Kaupunkimaantiede Juha Ridanpää
Mikä on kaupunki? Väestökeskittymä Muurein rajattu väestökeskittymä Hallinnollisesti rajattu väestökeskittymä Elinkeinot: jalostus ja palvelut Paikkakunta, jolle valtiovallan päätöksellä on myönnetty erityiset kaupankäyntioikeudet
Mikä on kaupunki? Urbaaniuden neljä kriteeriä: 1) Asukaskeskittymän asukasluku 2) talous 3) hallinnolliset kriteerit 4) funktionaaliset määritelmät
Väkilukuun perustuvat kaupunkimääritelmät EU:n perinteinen määritelmä: vähintään 50 000 asukasta ja joiden väestötiheys on vähintään 500 henkeä neliökilometriä kohti City > 100 000 asukasta Saksassa perinteinen jako: Maalaiskaupungit (2 000 5 000 asukasta) Pikkukaupungit (5 000 20 000 asukasta) Keskikokoiset kaupungit (20 000 100 000 asukasta) Suurkaupungit (100 000 1 000 000 asukasta) Metropolit (> 1 000 000 asukasta)
Kaupunki mielentilana
Lewis Mumford: Kaupunkikulttuuri (1949) Kaupunki täydellisessä merkityksessä on niin muodoin: - maantieteellinen kompleksi, - taloudellinen organisaatio, - institutionaalinen prosessi, - sosiaalisen toiminnan teatteri ja - kollektiivisen yhteisöllisyyden symboli.
Kaupunkitutkimuksen perinne maantieteessä Kaupunkiekologian perinne (1900-luvun alku) Kaupunkiekologian klassiset mallit Chicagon koulukunta Perustajat Robert E. Park (1864 1944) and Ernest W. Burgess (1886 1966). Teoria keskusydinmallista julkaisttin ensimmäisen kerran heidän teoksessaan The City (1.925) Äikäs 2002
Concentric Zone Model Samankeskisten vyöhykkeiden malli Source: Jordan-Bychkov & Domosh 2003, 401.
Source: Jordan-Bychkov-Domosh 2003, 403, Sector Model Sektorimalli
Multiple Nuclei Model Moniydinmalli Source: Jordan-Bychkov & Domosh 2003, 403.
Source: de Blij & Murphy 2003, 361.
Kaupunkitutkimuksen perinne maantieteessä Positivismi ja spatiaalinen analyysi uusi maantiede (1950-1960 luvut) Klassisten mallien tilastotieteelliset sovellukset Kaupunkikäsitteen normalisointi Taloustieteiden sovellukset Äikäs 2002
Kaupunkitutkimuksen perinne maantieteessä Kriittiset lähestymistavat (1960-1980): Positivismi-kritiikki ja ideologinen murros tiedemaailmassa Humanismi: Kaupunki kokemuksellisena ympäristönä Paikkakäsitteen tarkastelu urbaanissa kontekstissa Paikkojen välisen tarkastelun inhimilliset skaalat Äikäs 2002
Kaupunkitutkimuksen perinne maantieteessä Kriittiset lähestymistavat (1960-1980): Positivismi-kritiikki ja ideologinen murros tiedemaailmassa Strukturalismi: Kaupunki sosiaalisen tuotannon ilmentymänä Kaupunki taloudellisena rakenteena Väestön ja sosiaalisten luokkien välinen oikeudenmukaisuus Äikäs 2002
Kaupunkitutkimuksen perinne maantieteessä Postmodernismi (1980-) Uudet tutkimusyhteydet ja menetelmät Kaupunki tekstuaalisena ilmiönä Kaupungin moninaiset äänet Kulttuurinen maantiede Urbaanin kulttuurin spatiaaliset ilmentymät Urbaanin kehityksen vaikutus kaupunkimaisemaan Käsitteellinen uudelleen-määrittely Äikäs 2002
(M. Pacione. Urban geography: A global perspective 2005)
KAUPUNGISTUMINEN kaupungit ovat perinteisesti olleet poliittisen vallan, teollisen tuotannon, teknisen kehityksen, opetuksen ja tutkimuksen sekä taiteiden keskuksia kaupungit ovat erilaisten kulttuuristen ilmiöiden sulatusuuneja kaupungistuminen on myöhäsyntyinen ilmiö: jos ihmisyhteisöjä on ollut olemassa 200 000 vuotta, kaupunkeja on ollut vain 10 000 vuotta
kaupungistumisen alkujuuri on Mesopotamiassa 10 000-8000 vuotta sitten
KAUPUNGISTUMINEN kaupunkien muodostumisen edellytyksiä: ylijäämän varastointi, omaisuuserot, erikoistuminen (työnjako) muinaiset kaupungit olivat pieniä: Mesopotamian ja Niilin laakson kaupungeissa oli 10 000-15 000 asukasta lähes 2000 vuoden ajan muinaiset kaupungit olivat saarekkeita laajan maaseudun ja valtavien erämaiden keskellä suurkaupungit eli metropolit syntyivät vasta uudella ajalla
Urbaani elinkaari markkinatalousyhteiskunnissa 1. Kaupungistuminen (urbanization) - keskuskaupungin kasvu 2. Esikaupungistuminen (suburbanization) - keskuskaupungin kasvun hidastuminen/pysähtyminen 3. Deurbanisaatio + vastakaupungistuminen (deurbanization + counter urbanization) - kaupunkiyhdyskunnan kehityksen kyseenalaistaminen + reuna-alueiden asuttaminen 4. Uuskaupungistuminen (re-urbanization) - kehitystoimin käynnistetty kuihtuneiden kaupunkialueiden elvytys
Urbaanin muutoksen toiminnallisia tekijöitä 1. Deglomeraatio (poismuutto tungostuneesta keskustasta) 2. Revitalisaatio (vanhojen kaupunkikeskustojen voimaperäinen saneeraus) 3. Gentrifikaatio (vanhojen asuin- ja teollisuusalueiden saneeraaminen korkean hintaluokan asuinkäyttöön) 4. Kommodifikaatio (hyödykkeistyminen: kaupunkien mainostaminen, kaupunki-imagot, urbanscape)
Kriittinen tutkimus: kaupunki ongelmana Slummiutuminen Pelon maantiede
Ghetto Rasismin sävyttämä termi 1500-luvulla viittasi paikkaan, jonne vähemmistön on sijoitettu Termiä käytettiin ensimmäisen kerran 1516 puhuttaessa juutalaisten asuma-aluesta Venetsiassa Toisen maailmansodan aikaan termillä alettiin viittaamaan suljettuihin kaupunginosiin, jotka sodan aikana tuhottiin. Kristalliyö (8.-9.11 1938)
Myöhemmin termillä on viitattu tietyn yksittäisen etnisen ryhmän asuttamaan alueeseen, mitä luonnehtii köyhyys, vieraantuminen ja rasismi. Tänä päivänä ghetto-termillä viitataan kielikuvallisesti mihin tahansa köyhällistön asuttamaan urbaaniin alueeseen.
Kaupunki ja luonto Kaupunki ymmärretään luonnon kategorisena vastinparina Kaupungin hektinen vilinä --- rauhallinen luonto (Stereotypioihin pohjautuva) abstraktio
Kaupunki ja luonto Kaupunki = Kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Luonto = kaikki maapallolla oleva, mitä ihminen ei ole muokannut. Wikipedia Toisin sanoen, luonto on semanttisessa mielessä kaupungin ja kaupunkimaisuuden olemassaolon elinehto. (Samoin ajatus kulttuurista luonnossa = käsitteellinen paradoksi.) J. G. Granö (1951). Kulttuuri-Suomi, Luonto-Suomi ja vaihettumisvyöhyke.
Vaihtoehtoisia kaupunkikäsityksiä
Vaihtoehtoisia kaupunkikäsityksiä - Kyse ei ole ensisijaisesti taloudellisen toiminnan harjoittamisesta, vaan vaihtoehtoisesta tavasta ymmärtää kaupunkitilaa ( think differently ) - Urbaanin ympäristön laatua parannetaan tuomalla luonto kaupunkiin
Unelmakaupunki?
Kaupunkimaantiede Juha Ridanpää