Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien maksatuksia 1.12.2011 EU-tasolla. Komission suorittamat välimaksut/eakr-rahoituskehys 2007-2013 jäsenmaittain, tilanne 1.12.2011 40 % 38 % 36 % 34 % 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % LT LU FI SE DE CY EE NL SI ES DK AT GR IE UK FR PL BE Total HU LV PT SK MT CZ BG IT RO Myös ESR-ohjelmamme etenee maavertailussa kohtuullisen hyvin eli kuudentena. Komission suorittamat välimaksut/esr-rahoituskehys 2007-2013 jäsenmaittain, tilanne 1.12.2011 54 % 52 % 50 % 48 % 46 % 44 % 42 % 40 % 38 % 36 % 34 % 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % IE LV PT EE PL FI AT UK LT DE ES LU SE Total SI CY FR BE DK NL IT GR HU SK CZ MT BG RO Länsi-Suomen EAKR-ohjelmatyö on hyvässä vauhdissa
Länsi-Suomen maakunnilla on vuosina 2007 2013 käytettävissään 310 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta EAKR-ohjelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Ohjelman kokonaisvolyymi on yhteensä noin 690 miljoonaa euroa. Ohjelman julkisen rahan sidonnat olivat yhteensä 246,7 eli n. 60 % (1.10.2011). Runsaat 30 % ohjelmasta on maksettu. Sitomatonta EU + valtion tukea ohjelmakaudelle on vielä noin 100 m (lokakuu 2011), joten työtä ja mahdollisuuksia hyviin tuloksiin on vielä runsaasti jäljellä. Yksityistä rahaa ohjelmiin sitoutuneesta kokonaisrahoituksesta on runsaat puolet. Kuntarahan osuus julkisesta on 19,6 % (tavoite 19,2 %) ja EU:n osuus 38,9 %. Ohjelma siis etenee suunnitellusti hyvin ja tuloksia alkaa näkyä. Kaavio: Länsi-Suomen EAKR ohjelman varaukset, sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain mennessä (ei sis. Finnvera Oyj) 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 142,5 157,7 68,2 Kehys (julk.) Länsi-Suomen EAKR ohjelma ja toimintalinjat * Julkinen rahoitus 398,4 m * Varattu, sidottu ja maksettu m 106,1 83,9 83,9 96,9 43,1 39,5 17,2 13,0 10,3 Varattu Sidottu 51,0 45,8 20,2 Maksettu 3,2 TL1 TL2 TL3 TL4 Maakunnittain tarkasteltuna ohjelman toteuttamisen sidonta-aste-eroihin vaikuttavat haasteellisten rajausten lisäksi valtionapusäännöt ja kehysrakenne (mm. TL 4, Saa-Vii). Sidonnoilla mitattuna pisimmälle toteuttamistyö on edennyt Satakunnassa. Vaikka ohjelmatyö eteneekin hyvin, niin kehittämisvauhtia tulee vielä nopeuttaa, jotta jo voitetuksi luultu lama saadaan nousuun ja työllisyyttä parannettua. Taulukko: Maakunnittain mennessä varaamat, sitomat ja maksamat varat m (EU + valtio) ja prosenttiosuudet vuosien 2007 2011 myöntövaltuuksista.
Pirkanmaa 21,76 40,70 73,4% / 39,2% Satakunta 22,97 42,06 87,3% / 47,9% Keski-Suomi 35,75 80,8% / 47,7% 60,35 Etelä-Pohjanmaa 11,52 28,67 79,2% / 31,8% Pohjanmaa 14,08 29,48 80,7% / 38,5% Sidottu / maksettu Tulosta alkaa syntyä Ohjelmalla on saavutettu tähän mennessä vajaat 5 000 työpaikkaa ja on luotu vajaat 1 100 uutta yritystä. Näistä T&K-työpaikkoja on 264 kpl (30.6.2011), mikä ylittää ennakko-odotukset ja koko ohjelmakauden tavoitteenkin selvästi. Länsi-Suomessa on EAKR-hankkeita käynnissä jo runsaat 1 500 kpl, joiden lisäksi Finnvera Oyj:n EAKR-osarahoittamia lainahankkeita on toinen mokoma. Kaavio: Ohjelman työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen (30.6.2011) 12000 10000 8000 9800 L-S EAKR ohjelma 2007-2013 * Ydinindikaattorit 30.6.2011 * Sis. TUKI2000 ja EURA2007 sekä Finnvera Oyj:n (suunn.) tiedot 6000 4000 4899 50,0 % Tavoite Tilanne 30.6. 2000 0 Uusia työpaikkoja 2000 1 123 56,2 % Uusia yrityksiä Naiset: * 30.4 % TPsta * 31,0 % YRstä Ei. sis. Finnvera Tuki2000; loppuun maksetut yritys-, energia- ja Tekes-tuet Finnvera Oyj; suunnitelmavaiheen tieto EURA2007; päättyneet ja käynnissä olevat hankkeet
Ohjelmarahoituksen painopisteinä ovat yritystoiminnan ja siihen liittyvän innovaatiotoiminnan sekä verkostoitumisen edistäminen. Kaksi kolmasosaa Länsi-Suomen EAKR-tuesta on käytetty tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen. EU:n tasolla tavoitteena on lisäksi kohdentaa pääosa rahoituksesta nk. Lissabonin mukaisiin tavoitteisiin. Valtioiden ja hallitusten päämiehet julistivat Lissabonin huippukokouksessa, että unionista "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Tämä opittiin tuntemaan Lissabonin strategiana ja se edellytti toimia monilla eri aloilla: sisämarkkinat, tietoyhteiskunta, tutkimus, koulutus, talouden rakenneuudistukset, valuutan vakaus sekä kasvua ja kestävää julkista rahoitusta suosiva makrotalouden politiikkojen yhdistelmä. Länsi-Suomen EAKR ohjelman tavoitteena on kohdentaa rahoituksesta 81,1 % Lissabonin strategian tavoitteisiin. Tavoitetta mitataan rahoitusosuutena sitä tukeviin menoluokkiin, joita ovat rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (1083/2006) 9 artiklan mukaisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen, innovoinnin ja yrittäjyyden sekä tietoyhteiskunnan, energian, ympäristösuojelun ja riskien ehkäisyn mukaiset menoluokat. Länsi-Suomessa näihin menoluokkiin kohdistuviin hankkeisiin käytettiin 81,4 % rahoituksesta (EAKR+valtio) 31.12.2010 mennessä. Tilanne on parantanut ohjelman edetessä, kun asian tärkeyttä on korostettu. Taulukko: Lissabonin strategian toteutuminen ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelman suurimmat menoluokat vuosina 2007 2010 Nro L-S EAKR ohjelma - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus EU+valtio osuus % 01-09 Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys 109 436 192 70,6 % 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiedeja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 28 811 206 18,6 % 08* Muu investointi yrityksiin 22 541 575 14,5 % 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 23 125 159 14,9 % 10-15 Tietoyhteiskunta 3 804 774 2,5 % 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella 6 833 654 4,4 % 75 Koulutusinfrastruktuuri 5 081 949 3,3 % *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat 126 259 270 81,4 % Sitoumukset yhteensä 31.12.2010 155 036 055 Tukea kilpailukyvyn kehittämistyöhön - esimerkkihankkeita Yritysrahoituksessa keskeisiä tuettuja toimialoja Länsi-Suomessa ovat vuosina 2007 2009 olleet metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus. Näiden lisäksi eturivissä ovat perinteinen sahatavaran ja puutuotteiden valmistus ja uutena liikkeenjohdon erilaiset palvelut. Tarkemmin
hankkeisiin voi tutustua EURAn rakennerahastotietokannassa osoitteessa https://www.eura2007.fi/rrtiepa/. Yrityspuolen esimerkkihanke Serres Oy:n Saarijärven tehtaan uuden teknologian investointiohjelma vuosille 2009 2011 on lajissaan Keski-Suomen suurin. Yhtiö kehittää ja valmistaa muovisia kertakäyttötuotteita, joita käytetään sairaaloiden leikkaussaleissa, tehohoidossa ja muilla osastoilla. Pääosa yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä. Satakunnassa kehitetään teollisuuden tietotekniikka- ja teknologiaratkaisuja. Hankkeessa kartoitetaan satakuntalaisten teollisuusyritysten tietoteknisiä tarpeita kilpailukyvyn näkökulmasta. Kartoitusten löydösten pohjalta käynnistetään kehittämishankkeita perusteollisuuden toiminnan kehittämiseksi. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja käytetään paljolti myös osaamisrakenteiden, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen rahoittamiseen. Näillä tuetaan ja parannetaan yritysten tulevia kehittymismahdollisuuksia erityisesti kärkiklustereiden osalta. Esimerkiksi Pohjanmaalla tavoitteena on luoda kasvihuonealan osaamiskeskus ja varmistaa keskuksen toiminnan jatkuminen myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristön ja vetovoiman kehittämishankkeiden osuus on pienempi. Näitä esimerkkihankkeena edustaa Jyväskylän Lutakon sataman uudistamishanke, joka on osa isompaa, monivuotista kokonaisuutta. Investoinnin tarkoituksena on tehdä tilaa isoille laivoille, parantaa veneilijöiden palveluja ja mahdollistaa suurten yleisötapahtumien järjestäminen sataman ja läheisen Jyväskylän Paviljongin messu- ja kongressikeskuksen alueella. Länsi-Suomen suuralueen yhteisiä teemoja on toteutettu maakuntakohtaisesti ja ylimaakunnallisilla hakukierroksilla. Alueen maakuntien mittavin yhteisponnistus vuoden 2009 aikana oli kuitenkin riskipääomarahaston kartuttaminen. Rahaston tarkoituksena on tehdä enintään 500 000 euron pääomasijoituksia pienehköihin innovatiivisiin kasvuyrityksiin. Tähän mennessä rahastoon on varattu pääomia runsaat 7,5 miljoonaa euroa.