Kaupunkiseutusuunnittelun demokratiaulottuvuus: kadonnut kansalainen?

Samankaltaiset tiedostot
Asiaperustainen kansalaisuus kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen voimavaraksi

Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma

Asiaperustainen kansalaisosallistuminen ja kaupunkiseutusuunnittelu

Kaupunkiseututasoinen suunnittelu ja kadonnut kansalainen: Suunnittelun demokratiaulottuvuus

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Demokratian merkityksen kokonaisuus

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

URBAN FORUM FORESIGHT

Kaupunkiseutujen strategiatyön rajapinnoilla patoumia ja murtumia BEMINE-hanke

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

URBAN FORUM 2 BREAKING PATHS: Evidenssistä päätöspolkuihin

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

Kansalaisten osallistumisen asema kaupunkiseututasoisessa maankäytön suunnittelussa

Ketterä kaupunkiseutu ja demokratian dilemma

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Lähidemokratian vahvistaminen

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Systemaattiset kansalaisten osallistamisen menetelmät turvallisuuden tunnetta lisäämässä

Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Kuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta..

Periaatteista toiminnaksi Sektorirajojen ylittäminen kaupunkiseuduilla

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Kansalaisosallistumisen institutionaaliset rajat?

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN

ETELÄ-SAVON NUORET VAIKUTTAJAT

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus. Mari Randell

teemoihin PalKO hankkeessa

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

MAL-VERKOSTON PILOTTIKAUDEN PÄÄTÖSTILAISUUS TECHNOPOLIS Yliopistonrinne, Tampere

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto.

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Kun perinteinen asiantuntijavalta heikkenee osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet arviointitiedon tuottamisessa

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

Asiakasosallisuus soteuudistuksessa

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy,

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun kehitysnäkymiä kansainvälisessä perspektiivissä

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

LAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä

Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen ja kaupunkiseutujen kehittäminen

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan vahvistaminen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

ANSIOLUETTELO

Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa

Digikaavoitus, tietomallinnus ja MRL:n uudistus

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

2. MAL-verkostotapaaminen. Aika: klo 9-15 Paikka: Scandic Tampere City, kokoushuone Pyynikki 1, Hämeenkatu 1, Tampere

Ohjausryhmän ryhmätyöskentelyn koonti: Perhekeskus

OSALLISTAVAN KOULUSUUNNITTELUN MENETELMIÄ menettelytapoja

Tampereen kaupunkiseudun paikkatietohanke

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Palveluasumisen teemapäivä klo

Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ilmastoseminaari Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

HYMY- hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja hyvinvointijohtamisen kehittäminenverkostohanke

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Kaavajärjestelmän uudistaminen

Greater Helsinki Vision 2050

Transkriptio:

Kaupunkiseutusuunnittelun demokratiaulottuvuus: kadonnut kansalainen? Jouni Häkli Kirsi Pauliina Kallio Space and Political Agency Research Group (SPARG), Tampereen yliopisto Pia Bäcklund Spatial Policy, Politics and Planning research group, Helsingin yliopisto Olli Ruokolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Helsinki 1

NYKYTILA Kansalaisten mahdollisuus osallistua elinympäristönsä suunnitteluun on Suomessa turvattu lakisääteisessä kaavoitusjärjestelmässä. Sen rinnalla toimivassa kaupunkiseutujen strategisessa suunnittelussa kansalaisosallistumisen rooli on epäselvä. 2

DEMOKRATIAN KYSYMYKSIÄ Strategisen seutusuunnittelun ketterä asiantuntijavetoisuus vs. päätöksenteon ja prosessien läpinäkyvyys? Strategisen suunnittelun ja kaavajärjestelmän toimintatapojen suhde? Strateginen suunnittelu kehystää perinteisiä kaavainstrumentteja ja maankäytön sopimusten sisältöjä miten merkittävät strategiset linjaukset muodostetaan demokraattisesti hyväksyttävällä tavalla? 3

ONGELMA Kaupunkiseudut eivät ole kunnan kaltaisia vakiintuneita poliittisia yhteisöjä tai hallinnon tasoja => ei velvoitetta järjestää kansalaisille osallistumismahdollisuuksia Osallistumisen ja osallistamisen vakiintuneiden muotojen puuttuessa kansalaisten on vaikea saada tietoa ja vaikuttaa seudullisessa suunnitteluyhteistyössä tehtäviin yhdyskuntarakenteen linjauksiin Kaksi ongelmaa: 1) Demokratiavajeen vaara kaupunkiseudullisessa strategisessa suunnittelussa 2) Hyödyntämättä jäävä kansalaisten tietämys yhdyskuntarakenteen toimivuudesta arjessa 4

ASIANTUNTIJANÄKEMYKSIÄ NYKYTILANTEESTA asiantuntijat Seudullinen strateginen suunnittelu nähdään ensisijaisesti välineenä ylittää MALPE-suunnittelun asiantuntijoiden välisiä sektori- ja kuntarajoja: verkostoitua, yhdistää kunnallisia tietopohjia ja koordinoida kokonaisuuksia Osa asiantuntijoista näkee kansalaisten mielenkiinnon ja tietotason riittämättömänä strategisen suunnittelun kannalta Toisaalta kansalaisosallistumisen vähyys on tunnistettu ongelmana Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net, Sergio Palao kansalaiset 5

Just sit tää asennepuoli... tosi harvat ajattelee, ikään kuin edes koko sitä kuntatasoa. No seututasosta, puhumattakaan (Seudull. slu asiantuntija) Ku nää toiminnalliset kaupunkiseudut on... ihmiset menee rajan yli. Ne käy töissä, ne harrastaa, ne asioi. Ja et se on yhtä toiminnallista kokonaisuutta jolloin se yhden kunnan suunnittelu ei oo aina tarkotuksenmukaista (Seudull. slu ammattilainen) Se on varmasti hirveen hämäräksi jäävä, että mikä on suunnittelualustana tää kaupunkiseutu (Kunnall. slu ammattilainen) Sanotaanko nyt mitä vapaamuotosempaan yhteistyöhön menee ni sitä vaikeempi siihen on sitten hahmottaa sitä kaduntallaajaa mukaan ja ei oo mitään pakkookaan siihen välttämättä (Kunnall. slu ammattilainen) 6

EHDOTUS Mä kaipaisin itte jotain seudullista osallistumismekanismia (Seudull. slu asiantuntija) Yhteiskehittämisen pohjalta tunnistettua: Tarvitaan osallistumisen käytäntöjä, jotka mahdollistavat kuntarajat ylittävää keskustelua arvoista, suunnitteluperiaatteista ja tulevaisuuden linjauksista Ehdotamme asiaperustaista kansalaisosallistumista keinoksi lisätä asiantuntijoiden ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta kaupunkiseutukehitystä koskevissa kysymyksissä Meil on ihan älyttömästi semmosii hiljaisii ryhmii joita me ei osallisuudessa löydetä (Seudull. slu ammattilainen) Kanava, jolla vois käydä sitä arvokeskusteluu, minkä tyyppistä seutua asukkaat haluaa (Kunnall. slu ammattilainen) 7

MITÄ ON ASIAPERUSTAINEN OSALLISTUMINEN? Kansalaisten näkemysten hyödyntämistä kysymyksissä, joista he ovat erityisen kiinnostuneita ja joista heille on karttunut kokemuspohjaista tietämystä Suunnittelurutiinien siirtämistä hetkellisesti taka-alalle tilaa asioista lähtevälle vuorovaikutukselle Tunnustaa kansalaisten aseman strategisen suunnittelun osallistujina, asuinkunnasta riippumatta MITEN SE VOISI TOIMIA? Suunnittelun asiantuntijoiden tulisi fasilitoida keskustelua Tunnistaa arkielämän kannalta merkityksellisiä asioita, joista voidaan keskustella seudullisina kysymyksinä Paikantaa kysymyksestä kiinnostuneita tahoja sekä kansalaisryhmiä, joiden näkemykset jäävät helposti katveeseen Liikkua suunnittelun ammattikielen ja arjen puhetapojen välillä Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net, Sclera 8

ESIMERKKINÄ liikenne ja liikkuminen Monet asiantuntijat nostivat esille liikenteen teemana, josta nousee strategisia, seudullisesti merkittäviä, kansalaisia kiinnostavia asioita Liikkuminen koskettaa kaikkien arkea ja samalla se on suurten linjojen kysymys Liikenteen kysymysten ympärille on muodostunut harrastusjärjestöjä, yhdistyksiä ja muita aktiivisten kansalaisten yhteenliittymiä Liikenneratkaisuissa on tarpeen huomioida myös monia erityisryhmiä, joiden kokemustieto on suunnittelulle erityisen arvokasta. 9

Kiitos! 10

Julkaisuja Häkli, J., Kallio, K.P. & Ruokolainen, O. (2019). A missing citizen? Issue-based citizenship in city-regional planning. International Journal of Urban and Regional Research [accepted] Häkli, J., Kallio, K.P. & Ruokolainen, O. & Bäcklund, P. (2019). Tieto, toimijat ja demokratia MAL-toiminnassa. Teoksessa Mäntysalo, R. & Kanninen, V. (toim.). Kaupunkiseudut: Ristiinvalotuksia ja rajanylityksiä. Bemine loppuraportti. Häkli, J., Kallio, K.P. & Ruokolainen, O. & Bäcklund, P. (2019). Kaupunkiseututasoinen suunnittelu ja kadonnut kansalainen: Suunnittelun demokratiaulottuvuus. Teoksessa Mäntysalo, R. & Kanninen, V. (toim.). Kaupunkiseudut: Ristiinvalotuksia ja rajanylityksiä. Bemine loppuraportti. Häkli, J., Kallio, K.P. & Ruokolainen, O. & Bäcklund, P. (2019). Asiaperustainen kansalaisosallistuminen ja kaupunkiseutusuunnittelu. Teoksessa Mäntysalo, R. & Kanninen, V. (toim.). Kaupunkiseudut: Ristiinvalotuksia ja rajanylityksiä. Bemine loppuraportti. Ruokolainen, O., Häkli, J., Kallio, K.P. & Bäcklund, P. (2018) Seudullista kansalaisosallistumista jäljittämässä tiedon yhteistuottamisen keinoin. Yhdyskuntasuunnittelu 56:3, 25 38. Bäcklund, P., Ruokolainen, O., Kallio, K.P. & Häkli, J. (2017). Kansalaisten osallistumisen asema kaupunkiseututasoisessa maankäytön suunnittelussa. Terra 129:3, 159 169. Häkli, J. & Kallio, K.P. (2018) Ketterä kaupunkiseutu ja demokratian dilemma. Tiede & edistys, 2018/2, 78 82. 11