Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Samankaltaiset tiedostot
Teollinen hyötykäyttö

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Kasvuohjelmaseminaari

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Maatalouden tuki-info tilaisuus Kivijärvi Satu Lehmus Ecolan Oy. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Kangasmaiden lannoitus

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

VILJELYSUUNNITELMA 2008

MegaLab tuloksia 2017

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina

Juurikäävän torjunta

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Energiapuu ja metsänhoito

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

Rikinpuute AK

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Kaura vaatii ravinteita

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE

Transkriptio:

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019

ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita metsä- ja maatalouteen sekä maa- ja ympäristörakentamiseen. Ecolan Silva lannoitteet ja palvelut ovat ratkaisumme kannattavaan ja kestävään metsänkasvatukseen.

Typpilannoitus N P K Tuhkalannoitus Boorilannoitus B Ca Mg S Zn Mn Fe Cu Cl

Tuhkasta lannoitteeksi Tuhkalannoitteet valmistetaan lannoitekelpoisista tuhkista, jotka ovat: BIOENERGIAN TUOTANNOSSA SYNTYVIÄ PUUVALTAISIA PUHTAITA Tuhkat jalostetaan rakeisiksi lannoitteiksi. Teollisella käsittelyllä parannetaan ja tasataan tuhkan kemiallista ja teknistä laatua, sekä sopivuutta lannoitustoimintaan. Jalostus parantaa lannoituksen taloudellisia ja ekologisia hyötyjä ja vähentää riskejä.

Jalostusprosessi Tuhkantuottajat Tuotanto BMA SILVA Jakelutie Lannoitetuhkat BMA Pakkaus Seulonta Lisäaineet Rakeistus Esikäsittelyt Muut sivutuotteet Vastaanotto

Ecolan Silva Metsälannoitteiden perusraaka-aineena ovat lannoitekelpoiset ja puhtaat bioenergiantuotannon tuhkat. Ravinnepitoisuudet tasataan valmistuksessa NPK + B osalta. HORUS tuhkalannoite Turvemaille 3000-4000 kg/ha NITRO typpi-tuhkalannoite Kasvatusmetsiin 2000-3000 kg/ha BOREA boorilannoite Boorinpuutoksen torjuntaan 250-350 kg/ha

Tuhkalannoitus turvemaalla 1/2 Puusto hoidettua / kasvatuskelpoista Havupuuvaltainen Vesitalous kunnossa HORUS 3000-4000 kg/ha PK B + hivenet Ca NPK B + hivenet Ca Turvetta 30 cm tai enemmän

Tuhkalannoitus turvemaalla 2/2 Korjaa P-K-B ja hivenaineiden puutosoireet 2-5 v kuluessa Lisää puuston vuotuista kasvua 2 6m 3 /ha (10-15 m 3 /ha) Tuhkalannoitetuissa kasvatusmetsissä tavallinen vuotuinen kasvunlisäys on 40 120 m³/ha 15-25 v.

Kasvu ja tuotto Ravinnepuutoksista kärsivillä kohteilla terveyslannoitus on usein välttämätön toimi kannattavaan puuntuotantoon. Nuoret puustot saadaan varttumaan nopeammin ja vähemmän vikautuneena harvennusvaiheeseen. Varttuneissa puustoissa turvemaiden muutoin usein heikko tukkiprosentti kasvaa voimakkaasti. Tuhkalannoitetuissa kasvatusmetsissä kantorahatulo kasvaa tyypillisesti 3000 4000 EUR/ha. Kiertoaika lyhenee jopa kymmeniä vuosia. Esimerkkilaskelma: Ptkg II männikkö 1,75 ja 3,3 m 3 /ha keskimääräinen vuotuinen lisäkasvu 20 vuodessa.

Laatu Kun vakavat ravinne- ja kasvuhäiriöt ehkäistään, vältetään ne taloudelliset tappiot, joita niistä aiheutuvat heikon kasvun ja vikaisuuden vuoksi. Vikaisuuden kannalta kriittisin ravinne on boori. Sitä esiintyy mm. rehevillä metsämailla ja pellonmetsityksillä, joilla se aiheuttaa monilatvaisuutta ja muita vakavia vikaisuuksia. Boorin saatavuudesta tulee huolehtia koko kiertoajan. Tasapainoinen ravinteiden saanti kasvattaa puuta nopeammin ja tuottaa arvokasta tyvitukkia, sekä terveoksaisia latvatukkeja. Puuston hyvä terveys vähentää riskiä mm. hyönteis- ja hallatuhoihin ja toisaalta nopeuttaa niistä toipumista.

0...... 7vuotta

Ympäristö Metsän kierrosta poistuu ravinteita aina kun korjataan puuta. Tuhkalla lannoitettaessa teolliseen kiertoon siirtyneet ravinteet palautetaan metsään. Riskit vesille ovat vähäiset. Vesiä kuormittava fosfori on tuhkalannoitteissa lähes täysin hidasliukoisessa muodossa. Rakeisuus puolestaan mahdollistaa tarkan työjäljen. Vähäiset vaikutukset marjojen, sienten, muiden keruutuotteiden, riistan tai kalojen käyttöön. Lannoitettu hehtaari sitoo hiiltä puustoon tehokkaasti. Tuhkalannoitettu puusto sitoo 15-25 vuoden sijoitusaikana noin 50 000 kg enemmän hiiltä kuin lannoittamaton metsä samassa ajassa.

Lentolevitys on tarkka ja joustava työmenetelmä lannoituksen toteutukseen. Ohjeelliset työajat lannoitetyypeillä ovat: HORUS: BOREA ja NITRO: MSS ja MNP: 12 kk (huom! kelirikot) toukukuu-marraskuu toukokuu-syyskuu Suunnittelu ja toiminta on PEFC-metsäsertifikaatin ja Tapion metsänhoitosuositusten mukaista. Levitys tehdään sähköisten työkarttojen perusteella gpsavusteisesti huomioiden ojat, suojavyöhykkeet, sähkölinjat, luontokohteet ym. varottavat alueet.

www.ecolan.fi KIITOS! heikki.suvanto@ecolan.fi