KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Samankaltaiset tiedostot
KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

VALUMAVESIEN HALLINTA

KOTOMA- hanke. Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen LOPPURAPORTTI PARKKILA PEKKA/ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

HYDRO-POHJANMAA

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Metsätalouden vesiensuojelu

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Kokouspöytäkirja

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Peltovalvonnan havaintoja 2017

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Maatalous ja ympäristö

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Vesistövaikutusten arviointi

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kuuleminen Pirkanmaan ELY-keskus Yksikön päällikkö Heli Hantula

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Kuntien rooli vesitaloudessa

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Transkriptio:

KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019

KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi 30.6.2018. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteistyössä: Ympäristöministeriö MTK Satakunta MTK Varsinais-Suomi Luonnonvarakeskus Pirkanmaan ELY-keskus 2 Parkkila Pekka

Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena oli kehittää paikkatietoon perustuva kohdentamisen toimintamalli, jonka avulla kuormittavimmat peltolohkot voidaan tunnistaa valuma-alue- ja lohkokohtaisesti ja antaa niille toimenpidesuosituksia. 3

Saadaan peltolohkot, joillesellaiset suojavyöhykkeitä Etsitään RUSLE-mallista peltolohkot, Valitaan kasvulohkot, joille suojavyöhykkeen voidaan perustaa ja se on eroosion joilla eroosio on merkittävää voi perustaa korvausjärjestelmän ehtojen ehkäisemiseksi kannattavaa mukaan KOTOMA-mallin toteutus Analysoidaan kasvulohkoihin vaikuttavia paikkatietotekijöitä: RUSLE 2015 -eroosiomalli KOTOMA-työkalu Analyysin tuloksesta voidaan määrittää lohkot, joille toimenpiteitä voidaan tehdä. Tuloksista voidaan myös priorisoida peltolohkoja, joille toimenpiteitä voidaan suorittaa. 4

Peltolohkoaineisto Vesistöaineisto Lannan levitys KOTOMAkansio Kaltevuus Maalajit Pohjavesiaineisto Suojavyöhykkeet Valumavesien hallinta Priorisointi KOTOMAtaulukko RUSLE 2015 Vesistöjen tila Kipsin levitys Etäisyys Biohiilen levitys Natura-alueet Happamat sulfaattimaat 5 Parkkila Pekka

Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen Tällä hetkellä hankkeen tuottamat paikkatietoaineistot ovat nähtävillä Story Map -selaimessa http://www.ymparisto.fi/kotoma KOTOMA-työkalun saa käyttöönsä pyydettäessä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, mutta työkalu toimii ainoastaan ESRI:n ArcMapsovelluksella. Työkalu on nykymuodossaan tarkoitettu ensisijaisesti ELY-keskusten käyttöön ja sen tuottama aineisto on tarkoitettu mahdollisimman monelle taholle. 6

7

Tulosten hyödyntäminen KOTOMA-hankeen tärkeimmät tulokset ovat RUSLE 2015 -eroosiomallin kehitystyö ja KOTOMA-työkalu. - RUSLE 2015 -aineistoa voidaan hyödyntää tarkkaan peltojen eroosion määrittämiseen. - KOTOMA-työkalulla voidaan tehdä ehdotuksia vesiensuojelutoimenpiteiden tarkkaan kohdentamiseen. Työkaluun voidaan yhdistää tai sitä voidaan muokata vastaamaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelun suunnittelun ja tukijärjestelmien tarpeita. 8

Tulosten täysimittainen hyödyntäminen vaatii vielä kehitystyötä Lohkokohtaista tietoa hyödyntävien hankkeiden tietotaidon yhdistäminen yhdeksi suunnittelun työkaluksi tai työkalupaketiksi Laserkeilausaineisto ja RUSLE 2015 -eroosiomalli vesiensuojelun kannalta keskeisille maatalousalueille Viljavuustietojen laajemman käytön mahdollistaminen ja käytettävyyden parantaminen Viljavuusfosfori osaksi kohdentamisen kriteereitä Vesien tilan parempi huomioiminen (hyväksyttävän kuormituksen raja-arvot) Tulva-aineiston tuottaminen maatalousvaltaisille alueille 9

Tulosten täysimittainen hyödyntäminen vaatii vielä kehitystyötä Tarkemman maaperätiedon tuottaminen (maaperäkartta 1:200 000 liian karkea). Peltolohkojen tarkemman keskimääräisen etäisyyden määrittäminen vesistöihin Ruokaviraston kasvulohkoaineiston käytettävyyden kehittäminen Kohdennettavien vesiensuojelutoimenpiteiden ja kohdentamiseen käytettyjen kriteerien tarkentaminen ja kehittäminen Tausta-aineistojen ja kohdentamistyökalun muokkaaminen viljelijäkäyttöön soveltuvaksi ja toimintaympäristön valinta (VIPU-palvelu tms.) 10

KIITOS! Pekka Parkkila 05 039 61605 pekka.parkkila@ely-keskus.fi Mikko Jaakkola 040 769 9031 mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi http://www.ymparisto.fi/kotoma 11