 40 prosenttia erotetaan jäsenmaksurästien vuoksi. Liittoon kuuluminen ei ole opiskelijoille enää itsestäänselvyys, vaan on etsittävä ratkaisuja, joilla opiskelijat saadaan houkuteltua liittoon ja pidettyä jäseninä.
lista 1/2019 4(13) Journalistiliitto on avannut ovensa myös viestijöille. Viesti ry:n opiskelijajäsenyys on maksuton. Ainoastaan työtuloista maksetaan jäsenmaksua. Jos liitto haluaa houkutella enemmän viestijöitä, kannattaa jäsenmaksu tuoda kilpailevien liittojen kanssa samalle tasolle. Useimmissa muissa ammattiliitoissa opiskelijoiden jäsenyys on joko maksuton tai korkeintaan muutama kymmenen euroa vuodessa. Journalistiliiton palveluiden hyödyllisyys tulee näkyvämmäksi vasta työelämään siirtymisen jälkeen. Moni opiskelija pääsee ensimmäiseen alan työpaikkaan vasta pitkän ajan kuluttua siitä, kun jäsenmaksut ovat alkaneet pyöriä. Työtuloista on mielekkäämpää maksaa jäsenmaksua kuin pienestä opintotuesta. Helsingin Seudun Journalistit (HSJ) Hallituksen vastaus Journalistiliiton tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että liiton opiskelijajäsenet pysyvät liiton jäseninä koko opiskeluajan sekä siirtyessään opinnoista eteenpäin työelämään. Opiskelijajäseniä on viime vuosina liittynyt liittoon varsin hyvin, mutta samalla iso osa heistä eroaa opiskelijajäsenyyden aikana. Opiskelijat eroavat tyypillisimmin noin 1,5 vuoden jälkeen, jolloin jäsenmaksusta vapaa vuosi päättyy. Ilmeisesti tähän viitataan aloitteen kohdassa: Liiton tilastojen mukaan opiskelija viihtyy Journalistiliiton jäsenenä keskimäärin noin 1,5 vuotta. Keskimäärin opiskelija viihtyy liiton jäsenenä kuitenkin huomattavasti pitempään kuin 1,5 vuotta. Vuonna 2018 eronneista opiskelijajäsenistä 18 % ilmoitti eroamisensa syyksi liian kalliin jäsenmaksun. Aikaisempina vuosina tätä liian kallis jäsenmaksu -vaihtoehtoa ei ole ollut mainittuna eroamislomakkeessa. Muita eron syitä vuonna 2018 olivat muun muassa jäsenmaksurästit 45,6 % ja alalta pois siirtyminen 22,2 %. (Kallionpää, 2019). Hallitus on tietoinen opiskelijajäsenten korkeasta eroamisasteesta ja olemme ryhtyneet asiassa jo toimenpiteisiin. Viime vuonna Journalistiliittoon rekrytoitiin uusi työntekijä, osa-aikainen opiskelijalähettiläs. Martta Kallionpää aloitti työnsä elokuussa 2018. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa selvityksen tekeminen opiskelijajäsenten eroamisista. Kallionpään selvitys on käsittelyssä tässä valtuustossa (listan kohta 4.1. Opiskelijajäsenten eroselvitys). Selvityksen tulosten perusteella on tarkoitus ryhtyä toimenpiteisiin koskien opiskelijajäsenmaksua. On hyvä huomioida, että opiskelijoiden sitouttamiseen liittyy myös muita tekijöitä kuin jäsenmaksun alhaisuus. Opiskelijoiden
lista 1/2019 5(13) tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon ovat pressikortti, vakuutukset ja muut jäsenedut (Järjestökuvatutkimus 2019). Tärkeitä ovat myös esimerkiksi näkyvyys ja toiminta oppilaitoksissa. Jatkossa onkin mietittävä, mitkä ovat opiskelijoille aidosti tärkeitä palveluita ja mitä he ovat valmiita niistä maksamaan. Aloitteessa mainittu akavalainen Viesti ry. tarjoaa maksutonta jäsenyyttä päätoimisille opiskelijajäsenilleen, jotka eivät käy töissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelija itse valitsee maksaako jäsenmaksua vai ei. Yleensä jäsenmaksua maksaa työssäkäyvä opiskelija, joka haluaa kuulua työttömyyskassaan. Viesti ry:n järjestelmän hyvä puoli on se, ettei opiskelijaeroja juuri ole. Haittapuoli on se, että eroamiset siirtyvät ilmaisjäsenyyden takia nivelkohtaan, jossa opiskelijajäsenet siirtyvät työelämään ja maksaviksi jäseniksi. Journalistiliiton opiskelijajäsenmaksu on seuraavanlainen: Ensimmäisen opintovuoden jäsenyys on maksuton ensimmäistä tutkintoaan suorittavilla, kunhan liittyy ensimmäisen opintovuoden aikana. Maksuttoman vuoden jälkeen opiskelijalla on oikeus alennettuun jäsenmaksuun (7,5 euroa/kk) opintojen päättymiseen asti, mutta enintään 5,5 vuotta opintojen alkamisesta. Jos opinnot ovat kestäneet yli 5,5 vuotta, jäsenmaksu on yleensä 1,4 prosenttia tuloista. Jos kuukausitulot jäävät alle 1 071 euron, peritään 15 euron vähimmäismaksu. Opiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskassaan heti, kun hän alkaa tehdä työsuhteista journalistista työtä. Tällöin maksu on vähintään 15 euroa kuukaudessa. Vähimmäismaksu sisältää työttömyyskassamaksun, joka on tällä hetkellä 13,25 euroa kuukaudessa. Aloite on oikeassa siinä, että liiton opiskelijoiden jäsenmaksuperusteet ovat turhan monimutkaisia ja että jäsenmaksua tulisi yksinkertaistaa. Selvitystyö maksun yksinkertaistamiseksi on jo aloitettu. Hallitus kiittää Helsingin Seudun Journalisteja aloitteesta ja esittää sen hyväksymistä. Journalistiliitto tekee selvityksen opiskelijajäsenmaksuperusteiden sekä jäsenmaksun yksinkertaistamisesta. Liitto selvittää myös opiskelijajäsenmaksun alentamista. Palvelujohtaja Simon Huldén esittelee. Aloite hyväksytään. Journalistiliitto selvittää opiskelijajäsenmaksuperusteiden sekä jäsenmaksun yksinkertaistamista tarkoituksena helpottaa opiskelijoiden jäsenmaksujen maksamista sekä vähentää opiskelijajäsenten eroja. Selvitykseen kuuluu myös opiskelijoiden jäsenmaksujen alentamismahdollisuuden pohtiminen. Asiasta tuodaan esitys syysvaltuustolle 2019. 3.4 Järjestökuvatutkimus
lista 1/2019 6(13) Journalistiliitto tutkii jäsentensä näkemyksiä liitosta ja sen toiminnasta noin kahden vuoden välein. Tutkimuksen tulokset hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Viimeisin järjestökuvatutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin jäsenille maaliskuussa 2019. Tämän tutkimuksen tulokset ovat nyt valmiita. Tutkimustuloksia vertaillaan edelliseen tutkimukseemme vuodelta 2017. Vertailu antaa kuvan siitä, mihin suuntaan järjestömme on jäsentemme mielestä kehittynyt. Tulokset ovat liitteenä (liite 5). Palvelujohtaja Simon Huldén esittelee. Merkitään tiedoksi. 3.5 Mediakunnan tilinpäätös 2018 Vuonna 2018 Mediakunnan liikevaihto oli +1 398 511,03 euroa ja tulos +18 951,41 euroa. Tulosta paransi Google-rahoitus (50 000 ), mikä mahdollisti mm. intran ja laskutusjärjestelmän kehittämisen. Mediakuntaan liittyi vuoden aikana 57 uutta jäsentä, ja 2018 lopussa jäseniä oli 217. Journalistiliiton lainan takaisinmaksu alkoi 1.7.2018. Lainaa lyhennetään neljä kertaa vuodessa. Lainaerä oli aluksi 3 437,50 euroa, mutta vuoden 2019 huhtikuussa lainaeräksi sovittiin 2 000 euroa. Vuoden 2019 tavoitteita ovat muun muassa toiminnan jatkuvuuden varmistaminen laskutuksen kasvattamisen ja jäsenhankinnan kautta sekä jäsenten ohjeistaminen sopimisasioissa. Mediakunnan vuosikokouksessa päätettiin laskea eniten töitä tekevien hallintokorvausta prosentilla. 1.7.2019 alkaen 60 000 tai enemmän laskuttaneiden hallintokorvaus on näin ollen 6%. Tilinpäätös on esityslistan liitteenä (liite 6). Palvelujohtaja Simon Huldén esittelee. Merkitään tiedoksi. 4 Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Valtuuston esityslistalla on säännöllisesti ollut kohta, jossa valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee.
lista 1/2019 7(13) Merkitään esittely tiedoksi. Valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. 4.2 Valtuustoaloite näennäisyrittäjyyden kitkemisestä /RTTL Ihmisten eriarvoisuus työmarkkinoilla on kasvanut hälyttävästi. Meillä on yhä enemmän tarvittaessa töihin kutsuttavia, nollatuntisopimuksien kanssa kamppailevia ja erilaista pätkää ja keikkaa tekeviä media alan ammattilaisia, jotka tulevat työnantajalle halvemmaksi kuin vakituiseen työsuhteeseen palkatut työntekijät. Kaikkein surkeimmassa asemassa ovat yrittäjät, joiden yritystoiminta ei täytä terveen yrittäjyyden tunnusmerkkejä, ja jotka eivät pysty harjoittamaan liiketoimintaa, joka tuottaisi heille voittoa; päinvastoin usein heille kerrotaan, mitä he saavat laskuttaa eikä saatu tulo aina riitä elämiseen. Erityisen haavoittuvia nämä näennäisyrittäjät ovat siksi, ettei heidän sosiaaliturvansa ole lähelläkään samaa tasoa kuin työsuhteisen kollegan eikä heidän kollektiivista neuvotteluoikeuttaan ole vieläkään huomioitu Suomen lainsäädännössä. Usein tilanne on sellainen, että toimeksiantaja ei hyväksy laskutusta, jossa olisi otettu huomioon työn sivukulut. Yrittäjän eläkevakuutuksen YELin lisäksi laskutuksen pitäisi mahdollistaa myös kirjanpitäjä, tilintarkastus ja vuosiloma; usein myös matkakulut, puhelin, internet, laitteet ja työtila tai esimerkiksi työterveyshuolto tai alan vaatima jatkokoulutus. Joskus yrittäjyyden lisäkuluista ei puhuta lainkaan ja joskus taas mediatalot ovat tarjonneet niinkin alhaista yrittäjäkerrointa kuin 27 prosenttia pelkästään YEL on vähintään 24,1 prosenttia. Journalistiliiton suosittelema kerroin on 100 prosenttia. Näennäisyrittäjyys on media alalla laajalle levinnyt ongelma. Työntekijöiden ajaminen yrittäjiksi on työnantajalle liian helppo keino päästä eroon vastuista ja kiusallisista pakkovakinaistamisista ; työntekijälle se voi olla ainoa keino saada edes jotain töitä. Usein on helppo nähdä, että kyse ei ole aidosta yrittäjyydestä. Palkkatyön kriteerit täyttyvät monen näennäisyrittäjän kohdalla: räikeimmissä tapauksissa tällainen yrittäjä tekee työtä työnantajan tiloissa ja laitteilla, työnantajan määrittämänä työaikana ja työnantajan valvonnassa. Erityisen räikeää näennäisyrittäjyys on silloin, kun työntekijä on riippuvainen yhdestä ainoasta toimeksiantajasta. Usein toimeksiantaja jopa edellyttää, että yrittäjä on uskollinen talolle eikä markkinoi itseään muualle saman alan toimijoille. Näennäisyrittäjyys on erityisen yleistä kaupallisissa radioissa. Myös av käännöstoimistoissa ongelma on yleinen, sillä vaikka kääntäjä tekisikin työtä omassa työhuoneessaan, hän voi olla riippuvainen yhdestä toimeksiantajasta eikä hänellä ole mahdollisuutta laskuttaa yrittäjämäisesti. Näennäisyrittäjyys lisääntyy uhkaavasti muillakin median osa alueilla: esimerkiksi monet kuvaajat, äänittäjät ja muut
lista 1/2019 8(13) tuotantoihmiset on ajettu yrittäjiksi, ja vaikka kuvaajalla olisikin oma kamera, työtä tehdään työnantajan valvonnan alla ja usein riippuvaisena yhdestä ainoasta toimeksiantajasta. RTTL esittää, että Journalistiliiton tulee työskennellä muiden alojen liittojen kanssa työsuhteen tunnusmerkkien ja/tai työsopimuslain soveltamisalan laajentamisen eteen, jotta työntekijä määritteleminen palkansaajaksi tai yrittäjäksi olisi entistä selvempää. SJL:n tulee lähestyä tulevalla eduskuntakaudella asiasta vastaavia ministereitä ja lobata poliitikkoja, jotta laki muuttuisi ja mediatalot lopettaisivat näennäisyrittäjien käyttämisen. Myös ansiokasta työtä yksinyrittäjien kollektiivisen neuvotteluoikeuden eteen on jatkettava. Lisäksi RTTL esittää, että Journalistiliitto ryhtyy toimiin näennäisyrittäjyyden kitkemiseksi nykyisen lainsäädännön sallimissa rajoissa. Ilmiön laajuus tulee tutkia ja tarvittaessa mediatalot on saatettava vastuuseen lain kiertämisestä. Radio ja televisiotyöntekijöiden liitto ry. Hallituksen vastaus Hallitus kiittää RTTL:oa hyvästä aloitteesta. Nykyisen lainsäädännön puitteissa työn tekemisestä palkansaajana tai yrittäjänä voi sopia liian vapaasti. Tämä johtaa helposti ns. näennäisyrittäjyyteen. Jos henkilö sopii toimeksiantosuhteesta ja sitoutuu järjestämään itselleen YEL-vakuutuksen, hänet lähtökohtaisesti tulkitaan yrittäjäksi. Kyse ei välttämättä ole siis lain kiertämisestä. Tämän vuoksi Journalistiliitto on jo pitkään vaatinut, että työlainsäädännön rajaa palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on selkeytettävä. Tätä rajan selkeytystä tarvitsevat jäsenistämme erityisesti freelancerit, av-tuotannoissa ja kaupallisissa radioissa työtä tekevät. Tarve on tullut korostetusti esiin av-kääntäjien osalta, joiden asialla olemme jo kaksi kertaa olleet mukana työneuvoston arvioinnissa. Niissä on arvioitu sitä, tuleeko heihin noudattaa työlainsäädäntöä. Toisen ratkaisun mukaan kyllä ja toisen, äänestysratkaisun jälkeen, ei. Tämä esimerkki kertoo siitä, ettei lainsäädännön raja vastaa nykyistä työelämää. Siksi lainsäädäntöä on muutettava. Työneuvoston kautta voisi jo nyt muidenkin jäsenryhmien osalta selvittää nykylainsäädännön soveltuvuutta tai käräjäoikeudessa voisi vaatia esimerkiksi saamatta jäänyttä lomakorvausta, mutta halukkuutta lähteä tällaisiin prosesseihin ei ole jäsenillämme ollut. Prosessi kun vaatisi yksittäisiä jäseniä mukaan omilla nimillä ja kasvoillaan. Lainsäädännön muuttamistarpeen toi esiin myös valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala, kun olimme helmikuussa hankintapalkkioilla työskentelevien av-kääntäjien, myös näennäisyrittäjiä,
lista 1/2019 9(13) työriidan sovittelussa. Hankintapalkkioita maksetaan työsuhteiden ulkopuolella oleville kääntäjille. Piekkala ei antanut sovintoehdotusta hankintapalkkioista, koska hänen mukaansa se edellyttäisi lainsäädännön muuttamista ja lainsäätäjän tulisi ratkaista asia EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa. Lainsäädännön muutokset perustuvat aina selvitystyöhön. Selvitykseen on tärkeä saada mukaan meidän alamme esimerkit ja tilanteet. Työn hinnoitteluun mediayrityksissä vaikutamme myös omin toimin. Mm. julkaisimme juuri Suomen Freelance-journalistien kanssa Freelancerin satasen, joka kertoo työn oikeasta hinnoittelusta ja kuluista. Aloitteen termi näennäisyrittäjyys tuli keskusteluun ns. Trendityöryhmän kautta, jossa Journalistiliitto oli edustettuna. Työn uusia muotoja selvitettiin vuosina 2011 2015 silloisen työministerin Lauri Ihalaisen perustamassa työryhmässä. Trendityöryhmässä löydettiin ratkaisukeinoja, jotka edelleen ovat hyvin käyttökelpoisia. Riittävää poliittista tahtoa niiden toteuttamiseksi ei ole kuitenkaan vielä löytynyt. Journalistiliiton hallitusohjelmatavoitteissa vuosille 2019 2022 nämä keinot on nostettu vaatimuksina esiin. Yksi vaatimus kolmesta koskee juuri työlainsäädännön rajan selkeyttämistä: Palkansaajan kaltaisessa asemassa työskentelevät on tulkittava työsuhteisiksi. Saman vaatimuksen kanssa olemme toimineet myös laajemmissa kokoonpanoissa, sillä näennäisyrittäjyys ei koske vain Journalistiliiton jäseniä. Olemme tehneet asiassa yhteistyötä Kulttuurialan liittojen neuvottelukunnassa, STTK Yrittäjissä ja erityisesti Itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmässä (ITSET), jonka kanssa tapasimme eduskuntavaalien alla eduskuntaryhmiä ja järjestimme vaalipaneelin maaliskuussa Helsingissä. Vaikuttamistyötä on jatkettu heti vaalien jälkeen. Kuten aloitteessa toivotaan, liitto aikoo jatkossakin tavata ministereitä, muita päättäjiä ja virkamiehiä sekä vaikuttaa vahvasti lainsäädännön muuttamiseksi tässä asiassa. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee. Hyväksytään aloite. 4.3 Järjestötoiminnan korvaukset Valtuuston päätti syyskokouksessa 2018, että liiton maksamat korvauskäytännöt päivitetään. Erityisesti korotuspainetta on ollut ansionmenetyskorvauksen tasossa, jota ei ole korotettu 2000- luvulla. Samalla käydään läpi myös muut liiton maksamat korvaukset
lista 1/2019 10(13) kuten kokouspalkkiot ja päivärahakäytännöt. Uudet käytännöt astuvat voimaan vuoden 2020 alussa. Hallitus nimesi korvaustyöryhmän valmistelemaan esitystä. Työryhmän muodostivat hallituksen jäsen Sari Korpela-Välisaari, joka toimi työryhmän puheenjohtajana, SFJ:n puheenjohtaja Sami Turunen, liiton freeasioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa ja liiton talous- ja hallintojohtaja Helena Visti, joka toimi työryhmän sihteerinä. Tarkemmat perustelut hallituksen esitykselle sekä esityksen budjettivaikutukset löytyvät liitteestä (liite 7). Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hallitus esittää, että kokouspalkkioiden ja päivärahakäytäntöjen osalta ei tehdä muutoksia. Ne vahvistetaan myös jatkossa valtuuston syyskokousten yhteydessä. Ansionmenetyskorvauksen osalta hallitus esittää: Korvaus sidotaan suoraan työmarkkinatutkimuksen mukaiseen työsuhteisten mediaaniansioon (aiemmin freelancereiden mediaanituloon). Työsuhteisten mediaaniansio on tällä hetkellä 3 671 euroa/kk. Kolme porrasta säilytetään: normaali korvaus, alennettu korvaus ja korotettu korvaus. Matkoineen vähintään 10 tuntia kestävistä kokouksista korvaus maksetaan 30 % korotettuna (aiemmin 100 %). Alle 5 tunnin kokouksista maksetaan puolitettu korvaus. (Aiemmin alle 3 tunnin kokouksesta ei maksettu korvausta lainkaan. Nyt alaraja on poistettu.) Ensi vuoden alusta voimaan tulevat ansionmenetyskorvaukset olisivat seuraavat: Normaali korvaus 5 9,99 tuntia kestävistä kokouksista 171,00 euroa. (Nyt 100,00 euroa.) Alennettu korvaus alle 5 tuntia kestävistä kokouksista 85,50 euroa. (Nyt 3-5 tunnin kokouksista 50,00 euroa.) Korotettu korvaus vähintään 10 tuntia kestävistä kokouksista 222,30 euroa. (Nyt 200,00 euroa.) Korvauksen taso vahvistetaan jatkossa valtuuston syyskokouksessa ja se määräytyy aina viimeisimmän työsuhteisten työmarkkinatutkimuksen mukaan. 4.4 Journalistiliiton freestrategia Hallituksen asettama freeneuvottelukunta on syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana valmistellut uutta freestrategiaa Journalistiliitolle. Strategian uudistamistarve tuotiin esille freelancereiden syksyllä
lista 1/2019 11(13) 2017 tekemässä valtuustoaloitteessa. Liiton nykyinen freestrategia on vuodelta 2012, ja freeneuvottelukunta katsoi asiaa harkittuaan parhaaksi uusia strategian kokonaan. Neuvottelukunnan näkemys on, että freelancereiden tilanne on vuosikymmenen alusta muuttunut merkittävästi, ja tämän heijastamiseksi tarvitaan uusi strategia. Liiton nykyinen freestrategia on kirjoitettu tilanteessa, jossa freeedunvalvonnassa oli koettu takaiskuja: mediayhtiöt olivat ottaneet käyttöön freelancersopimuksia, jotka heikensivät tekijöiden asemaa. Vuoden 2012 strategia kuvaa tätä tilannetta, joten päivitys on tarpeen. Uusi, nyt ehdotettu freestrategia suuntaa katsetta tulevaan, freelancereiden ansiotason kehittämiseen ja kasvavan freelancerjoukon asioiden edistämisen tuomiseksi koko Journalistiliittoa ja sen jäsenkuntaa lävistäväksi tavoitteeksi. Strategiateksti ja tiivistelmä liitteenä (liitteet 8 ja 9). Lakimies Hannu Hallamaa esittelee. Hallitus esittää valtuustolle freestrategian hyväksymistä. 5 Koulutus ja työelämä 5.1. Verkkovihaselvitys Valtuuston järjestäytymiskokous hyväksyi SFJ:n aloitteen verkkovihaselvityksen tekemisestä. Hallituksen nimeämä työryhmä on laatinut valtuuston kevätkokoukselle selvityksen siitä, millaisia uusia tukimuotoja liitto voisi tarjota uhkailun ja verkkovihan kohteeksi joutuneille jäsenilleen. Työryhmän jäseniä olivat Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola, vapaa toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen, liiton lakimies Rami Lindström ja kansainvälinen asiamies Juha Rekola (sihteeri). Verkkovihaselvitys on liitteenä (liite 10). Koska asiassa on tapahtunut selvityksen tekemisen aikana paljon, selvitystä on syytä pitää laajempana raamisuunnitelmana jatkotoimille. Työryhmä esittelee valtuustolle selvityksensä. Selvityksen ohella hallitus päivittää suullisessa vastauksessaan toimenpiteiden senhetkisen tilanteen valtuustolle. Työryhmän jäsen Ville Hänninen ja kansainvälinen asiamies Juha Rekola esittelevät. Valtuusto merkitsee selvityksen tiedoksi ja edellyttää, että hallitus tekee selvitykseen perustuvan konkreettisen suunnitelman kunkin osa-alueen jatkotoimista.
lista 1/2019 12(13) 6 Toiminta ja talous 6.1 Vuosikertomus 2018 listan liitteenä jaetaan hallituksen esitys liiton vuosikertomukseksi vuodelta 2018 (liite 11). Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Hyväksytään vuosikertomus 2018. 6.2 Tilinpäätös 2018 listan liitteenä jaetaan tilinpäätösasiakirjat: kertomus liiton taloudesta 2018 sekä tuloslaskelma 1.1. 31.12.2018 ja tase 31.12.2018 (liite 12). Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hyväksytään tilinpäätös. 6.3 Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastuskertomus sisältyy toiminta- ja vuosikertomukseen. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hyväksytään tilintarkastajien lausunto. 6.4 Tilinpäätöksen vahvistaminen Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2018. 6.5 Vastuuvapauden myöntäminen Esitetään vastuuvapauden myöntämistä liiton hallitukselle. Myönnetään vastuuvapaus liiton hallitukselle toiminnasta 2018. 6.6 Vuoden 2020 toiminnan ja talouden evästyskeskustelu Valtuusto käy keskustelun vuoden 2020 toiminnasta ja taloudesta seuraavan talousarvion suunnittelussa huomioon otettavaksi. Merkitään tiedoksi. 7 Viestintäpolitiikka ja journalismi 8 Tiedonannot ja kokouksen päättäminen
lista 1/2019 13(13) 8.1 Muut asiat 8.2 Kokouksen päättäminen