Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2018

Kauppa 2019 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2018 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain vuonna 2018 Figur 1. Export och import efter landskap år 2018 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Milj. e Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Vienti/Export Tuonti/Import Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Helsinki 29.5.2019. Julkaistavissa klo 9.00. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

TAVARAVIENNIN ARVO KASVOI 15 MAAKUNNASSA VIIME VUONNA Vuonna 2018 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 63,7 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 66,6 miljardia euroa. Sekä viennin että tuonnin arvo kasvoi seitsemän prosenttia vuodesta 2017. Maakunnittain tarkasteltuna 1 viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan viime vuonna 15 maakunnassa ja laski neljässä maakunnassa. Euromääräisesti viennin arvo kasvoi eniten Uudellamaalla (622 milj. e), Varsinais-Suomessa (610 milj. e) ja Kymenlaaksossa (534 milj. e). Prosenttimääräisesti viennin arvo kasvoi jyrkimmin Kainuussa (+23 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (+21 %). Viennin arvo laski Kanta-Hämeessä neljä prosenttia, sekä Eteläettä Pohjois-Savossa ja Ahvenanmaalla kaksi prosenttia. Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat viime vuonna vain vähän vuoden takaiseen verrattuna. Uudenmaan osuus laski prosenttiyksikön vajaaseen 30 prosenttiin. Varsinais-Suomen osuus nousi hieman ja oli kymmen prosenttia. Pirkanmaan osuus oli liki kahdeksan prosenttia, Satakunnan ja Lapin osuudet olivat molemmat vajaat seitsemän prosenttia. Uudenmaan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 58 prosenttia viime vuonna, eli vähemmän kuin vuonna 2017. Maakunnan tuonnin arvo nousi viisi prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi selvästi Etelä-Karjalassa (+40 %). Huomattavaa tuonnin kasvu oli myös Pohjois-Karjalassa (+23 %) ja Kainuussa (+20 %). Tuonnin arvoon kirjattiin laskua Ahvenanmaan (-29 %), Kymenlaakson (-11 %), Pohjanmaan (-7 %) ja Satakunnan (-2 %) kohdalle. 1 Maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen tilastointiprosessi esitellään tarkemmin katsauksen tilastokuvauksessa. Lisäksi liitteessä selvennetään Tullin maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen ja Tilastokeskuksen alueellisten vientiliikevaihtotietojen eroja. Tulli tilastointi

Tukku- ja vähittäiskaupan alan yritysten osuus viennistä suurin Kainuussa Vuonna 2018 tavarakaupan viennin arvosta 80 prosenttia kertyi teollisuuden toimialoilla toimivien yritysten viennistä. Osuus oli vajaan prosenttiyksikön pienempi kuin vuonna 2017. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli samalla ajanjaksolla noin 14 prosenttia, mikä oli puolitoista prosenttiyksikön edellisvuotta enemmän. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli noin kuusi prosenttia. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli viime vuonna suurin Pohjois-Karjalassa, 97,1 prosenttia. Osuus oli pienin Kainuussa (26,8 %). Teollisuuden vientiosuus kasvoi maakunnista eniten Keski-Pohjanmaalla, 6,1 prosenttiyksikköä. Osuus laski Kainuussa 3,5 prosenttiyksikköä. Kaupan alan yritysten osuus maakunnan tavaraviennin arvosta oli viime vuonna suurin Kainuussa, 60,3 prosenttia. Kaupan alan yritysten osuus viennistä kasvoi viime vuonna Kainuussa 14,9 prosenttiyksikköä. Seuraavaksi suurin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, jossa se oli hieman yli kolmannes. Uudellamaalla kaupan osuudeksi viennin arvosta tuli 21,9 prosenttia. Kaupan alan osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa ja Lapissa, 0,8 prosenttia kummassakin. Tavaroiden tuonnissa teollisuuden toimialojen osuus oli viime vuonna koko maan osalta 44,8 prosenttia. Kaupan toimialojen kohdalla osuus oli 45,5 prosenttia. Muiden toimialojen osuudeksi jäi 9,7 prosenttia. Teollisuusyritysten osuus maakunnan tuonnista oli Manner- Suomen maakunnista suurin Lapissa (93,8 %), ja pienin Uudellamaalla (33,6 %). Kaupan alan yritysten osuus tuonnista oli suurin Keski-Pohjanmaalla, 60,2 prosenttia ja pienin Lapissa, 3,6 prosenttia. Tulli tilastointi

Kuvio 2. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2018 Figur 2. Export efter landskap år 2018, andel (%) efter näringsgren Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teollisuus/Industri Kauppa/Handel Muut/Andra Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus viennistä laski jyrkästi Vuonna 2018 ulkomaalaisomisteisten yritysten tavaraviennin arvon osuus Suomen koko viennin arvosta oli 40,5 prosenttia. Osuus kasvoi reilut kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Valtion tai kunnan organisaatioiden ja yritysten vastaava osuus putosi vuoden 2017 vajaasta yhdeksästä prosentista viime vuoden alle prosenttiin. Muutosta selittää valtion enemmistöosuuden päättyminen eräässä yrityksessä. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus viennistä oli noin 59 prosenttia viime vuonna. Kotimaisten yksityisten yritysten osuus maakunnan kokonaisviennistä oli suurin Päijät-Hämeessä. Siellä osuus oli 88,5 prosenttia. Vastaava osuus oli yli 80 prosenttia myös Lapissa ja Etelä-Karjalassa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, noin seitsemän prosenttia. Kotimaisten yritysten osuus viennistä kasvoi viime vuonna eniten Uudellamaalla (20,8 %), jossa myös valtionomisteistein yritysten viennin arvon osuus romahti edellisvuoden 27 prosentista viime vuoden reiluun prosenttiin. Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin osuus maakunnan viennistä oli Keski-Pohjanmaalla 92,9 prosenttia viime vuonna. Yli puolet maakunnan viennin arvosta tuli ulkomaalaisomisteisilta yrityksiltä myös Kainuussa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa. Pienimmät osuudet ulkomaalaisille yrityksille tilastoitiin Päijät-Hämeen (11,5 %), Etelä-Karjalan (13,4 %) ja Lapin (15,4 %) maakuntiin. Tulli tilastointi

Suomen kokonaistuonnista yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli viime vuonna 52,6 prosenttia, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus 43,6 prosenttia ja julkisten yritysten ja organisaatioiden osuus 3,7 prosenttia. Valtionyritysten osuus tuonnista putosi jyrkästi viennin tavoin edellisvuodesta. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus tuonnista oli Manner- Suomen maakunnista yli 80 prosenttia Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla (5,6 %). Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista oli 94,4 prosenttia, kun se Manner-Suomen maakunnista oli pienin Etelä-Pohjanmaalla, 13,5 prosenttia. Valtion tai kunnan toimijoiden tuonnin osuus oli suurin Manner-Suomen maakunnista Kainuussa (48,0 %), Pirkanmaalla (6,5 %) ja Uudellamaalla (5,1 %). Kuvio 3. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2018 Figur 3. Export efter landskap år 2018, andel (%) efter ägartyp 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yksityinen kotimainen/privat inhemsk Ulkomaalaisomisteinen/Utlandsägd Valtio tai kunta/stat eller kommun Vientiyritysten toimipaikkojen määrä kasvoi hieman vuonna 2018 Yli 5 000 euron edestä ulkomaankauppaa harjoittaneiden vientiyritysten toimipaikkoja oli Tullin tietojen mukaan viime vuonna 18 776 kpl, kun määrä oli 18 726 kpl vuonna 2017. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla, 7 330 kpl. Pienin toimipaikkojen määrä oli Kainuussa, jossa niitä oli 103 kpl. Toimipaikkojen määrä laski kymmenessä maakunnassa ja kasvoi yhdeksässä maakunnassa. Kaikista vientiä harjoittaneiden yritysten toimipaikoista 56 prosenttia harjoitti vientiä EU-alueen ulkopuolelle, eli ulkokauppaa. Viennin ulkokauppaa harjoittavien toimipaikkojen osuus Tulli tilastointi

kaikista maakunnan vientiä harjoittavista toimipaikoista oli suurin Etelä-Karjalassa, 76 prosenttia. Pienin osuus oli Manner-Suomen maakunnista Lapissa, 38 prosenttia. Yli 5 000 euron edestä ulkomaankauppaa harjoittavien tuontiyritysten toimipaikkojen määrä oli viime vuonna 41 738 kpl, kun se vuonna 2017 oli 41 593 kpl. Uudellamaalla toimipaikkoja oli 15 521 kpl, Varsinais-Suomessa 3 969 kpl ja Pirkanmaalla 3 610 kpl. Kainuussa toimipaikkoja oli maakunnista vähiten, 306 kpl. Tuontia EU-alueen ulkopuolelta harjoitti 15 709 toimipaikkaa, eli noin 38 prosenttia kaikista toimipaikoista. Ulkokaupan tuontia harjoittaneiden toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista oli suurin Uudellamaalla, 43 prosenttia. Tulli tilastointi

Taulu 1. Viennin arvot maakunnittain vuosina 2016 2018 Tabell 1. Export efter landskap åren 2016 2018 2016 2017 2018 Vienti Osuus Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Maakunta - Landskap Export Andel Export Andel Förändring Export Andel Förändring milj. e % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 15 850 30,6 18 255 30,6 15 18 877 29,6 3 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 000 7,7 5 763 9,7 44 6 373 10,0 11 Satakunta - Satakunta 3 098 6,0 4 149 6,9 34 4 408 6,9 6 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 367 2,6 1 459 2,4 7 1 406 2,2-4 Pirkanmaa - Birkaland 4 138 8,0 4 775 8,0 15 5 014 7,9 5 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 670 3,2 1 818 3,0 9 1 925 3,0 6 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 661 9,0 3 387 5,7-27 3 921 6,2 16 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 397 2,7 2 177 3,6 56 2 202 3,5 1 Etelä-Savo - Södra Savolax 422 0,8 410 0,7-3 400 0,6-2 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 177 2,3 1 591 2,7 35 1 555 2,4-2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 755 1,5 899 1,5 19 955 1,5 6 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 159 4,2 2 394 4,0 11 2 686 4,2 12 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 561 1,1 612 1,0 9 641 1,0 5 Pohjanmaa - Österbotten 3 122 6,0 3 507 5,9 12 3 548 5,6 1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 806 3,5 1 611 2,7-11 1 843 2,9 14 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 337 2,6 1 877 3,1 40 2 269 3,6 21 Kainuu - Kajanaland 211 0,4 354 0,6 68 435 0,7 23 Lappi - Lappland 3 553 6,8 3 915 6,6 10 4 315 6,8 10 Ahvenanmaa - Åland 83 0,2 96 0,2 15 94 0,1-2 Tuntematon - Okänd 513 1,0 661 1,1 29 821 1,3 24 Yhteensä - Totalt 51 878 100,0 59 711 100,0 15 63 688 100,0 7

Taulu 2. Tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2016 2018 Tabell 2. Import efter landskap åren 2016 2018 2016 2017 2018 Tuonti Osuus Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Maakunta - Landskap Import Andel Import Andel Förändring Import Andel Förändring milj. e % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 34 441 62,6 36 814 58,9 7 38 697 58,1 5 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 033 5,5 4 510 7,2 49 5 305 8,0 18 Satakunta - Satakunta 1 247 2,3 1 747 2,8 40 1 709 2,6-2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 727 1,3 807 1,3 11 935 1,4 16 Pirkanmaa - Birkaland 3 318 6,0 3 497 5,6 5 3 714 5,6 6 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 074 2,0 1 137 1,8 6 1 254 1,9 10 Kymenlaakso - Kymmenedalen 867 1,6 2 002 3,2 131 1 784 2,7-11 Etelä-Karjala - Södra Karelen 338 0,6 393 0,6 16 550 0,8 40 Etelä-Savo - Södra Savolax 260 0,5 277 0,4 6 300 0,5 8 Pohjois-Savo - Norra Savolax 515 0,9 531 0,8 3 550 0,8 4 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 299 0,5 326 0,5 9 400 0,6 23 Keski-Suomi - Mellersta Finland 775 1,4 870 1,4 12 953 1,4 10 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 503 0,9 551 0,9 9 617 0,9 12 Pohjanmaa - Österbotten 1 382 2,5 1 385 2,2 0 1 291 1,9-7 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 415 2,6 2 100 3,4 48 2 349 3,5 12 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 421 2,6 1 790 2,9 26 2 129 3,2 19 Kainuu - Kajanaland 74 0,1 91 0,1 23 109 0,2 20 Lappi - Lappland 1 595 2,9 1 754 2,8 10 1 969 3,0 12 Ahvenanmaa - Åland 480 0,9 347 0,6-28 246 0,4-29 Tuntematon - Okänd 1 238 2,3 1 539 2,5 24 1 722 2,6 12 Yhteensä - Totalt 55 003 100,0 62 469 100,0 14 66 583 100,0 7

Taulu 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina 2016 2018 Tabell 3. Export efter landskap åren 2016 2018, andel (%) efter näringsgren 2016 2017 2018 Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Maakunta - Landskap milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 15 850 68,8 19,5 11,7 18 255 69,2 17,4 13,4 18 877 66,8 21,9 11,3 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 000 86,3 11,1 2,6 5 763 90,6 7,2 2,2 6 373 90,0 8,1 1,9 Satakunta - Satakunta 3 098 82,1 13,7 4,3 4 149 62,7 33,8 3,5 4 408 62,7 34,4 2,9 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 367 90,8 4,2 5,0 1 459 92,0 2,7 5,3 1 406 90,8 3,0 6,2 Pirkanmaa - Birkaland 4 138 94,0 3,5 2,5 4 775 94,2 3,2 2,6 5 014 93,3 3,4 3,3 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 670 94,3 4,2 1,5 1 818 95,7 3,3 1,0 1 925 95,0 3,7 1,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 661 91,3 2,9 5,8 3 387 84,5 5,4 10,1 3 921 87,0 4,0 9,0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 397 92,3 2,4 5,4 2 177 94,3 1,8 3,9 2 202 94,4 1,9 3,7 Etelä-Savo - Södra Savolax 422 93,6 2,1 4,3 410 95,5 2,9 1,7 400 94,5 2,6 2,9 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 177 96,1 3,2 0,7 1 591 96,5 2,9 0,6 1 555 96,6 2,4 1,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 755 97,6 1,2 1,2 899 98,6 0,7 0,7 955 97,1 0,8 2,1 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 159 73,9 24,0 2,0 2 394 72,6 24,8 2,6 2 686 70,7 26,3 3,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 561 92,3 3,4 4,3 612 92,2 3,3 4,5 641 90,7 4,0 5,3 Pohjanmaa - Österbotten 3 122 95,6 3,0 1,4 3 507 94,8 2,9 2,3 3 548 95,0 3,8 1,3 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 806 33,8 65,7 0,6 1 611 59,0 40,4 0,6 1 843 65,1 34,3 0,7 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 337 91,6 3,4 5,0 1 877 95,2 1,2 3,6 2 269 94,0 2,2 3,8 Kainuu - Kajanaland 211 48,8 1,7 49,6 354 30,3 45,3 24,3 435 26,8 60,3 12,9 Lappi - Lappland 3 553 89,7 1,8 8,6 3 915 89,0 0,8 10,2 4 315 90,3 0,8 8,9 Ahvenanmaa - Åland 83 68,6 12,7 18,7 96 71,6 13,7 14,7 94 69,9 18,1 12,0 Tuntematon - Okänd 513 20,5 74,1 5,4 661 28,3 66,7 5,0 821 27,8 57,9 14,3 Yhteensä - Totalt 51 878 80,6 13,0 6,4 59 711 80,4 12,6 7,0 63 688 79,7 14,1 6,2

Taulu 4. Toimialojen osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina 2016 2018 Tabell 4. Import efter landskap åren 2016 2018, andel (%) efter näringsgren 2016 2017 2018 Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Maakunta - Landskap milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 34 441 30,2 59,6 10,2 36 814 32,0 57,0 11,0 38 697 33,6 56,2 10,2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 033 61,6 34,2 4,2 4 510 68,8 28,3 2,9 5 305 71,6 25,2 3,1 Satakunta - Satakunta 1 247 75,8 10,2 14,1 1 747 66,2 7,7 26,1 1 709 83,0 8,7 8,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 727 53,2 42,8 4,0 807 48,4 46,6 5,0 935 45,5 49,7 4,8 Pirkanmaa - Birkaland 3 318 49,5 40,0 10,4 3 497 51,5 40,6 7,9 3 714 51,1 39,5 9,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 074 67,3 29,0 3,7 1 137 66,6 28,3 5,1 1 254 66,7 28,5 4,8 Kymenlaakso - Kymmenedalen 867 45,9 18,3 35,8 2 002 66,2 12,2 21,6 1 784 44,5 16,3 39,1 Etelä-Karjala - Södra Karelen 338 72,7 22,1 5,1 393 67,7 25,1 7,2 550 74,5 19,6 5,9 Etelä-Savo - Södra Savolax 260 68,5 24,8 6,7 277 64,7 23,5 11,8 300 66,6 23,2 10,2 Pohjois-Savo - Norra Savolax 515 60,7 34,2 5,0 531 57,9 34,6 7,5 550 63,1 29,2 7,7 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 299 57,0 34,9 8,1 326 54,5 31,2 14,4 400 51,0 33,2 15,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland 775 53,4 39,9 6,7 870 50,1 37,7 12,2 953 51,7 37,6 10,7 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 503 57,6 37,4 5,0 551 54,4 38,3 7,3 617 52,8 39,7 7,5 Pohjanmaa - Österbotten 1 382 60,2 15,3 24,5 1 385 62,1 17,8 20,0 1 291 69,1 22,2 8,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 415 19,6 79,8 0,5 2 100 28,9 70,4 0,7 2 349 39,2 60,2 0,7 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 421 80,3 14,2 5,5 1 790 79,9 13,5 6,6 2 129 78,5 15,8 5,8 Kainuu - Kajanaland 74 47,0 7,7 45,3 91 43,0 10,7 46,3 109 34,7 10,7 54,5 Lappi - Lappland 1 595 94,6 3,0 2,4 1 754 93,5 3,6 2,9 1 969 93,8 3,6 2,6 Ahvenanmaa - Åland 480 7,2 23,9 68,8 347 10,4 32,8 56,8 246 12,3 37,2 50,4 Tuntematon - Okänd 1 238 10,9 74,0 15,1 1 539 14,8 70,6 14,6 1 722 16,8 69,2 14,0 Yhteensä - Totalt 55 003 39,9 49,7 10,4 62 469 43,0 46,4 10,6 66 583 44,8 45,5 9,7

Taulu 5. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain 2016 2018 Tabell 5. Export efter landskap åren 2016 2018, andel (%) efter ägartyp Maakunta - Landskap 2016 2017 2018 Vienti Export milj. e Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Vienti Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Vienti Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Privat Stat eller Utlandsägd Privat Stat eller Utlands- Privat Stat eller Utlands- inhemsk kommun milj. e inhemsk kommun ägd milj. e inhemsk kommun ägd % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 15 850 35,8 25,7 38,4 18 255 35,8 26,9 37,3 18 877 56,6 1,1 42,3 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 000 48,2 0,0 51,7 5 763 54,6 0,2 45,1 6 373 60,1 0,0 39,9 Satakunta - Satakunta 3 098 42,6 0,2 57,2 4 149 34,6 0,2 65,3 4 408 30,5 0,2 69,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 367 33,4 1,6 65,0 1 459 29,5 1,5 68,9 1 406 28,0 1,6 70,4 Pirkanmaa - Birkaland 4 138 62,1 0,5 37,4 4 775 63,7 0,2 36,1 5 014 60,1 0,2 39,8 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 670 88,9 0,0 11,1 1 818 88,7 0,0 11,3 1 925 88,5 0,0 11,5 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 661 85,0 0,0 15,0 3 387 74,8 0,0 25,2 3 921 69,0 0,0 31,0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 397 85,3 0,0 14,7 2 177 88,3 0,0 11,7 2 202 86,6 0,0 13,4 Etelä-Savo - Södra Savolax 422 61,0 0,0 39,0 410 57,6 0,0 42,3 400 55,1 0,0 44,9 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 177 84,4 0,0 15,6 1 591 77,3 0,0 22,7 1 555 77,9 0,0 22,1 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 755 75,8 0,0 24,2 899 78,1 0,0 21,9 955 68,3 0,0 31,7 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 159 59,3 1,5 39,1 2 394 57,7 1,2 41,1 2 686 57,4 1,2 41,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 561 67,5 0,3 32,3 612 68,0 0,0 32,0 641 65,8 0,2 34,1 Pohjanmaa - Österbotten 3 122 69,5 0,0 30,5 3 507 71,2 0,0 28,8 3 548 67,7 0,0 32,3 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 806 6,6 0,0 93,4 1 611 8,4 0,0 91,6 1 843 7,1 0,0 92,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 337 53,6 0,0 46,4 1 877 62,5 0,0 37,5 2 269 63,7 0,0 36,3 Kainuu - Kajanaland 211 45,0 27,2 27,8 354 28,7 9,8 61,5 435 24,4 0,0 75,6 Lappi - Lappland 3 553 84,5 0,0 15,5 3 915 82,7 0,0 17,3 4 315 84,6 0,0 15,4 Ahvenanmaa - Åland 83 77,2 0,1 22,6 96 72,4 0,1 27,5 94 69,1 0,4 30,6 Tuntematon - Okänd 513 12,0 0,0 88,0 661 0,8 0,0 99,2 821 12,6 0,0 87,4 Yhteensä - Totalt 51 878 54,6 8,1 37,3 59 711 53,2 8,5 38,2 63 688 59,1 0,4 40,5

Taulu 6. Omistajatyyppien osuudet (%) tuonnista maakunnittain 2016 2018 Tabell 6. Import efter landskap åren 2016 2018, andel (%) efter ägartyp Maakunta - Landskap 2016 2017 2018 Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Tuonti Import milj. e Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Tuonti Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Tuonti Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Privat Stat eller Utlandsägd Privat Stat eller Utlands- Privat Stat eller Utlands- inhemsk kommun milj. e inhemsk kommun ägd milj. e inhemsk kommun ägd % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 34 441 37,7 19,9 42,3 36 814 36,3 21,9 41,8 38 697 53,5 5,1 41,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 033 68,1 0,4 31,5 4 510 71,7 0,3 28,0 5 305 70,6 0,3 29,1 Satakunta - Satakunta 1 247 43,3 0,6 56,1 1 747 52,7 0,3 46,9 1 709 32,5 0,4 67,1 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 727 56,8 1,9 41,4 807 57,2 2,3 40,5 935 57,9 1,8 40,3 Pirkanmaa - Birkaland 3 318 56,1 8,2 35,6 3 497 56,9 5,2 37,9 3 714 52,9 6,5 40,6 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 074 63,8 0,7 35,4 1 137 61,0 0,9 38,1 1 254 60,9 1,1 38,0 Kymenlaakso - Kymmenedalen 867 35,1 0,1 64,8 2 002 16,9 0,1 83,0 1 784 21,8 0,1 78,1 Etelä-Karjala - Södra Karelen 338 88,7 0,4 11,0 393 85,2 0,5 14,3 550 83,8 0,3 16,0 Etelä-Savo - Södra Savolax 260 58,0 0,5 41,5 277 57,3 0,6 42,1 300 54,0 0,8 45,3 Pohjois-Savo - Norra Savolax 515 71,7 1,2 27,1 531 74,1 1,2 24,7 550 71,2 1,0 27,7 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 299 73,0 1,0 26,1 326 77,3 0,9 21,8 400 65,6 9,6 24,9 Keski-Suomi - Mellersta Finland 775 50,1 4,0 45,9 870 48,5 4,2 47,4 953 43,5 3,5 53,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 503 83,3 0,3 16,4 551 85,6 0,4 14,0 617 85,9 0,5 13,5 Pohjanmaa - Österbotten 1 382 55,8 0,5 43,7 1 385 62,3 0,6 37,1 1 291 70,2 0,9 28,9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 415 9,9 0,1 90,0 2 100 8,0 0,0 92,0 2 349 5,6 0,0 94,4 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 421 56,2 0,6 43,2 1 790 55,1 0,7 44,2 2 129 54,6 0,3 45,1 Kainuu - Kajanaland 74 30,3 33,0 36,6 91 31,8 38,6 29,6 109 30,2 48,0 21,8 Lappi - Lappland 1 595 85,3 0,1 14,5 1 754 85,2 0,1 14,6 1 969 85,4 0,1 14,5 Ahvenanmaa - Åland 480 71,5 23,3 5,2 347 82,3 8,8 8,9 246 74,8 13,9 11,3 Tuntematon - Okänd 1 238 1,4 0,0 98,6 1 539 1,8 0,0 98,1 1 722 2,8 0,0 97,2 Yhteensä - Totalt 55 003 44,0 13,4 42,6 62 469 43,1 13,5 43,4 66 583 52,6 3,7 43,6

Taulu 7. Yritysten toimipaikkojen* lukumäärät viennissä maakunnittain 2016 2018 (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 7. Export efter landskap åren 2016 2018, antal företag* (totalhandel samt externhandel) 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Total Externhandel Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal antal antal Uusimaa - Nyland 7 104 7 239 7 330 4 214 4 166 4 254 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 1 661 1 684 1 734 952 923 947 Satakunta - Satakunta 604 613 619 324 328 344 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 477 474 486 224 240 240 Pirkanmaa - Birkaland 1 632 1 715 1 670 943 977 957 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 702 707 704 410 412 416 Kymenlaakso - Kymmenedalen 493 523 488 319 348 316 Etelä-Karjala - Södra Karelen 455 497 459 358 379 350 Etelä-Savo - Södra Savolax 295 330 318 171 186 173 Pohjois-Savo - Norra Savolax 456 446 457 274 260 259 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 332 359 361 198 221 221 Keski-Suomi - Mellersta Finland 620 613 600 361 358 355 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 601 610 599 298 320 318 Pohjanmaa - Österbotten 743 753 758 378 386 382 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 219 195 213 110 108 107 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 847 860 899 476 454 474 Kainuu - Kajanaland 91 108 103 57 65 61 Lappi - Lappland 651 594 553 237 229 212 Ahvenanmaa - Åland 152 168 167 45 51 49 Tuntematon - Okänd 180 238 258 54 70 85 Yhteensä - Totalt 18 315 18 726 18 776 10 403 10 481 10 520 *Yritysten toimipaikat, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla. Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder.

Taulu 8. Yritysten toimipaikkojen* lukumäärät tuonnissa maakunnittain 2016 2018 (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 8. Import efter landskap åren 2016 2018, antal företag* (totalhandel samt externhandel) 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Total Externhandel Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal antal antal Uusimaa - Nyland 15 034 15 478 15 521 6 895 6 863 6 742 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 869 3 945 3 969 1 476 1 494 1 460 Satakunta - Satakunta 1 487 1 537 1 508 503 494 477 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 069 1 106 1 107 405 406 430 Pirkanmaa - Birkaland 3 503 3 679 3 610 1 514 1 513 1 437 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 441 1 485 1 451 575 606 560 Kymenlaakso - Kymmenedalen 995 992 981 368 378 383 Etelä-Karjala - Södra Karelen 727 730 718 283 294 291 Etelä-Savo - Södra Savolax 712 711 677 232 231 217 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 084 1 155 1 123 376 416 408 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 713 724 777 268 274 274 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 371 1 363 1 369 494 530 523 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 1 445 1 492 1 511 430 458 453 Pohjanmaa - Österbotten 1 749 1 814 1 749 533 529 525 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 500 500 493 174 176 174 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 973 2 134 2 223 751 783 744 Kainuu - Kajanaland 283 286 306 81 82 84 Lappi - Lappland 1 200 1 216 1 171 318 329 295 Ahvenanmaa - Åland 534 542 616 123 125 147 Tuntematon - Okänd 664 704 858 79 95 85 Yhteensä - Totalt 40 353 41 593 41 738 15 878 16 076 15 709 *Yritysten toimipaikat, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla. Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder.

Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Maakunnittaisten ulkomaakauppatilastojen tilastointiprosessin menetelmämuutoksesta johtuen vuodesta 2013 lähtien maakunnittaiset tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Tilasto perustui vuoteen 2012 asti niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo: a) oli yli 12 000 euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) oli yli 120 000 euroa vuodessa. Vuodesta 2013 alkaen tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-ilmoituksen tai tulli-ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y-tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Eräät suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikkakohtaista tietoa ei ole Intrastat- eikä tulli-ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli sillä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee. Vuosittaiset maakuntien viennin ja tuonnin arvon muutokset voivat osittain johtua näistä aineistoon tehdyistä manuaalikorjauksista, varsinkin jos maakunnan vienti tai tuonti on hyvin keskittynyttä. Vuosien 2017-2018 aineistoon on tehty tavallista suurempia manuaalikorjauksia eräille yrityksille, joiden toimipaikat toimittavat Tullille saman yrityksen toisten toimipaikkojen intrastat- ja tulli-ilmoituksia. Näiden tietojen alueellistaminen näkyy erityisesti Keski-Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnittaisissa vientitiedoissa. Korjauksista johtuen tilasto ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2016 tietojen kanssa. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmällä. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat-järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU-jäsenmaiden välisestä kaupasta on saatavissa vain verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Kausiveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen ja myyntien kokonaisarvo. Koska kausiveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB-arvon ("free on board") mukaan ja -tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (NACE/TOL). Tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Tilastointiprosessissa yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa ulkokaupan yrityskohtainen tilastoaineisto ilmoituskohtaisiin postinumeroihin, ja sisäkaupan tilastoaineisto Tullin asiakasrekisterin Intrastat-

osoitetietojen mukaisiin postinumeroihin. Sisäkaupan arvokynnyksen rajan alle jäävät ja puuttuvat havainnot otetaan verottajan kausieroaineistosta. Sisä- ja ulkokaupan aineistot yhdistetään. Seuraavassa vaiheessa aineistoon korjataan tarpeen mukaan yli viisi miljoonan euroa vuodessa tuonti- tai vientiarvoltaan olevien yritysten postinumerot toimipaikkatasolla. Lopuksi täydennetään puuttuvat postinumerotiedot Tullin tilastoinnin ylläpitämästä yritysosoitetaulusta, jonka jälkeen yhdistetään aineisto Tilastokeskuksen postinumero-maakunta-avaimeen. Näin saadusta aineistosta summataan vienti ja tuonti maakunnittain. Lisäksi lasketaan ulkomaankauppaa (vienti ja tuonti yhteensä) yli 5000 euron edestä vuoden aikana harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärät maakunnittain. 5000 euron arvoraja on sama kuin Eurostatin TEC-yritystyyppitilastossa ( Trade by Enterprise Characteristics ). Samalla yrityksellä saattaa olla useita toimipaikkoja eri puolilla Suomea, jolloin yritys ilmoittaa Tullille tiedot y-tunnuksen lisäksi toimipaikkakoodilla. Yritys kirjautuu vain kerran yritysten toimipaikkojen lukumäärään, jos yrityksellä ei ole toimipaikkoja ja se toimii vain yhdessä maakunnassa. Viimeisessä vaiheessa yhdistetään edellisen vaiheen aineisto yritysosoitetaulun toimialaluokitus- (TOL ) ja omistajatyyppitietoihin (OTY) y-tunnustasolla. Tämän jälkeen summataan vienti ja tuonti toimialan ja omistajatyypin mukaan.

Tullin ulkomaankauppa-aineiston ja Tilastokeskuksen vientiliikevaihdon laskennassa käyttämien aineistojen välisten erojen analysointi Tullin tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain ja Tilastokeskuksen alueellinen vientiliikevaihto kuvaavat vientiä eri näkökulmista. Tilastokeskuksen Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa maksullisina erityisselvityksinä tietoa teollisuuden vientiliikevaihdosta alueellisesti. Vientiliikevaihto lasketaan Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta koko liikevaihdon ja kotimaan myynnin erotuksena, joka sisältää yritysten verottoman liikevaihdon, tavaroiden viennin EU-alueelle sekä palveluiden viennin EU-alueelle. Näin ollen Tilastokeskuksen julkaisema vientiliikevaihto sisältää tavaraviennin lisäksi myös palveluiden vientiliikevaihdon. Palvelukauppa, johon ei liity tavaratoimitusta, jää Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilastojen ulkopuolelle. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Useilla toimialoilla verottomaan liikevaihtoon sisältyy viennin lisäksi kotimaista verotonta liikevaihtoa, toistaiseksi vain teollisuuden vientiliikevaihdon voidaan sanoa kuvaavan vientiliikevaihtoa, eikä Tilastokeskus julkaise vientiliikevaihtoa muilta toimialoilta. Näin ollen kotimaista verotonta liikevaihtoa voi lukeutua arvonlisäveroaineiston osalta vientiliikevaihdoksi. Sen sijaan Tullin aineistossa tällaiset erät eivät näy. Tullin ulkomaankauppatilastossa tilastoinnin ehtona on aina (poikkeuksena laivat ja lentokoneet), että tavara liikkuu fyysisesti Suomen rajan yli. Tilastokeskuksen käyttämän liikevaihtoaineiston jako kotimaan liikevaihtoon ja muuhun kuin kotimaan liikevaihtoon on sen sijaan tehtävä tuotteen ensimmäisen määränpään mukaisesti omistajuuden vaihtumisen perusteella. Tullin ja Tilastokeskuksen käyttämien aineistot eroavat tilanteessa, jossa tavara tai palvelu ei fyysisesti liiku Suomen rajan yli, vaikka omistajuus vaihtuukin. Tilastokeskuksen vientiliikevaihdon laskennassa käyttämän aineiston ajallinen kohdistaminen tapahtuu pääsääntöisesti suoriteperusteisesti, mutta tilikauden aikana suoriteperusteisesta kohdistamisesta voidaan poiketa. Pitkäaikaistoimitukset ulkomaille aiheuttavat aineistojen välille eroa sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Tullin tilastoon toimitus kirjataan laskutusajasta riippumatta yhdellä kertaa silloin, kun kaikki samaan toimitukseen liittyvät osatoimitukset on lähetetty. Aluetietojen lähteenä käytetään yritysrekisteriä, joka sisältää vuositason tietoina mm. liikevaihdon ja henkilöstömäärän kaikilta Suomen yritysten toimipaikoilta. Vientiliikevaihtotiedot estimoidaan toimipaikoille liikevaihdon suhteessa. Maakuntien osuuksia arvioitaessa on hyvä huomioida, että Uudenmaan kohdalla tilastoihin syntyy lievää vääristymää siitä, että osa konserniyrityksistä keskittää ulkomaankaupan toimintonsa pääkonttoreihinsa. Tullin vientitilaston tiedot alueellistetaan tulli-ilmoitusten ja Intrastat-ilmoitusten perusteella. Intrastatjärjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU-jäsenmaiden välisestä kaupasta saadaan tiedot verottajan aineistosta. Samalla yrityksellä voi olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y-tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Tietyt suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikkakohtaista tietoa ei ole Intrastateikä tulli-ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli sillä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee. Näin ollen tilastojen erot johtuvat palveluviennistä, ajallisesta kohdistamisesta, maksuperusteisuudesta sekä tietojen alueellistamisesta. Lisätietoja Tilastokeskuksesta: palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Kauppa 2019 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2018 2019:M07, 29.5.2019 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-ohjeet sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta Ulkomaankaupan tilastotietokannasta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi