PIETARSAAREN SATAMAN TOIMINTAKERTOMUS 2007

TOIMINTAKERTOMUS 2007

PIETARSAAREN SATAMAN TOIMINTAKERTOMUS 2007 Satamalla vilkas vuosi - Investointeja ja optimismia 4-5 - satamajohtaja Kristian Hällis Pietarsaaren satamassa ennätyksiä ja investointeja 6-7 Pietarsaaren meriväylän syventäminen - 8-9 Hankkeen tarpeellisuus ja merkitys alueen elinkeinoelämälle ja Pietarsaaren kaupungille Ympäristö-, laatu ja turvallisuus kestän toiminnan 10-11 perustana Pietarsaaren satamassa Ympäristötilinpäätös 2007 12-13 Satamahallitukselta vahvaa tukea satamatoiminnalle 14 Menestys ja kehitys osaavien ja ammattitaitoisten 15 ihmisten yhteistyöllä Toimintakertomus 2007 16-17 Tilinpäätös 2007 18-19 2

3

SATAMALLA VILKAS VUOSI INVESTOINTEJA JA OPTIMISMIA Vuosi 2007 oli Pietarsaaren sataman kannalta kasvun ja investointien vuosi. Elokuussa aloitettiin Laukonlaiturin pohjoispään pidentämishanke. Sekä asiakkaat, yhteistyökumppanit että satama odottavat innolla kaikkiaan 502 -metrisen pidennetyn syvälaiturin käyttöön ottamista lokakuussa 2008. Rakennusalaan on viime vuosina kohdistunut kova kustannuspaine, varsinkin aineiden ja tarvikkeiden kohdalla. Tämä tuli tietenkin näkyviin myös kokonaisurakasta tehdyissä tarjouksissa. Ab Tallqvist Oy voitti tasaväkisen tarjouskilpailun 6 425 000 euron tarjouksellaan. Liikenne on ollut erityisen vilkasta toimintakaudella 2007. Satama teki taas uuden ennätyksen, sekä määrissä että euroissa laskettuna! Laiturin kautta käsiteltyjen tavaroiden kokonaismäärä oli 1 765 000 tonnia. Liikevaihdon määrä oli 2 750 000 euroa. Meriteitse kuljetetut tonnit lisääntyivät yli 11 % edelliseen ennätysvuoteen 2006 verrattuna. Tavarankäsittelyssä tuonnin osuus oli 66 % ja viennin 34 %. Erityisesti metsäteollisuuden ja energiantuotannon raakaaineiden tuontiin kuluu suuri osa infrastruktuurimme voimavaroista. Kasvun lisääntyminen vuoden 2007 tavaramääriin verrattuna on mahdollista ainoastaan laiturikapasiteettia lisäämällä ja riittävän syvän väylän avulla. Laukon syvälaiturin pidennyksen myötä satama voi vastata paremmin metsäteollisuuden raakaaineiden ja Oy Alholmens Kraft Ab:n energiantuotannon polttoaineen kasvavan tuonnin asettamaan haasteeseen. Toinen tärkeä viime vuonna tehty investointi oli kemikaalisäiliöiden vallitus Neste Oil Oyj:n käytössä olevalla kemikaalisatama-alueella. Lisäksi on tehty investointeja kunnossapitoon, turvallisuuteen ja nykyisten laitureiden asvaltointiin. Laituripaikkojen saatavuuden lisäksi riittävä kulkusyvyys on ratkaiseva tekijä liikennetaajuuden ja Pietarsaaren satamaan saapuvien alusten koon kannalta. Kilpailukykymme riippuu täysin siitä, että satamaan voi saapua riittävän suuria aluksia täydessä lastissa. Vuoden 2007 loppupuolella on käyty tiivistä keskustelua merenkulkulaitoksen ja liikenneministeriön kanssa, jotta valtion väylä Pietarsaareen saataisiin ruopatuksi 10,5:n mutta mieluiten 11 m:n kulkusyvyyteen. Merenkulkulaitoksen tekemät hyöty-/kustannuslaskelmat osoittavat, että väylän ruoppaus on hyvin kannattava investointi ja se on siksi asetettava aivan etusijalle valtion väyläinvestointien tärkeysjärjestyksessä. Satama-alue ja sen välittömässä läheisyydessä olevat alueet ovat elinkeinotoiminnan asettumisen kannalta hyvin vetovoimaisia. Satamatoiminnan ja meren läheisyyden lähtökohdista rakennetusta infrastruktuurista hyötyvät yritykset ovat erityisen kiinnostuneita sijoittamaan tuotantonsa Alholmaan. Vuonna 2007 tehtiin siis asemakaavanmuutos, joka mahdollisti Baltic Yachts oy ab:n hallin ja laiturien rakentamisen aloittamisen syyskuussa. Tämä tehtiin alueella, joka oli satama-alueen eteläisintä osaa. Samalla sataman pohjoispuoliset alueen vapautettiin sen tulevan kehittämisen varmistamiseksi. 4

Koska Pietarsaaren satama toimii maailmanmarkkinoille lähtevän ja sieltä tulevan jakelun lenkkinä, toimintaan vaikuttavat lyhyellä varoitusajalla maapallon taloudessa tapahtuvat heilahtelut. Esimerkkinä tästä ovat Venäjältä tuotavan raakapuun uusien tullimaksujen vaikutukset. Ne tulivat vuoden mittaan esiin sataman kautta kulkevien raaka-aineiden lisääntyneenä tuontina. Toinen satamatoimintaan vaikuttanut suuri rakenteellinen muutos tapahtui, kun UPM- Kymmene Oyj myi koko osakekantansa Oy Botnia Shipping Ab:stä BBI-Finnish Ports yhtiölle lokakuussa 2007. Sen seurauksena satamaoperaattori ei ole enää omistajana sidoksissa metsäteollisuuteen. Sataman kannalta hyvä yhteistyö satamaoperaattorin kannalta on ratkaisevan tärkeää, koska suuri osa asiakkaille tarjotuista palveluista tuotetaan yhdessä operaattorin ja muiden palveluntuottajien kanssa. Satamalaitos toivoo hyvää yhteistyötä kehitettäessä satamaa Oy Botnia Shipping Ab:n uuden omistajan kanssa. Satama on kokeillut uutta työaikajärjestelmää aluspalvelussa vuonna 2007. Kokeilun tavoitteena on lähinnä päästä eroon laivaliikenteeseen liittyvästä suuresta ylityötuontimäärästä. Kokemukset keskeytyvästä kaksivuorojärjestelmästä ovat olleet voittopuolisesti hyvät. Kattava arviointi järjestelmän haitoista ja eduista valmistuu helmikuussa 2008. Kilpailukykyisiä ja tehokkaita kuljetusratkaisuja tullaan vastaisuudessa painottamaan yhä enemmän. Kilpailukyvyssä tullaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota kustannustietoisuuteen, ympäristönäkökohtiin ja laatuun. Tuon tyyppisessä tulevassa toimintaympäristössä satamat ja merikuljetukset tulevat olemaan kilpailukykyisiä muihin kuljetusvaihtoehtoihin nähden. Pietarsaaren satama katsoo siksi luottavaisesti tulevaisuuteen. Kristian Hällis satamajohtaja 5

PIETARSAAREN SATAMASSA ENNÄTYKSIÄ JA INVESTOINTEJA Pietarsaaren kokonaisliikemäärässä saavutettiin vuonna 2007 jälleen ennätyslukemat. Verrattuna edelliseen vuoteen kasvua oli peräti 12 %. Tämä koski sekä tavaramääriä että liikevaihtoa. Sataman liikevaihto kasvoi 2 740 000 euroon. Liikennemäärät kasvoivat sekä viennissä että tuonnissa. Tuonnin osuus kokonaistavaramäärästä on noin 67 % ja viennin osuus 33 %. Suurin tuontitavararyhmä kokonaisliikemäärästä olivat edellisten vuosien tapaan metsäteollisuuden raaka-aineet massapuu ja hake. Suurin vientitavararyhmä kokonaisliikennemäärästä olivat selluloosa ja sahatavara. Myös lipeä ja sementtiliikenne sataman kautta ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuontiliikenteestä kalkkikivimäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Pietarsaaren sataman yksikköliikenteen määrä kasvoi vuodesta 2006 19 %:lla. Vuoden 2007 TEU määristä 51 % oli vientiä ja tuonnin osuus vastaavasti 49 %. Alusten nettotonnimäärät kasvaneet Vuoden 2007 alusten määrä oli sama kuin vuonna 2006, mutta alusten nettotonnimäärät ovat merkittävästi nousseet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että satamassa käyneiden alusten koot ovat kasvaneet. Vilkkain sataman laitureista oli Laukon laituri. Tavaraliikennemäärästä pääosa kulki Laukon ja Buskön laitureiden kautta. Sementtiliikenne kulki oman sementtisatamanosansa kautta. Varastorakennusten pinta-ala on viime aikoina pysynyt pääosin samana. Varastorakennusten kokonaispinta-ala on 39 300 m 2. Pietarsaaren sataman laitureiden kokonaispituus on tällä hetkellä 827 metriä. Sataman pisin laituri on Laukon laituri, jonka kokonaispituus on 302 metriä. Laukon laiturin pohjoispään pidentämisen jälkeen laiturin kokonaispituus tulee kasvamaan yli 500 metriin. Laiturin pidentämisen yhteydessä valmistuu myös noin 8 ha uutta satamakenttää. Pietarsaaren sataman kasvavat tavaramäärät vaativat tulevaisuudessa investointeja sekä sataman infraan että liikenneväyliin. 6

Laukon laiturin pohjoispään pidentäminen Pietarsaaren satamassa on käynnissä merkittävät vesirakennustyöt Laukon laiturin pohjoispään pidentämiseksi. Olemassa olevaa Laukon laituria pidennetään 200 metrillä, jolloin laiturin kokonaispituus kasvaa yli 500 metriin. Hankkeen kustannukset ovat 6,5 milj.. Uusi laituri valmistuu lokakuussa 2008. Tämän jälkeen on tarkoitus aloittaa perusparannustyöt Buskön laiturilla. Uutta satamakenttää ja varastohalleja Laiturihankkeen yhteydessä satamaan rakennetaan noin 8 ha uutta varastointikenttää. Tämän lisäksi sataman keskeiselle paikalla on valmisteilla noin 2 ha suuruinen tuhkarakenteinen varastointikenttäalue. Uuden tuhkarakenteisen kentän kustannukset ovat noin 150 000. Kahden uuden varastointihallin suunnittelu nykyiselle Laukon laiturille ja valmistuvalle uudelle kentälle on alkanut. Varastointihallien kokonaispintaalaksi on suunniteltu 16 000 m 2. Uusien kenttien valmistumisen myötä sataman ja suurteollisuusalueen välinen liikenne tulee lisääntymään entisestään ja vaatii liikkumisen uudelleen suunnittelua. Investointitarpeita liikenneväyliin maalla ja merellä Pietarsaaren sataman kasvavat tavara ja liikennemäärät sekä aluskoot vaativat investointeja sekä maa että meriliikenneväyliin. Pietarsaaren uuden Satamatien eli Edsövöstä Pohjantien kautta Alholmaan Pietarsaaren satamaan kulkevan reitin suunnittelu aloitettiin. Hankkeen kustannusarvio on 10 milj.. Raskaan liikenteen osuuden on arvioitu kasvavan noin 25-30 %. Merenkulkulaitos on aloittanut Pietarsaaren meriväylän syventämishankkeen 10,5 metriin suunnittelun. Hankkeen hyötykustannussuhde on 5,9 ja kokonaiskustannusarvio 11,3 milj., satama-altaan ruoppaus mukaan lukien. 7

PIETARSAAREN MERIVÄYLÄN SYVENTÄMINEN HANKKEEN TARPEELLISUUS JA MERKITYS ALUEEN ELINKEINOELÄMÄLLE JA PIETARSAAREN KAUPUNGILLE Pietarsaaren satama on koko olemassa olonsa ajan ollut sidoksissa ja edesauttanut teollisuuspainotteisen elinkeinoelämän syntyä ja kehitystä, joka on riippuvainen merikuljetuksista saavuttaakseen parhaalla mahdollisella tavalla maailman liikemarkkinat. Viimeisen kymmenen vuoden aikana satamalla on ollut merkittävä rooli UPM:n ja Alholmens Kraftin investoinneissa. Kilpailu elinkeinoelämän sijoittumisesta ja investoinneista kiristyy merkittävästi. Samanaikaisesti olemme tietoisia, että menestyksellinen elinkeinoelämä on hyvinvoinnin edellytys ja jatkossa ehto kunnalliselle korkeatasoiselle palvelulle. Lähimmän sataman periaate ei ole tämän päivän kilpailussa itsestäänselvyys. Asiakkaat ja markkinat sekä metsäteollisuuden osuus ovat mitä suurimmissa määrin konsernitasolla kokonaislogistiikkaa, jotka ratkaisevat mihin satamaan Suomessa keskitytään ja päädytään. Näin ollen ei voida olettaa, että Pietarsaaren alueella tuotettuja tavaroita tai teollisuudessa käytettäviä raaka-aineita kuljetetaan Pietarsaaren sataman kautta varsinkin, jos väylä syvyys ei vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Koska pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat asiakkaille suurempia kustannuksia, tarkkaillaan elinkeinoelämän logistisia kustannuksia enemmän kuin koskaan ennen. Ottaen huomioon Pietarsaaren seudun elinkeinorakenteen, sataman keskeistä roolia alueen kehittäjänä ja investointihalukkuuden ylläpitäjänä ei voida korostaa liikaa. Satamat kilpailevat keskenään infrastruktuurilla, jota ne voivat tarjota operaattoreille ja asiakkaille. Laiturikapasiteetti, väylät ja satamakentät ovat merkittävässä asemassa kustannustehokkaassa lastinkäsittelyssä ja alueen logistiikan kehittymisessä, joten on tärkeää, että ne vastaavat toisiaan. Pietarsaaren sataman ja ympäröivän teollisuuden viime vuosien infrastruktuuriinvestoinnit, parhaillaan meneillään olevat hankkeet ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat lähteneet kysynnän tarpeista ja vaatimuksista.. Pietarsaaren sataman ja elinkeinoelämän investoinnit Pietarsaaren satama ja alueen elinkeinoelämä ovat viime vuosina panostaneet merkittävästi infrastruktuuriinsa ja palveluiden kehittämiseen. Pietarsaaren satamassa on meneillään uuden laiturin rakentaminen, jonka kustannukset ovat arviolta noin 6,5 milj.. Tämän lisäksi rakennetaan uutta satamakenttäaluetta noin 150 000 :lla sekä varastointihalli noin 5 milj. :lla. Toinen varastointihalli on jo suunnitteilla. Satamatoiminnan kannalta tehottomassa käytössä ollut alue on kaavoitettu uudelle teollisuustoiminnalle. Alueelle on rakenteilla uusi veneenrakennushalli ja varustelulaituri Baltic Yachts Oy Ab Ltd ja kaupungin perustamalle kiinteistöyhtiölle Oy Baltic Boat Yard Ab:lle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 10 milj.. Hankkeeseen liittyy korvaavan laiturialueen rakentaminen Pietarsaaren satamassa, jonka kustannusarvio on noin 3 milj.. Vuonna 2004 UPM Kymmene Oyj otti Pietarsaaren tehtailla käyttöönsä Suomen suurimman yksittäisen soodakattilan, jonka kustannukset olivat 300 milj.. Uusi soodakattila ja kemikaalien talteenottolaitos mahdollistaa jopa miljoonan tonnin sellutuotannon ja tänä vuonna tuotetaan jo yli 800 000 tonnia. Pietarsaaressa toimii tämän lisäksi maailman suurin biopolttoainetta käyttävä voimalaitos Oy Alholmens Kraft Ab, joka valmistui kaupalliseen käyttöön vuonna 2002. Voimalaitoksen polttoaineet ovat biopolttoaineiden hakkeen, turpeen ja pelletin lisäksi hiili. 8

Pietarsaaren uuden Satamatien eli Edsövöstä Pohjantien kautta Alholmaan Pietarsaaren satamaan kulkevan reitin suunnittelu aloitettiin Tiehallinnon toimesta 2007. Kaikkiaan tien uusiminen maksaa yli 10 milj.. Satamatiehankkeen myötä Pohjantiestä tulee päätien tasoinen ja osa kansallista valtatie 68:aa. Ainoastaan suurteollisuuden raskaan liikenteen kuljetukset kyseisellä väylällä v. 2006 olivat 4,1 milj. tonnia ja vaarallisten aineiden noin 140 000 tonnia. Liikenteen on arvioitu kasvavan vuoteen 2015 mennessä 25 30 %. Meriväylän syventämishankkeen tarpeellisuus ja merkitys Pietarsaaren satama ja sen tärkeimmät asiakkaat perustelevat väylähanketta erityisesti raakapuun, biopolttoaineiden ja hiilen tuonnissa saavutettavilla säästöillä. Mahdollisia lisähyötyjä voidaan saavuttaa myös sahatavaran ja sellun viennissä sekä lipeän tuonnissa. Pietarsaaren meriväylän riittämättömän syvyyden vuoksi raakapuualuksia ei ole mahdollista ajaa suoraan Pietarsaareen vaan lastia on jouduttu ensin keventämään Kokkolan satamassa, josta puutavara kuljetetaan kuorma-autoilla Pietarsaaren Alholmin tehtaille. Myöskään valtameren ylittäviä hiilialuksia ei ole mahdollista ilman keventämistä, vastaanottaa Pietarsaaren satamaan. Raakapuun kaukotuonti on käynnistynyt vuonna 2007 uudelleen Venäjän raakapuun vientitullien seurauksena. Tuonnista vastaava UPM-Kymmene Oyj arvioi puun tuonnin määräksi vuonna 2010 noin 1,85 milj. m 3, josta kaukotuontia olisi 0,6 0,7 milj. m 3. Viime vuosina on Pietarsaaren satamaan tuotu hiiltä Oy Alholmens Kraft Ab:n voimalaitokselle vuosittain noin 150 000 tonnia. Hiiltä on tähän saakka tuotu Venäjältä ja Puolasta eli Suomenlahden ja Itämeren alueelta pienillä aluksilla. Hiilen Venäjän tuontiin liittyy epävarmuutta ja tuonti Puolasta on loppunut taloudellisista syistä. Pietarsaareen johtavan meriväylän mataluudesta johtuen hiilen tuonti isommilla laivoilla valtamerten yli ei ole mahdollista. Syvemmän väylän ansiosta on mahdollista ostaa hiiltä kilpailukykyisimmillä hinnoilla. Oy Alholmens Kraft Ab tuo biopolttoaineita Baltiasta n. 160 000 tonnia vuodessa pienillä aluksilla. Vuoden vaihteesta 2008 Kyoton pöytäkirja kasvihuonekaasujen rajoittamisesta on astunut voimaan. Tämä asettaa paineita hankkia lisää biopolttoaineita ulkomailta. Biopolttoaineen tuonti on välttämätöntä ja kannattavaa isoilla valtamerialuksilla, mutta lisäkustannuksia syntyy ja kaikkea hyötyä ei saada irti, koska laivat joutuvat keventämään lastinsa muissa satamissa ulkomailla. Keventäminen ulkomailla on edullisempi tapa kuin kuljetus autoilla Kokkolasta, mutta osa hyödystä menetetään molemmissa tapauksissa. Biopolttoaineen tuonti tulee olemaan erittäin tärkeää jatkossa, koska maksuttomia päästöoikeuksia ei saada riittävästi, jotta pystyttäisiin ajamaan päästöoikeuden mukaisissa rajoissa voimalaitoksella koko vuoden ainoastaan biopolttoaineella. Biopolttoaineen tuonti on järkevin vaihtoehto, jotta pystytään turvaamaan sähkön kysyntä. Merenkulkulaitoksen meriväylän syventämisen kannattavuuslaskelma Meriväylän syventämisen 10,5 metriin kustannusarvio on kokonaisuudessaan satama-altaan ruoppaus mukaan lukien 11,3 milj.. Hankkeen hyötykustannussuhde on aikaisemmin esitettyihin perustuen 5,9. HANKKEEN VAIKUTUKSET + Teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen + Hyvä logistiikka myös muille tuotteille + Sähköntuotannon turvaaminen edullisilla polttoaineilla. + Maailman liikemarkkinoiden saavutettavuus paranee. + Pietarsaaren sataman kilpailukyky paranee kokonaislogistiikan kehittymisen ansiosta. + Tuonnin kuljetus- ja logistiikkakustannuksissa saavutetaan merkittäviä säästöjä isompien kuljetusvolyymien ansiosta. + Alueen elinkeinoelämän toimintaedellytykset parantuvat. + Tavaravirtojen merkittävä kasvu. + Varmistetaan metsäteollisuuden kehitysedellytykset alueella + Valtakunnallisesti tärkeän energiatuotantomuodon ylläpitämisen varmistaminen Hyötyvä liikenne Liikenne v. 2006 (1000 t) Liikenne-ennuste v. 2010 1000 t) Liikenne-ennuste v. 2015 (1000 t) Suurempiin aluksiin siirtyvän liikenteen osuus (%) Puun tuonti, Etelä-Amerikasta ja Kanada - 600 000 600 000 100 Biopolttoaineiden (hakkeen) tuonti Etelä-Amerikasta - 160 000 (1 160 000 (1 100 Kivihiilen tuonti Venäjältä 143 000 150 000 150 000 100 Tuonti edellyttää väylän syventämistä (2 Tuonti ei ole nykyisen väylän mahdollistamilla aluksilla kannattavaa, minkä vuoksi säästö on laskettu ns. puolikkaan säännön perusteella. (1 9

YMPÄRISTÖ, LAATU JA TURVALLISUUS KESTÄVÄN TOIMINNAN PERUSTANA PIETARSAAREN SATAMASSA Pietarsaaren sataman tavoitteena on yhteiskunnallisesti ja ympäristövaikutuksiltaan kestävän kehityksen mukaisen satamatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä laadun huomioiminen kaikessa toiminnassaan. Hyvin tärkeänä pidetään myös satama-alueella toimivien ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamista. Satama-alueella toimivat yritykset ovat sitoutuneet toiminnan jatkuvaan kehittämiseen eri osa-alueilla, ympäristönsuojelussa ja terveys- ja turvallisuusasioissa. Yhteistyö ja avoimuus ovat toiminnan perustana. Vuonna 2007 tarkkailtiin erityisesti ruoppauksesta aiheutuvia vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia, satamatoiminnan aiheuttamaa melua ja vaikutuksia ilmaan ja maaperään. Sataman jätehuoltoa kehitettiin edelleen laatimalla erityisohjeistuksia sekä parantamalla palveluiden saatavuutta. Sataman ympäristövaikutukset yksissä kansissa ensimmäisen kerran Lainsäädännön kehittymisen myötä ympäristönäkökohtien huomioimisesta on muodostunut yksi sataman tärkeimmistä toimintaedellytyksistä turvallisuuden rinnalle. Pietarsaaren satamassa tärkeitä ympäristönäkökohtia ovat mm. vaarallisten aineiden ja kemikaalikuljetusten turvallisuus, päästöjen rajoittaminen ja vähentäminen, satamatoimintojen kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti yhdessä satamaoperaattorin ja muiden toimijoiden kanssa. Pietarsaaren satama laati vuodelta 2007 ensimmäisen kerran ympäristöohjelman perusteella sataman toiminnan ympäristövaikutuksista kertovan ympäristöraportin sekä ympäristötilinpäätöksen. Ympäristötilinpäätös esittelee ympäristön tilaa ympäristötunnuslukujen ja sanallisen selostuksen muodossa. Tilinpäätös julkaistaan vuosittain ja se kuvaa sekä ympäristölupapäätöksen mukaisten tarkkailujen että laadittavan ympäristöpolitiikan toteutumista. 10

Laaturaportointi käynnistettiin Helmikuussa 2007 Pietarsaaren satamalle myönnettiin ISO 9001 standardin mukainen laatusertifikaatti. Pietarsaaren satama sitoutuu kehittämään ja parantamaan palvelutarjontaansa kestävien suunnitelmien, visioiden ja strategiansa mukaisesti. Lähtökohtana on yhdessä asetettujen päämäärien ja voimassa olevan lainsäädännön pohjalta ylläpitää korkeaa laatutasoa, joka vastaa sataman asiakkaiden tarvetta ja antaa satamalle lisääntyvän kilpailukyvyn. Laatujärjestelmään kuuluu tämän lisäksi vahvana henkilökunnan jatkuva kouluttaminen ja kannustaminen. Organisaatiota kehitetään niin, että käytettävissä on tarvittavat resurssit ja tietotaito, joita tarvitaan laatutason ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Turvallinen toiminta Työturvallisuuden kannalta sataman toimintaympäristö on haastava. ISPS-määräykset (International Ship and Port Facility Code 2004) tekevät satamasta suljetun alueen, jossa toiminta rajoittuu aidan sisäpuolelle. Satama on yhteinen työpaikka, jossa on sataman haltijan lisäksi runsaasti erilaisia toimijoita. Näiden kaikkien toiminnalla on vaikutusta koko sataman työturvallisuuteen. Siksi tiedonkulku turvallisuusasioissa eri toimijoiden välillä on keskeistä turvallisuuden parantamisessa. Sataman työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi ei riitä, että tunnetaan oman toiminnan riskit, vaan satamaympäristön riskejä tulee tuntea laajemmin, jotta osataan ennakolta varautua yrityksen henkilöstöön ja toimintaan kohdistuviin vaaroihin. Vuoden 2007 aikana Pietarsaaren satama liittyi satamien turvallisuustietokanta projektiin, joka on internetissä toteutettu toimiva Stuuvatietokanta satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien; läheltä piti -tilanteiden, tapaturmien, onnettomuuksien, ympäristöpoikkeamien ja materiaalivahinkojen, raportointia varten. Kaikki poikkeamat voidaan raportoida samaan tietokantaan ja kaikki poikkeamaan liittyvä sähköinen materiaali voidaan liittää raporttiin. Ympäristö-, laatu ja turvallisuusnäkökohdat huomioon otettaessa taataan kestävän kehityksen mukainen satamatoiminta myös tulevaisuuden sukupolville. Nina Kujala tekninen päällikkö 11

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2007 Pietarsaaren sataman ympäristötilinpäätös esittelee ympäristön tilaa ympäristötunnuslukujen ja sanallisen selostuksen muodossa. Tilinpäätös julkaistaan vuosittain ja se kuvaa sekä ympäristölupapäätöksen mukaisten tarkkailuiden että laadittavan ympäristöpolitiikan YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2007 TUOTOT YMPÄRISTÖTUOTOT VUOSI 2007 Korvaukset ympäristöhaittojen vähentävien palveluiden myynnistä (1000 ) Jätehuoltomaksut 204 495 Kiinteiden jätteiden jätehuoltomaksut 32 074 Ongelmajätemaksut 4 365 Öljyisten jätteiden jätehuoltomaksut 168 056 Vesimaksu 16 799 Vesimaksut laivoilta 16 779 Pilaantuneet maat 30 000 Lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto 30 000 TUOTOT YHTEENSÄ 251274 Ympäristötuottojen osuus liikevaihdosta % (KOKO SATAMAN LIIKET.TUOTOT) 9,39 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2007 KULUT YMPÄRISTÖKULUT (1000 ) Ympäristötoiminnan käyttö- ja kunnossapito 177 675 Alueiden kunnossapito 2 557 Hiekoitushiekan poisto (alueen puhtaanapito) 1 017 Öljyntorjuntatoimien kunnossapito 253 Koneiden poltto- ja voiteluaineet 1 287 Öljyntorjuntatoimet 5 150 Vesialueiden öljyntorjunta 5 000 Maa-alueiden öljyntorjunta 150 Valumien ja vuotojen keräily 0 Pilaantuneet maat 2 458 Lievästi pilaantuneiden maiden vastaano. 0 Tutkimus- ja puhdistustyöt 2 458 12

Jätevesimaksut 8426 Satamatoiminnan jätevesimaksut 8426 Jätehuoltomaksut 77 031 Satama-alueen jätehuolto 17 851 Ongelmajätehuolto 9 070 Alusten öljyisten vesien jätehuolto 48 682 Öljyn- ja hiekanerotuskaivot ja niiden tyhjennys 1 428 Ilmanlaatu 0 Päästöjä vähentävien laitteiden ja koneiden hankinta ja ylläpito 0 Jäteverot ja veronluonteiset maksut 5 137 Jäteverot 4 854 Polttoaineverot 283 Energian käyttö 37 547 Suora sähköenergia 37 547 Maanpintakerroksen eristäminen 38 369 Korvaukset ja kompensaatiot 1 000 Ympäristönsuojelun tasoa parantavat kulut 47 326 Ympäristöystävällisten vaihtoehtojen kehittäminen 0 Öljyvahinkoriskien vähentäminen 0 Rakentamiseen liittyvien ympäristövaikutusten vähentäminen 2 000 Energian ja veden säästötoimet 0 Tarkkailun ja seurannan maksut 32 226 Vesistö- ja kalatalousseuranta 28 852 Hulevesien tarkkailu 503 Ilmanlaadun tarkkailu 0 Meluntorjunta 2871 Ympäristöhallinnon kulut 13 100 Ympäristölupamaksut 2 160 Ympäristöasiantuntijoiden työpanos 5 562 Ympäristöjärjestelmän ylläpito 5 378 Ympäristöviestintä- ja markkinointi 0 Kehittämistoiminta 0 Muut ympäristökulut 1 674 Ympäristövakuutukset 0 Avustukset ja jäsenmaksut 1 674 KULUT YHTEENSÄ 226 675 Ympäristökulujen osuus liikevaihdosta % 8,48 Ympäristöinvestointien poistot 0 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT 5 000 Öljyntorjuntalaituri 5 000 PIETARSAAREN SATAMAN YMPÄRISTÖTULOS 24 599 13

SATAMAHALLITUKSELTA VAHVAA TUKEA SATAMATOIMINNALLE Pietarsaaren Satama on Pietarsaaren kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos, joka toimii satamahallituksen alaisena. Satamahallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että Pietarsaaren satamaa kehitetään kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti sekä tehdä tarvittaessa esityksiä näiden tavoitteiden tarkistamisesta. Satamahallitus vastaa sataman toiminnasta ja taloudesta sekä hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja suunnitelman. Satamahallitus valmistelee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä panee täytäntöön kaupunginhallituksen päätökset toimialallaan. Pietarsaaren satamahallitukseen kuuluu viisi (5) kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä. Kaupunginhallituksen edustajana satamahallituksessa on Ulla Hellen. Satamahallituksen puheenjohtajana toimii Ingmar Sjöblom ja varapuheenjohtajana Ahti Lehtonen. Muita jäseniä ovat: Kerstin Ström, Mikael Hagman ja Mervi Rantala. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet, joita ovat Bengt Ekman, Bo Forsman, Pia Rosenlund-Andersson, Mikael Envall ja Marja Häggman. Satamahallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa, joista merkittiin pöytäkirjoihin 59 pykälää. Merkittävimpiä päätöksiä olivat: Laukon laiturin pohjoispään pidentäminen - mittava vesirakennushanke. Satamavalvojien keskeytyvän kaksi vuorojärjestelmän käyttöönotto. Liikennesuunnitelman valmistelu. Kemikaalisataman vallitilojen perusparannushanke. Pietarsaaren sataman ruoppausmassojen vaikutusten arviointi ja vesialueselvitys. Pietarsaaren sataman organisaatiomuutos. Pietarsaaren sataman asemakaavamuutos. Sataman laatujärjestelmän käyttöönotto ja auditointi. Uuden satamakentän rakentaminen. Maanvuokrasopimusten uusiminen ja irtisanominen. Satamajärjestyksen valmistelu. Pietarsaaren sataman meriväylän syventäminen. 14

MENESTYS JA KEHITYS OSAAVIEN JA AMMATTITAITOISTEN IHMISTEN YHTEISTYÖLLÄ Pietarsaaren sataman toiminnan menestys ja kehitys perustuu osaavien ja ammattitaitoisten ihmisten yhteistyöhön sekä tiiviiseen yhteistyöverkostoon operaattorin ja paikallisen suurteollisuuden kanssa. Satamassa panostetaan ammatilliseen osaamiseen, sen kehittämiseen, työturvallisuuteen ja avoimeen yhteistyöhön. Vaatimukset kiristyvät Lainsäädännön vaatimukset, tekniikan ja tietoliikenteen nopea kehitys vaativat henkilöstöltä vankkaa ammattiosaamista ja jatkuvaa uusien toimintamallien omaksumista ja oppimista. Osaamisen monipuolisuus ja vahva ammattitaito ovatkin leimallisesti sataman työntekijöiden ominaisuuksia. Työtehtävien kirjo on laaja, henkilöstössä on hyvin monen alan ammattilaisia, hallinnollisen puolen osaajista tekniikan taitajiin. Pietarsaaren satamassa satamapalveluita tuotetaan pienellä henkilöstömäärällä. Sataman hallinnossa työskentelee kolme henkilöä ja aluspalveluja tuottaa neljä satamavalvojaa. Sataman henkilöstön keski-ikä on 50 vuotta. Henkilöstöjakauma on kaksi naista ja viisi miestä. Sataman henkilökunta Satamajohtaja Kristian Hällis Tekninen päällikkö Nina Kujala Hallinto ja taloussihteeri Pirjo Högstedt Satamavalvojat: Vastaava satamavalvoja Stig-Göran Berglund Henry Nyman Kari Niemi Markku Ojala PIETARSAAREN SATAMA Käyntiosoite: Laukontie 1 PL 41 68600 PIETARSAARI satama@pietarsaari.fi www.portofpietarsaari.fi 15

TOIMINTAKERTOMUS 2007 - tehtävä, muutokset ja kilpailutilanne Toiminta-ajatus sataman tehtävä Vuosi 2007 oli menestyksen ja optimismin vuosi. Sekä liikevaihdossa että käsiteltyjen tavaroiden määrässä tehtiin uusi ennätys. Sataman liikevaihto on kasvanut seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Sataman tehtävä on markkinoida, tarjota ja kehittää palveluja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta satamaja kuljetusalatoiminnan rajoissa. Tuotettujen palvelujen laajuuden ja infrastruktuurin kehittämisen lähtökohtana on elinkeinoelämän synnyttämä kysyntä. Sataman tehtävänä on muodostaa luotettava ja tehokas lenkki eri puolilla maailmaa olevien tavarantuottajien ja asiakkaiden välisessä tavaravirrassa. Koska talouselämä maapalloistuu kiihtyvässä tahdissa, kasvaa logistiikan merkitys Suomen ulkomaankaupalle. Merikuljetuksilla on tässä yhteydessä ratkaiseva merkitys. Sitä näkyy siitä, että n. 80 % Suomen ulkomaankaupasta on sidoksissa laivaliikenteeseen. Toimintaympäristön muutokset Sataman suurin asiakassegmentti, metsäteollisuus, elää mullistavaa muutosprosessia. Samalla kun ala on alkanut tehostaa tuotantoa, on raakapuun saanti tyrehtymässä. Tässä yhteydessä on oma ratkaiseva osansa kotimaisten raaka-ainemarkkinoiden hinnanmuodostuksella ja toisaalta Venäjältä tuotettavan raakapuun ilmoitetuilla tullimaksuilla. Vuoden 2007 aikana ovat siis myös metsäteollisuuden Suomessa sijaitsevien tuotantoyksikköjen raaka-ainemarkkinat globalisoituneet. Tällä on suuri merkitys sataman toiminnalle, koska kansanväliset raaka-ainemarkkinat edellyttävät merikuljetuksia, jotta tuonti olisi riittävän laajamittaista ja mielekästä. Vuonna 2007 vallinneiden markkinaolojen aikana metsäteollisuuden raaka-aineiden tuonti sataman kautta kasvoi huomattavasti. Energiatuotannon tarvitseman polttoaineen tuonti oli myös kasvussa ja on sataman kannalta tärkeää tavarankäsittelyä. Vastainen kehitys riippuu päästöoikeuskaupasta ja ympäristölainsäädännöstä. Polttoainevalikoimassa ollaan kuitenkin siirtymässä biopolttoaineisiin, jotka korvaavat yhä enenevässä määrin fossiiliset polttoaineet. Sementin tuonti kasvoi tuntuvasti vuoden mittaan edellisvuoteen verrattuna. Rakennusalalla vallitsi kuumeinen kiire, mikä heijastui sataman toimintaan kasvavana tuontina. Kemikaaleista lähinnä lipeän tuonti pysyi odotetulla tasolla. Sataman kautta kulkevan tuonnin varmistamiseksi tehtiin Nesteen terminaalialueella suojavallien ja maapohjan parannustöitä. Selluloosan tuonti kasvoi myös vuonna 2007. Pietarsaaressa tuotetun selluloosan kotimainen kysyntä väheni hieman, joten vientitaajuus sataman kautta oli suurempi. Sahatavara muodostaa metsäteollisuustuotteiden sen segmentin, jolla on suurin liikkuvuus vientisataman valintaan nähden. Samalla siinä tuntuvat myös herkimmin marginaaliset hinnanvaihtelut. Satama onnistui säilyttämään sahatavaraviennin määrän ja hiukan lisäämäänkin sitä vuoden 2007 aikana. Infrastruktuurin saatavuus meren läheisyydessä houkuttaa tuollaista ympäristöä tuotantoonsa tarvitsevia yrityksiä ja elinkeinotoimintaa hakeutumaan sataman läheisyyteen. Niinpä asemakaavan muuttaminen tuli tarpeelliseksi Baltic Yachtsin sijoittumisen toteutumiselle. Tarkistettu asemakaava vaikuttaa sataman maankäyttöön ja maaliikenneoloihin. Kilpailutilanne Pietarsaaren satama kilpailee toisten satamien ja kuljetusmuotojen kanssa elinkeinoelämän kuljetustarpeista. Markkinoilla, joilla satama toimii, ovat tärkeimmät kilpailuvaltit sopiva infrastruktuuri, tehokas tavarankäsittely, joustava aluspalvelu ja hinta. Pietarsaaressa satama vastaa infrastruktuurista ja aluspalvelusta, ja tavarankäsittelyyn ja laivaselvitykseen liittyvät palvelut tuottaa Oy Botnia Shipping Ab. Tässä yhteydessä todettakoon, että UPM-Kymmene Oyj myi lokakuussa 2007 koko Botnia Shippingin osakekantansa BBI-Finnish Portsille. Satama suhtautuu luottavasti siihen, että Botnia Shipping on uuden omistajansa hallinnassa hyvin kiinnostunut kehittämään tavarankäsittelyä ja toimintaa sitä mukaa kuin kaupunki/satama investoi infrastruktuuriin. 16

TOIMINTAKERTOMUS 2007 - investoinnit, talous ja näkymät Satama on myös riippuvainen sen ulottumattomissa olevista kilpailutekijöistä, kuten maantieteellisestä sijainnista. Sataman kilpailutilanteeseen vaikuttavat kuitenkin erityisesti kapasiteetti, joka on käytettävissä riittävän suurten alusten vastaanottamiseen ja erilaisten tavaroiden käsittelyyn tarjolla olevat tilat. ISO 9001:n mukainen laatusertifikaatti Helmikuussa 2007 Pietarsaari sai laatusertifikaattinsa. Se oli tulosta sataman toiminnan laajamittaisesta läpikäymisestä laadullisesta näkökulmasta. Sataman laatujärjestelmän auditoi Germanische Lloyd. Infrastruktuuriin tehdyt investoinnit Kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 2007 irrottaa Laukonlaiturin 200 m:n pidennyksen rahoittamiseen tarvittavat varat, 6 425 000 euroa. Jo syyskuussa 2007 saatettiin aloittaa sataman suurin milloinkaan tehty yksittäinen investointihanke. Pääurakoitsijaksi valittiin Ab Tallqvist Oy. Laiturinpidennyksen odotetaan valmistuvan lokakuussa 2008. Vuoden aikana tehtiin laajat investoinnit myös maanparannustöihin ja laiturien ja teiden kunnossapitoon. Vartiointi ja turvatoimet (ISPS) vaativat myös investointeja, koska vartioitava alue on muuttunut vuosien kuluessa. Liikenne ja talous Pietarsaaren sataman kautta aluksilla kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä 1 765 389 tonnia, mikä on uusi ennätys. Lisäksi käsiteltiin 124 000 tonnia maaliikennetavaraa. Liikevaihdon määrä oli 2 670 749 euroa. Merikuljetukset lisääntyivät 11 % edelliseen ennätysvuoteen 2006 nähden. Talousarviossa esitetyt tavoitteet on voitu siis täyttää kaikilta osin. Tulevaisuuden näkymät Kansainvälisen talouden kasvu on taantumassa. Kansallisesti katsoen Suomen metsäteollisuudessa eletään suurten muutosten aikaa. Tästä huolimatta Pietarsaaren satamalla on edellytykset kasvaa tulevaisuudessa. Laukonlaiturin pidennyksen myötä satama pystyy tarjoamaan edellytykset metsäteollisuuden ja energiantuotannon raaka-aineiden keskitetylle tuonnille. Merenkulkulaitos teki vuoden 2007 lopussa 10,5 m:iin, vaihtoehtoisesi 11 metriin syvennetyn Pietarsaaren satamaan johtavan väylän hyöty-/kustannusvaikutuksen päivityksen. Tulos oli osaltamme hyvin myönteinen, Pietarsaaren väylä on kannattavien väylähankkeiden ehdotonta huippua. Laskelmat perustuvat elinkeinoelämän ilmoittamiin tavaramääriin. Kaupunki/satama on hyöty-/kustannusarvion tekemisen jälkeen valvonut ja tuonut esiin väylähanketta aktiivisti. Väylänsyvennys ja meneillään oleva laiturinpidennys ovat yhdessä edellytyksiä sataman tulevalle kasvulle ja kannattavuudelle. Jos tarkastellaan kilpailevien satamien kilpailuetuja, on ilmeistä, että monet satamat ovat investoineet tulevaan kasvukapasiteettiin varhaisvaiheessa. Kauppaa ja tavaravirtoja syntyy sinne, missä niille on edellytyksiä. Pietarsaaren satama pystyy sekin osallistumaan tuohon kilpailuun Laukonlaiturin ja syvennetyn väylän myötä. Suoritteet BS-TP 2004 BS-TP 2005 BS-TP 2006 BS-TP 2007 BU-TA 2008 BU-TS 2009 BU-TS 2010 Suhteellinen volyymimuutos 5 % 1 % 14 % 9 % 6 % 7 % 9 % Vienti/tuonti Liikevaihto, kumulatiivinen 14 % 6 % 13 % 9 % 6 % 7 % 10 % Työvuodet 7 7 7 7 7 7 8 17

TULOS 2007 3 000 000 2 670 748 2 500 000 2 426 194 2 118 194 2 000 000 1 996 210 1 712 269 1 717 129 1 500 000 1 000 000 500 000-2002 2003 2004 2005 2006 2007 LIIKEVAIHTO 2002-2007 TULOSLASKELMA SATAMA Bokslut Bokslut Bokslut Budget Bokslut Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös 2004 2005 2006 2007 2007 MYYNTITUOTOT 1 996 210 2 118 194,93 2 426 194,18 2 414 850 2 670 747,79 * Tavaramaksut 1 330 517 1 364 628,21 1 505 321,44 1 632 100 1 710 411,60 * Satamamaksut 309 536 340 696,32 388 303,12 364 750 400 990,56 * -Muut maksut 172 577 184 947,03 269 108,35 191 000 287 121,17 * Vuokrat 124 938 100 169,91 100 743,40 97 000 102 999,74 * Myyntitulot muilta 58 642 126 719,51 162 717,87 125 000 169 224,72 * Tuet ja avustukset * Muut 1 033,95 5 000 0,00 KULUT YHTEENSÄ 838 392 917 429,80 970 511,16 1 053 850,00 1 040 116,86 * Henkilöstömenot 384 114 447 699,59 409 699,47 427 000 429 068,43 ** Palkat 290 500 338 215,41 311 273,26 335 000 319 079,02 **Sivukustannukset 93 613 109 484,18 98 426,21 92 000 109 989,41 * Tarvikkeet 73 689 56 190,80 69 237,14 69 700 81 460,96 * Palvelujen ostot 351 792 378 004,12 448 722,12 521 000 452 070,61 * Vuokrat 16 470 22 556,94 21 467,85 24 150 23 216,83 * Muut menot 12 328 12 978,35 21 384,58 12 000 25 255,03 29045,00 POISTOT 361 836 360 666,56 376 932,64 360 000 391 009,12 LIIKEVOITTO 795 983 840 098,57 1 078 750,38 1 001 000,00 1 239 621,81 SIIRTO KAUPUNGILLE 197 287 182 012,00 178 005,13 221 352,00 170 011,44 * Tuottovaatimus 131 352 131 352,00 131 352,00 131 352 131 352,00 * Korko kaupungille 65 935 50 660,00 46 653,13 90 000 38 659,44 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 598 696 658 086,57 900 745,25 779 648,00 1 069 610,37 18

TASE 2007 2 400 000 2 100 000 1 800 000 1 500 000 1 200 000 900 000 Export Import TOT 600 000 300 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tavaramäärät vuosilta 1998-2007 TASE 31.12.2006 Förändring-Muutos 31.12.2007 VASTAAVAA 7 017 670 1 674 533 8 692 203 PYSYVÄT VASTAAVAAT 5 271 196 2 132 500 7 403 695 AINEELLISET HYÖDYKKEET 5 268 673 2 132 500 7 401 173 * Väylät 366 065-61 011 305 054 * Laiturit 2 375 388-115 396 2 259 992 * Laukkorata 863 739-61 979 801 760 * -Satama-alue 1 250 940 239 338 1 490 277 * Satama-allas 412 541-25 630 386 911 * Keskeneräiset hankinnat 2 157 178 2 157 178 SIJOITUKSET 2 523 2 523 * Osakkeet 2 523 2 523 VAIHTUVAT VASTAAVAAT 1 746 474 457 966 1 288 507 SAAMISET 231 846-17 678 214 168 * Saamiset 231 846-17 678 214 168 KASSA 1 514 628 440 288 1 074 340 VASTATTAVAA 7 017 670 1 674 533 8 692 203 OMA PÄÄOMA 5 772 341 1 069 533 6 841 951 Peruspääoma 2 627 033 2 627 033 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 2 244 563 900 745 3 145 308 Tilikauden yli/alijäämä 900 745,25 168 869 1 069 610 VIERAS PÄÄOMA 1 245 329 604 923 1 850 252 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 1 188 552-185 109 1 003 442 *Laina kunnalta 1 188 552-185 109 1 003 442 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 56 777 790 032 846 809 * Ostovelat 56 777 790 032 846 809 82,25 % 78,71 % 19

PIETARSAAREN SATAMA Käyntiosoite: Laukontie 1 PL 41 68600 PIETARSAARI satama@pietarsaari.fi www.portofpietarsaari.fi 20