JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Samankaltaiset tiedostot
Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO

Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Tarkkailun kehittäminen suljetuilla kaatopaikoilla. Mäkelä Pyry

Puhdistamo-ohitusten ja viemäriverkoston ylivuotojen seuranta

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta

ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Kokemuksia kaivosvesiyhteistyöstä Yara Suomi Oy ja Vesi-Eko Oy

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET

Ympäristövaikutusten arviointi

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

LCP päästöjen valvonta miksi sitä tarvitaan?

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

TASO-mittausasemien kalibrointi

PÖYTÄKIRJA. Seurantaryhmäkokous Päivämäärä klo Kainuun ELY-keskus, Kajaani. Kokous nro 2

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Julkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Pintavesilaitoksen riskienhallinta paranee vedenlaatu- ja virtausmallinnuksen avulla

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Projektisuunnitelma: Jokisysteemin vesivoimatuotannon simulointi

Maija Taka Pienvesitapaaminen

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Transkriptio:

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA Lapin Kaiku: Automaattisen vedenlaatuseurannan toimintamallin kehittäminen kaivosvesien tarkkailuun- webinaari ja työpaja Hannu Lauri, DI, Pöyry Finland Oy Esityksen sisältö Mallit ja mittaukset Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnuksesta Esimerkkikohteita Mitä vesistömallinnukseen tarvitaan? Mitä jatkuva mittaus+mallinnus tuo kaivosten alapuolisten vesien seurantaan? 9.4.2019 1

VESISTÖMALLIT Mittaus Tieto yhdestä pisteestä tapahtumahetkeltä Mallinnus mittausten interpolointi/ekstrapolointi ajassa ja/tai paikassa muutosten vaikutusten/tulevan tilanteen arviointi Millaisia malleja käytetään? Tilastolliset mallit esim. vuosikuormituksen laskeminen pistemittauksista esim. regressio kahden pisteen tai muuttujan välillä Dynaamiset kulkeutumismallit laskennassa apuna muutakin tietoa kuin mittausdata, esim. sää, maastotiedot, säilymislait, prosessikuvaukset Alueen kuvaus 1D,2D tai 3D. Simuloidaan tapahtunutta, nykyistä tai tulevaa tilannetta 2

MITTAUSTEN KÄYTTÖ VESISTÖMALLEISSA Dynaamiset mallit tarvitsevat mittauksia: Lähtötiedoiksi (esim. kuormitukset) kalibrointiin/varmistukseen (mittaukset ympäristön vesistä) Mallien kehittämiseen ja parantamiseen Lähtötiedot Vesistöön tulevat kuormitukset Ympäristömittaukset olosuhdetietojen tarkentamiseen Kalibrointi Kohdevesistöistä tehdyt mittaukset Lasketaan mallilla toteutunut tilanne ja verrataan mittauksiin. Säädetään parametreja kunnes sopivuus riittävä Kehittäminen Jos parametrien säätäminen ei riitä täytyy parantaa mallia 3

VESISTÖMALLINNUKSEN KÄYTTÖ KAIVOKSILLA Kaivoksen suunnitteluvaihe YVA & lupahakemus vesistövaikutusten arviointi etukäteen Suunnittelun työkalu Kaivoksen toimintavaihe Vesistövaikutusten seuranta Määräaikaisraportointi Operatiivinen seuranta Lupamuutosten / laajennusten vesistövaikutusten arviointi Kaivoksen sulkeminen & jälkihoito Sulkemissuunnittelun tuki Sulkemisen ja jälkihoidon vesistövaikutusten arviointi Tilanteen seuranta jälkihoitovaiheen aikana 4

ESIMERKKI MALLINNUSKOHTEESTA: KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET Kaivoksen laajennoksen vaikutusten arviointi Miten kaivoksen laajennus vaikuttaa järven tilaan: nikkeli, sulfaatti, arseeni, typpi? 1: Mallin kalibrointi nykytilan tiedoilla 2: Skenaariolaskenta uusilla kuormituksilla Saatavilla olevat mittaukset Kuormitus & virtaama (kaivoksella) Näytteenotto järven seurantapisteistä Vedenkorkeus jatkuvatoimisesti Vielä paremmin? Jatkuva mittaus myös kuormitusta tuovan joen luusuassa (virtaama, johtavuus, lämpötila) 1-2x jatkuva profiilimittaus järvellä Lähtevä vesi jatkuvatoimisesti! useita kuormittajia, kuormitustiedot kaikilta Jormasjoki P8 P3 P5 Tuhkajoki P6 Talvijoki Mustinjoki 5

ESIMERKKI MALLINNUSKOHTEESTA: PYHÄSALMI / JUNTTISELKÄ Kaivoksen sulkemisen suunnittelu Miten järven tila muuttuu sulkemisen jälkeen ja jälkihoidon aikana? Tehdyt mittaukset (nykytila) Kuormitus & jätevesivirtaama jatkuvatoiminen Näytteenotto syvänteistä Vedenkorkeus jatkuvatoimisesti Hajanaisia profiilimittauksia (manuaalisesti) Miten vielä paremmin? Järvellä 1-2x jatkuva profiilimittaus Lähtevä vesi jatkuvatoimisesti Mittausdata vähän siellä täällä eri muodoissa, hankala löytää ja käyttää => yhteen tietokantaan 6

MITÄ VESISTÖMALLINNUKSEEN TARVITAAN? Vesitaseen ja ainetaseen laskenta: Jatkuva mittaus: tulevat kuormitukset, lähtevä joki (jos on) Ympäristödataa (lämpötila ja virtaamat varsin oleellisia) Jakautumisen ja kulkeutumisen laskenta: Jatkuva profiilimittaus Mittauksia useammasta pisteestä (jatkuvatoiminen parempi) Datan hallinta: Jatkuva mittausdata standardimuotoon ja yhteen paikkaan Nykyään riittänee päivän resoluutio (=päiväsumma) Operatiivinen mallinnus Tiedot nettipalveluun, josta voi hakea automaattisesti Tuntitarkkuus tarpeen Automaattinen virheenkorjaus ja puuttuvan tiedon käsittely 7

MITÄ JATKUVA MITTAUS+MALLINNUS TUO KAIVOSTEN ALAPUOLISTEN VESIEN SEURANTAAN Mittaus: (osittain) näytteenotto + laboratorio => jatkuva mittaus + mallinnus kustannussäästöjä (?) Mallinnus: Tarkempaa lähtödataa => mallien tarkentuminen => parempi lopputulos Spatiaalinen ja ajallinen interpolointi/extrapolointi = arvio kaikista pisteistä koko tarkasteltavalla alueella Ympäristö: Operatiivisuus: ympäristön seurannan viiveen pienentyminen Pitkällä tähtäimellä nykyistä parempi ymmärrys ympäristön tilasta 8