VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTTÄMINEN Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Suomen Partiolaisille vuodeksi 2018 1455 000,00 euron suuruisen valtionavustuksen, josta Suomen Partiolaiset siirsi 52 prosenttia edelleen varsinaisille jäsenilleen. Valtionavustus oli luonteeltaan yleisavustus ja sen käyttöaika oli 1.1.-31.12.2018. Suomen Partiolaiset antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen valtionavustuksen käytöstä 30.4.2019 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää Suomen Partiolaisilta myös selvitystä, kuinka alueelliset nuorisojärjestöt eli Suomen Partiolaisten varsinaiset jäsenet käyttivät niille edelleen siirretyn valtionavustuksen ja millaista alueellinen nuorisotoiminta oli viime vuonna. Suomen Partiolaiset pyysi, että sen varsinaiset jäsenet selvittävät niille vuodeksi 2018 siirretyn valtionavustuksen käytön 28.2.2019 mennessä. Selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuspäätöksen (OKM/425/627/2017), valtionavustusehtojen ja -ohjeiden sekä delegointisopimusten mukaisesti. Kaikki varsinaiset jäsenet toimittivat selvityksensä Suomen Partiolaisille sovitusti ja kahdelta varsinaiselta jäseneltä pyydettiin vielä erikseen lyhyt selvitys toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Suomen Partiolaisten partioneuvoston kevätkokous saa tiedoksi hallituksen raportin ja lausunnon varsinaisten jäsenten valtionavustuksen käytöstä vuonna 2018. Varsinaisille jäsenille lähetetty selvityspyyntö perustuu opetusja kulttuuriministeriön selvitykseen ja malleihin sekä partiotoiminnan vähimmäisvaatimuksiin partiopiireissä. Suomen Partiolaiset pyysi jokaista varsinaista jäsentään selvittämään, miten järjestö edisti toiminnassaan nuorisolain tavoitteita ja lähtökohtia, johti ja kehitti toimintaansa, käytti sille edelleen siirretyn valtionavustuksen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä edisti partion strategiaa ja yhteistyötä. Tämän raportin alussa on Suomen Partiolaisten hallituksen lausunto valtionavustuksen käyttämisestä. Lausuntoon sisältyy myös kaikille varsinaisille jäsenille tarkoitettu yhteinen selvityspalaute. Raportissa kuvataan tiiviisti varsinaisten jäsenten viimevuotinen toiminta, minkä opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää Suomen Partiolaisilta. Raportin lopussa on jokaiselle varsinaiselle jäsenelle tarkoitettu kehittävä palaute seuraavan selvityksen tekemistä varten. Jokaisen varsinaisen jäsenen selvitys on julkaistu Jemmassa. Lisätiedot hallituksen lausunnosta ja raportista Malin Lindholm Mikko Lehtonen varapuheenjohtaja hallintopäällikkö puh. (0)44 270 0577 puh. (0)40 080 8947 malin.lindholm@partio.fi mikko.lehtonen@partio.fi
Hallituksen lausunto valtionavustuksen käyttämisestä Suomen Partiolaisten hallitus päätti lausunnostaan kokouksessaan 27.3.2019. Hallituksen työvaliokunta tarkensi lausuntoa vielä lisäselvitysten perusteella. Lausunto perustuu varsinaisten jäsenten selvityksiin, vuosikertomuksiin ja tilinpäätöksiin. Suomen Partiolaisten hallitus arvioi, että varsinaiset jäsenet ovat käyttäneet niille edelleen siirretyn valtionavustuksen vuonna 2018 valtionavustuspäätöksen, valtionavustusehtojen ja -ohjeiden sekä delegointisopimusten mukaisesti; varsinaiset jäsenet ovat kilpailuttaneet pienhankintansa annettujen ehtojen ja ohjeiden perusteella; varsinaisten jäsenten kirjanpito ja raportointi on tehty avoimesti ja luotettavasti, mikä osoittaa varsinaisten jäsenten huolehtineen valtionavustuksensa käytöstä vastuullisesti. Suomen Partiolaisten hallitus ei näe syytä eikä perustetta periä edelleen siirrettyä valtionavustusta takaisin vuoden 2018 osalta. Hallitus katsoo, että varsinaiset jäsenet ovat käyttäneet valtionavustuksensa nuorisolain tavoitteiden toteuttamiseksi ja nuorten osallisuuden mahdollistamiseksi kansalaisyhteiskunnassa alueellisina nuorisojärjestöinä. Suomen Partiolaisten hallitus kiittää varsinaisia jäseniään valtionavustuksen käytön selvittämisestä ja toteaa, että selvitykset kuvaavat varsinaisten jäsenten toiminnan pääsääntöisesti hyvin. Selvitykset ovat tarkentuneet odotetusti edellisvuodesta. Suomen Partiolaiset haluaa johtaa ja kehittää partiota tiedolla, minkä takia Suomen Partiolaisten hallitus edellyttää, että varsinaiset jäsenet keskittyvät seuraavalla selvityskerralla tietoon ja tunnuslukuihin perustuvaan toimintansa arviointiin kuvailun rinnalla. Hallitus pyytää myös, että varsinaiset jäsenet reflektoivat aidosti, miten ne ovat saavuttaneet partiotoiminnan vähimmäisvaatimukset. Suomen Partiolaiset muokkaa selvityslomaketta seuraavaa vuotta varten, mikä otetaan huomioon myös vuodeksi 2019 tehtävissä delegointisopimuksissa. Selvitys on myös varsinaisten jäsenten johtamisen ja toiminnan kehittämisen työväline. Ohessa on ohjeet ensi vuodeksi. Varsinaisen jäsenen tulee selvittää sille siirretyn valtionavustuksen käyttäminen 31.3.2020 mennessä. Varsinaisen jäsenen tulee arvioida toimintaansa alueellisena nuorisojärjestönä sekä piiriselosteen, partion strategian 2019-2020 mittareiden että tunnuslukujen avulla. Varsinaisten jäsenten kannattaa kirjoittaa selvitystä ja vuosikertomusta rinnakkain. Esimerkiksi vuoden 2018 vuosikertomukset rikastavat selvityksiä antaen monipuolisemman kuvan alueellisesta partiotoiminnasta kuin pelkät selvitykset. Suomen Partiolaiset ottaa selvityslomakkeessa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät mahdolliset muutokset ja tarkennukset.
Partion alueellinen toiminta vuonna 2018 Suomen Partiolaiset siirsi yhdelletoista partiopiirille eli alueelliselle nuorisojärjestölle delegointisopimuksin yhteensä 759 317 euroa eli 52 prosenttia siitä yleisavustuksesta, jonka Suomen Partiolaiset sai valtakunnallisen nuorisoalan järjestön toimintaan vuodeksi 2018. Suomen Partiolaiset arvioi kevättalvella 2019, että partiopiirit käyttivät niille edelleen siirretyn valtionavustuksen annetun päätöksen (OKM/425/627/2017), opetus- ja kulttuuriministeriön ehtojen ja ohjeiden sekä delegointisopimusten mukaisesti. Partiopiirien kirjanpito ja raportointi tehtiin avoimesti ja luotettavasti, mikä osoittaa partiopiirien huolehtineen valtionavustuksen käytöstä vastuullisesti ja yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Seuraavassa tiivistetään, kuinka partiopiirit toteuttivat nuorisolain tavoitteita toiminnassaan viime vuonna. Ohessa kuvataan myös esimerkein, miten partiopiirit johtivat ja kehittivät toimintaansa alueellisina nuorisojärjestöinä. Lopuksi arvioidaan partion yhteistä kehittämistä selvitysten perusteella. Nuorisolain tavoitteiden toteuttaminen Partiopiirit tekivät viime vuonna erityisesti moninaisuustyötä ja mahdollistivat harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Partiopiirit toteuttivat 12 alueellista hanketta 100 uutta tapaa tehdä partiota -projektissa, joka päättyi viime vuonna. Hankkeissa kokeiltiin partiokerhotoimintaa, saatiin entistä enemmän maahanmuuttajataustaisia ja monikulttuurisia perheitä partioon sekä tuettiin paikallisia partiolippukuntia aktiviteetein ja vinkein, jotta ne osaavat ottaa moninaisuuden huomioon niin partiossa kuin yhteiskunnassakin. Esimerkiksi Yhteiseen partioon -toimintamerkin suoritti yli 550 partiolaista eri puolilla Suomea. Partiopiirit lisäsivät nuorten harrastustoimintaa ja yhteisöllisyyttä, mitä eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhokin korosti vuoden 2018 valtionavustuspäätöksessään. Moninaisuushmä aloitti toimintansa monessa partiopiirissä. Partiopiirit purkivat harrastamisen kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia esteitä myös jäsenmaksuvapautuksin. Myös leiristipendejä haki yhä useampi partiolainen. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Partiolaisten viime kesän Kliffa-piirileirin stipendejä haki yli 10 prosenttia piirileirin 5 500 osallistujasta. Tapahtumat ja leirit olivat partiopiirien taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävimpiä projekteja viime vuonna. Pohjanmaan Partiolaisten helteinen Tempus18-piirileiri kokosi lähes 2 000 partiolaista eri puolilta Suomea. Leiri onnistui 4,6 palautekeskiarvon perusteella erinomaisesti ja leiripesti oli monelle mahdollisuus oppia myös työelämätaitoja. Alueellista partiotoimintaa oli edellisvuosien tavoin jokaisessa suomalaisessa maakunnassa. Partiopiirit järjestivät yli 750 tapahtumaa ja 320 koulutusta vahvistaakseen partiolaisten osaamista ja kykyä toimia yhteiskunnassa. Esimerkiksi Lounais-Suomen Partiopiirin toiminnassa oli viime vuonna yli 17 000 osallistujaa. Hämeen Partiopiiri järjesti partiojohtajille tarkoitetun Hyvä johtajuus -seminaarin ja otti ensiaskeleensa mentoroinnissa alkaessaan järjestää sitä partiopiirin vapaaehtoisille, kuten Ilves-piirileirin 2020 tekijöille. Monet partiopiirit olivat alueidensa suurimpia nuorisojärjestöjä ja haluttuja yhteistyökumppaneita. Lounais-Suomen Partiopiiri toteutti 2 000 partiolaisen Framil-kaupunkiretkitapahtuman yhdessä 28 kumppanin, kuten Porin kaupungin ja Puolustusvoimien kanssa. Järjestötalous ja järjestön johtaminen Vaikka partion jäsenmäärä kasvoi valtakunnallisesti maltillisesti 0,3 prosenttia, moni partiopiiri teki kasvutekoja, kuten perusti uusia paikallisia partiolippukuntia. Esimerkiksi Uudenmaan Partiopiirissä toimi Hautomo-hmä, jonka vapaaehtoiset tukivat erityistä tukea tarvitsevia partiolippukuntia rektoimaan uusia johtajia. Partiopiirit rektoivat uusia lippukuntatyön ja kasvun tekijöitä muun muassa Pohjanmaalle, Hämeeseen ja Uudellemaalle. Partiopiirien työmäärä oli yhteensä hieman yli 50 henkilötyövuotta. Partiopiirit keskittivät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujaan. Järvi-Suomen Partiolaiset hankki työntekijäpalvelut Suomen Partiolaisilta. Uudenmaan Partiopiiri ja Kymenlaakson Partiopiiri siirtyivät vastaavaan malliin vuoden 2019 alussa. Merkittävät työnantajamuutokset mahdollistivat toiminnan kehittämisen aivan uudella tavalla. Vastaavasti Pohjanmaan Partiolaiset ja Lapin Partiolaiset alkoivat ostaa taloushallinnon palveluja Suomen Partiolaisilta. Jo yli puolet partiopiireistä on ottanut käyttöönsä viime vuonna tehdyn partiopiirien nettisivustopohjan. Nuoret tuottivat partiopiireissäkin kiinnostavaa sosiaalisen median sisältöä sekä hyödynsivät harrastuksessaan digitaalista mediaa ja teknologiaa, kuten Snapchatia. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset uudisti Heppu-jäsenlehtensä ja alkoi hyödyntää printtilehdessä lisättyä todellisuutta ensimmäisenä partiossa.
Partiopiirit jakautuva taloutensa ja henkilöstönsä määrän perusteella suuriin, keskisuuriin ja pieniin järjestöihin. Partiopiirien kokonaistuotot olivat viime vuonna hieman yli yhdeksän miljoonaa euroa. Vuosi oli monelle partiopiirille talouden näkökulmasta tavanomainen ja vakaa. Julkinen tuki oli kaikilla partiopiireillä alle 20 prosenttia kokonaistuotoista yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Partiolaisten jäsenmaksut ja adventtikalenterimyynnin tuotot ovat partiopiirien merkittävimmät varainhankinnan keinot, minkä vuoksi partion kasvuteoilla ja hyvin suunnitellulla joulukampanjalla on tärkeä merkitys partiopiirin taloudessa. Partiopiirien talouden ja henkilöstön tunnusluvut 1 Kokonaistuotohoitus Julkinen ra- Kokonaiskulut Henkilöstö- Yli- tai alinaistuotoistnaiskuluista koko- kulut kokojäämä Lapin Partiolaiset 144 905 13,8 % -138 823 17 % (1,0) 6 077 Pohjanmaan Partiolaiset 842 331 8,4 % -788 304 25 % (4) 54 027 2 Järvi-Suomen Partiolaiset 606 769 14,8 % -569 502 37 267 Pohjois-Savon Partiolaiset 7 762 33,4 % -8 354 (0) -592 Lounais-Suomen Partiopiiri 1 385 864 13,8 % -1 411 404 25 % (7,3) -24 540 Hämeen Partiopiiri 1 444 794 10,9 % -1 433 943 27,1 % (9,0) 10 850 Kymenlaakson Partiopiiri 121 774 14,5 % -128 811 29 % (1,0) -7 037 Etelä-Karjalan Partiolaiset 154 342 19,4 % -168 792 20 % (1,0) -14 450 Uudenmaan Partiopiiri 533 793 17,4 % -474 092 32 % (3,7) 59 701 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset 2 972 008 11,6 % -2 849 917 27 % (15,1) 122 091 Finlands Svenska 854 304 11,1 % -867 363 45 % (8,4) -13 059 Scouter rf Yhteensä 9 068 646-8 839 305 (50,5) Partion kehittäminen Suomen Partiolaiset ja partiopiirit haluavat kehittää yhdessä toimintaansa. Yksi kehittämisen lähtökohdista on digitalisaatio. Suomen Partiolaiset selvitti viime syksynä partiopiireiltä motivoivan haastattelun keinoin, miten partio on houkutteleva harrastus myös tulevaisuudessa. Partion lähivuosien kehityksen teemoiksi tunnistettiin dialogin lisääminen, datan ja analytiikan soveltaminen sekä järjestön johdon työvälineiden kehittäminen. Partiopiirit arvioivat kehittämiskohteitaan valtionavustusselvityksissään ja tunnistivat niiksi muun muassa alueja yhteiskuntavaikuttamisen, monikanavaisen viestinnän ja markkinoinnin sekä kansainvälisyyden. Suomen Partiolaiset tukee partiopiirejä kehittämällä malleja ja menetelmiä sekä työkaluja. Tuki tarkoittaa myös yhdessä oppimista ja tekemistä. Partiopiirit osallistuivat viime vuonna nuorille tarkoitetun Koitos-kampanjan suunnitteluun. Koitos nähdään syksyllä 2019 Youtubessa. Suomen Partiolaiset ja partiopiirit aloittivat syksyllä partion toimintaa ohjaavan peruskirjan uudistamisen, joka perustui partion laajaan ja rikkaaseen arvokeskusteluun. Lisätiedot Suomen Partiolaiset toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle tarvittaessa kaikkien partiopiirien selvitykset, vuosikertomukset ja tilinpäätökset, joihin tämä alueellisen partiotoiminnan tiivistelmä perustuu. 1 Luvut on pyöristetty tavanomaisten pyöristyssääntöjen mukaan. 2 Partiopiirin henkilöstötyömäärä 3,75 on otettu huomioon Suomen Partiolaisten henkilöstötyömäärässä.
Partiopiirien selvitykset ja palaute Seuraavassa tiivistetään varsinaisten jäsenten selvitykset ja hallituksen palaute kullekin varsinaiselle jäsenelle. Lapin Partiolaiset Lapin Partiolaiset purki harrastamisen esteitä aloittaen inarinsaamenkielisen partiotoiminnan ja toteuttaen hiihtokeskuspartiotoimintaa 100 uutta tapaa tehdä partiota -hankkeessaan. Partiopiirin jäsenmäärä kasvoi. Lapin Partiolaiset toteaa lippukuntatyön tukemisen vaativan nykyistä enemmin resursseja. Suomen Partiolaiset alkoi tuottaa Lapin Partiolaisten taloushallinnon palvelut ja uuteen malliin siirttiin vaiheittain. Selvitys on kokonaisuutena selkeä ja onnistumiset, kuten moninaisuustyö kuvataan hyvin. Lapin Partiolaiset on kuvannut kumppanuustoimintaansa konkreettisesti ja havainnollistavasti. Pohjanmaan Partiolaiset Pohjanmaan Partiolaiset teki moninaisuustyötä ja paransi partioharrastuksen saavutettavuutta. Partiopiiri otti saavutettavuuden huomioon sekä Tempus18-piirileirin suunnittelussa että sen toteutuksessa. Pohjanmaan Partiolaiset tunnistaa kehittämiskohteikseen kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden toteutumisen partiotoiminnassa. Partiopiiri ja sen medialähettiläät toteuttivat yhteisen sosiaalisen median kampanjan seurakuntavaalivaikuttamisena. Pohjanmaan Partiolaiset tuki kasvua perustamalla lippukuntakoordinaattorin tehtävän ja toteuttaen kasvuhankettaan. Partiopiiri sopi Suomen Partiolaisten kanssa taloushallinnon palveluiden järjestämisestä ja piirilehden lähettämisestä Partio-lehden liitteenä. Selvitys on tehty huolellisesti. Erityisesti nuorisolain tavoitteiden toteuttamista pohditaan monipuolisesti, kiinnostavasti ja toimintaan konkreettisesti sitoen. Saavutettavuustyö korostuu hienosti ja piirileiri tuodaan hyvin esiin myös strategisen johtamisen ja partiokasvatuksen työvälineenä. Selvitystä voi vielä hieman tiivistää seuraavalla kerralla, mutta vastaustyyliltään se on mainio esimerkki muille partiopiireille. Järvi-Suomen Partiolaiset Järvi-Suomen Partiolaiset keskittyi viime vuoden moninaisuustyössään erityisesti sisupartiotoimintaan eli erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten partioharrastukseen: Partiopiiri järjesti sisuleirin ja tuotti sisupartiota esittelevän videon. Järvi-Suomen Partiolaiset arvioi kuluneen vuoden olleen partiopiirin merkityksellisin. Järvi- Suomen Partiolaiset paransi kulurakenteensa kestävyyttä ja alkoi ostaa henkilöstöpalvelunsa Suomen Partiolaisilta. Partiopiiri toteaa, että sen tulisi vahvistaa aluevaikuttamistaan ja yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia alueellaan. Selvitys oli tyyliltään tiivis ja perustelut olisivat vahvistaneet sen viestiä. Esimerkiksi partiotoiminnan vähimmäisvaatimusten reflektointi tai tietosuojaan liittyvän riskikartoituksen havaintojen pohtiminen syventäisivät arviointia. 3.4 Pohjois-Savon Partiolaiset Pohjois-Savon Partiolaiset on pystynyt pienenä partiopiirinä toimimaan ketterästi ja ottamaan esimerkiksi kaikki halukkaat mukaan partiotoimintaan. Partiopiirin jäsenmäärä on säilynyt samankaltaisena edellisvuoteen verrattuna. Partiopiirin jäsenmaksu on haluttu pitää matalana. Partio on partiopiirin toiminta-alueella näkyvä harrastus ja nuorisojärjestö. Selvitys on kirjoitettu hyvin kertoen pienen partiopiirin onnistumisista. Arviointi ja reflektointi on paikoin ohutta, ja esimerkiksi toisen kysymyksen vastaus on jäänyt uupumaan. Vastausten perusteleminen tavoitteita ja tunnuslukuja arvioimalla terävöittäisi selvitystä. Lounais-Suomen Partiopiiri Lounais-Suomen Partiopiiri poisti harrastamisen esteitä Yhteiseen partioon -hankkeellaan ja käynnistämällä leiristipendiprojektin. Partiopiiri teki moninaisuustyötä muun muassa partiolippukunnille tarkoitetuilla moninaisuusluupeilla eli -työkaluilla. Partiopiiri on alueensa suurimpia nuorisojärjestöjä ja noin kahdeksan prosenttia alueen 7-17-vuotiaista lapsista ja nuorista harrastaa partiota. HuHu-leirille osallistui 450 15-22-vuotiasta partiolaista ja Framil-tapahtuma kokosi Poriin yli 2 000 osallistujaa.
Selvitys on selkeä ja valtaosin riittävän tarkka konkreettisine toimenpide-esimerkkeineen. Selvityksen ansiokkuutta vahvistaisi esimerkiksi pohdinta, miksi partiopiiri kokee nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisen tai monialaisen yhteistyön haasteelliseksi. Johtamiseen ja yhteistyöhön liittyneiden tavoitteiden saavuttamisen arviointi ja reflektointi olisi tukenut selvitystä entisestään. Hämeen Partiopiiri Hämeen Partiopiiri tuki lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia toteuttaen harrastavaa iltapäivätoimintaa Avoimempaa partiota -hankkeessaan. Partiopiirin moninaisuushmä aloitti myös toimintansa. Hämeen Partiopiirin seuraava merkittävä projekti on Ilves19-piirileiri, jota suunnitteli vuonna 2018 noin 150 partiopiirin vapaaehtoista ja 100 partiolippukuntien yhteyshenkilöä. Partiopiiri uudisti verkkosivunsa. Hämeen Partiopiiri on osallistunut aloitteellisesti partion uusien, yhteisten palvelumallien sekä toimintatapojen suunnitteluun. Selvitys on tasapainoinen. Nuorisolain tavoitteiden toteuttamisen ja partiopiirin kasvun arviointi olisi voinut olla selvityksen tarkoituksen vuoksi konkreettisempi ja tiiviimpi. Pohdintaa nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisesta olisi kannattanut jatkaa ja syventää. Kymenlaakson Partiopiiri Kymenlaakson Partiopiirin 100 uutta tapaa tehdä partiota -hanke Eväitä elämään vahvisti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sisupartiotoimintaa alueella. Partiopiiri järjesti TaSaVahva-toimintaa 13-18-vuotiaille partiolaisille, mikä tuki alueen partiolaisten yhteisöllisyyttä. Kymenlaakson Partiopiiri alkoi uudistaa toimintaansa rohkeasti sopien, että Suomen Partiolaiset tuottaa jatkossa sen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Oikea-aikaisen ja monikanavaisen viestinnän kehittäminen ja resurssien kohdentaminen lippukuntatyöhön ovat partiopiirin keinoja vastata haasteisiinsa. Halu uudistua ilmenee selvityksestä ansiokkaasti ja rehellisesti reflektoiden. Kehittämisen kuvaaminen ja suunnitelmat vahvistavat selvitystä hyvin. Partiopiirin tavoitteiden kuvaamisessa ja arvioinnissa kannattaa keskittyä jatkossa riittävään suuriin ja alueelliselle nuorisojärjestölle strategisesti merkittäviin kokonaisuuksiin. Etelä-Karjalan Partiolaiset Etelä-Karjalan Partiolaiset toteutti Kaikki mukaan -hankkeen. Partiopiiri jakoi partiolippukunnille retkeilyvarusteita poistaakseen harrastamisen esteitä. Etelä-Karjalan Partiopiirin alueelle Lappeenrantaan syntyi uusi partiolippukunta. Partiopiiri tunnisti viestinnän kehittämiskohteekseen, ja partiopiiri alkoikin uudistaa nettisivujaan. Partiopiirillä on käynnissä kaksi suurta projektia eli Itäpiste 2019 ja Saaga 2020 -piirileiri. Selvitys tiivistää hyvin partiopiirin toiminnan laajuuden. Selvitys on kuvaileva. Konkreettiset esimerkit ja tunnusluvut auttaisivat perustelemaan pohdinnan ja arvioinnin. Uudenmaan Partiopiiri Partio on Uudellamaalla aidosti alueellinen harrastus, sillä jokaisessa kunnassa tai kaupungissa toimii vähintään yksi partio-ohjelmaa ja -kasvatusta toteuttava partiolippukunta. Kaikille halukkaille lapsille ja nuorille ei kuitenkaan pystytty järjestämään harrastuspaikkaa. Uudenmaan Partiopiiri tuki lasten ja nuorten harrastamista perustamalla kaksi uutta partiolippukuntaa, kouluttamalla vapaaehtoisia edellisvuotta enemmän ja kokeilemalla uusia toimintamuotoja, kuten järjestämällä partiokerhoja. Partiopiirin jäsenmäärä kasvoi. Uudenmaan Partiopiiri otti viestinnässään käyttöön uuden partiomedian ja päätti luopua paperista piirilehdestä kohdentaakseen viestintä- ja markkinointiresurssejaan. Partiopiiri teki Suomen Partiolaisten kanssa sopimuksen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä. Selvitys on taitavasti kirjoitettu ja aluetyön sävy erottuu edukseen. Järjestön toimintaa reflektoidaan rehellisesti ja realistisesti. Partiotoiminnan vähimmäisvaatimusten saavuttamista arvioidaan erinomaisesti. Vastaustyyliltään selvitys on mainio esimerkki muille partiopiireille.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Pääkaupunkiseudun Partiolaiset on työskennellyt tavoitteellisesti jo vuosia edistääkseen nuorten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Partiopiiri päätti Mellunkylän Lapset -hankkeensa maaliskuussa 2018. Nuorten osallisuus ja osaamisen kehittäminen konkretisoituivat 5 600 partiolaisen Kliffa-piirileirillä, jonka suunnitteli ja toteutti partiopiirin sadat vapaaehtoiset. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset työskenteli myös varmistaakseen, että partiolippukunnilla on toimitiloja sekä nykyisillä että uusilla asuinalueilla. Partiopiiri on monilla mittareilla pääkaupunkiseudun suurin nuorisojärjestö, joka tekee aloitteellista yhteistyötä alueensa nuorisojärjestöjen ja niiden yhteistyöjärjestöjen kanssa. Selvitys on kattava ja konkreettinen. Tavoitteiden seuranta esitellään hyvin, mutta tavoitteiden saavuttamisen arviointi perusteluineen vahvistaisi selvitystä entisestään. Finlands Svenska Scouter Finlands Svenska Scouter kehitti moninaisuustyötään ja hyväksyi tasa-arvosuunnitelmansa. Partiopiirin merkittävimmät hankkeet olivat 100 uutta tapaa tehdä partiota -hanke ja Gemensamt Ansvar -yhteistyöhanke. Partiopiirin monipuolinen toimintavuosi meni suunnitellusti, mutta uusien aikuisten rektointi koettiin haastavaksi. Finlands Svenska Scouter eroaa alueellisista partiopiireistä valtakunnallisena ruotsinkielisenä partiojärjestönä. Se toimii edustajineen aktiivisesti ruotsinkielisissä yhteisöissä, kuten Svenska Studieförbundetin hallituksen puheenjohtaja. Järjestön toiminnan tavoitteellisuus tuodaan selvityksessä ansiokkaasti esiin ja partiotoiminnan vähimmäisvaatimuksia kuvataan hyvin. Selvitystä voi paikoin tiivistää.