Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Samankaltaiset tiedostot
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Kangasmaiden lannoitus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Energiapuu ja metsänhoito

Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta!

Energiapuun korjuu ja kasvatus

KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE

Metsätuhojen talousvaikutuksia

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsätieto sähköistyy. Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin käyttäjästä. Sivut 10 11

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Teollinen hyötykäyttö

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kaura vaatii ravinteita

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Metsä sijoituskohteena

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rikinpuute AK

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Puukauppa Metsään ABC

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Kasvuohjelmaseminaari

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsän merkitys omaisuuseränä Metsäpäivä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Transkriptio:

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa

Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti hyvää -Puusto on harvennettu tai siinä ei ole välitöntä tarvetta hakkuulle -Puiden latvat ovat teräviä, eli reagointikyky on hyvä -Puissa on vihreää osuutta riittävästi! Nämä asiat kun ovat kunnossa lisäkasvu on taattu! Jokaiselle kuviolle voidaan määrittää oikea aika lannoitukselle. Metsäsuunnitelmiin pitää lisätä/pyytää aina lannoitusehdotukset! 2

Katse kohti latvaa! 3

Milloin metsää kannattaa lannoittaa? Metsää kannattaa lannoittaa aina! 1 metsään 3-4 takaisin 15-20% vuotuista korkoa Lannoitus on kannattavin tehdä 6-8 vuotta ennen päätehakkuuta. Mutta lannoitus on kannattava jo heti ensiharvennuksen jälkeen. Metsänlannoituksella maksimoidaan tukkipuun kasvu Tukkipuu on metsänomistajan pääasiallinen tulonlähde Kivennäismailla metsän kasvua rajoittaa aina typen puute Metsään rakeina Typpi, kalium/fosfori, boori 4

Metsätilan arvo kasvaa Lannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta. Se lisää välittömästi metsätilan arvoa. Muista tämä sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa! Metsätilan luovuttaja voi vähentää kustannukset verotuksessa muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä. Uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan hallintaansa. Lannoitus kannattaa hyvin vaikka puunmyyntituloja ei itse tarvitse. Lannoituksella voi siirtää tuloja tulevaisuuteen

Marja- ja sienisadot kasvavat Lannoitus pääsääntöisesti lisää marja- ja sienisatoja. Erityisesti kuivahkoilla kankailla mustikan sato voi jopa moninkertaistua. Marjoja ja sieniä voi kerätä huoletta vaikka heti lannoitteen levityksen jälkeen. Metsälannoitteet valmistetaan samoista raaka-aineista kuin pelloilla ja puutarhoissa käytettävät lannoitteet.

Mitä metsänlannoitus tuottaa 7

8

Enemmän ja järeämpää puuta samalla pinta-alalla Lisäkasvu on tyypillisesti 15 20 mottia hehtaarille Männiköt 6 vuotta (yli 90 % lisäkasvusta on saatu) Kuusikot 8 vuotta (yli 90 % lisäkasvusta on saatu) Typpilannoituksen vaikutusaika on 6 8 vuotta Metsätalouden investoinniksi lyhyt takaisinmaksuaika Ei siis tarvitse odottaa 10 15 vuotta hakkuuseen! Saat nauttia tuoton itse! Noin 15 prosentin vuotuinen sisäinen korko lannoitusinvestoinnille.

Lannoituksen vaikutus kasvuun

Keskimääräisen leimikon lannoituksen tuotto Puuta n. 200 m3/ha Keskihinta päätehakkuulla n. 45 Tukkiprosentti 70% Lannoituksen vaikutus keskihintaan Lannoitus lisää järeyttä tukki% nousee 5% nousu tukkiprosentissa tarkoittaa keskihinnassa n. 2 /m3 eli 400 /ha Lisäksi lisäkasvu tuo ylimääräistä tuloa n. 900 /ha

Kuitupuusta tukkipuuta Kasvatuslannoitus kiihdyttää havupuustojen järeytymistä, mikä näkyy arvokasvuna. Arvokasvulla nostetaan leimikon keskihintaa merkittävästi (vertaa 40/45 ) Keskihinnan nousu tuo enemmän tuloja

Kasvunlisäyksen kesto eri typpimäärillä männikössä Puuston ikä 50 vuotta, pituusboniteetti 24 Paras hyötysuhde lannoitetypestä saadaan typpimäärällä 150-200kg/ha määrillä Lannoitteena tämä tarkoittaa 550-800kg/ha Alle 500kg/ha määrät eivät ole perusteltuja, levityksen ja järjestelyjen kiinteät kustannukset nousevat

Kulut vähennetään verotuksessa Lannoituskustannukset vähennetään puunmyyntiverotuksessa kertapoistona. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään. Esimerkiksi tyypillinen varttuneen 50 60 vuotiaan metsän harvennus tuottaa noin 1500 2000 tulon hehtaarilta. Männikön 2. harvennus Hakkuutulot 60m 3 x 30 /m 3 = 1800 /ha Lannoitusinvestointi heti perään (lannoite, levitys, työnjohto) 400 /ha Investointi on vain 20 % hakkuutulosta 15 20 mottia lisää puuta päätehakkuussa TAI Päätehakkuu 2 4 vuotta aikaisemmin

Lannoituksen vaikutus neulasiin

Kasvatuslannoitteet Kuusikot Metsän NP (NPK 25-2-0, boori 0,3 %, sinkki 0,1 %) Käyttömäärä väh. 600 kg/ha Männiköt Metsäsalpietari (NPK 27-0-1, boori 0,15 %) Käyttömäärä väh. 550 kg/ha Jos puusto on nuorta ja sitä on alle 120 mottia/ha, niin käyttömäärää voi pienentää 500 kg/ha tasoon. Runsaspuustoisilla yli 200 mottia/ha kohteilla käyttömäärän voi hyvin nostaa 800 kg/ha tasoon

YaraVita Bortrac ratkaisu pienialaisiin boorilannoituksiin Sopii myös maahan ja aluskasvillisuudelle levitykseen. Sisältää booria 150 g/litra Käyttömäärä metsän boorilannoituksessa: 15 20 litraa/ha 2,25 3 kg booria/ha lisää vettä 30 60 litraa Hehtaarikustannus 70 90 /ha (lannoite alv0%) Levitysväline on reppuruisku. Myös kemiallisen heinän/vesakontorjunnan yhteydessä, voidaan levittää yhdessä glyfosaattivalmisteiden kanssa Levityksessä tulee pyrkiä mahdollisimman tasaiseen tulokseen. Taimia ja taimien välitöntä läheisyyttä ei saa kastella! Menekki tulee testata levittämällä vettä ennen lannoitteen levittämistä. Huuhtele ruisku puhtaalla vedelle levityksen jälkeen.

Yara Suomen merkitys maamme taloudelle Työllisyys Suora: 900 htv Työllisyysvaikutus yht. reilu 4000 htv* Investoinnit 2008 2015: 600 miljoonaa euroa 2016: Suunniteltu 150 mijoonaa euroa Vienti 75 % lannoitteista ja 25 % teollisuustuotteista Arvo: 480 milj. euroa Ja jopa 5 % kemianteollisuuden viennistä * Perustuu vuoden 2015 toteutuneisiin tietoihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen Verot Vuonna 2015 noin 35 miljoonaa euroa 18

www.yara.fi/metsa