Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntatoiminta selvitys Ystävyyskuntatoiminta nykyaikaan seminaari 18.11.2015 Projektipäällikkö Elina Koivisto Laatija:
Selvitys ystävyyskuntatoiminnasta Selvityksen tavoitteena oli selvittää Etelä-Pohjanmaan kuntien kansainvälisyyden nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisenä tavoitteena oli kerätä tietoa kuntien ystävyyskunnista ja -toiminnasta. Selvityksen toteutti Etelä-Pohjanmaan liiton KATE - Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle -hanke. 2
Vastaaja, kunta, organisoituminen Kyselyyn vastasi 15 kuntaa Kyselyyn vastasi 4 kunnanjohtajaa, 5 hallintohenkilöä, 1 elinkeinotoimen vastaava, 2 sivistystoimen henkilöä sekä 3 kulttuuripuolen henkilöä. Lähes jokainen kunta (yli 90 %) ilmoitti, että heidän kunnassaan ei ole laadittu erityistä kansainvälistymisstrategiaa tai -ohjelmaa. Useissa kunnissa kansainvälinen toiminta on sisällytetty osaksi yleiseen ja/tai erillisen osaston toimintasuunnitelmaan ja täten erillistä kansainvälistymisstrategiaa ei ole kunnalle laadittu. Kyselyyn vastanneista viisi ilmoitti, että heidän kunnassaan on kansainvälisyyden kehittämiselle osoitettu määrärahoja. 3
Vastuut ja painopisteet 7:ssä kunnassa kv. asioiden vastuussa kunnanjohtaja Muissa kunnissa eriytetty eri toimialoille 4
Ystävyyskuntatoiminta Ystävyyskunnalla tarkoitetaan yleensä kahden eri maasta olevan kaupungin tai kunnan useimmiten allekirjoitettuun sopimukseen perustuvaa kestävää yhteistyösuhdetta. Ystävyyskuntatoiminta on yleensä teemoitettua toimintaa, jossa kunnat vaihtavat ja välittävät tietoa ja kokemuksiaan kunnan eri toiminta-alueista, vierailevat eri delegaatioiden voimin, osallistuvat tapahtumiin sekä vaihtavat koululais- ja nuorisoryhmiä keskinäisen oppimisen lisäämiseksi. Kyselyn mukaan kuntien ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa ystävyyskuntasuhteet ovat lähes kokonaan hiipuneet, osa on jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni osa todella aktiivisia. Erityisesti pienemmissä kunnissa ystävyyskuntatoiminta on usein nojautunut muutaman aktiivisen henkilön varaan, ja suhteet ovat hiipuneet henkilöiden vaihtuessa. Myös osaavan ja ehtivän henkilöstön puute nähdään monien ystävyyskuntasuhteiden hiipumisen taustalla. Selvityksen perusteella kansainvälisiä asioita kunnissa monesti hoidetaan osa-aikaisesti ja vain suurimmissa kunnissa kansainvälisyydelle on asetettu resursseja kunnolla. Ajan ja resurssien puute korostuu etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina sekä suurten kuntakenttää koskevien muutosten selvityksen aikana. 5
6
Alajärvi Bjuv ja Vilhelmina Puudoži (Puutoinen) Escanaba Are ja Halinga Venäjä USA Viro Alavus Affligem Belgia (neuvottelut käynnissä) Evijärvi Vändra Örnsköldvik Viro Ilmajoki Koeru Viro Isojoki Ljusdal Jalasjärvi Ei ystävyyskuntasopimuksia Kauhajoki Hudiksvall 7
Kauhava Nybro, Vimmerby, Hultsfred Jevnaker, Rygge Lemvig, Skärbäk Gardur, Thorlakshöfn Rapla, Aegviidu Kuortane Ovanåker Kurikka Ockelbo Melhus Audru ja Sauga Norja Tanska Islanti Viro Norja Viro Lappajärvi Springstille Puudoži (Puutoinen) Saksa Venäjä Lapua Rakvere Hohenlockstedt Kiskörös Louthin kreivikunta (Louth county) Lantana Viro Saksa Unkari Irlanti Yhdysvallat 8
Seinäjoki Schweinfurt Kozalin Sopron Orvieto Thunder Bay Saksa Puola Unkari Italia Kanada Soini Höör Koonga Stevns Puudoži (Puutoinen) Viro Tanska Venäjä Vimpeli Ei ystävyyskuntasopimuksia Ähtäri Lycksele Audru Venäjä 9
Vierailut ystävyyskunnissa Ystävyyskuntatoiminta on ollut aktiivista etenkin 1980- ja 1990-luvuilla 10
Muutokset ystävyyskuntatoiminnassa Ystävyyskuntatoiminta ja kansainväliset yhteydet ovat vähentyneet Toiminta on ollut pääsääntöisesti kunnan johdon vierailuita ystävyyskunnassa 80- ja 90-luvuilla Resurssit ovat vähentyneet ja ystävyyskuntatoiminnasta vastaavat työntekijät poistuneet kunnan palveluksesta 11
Ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen Toiminnan tulisi olisi tavoitteellisempaa, teemakohtaisempaa sekä konkreettista hyötyä kunnan eri sektoreille ja toimijoille lisäävää. Perinteisen ystävyyskuntatoiminnan sijaan tavoitteena on yhä sisältölähtöisempi, verkostomaisempi ja tiiviimpi yhteistyö. Ystävyyskuntasuhteita ja -sopimuksia halutaan päivittää, karsia ja etsiä uusia kunnan tarpeita ja toiveita vastaavia muita Eurooppalaisia kuntia ja alueita yhteistyöhön. Ystävyyskuntatoimintaa tulisi kehittää entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Myös koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistyminen nähtiin tärkeänä. Kansainväliseen matkailuun myös halutaan panostaa. Tavoitteita ja toimintatapoja halutaan selkeyttää sekä laatia suunnitelmaa kansainvälisyyden edistämiseksi. 12
13 Ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen
Tulevaisuuden suunnitelmat Elinkeinoelämän ja ystävyyskuntatoiminnan yhdistäminen Kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa Resurssien vähyys ja lisääntynyt työmäärä esteinä 8 kuntaa ilmoitti, ettei ole suunnitelmia ajatuksia ja lisätietojen tarvetta kuitenkin on Jopa 6 kuntaa nosti kansainvälisen kehittämisen yhdeksi tulevaisuuden painopisteeksi 14
KATE-hanke KATE-hanke pyrkii tukemaan Etelä-Pohjanmaan ystävyyskuntatoimintaa ja kuntien temaattista verkostoitumista erityisesti rohkaisemalla kuntia hakeutumaan ja solmimaan uusia yhteistyöverkostoja perinteisten alueiden ulkopuolelta, elvyttää jo hiipuneita ystävyyskuntasuhteita sekä tuoda taloudellisia tukea toiminnan elvyttämiseen sekä auttaa kuntia fokusoimaan temaattista sisältöä, pohtia miten kuntaliitosten seurauksena laajentuneet ystävyyskuntaverkostot toisivat lisäarvoa parhaiten, kehittää ystävyyskuntatoiminnan toteuttamistapoja sekä lisätä strategisuutta ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen yhtenä kunnan kansainvälistymisen välineenä, sekä edistää kuntien ja järjestöjen henkilöiden kansainvälistä osaamista sekä tarjota tilaisuuksia verkostoitua kansainvälisesti. 16
Kiitos! Elina Koivisto Projektipäällikkö elina.koivisto@etela-pohjanmaa.fi 040-736 2043