Tieteellisen esitelmän pitäminen: kysymyksiä ja vastauksia kandidaatinseminaariin valmistautuville

1 Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos, MAAT300 Hanna-Riitta Kymäläinen 25.8.2015 Tieteellisen esitelmän pitäminen: kysymyksiä ja vastauksia kandidaatinseminaariin valmistautuville Tämä ohje on tarkoitettu tukimateriaaliksi MAAT300-kurssilaisille ja kandidaatintutkielmaseminaariin valmistautuville. Ohjeet hyödyttävät myös maisteriseminaarien pitäjiä. Jotkut ohjeista saattavat tuntua itsestään selviltä, mutta eivät käytännössä kuitenkaan aina toteudu. Jopa monet kokeneet tutkijat sortuvat suullisessa esittämisessä perusvirheisiin. Suullisen esityksen pitämiseen kannattaa siis valmistautua hyvin. Ohjeen sisällysluetteloa selaamalla voit hakea tietoa ja lisätietovinkkejä juuri sinua mietityttävästä aiheesta. Jos taas olet kunnianhimoinen ja tavoitteenasi on kaikilta osin hyvä tieteellinen esitelmä, ohjeen avulla voit varmistaa itsellesi parhaita toimintatapoja.

2 Sisällys 1 Miksi seminaariesityksiä pidetään? Mitä hyötyä tieteellisen esitelmän harjoittelemisesta on opiskelijalle, joka ei aio tutkijaksi?... 3 2 Mitä erityistä on juuri tieteellisen esitelmän pitämisessä?... 3 3 Miten tieteellinen esitelmä tulisi valmistella?... 4 4 Millaiset diat tulisi tehdä?... 5 5 Pitääkö dioissa olla muutakin kuin tekstiä?...10 6 Aion laittaa dioihin yksityiskohtaisia kuvia tai taulukoita, jotka eivät ehkä näy hyvin yleisölle. Haittaako tämä?...11 7 Täytyykö dioihin laittaa viitteet ja lähdetiedot? Jos, niin miten?...11 8 Pitääkö ennen esitystä muistaa tehdä muutakin kuin valmistella dioja ja esitystä?...12 9 Jännitän esitystä. Mitä voin tehdä?...13 10 Miten toimin esitelmän pitäjänä seminaariesitystilanteessa? Pitäisikö minun ottaa kuulijat jotenkin huomioon seminaariesitystilanteessa?...14 11 Miksi tutkielmaseminaareissa on opponentti ja mitä opponentin tulee tehdä?...15 12 Mitä seminaarin puheenjohtajan tulee tehdä?...16 13 Onko seminaariyleisöllä muuta tehtävää kuin saapua paikalle?...16 14 Milloin ja miten varaan seminaarinpitoajan?...17 15 Olen varannut seminaariajan, mutta tutkielmani ei ole edennyt suunnitellusti. Mitä teen?...17 16 Mitä seminaarisuorituksia minulta vaaditaan?...18 17 Miten tarkistan ja osoitan, että olen käynyt riittävän monessa seminaarissa?...18 18 Tuleeko seminaarisuorituksista erillinen kurssimerkintä opintorekisteriin?...19 19 Voiko seminaarin jälkeen vielä korjata kandidaatintutkielmaa?...19 Kirjallisuus...20

3 1 Miksi seminaariesityksiä pidetään? Mitä hyötyä tieteellisen esitelmän harjoittelemisesta on opiskelijalle, joka ei aio tutkijaksi? Sekä kandidaatti- että maisteriopinnoissa pidetään tutkielmaseminaareja. Tieteelliset seminaarit ovat eräs keskeinen akateemisen yhteisön toimintamuoto, jossa tutkimuksen tuloksia esitellään ja altistetaan yhteiselle keskustelulle. Tutkielmaseminaarit ovat harjoituksia tähän kulttuuriin. Seminaariesityksen valmistelu auttaa kiteyttämään tutkielmasta olennaisia asioita, mikä on tärkeä taito kaikessa suullisessa esittämisessä. Kielijelpissä (HY 2010a) esiintymistaidot jaotellaan esityksen kohdentamiseen, puhe-esityksen jäsentämiseen, havainnollistamiseen ja perustelemiseen. Seminaariesityksistä saat arvokasta esiintymiskokemusta. Seminaareista on siten hyötyä muillekin kuin tuleville tutkijoille ja yliopisto-opettajille. Useimmat akateemisen koulutuksen saaneet tulevat työssään pitämään erilaisia suullisia esityksiä, käyttämään puheenvuoroja sekä toimimaan erilaisissa puhetilaisuuksien rooleissa. Alustajana eli seminaariesityksen pitäjänä toimimisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 10, opponentin roolista luvussa 11 ja puheenjohtajan tehtävistä luvussa 12. 2 Mitä erityistä on juuri tieteellisen esitelmän pitämisessä? Ensinnäkin tieteellisten esitelmien tyyli on asiallinen ja melko muodollinen, kuten tieteellisten kirjoitustenkin. Tieteellistä seminaaria luonnehtivat asiapohjaisuus sekä tieteellinen argumentointi eli perustelu. Perustelemisesta on lisätietoa Kielijelpissä (HY 2010e). Tieteellisen seminaarin henkilöroolit ovat yleensä etukäteen määritellyt. Toiseksi tieteelliselle seminaarille on tyypillistä, että seminaareihin liittyy useimmiten jonkinlainen kirjoitus. Tutkielmaseminaarissa tämä tarkoittaa itse tutkielmaa sekä kuulijoiden saatavilla olevaa tutkielman tiivistelmää. Tieteellisissä konferensseissa kirjalliset tuotokset ovat etukäteen lähetettäviä tiivistelmiä (abstracts), joiden perusteella konferenssiin valitaan esitelmät (oral presentations) ja posterit (posters). Postereille on joskus varattu aika, jolloin tekijä on tavattavissa posterin vieressä keskustelua varten, ja toisinaan postereihin saattaa liittyä myös lyhyt suullinen esittely. Konferens-

4 siin hyväksytyistä aiheista kirjoitetaan usein myös pidempi kirjoitus (paper). Kaikki konferenssikirjoitukset käyvät yleensä läpi jonkinasteisen vertaisarvioinnin eli referee-menettelyn, mutta tämän laatu ja syvällisyys vaihtelevat suuresti eri konferenssien osalta. Kolmas tieteellisen seminaarin ja konferenssin piirre on, että suullisille esityksille ja kirjoituksille on usein hyvinkin tarkat ohjeet. Puheiden aikarajat ovat tiukat. Esimerkiksi laitoksemme kandidaatinja maisterintutkielmaseminaarissa alustuksen (seminaariesityksen) kesto on 30 min, jonka jälkeen keskustelulle on varattu aikaa 15 min. Esittäjä laatii esityksensä sopimaan annettuun aikarajoitteeseen, ja lisäksi tilaisuuden puheenjohtajan tehtävä on huolehtia aikataulussa pysymisestä. Esitys tulee laittaa tietokoneelle ajoissa ja varmistaa esityksen tekninen toimivuus. Konferensseissa esitelmiä on yleensä useassa rinnakkaisessa tilaisuudessa (parallel sessions), joista kuulijat valitsevat haluamansa. Myös näissä tilaisuuksissa esittäjien ja puheenjohtajien tulee huolehtia aikatauluissa pysymisestä. Diat lähetetään joskus etukäteen konferenssiin ja joka tapauksessa pannaan tietokoneelle hyvissä ajoin noudattaen konferenssijärjestäjiltä saatuja ohjeita. Konferensseissa keskusteluaika (5-10 min) voi olla joka esityksen tai koko session lopussa. 3 Miten tieteellinen esitelmä tulisi valmistella? Valmistautuminen on olennaista tieteellisen esitelmän onnistumiseksi. Suunnittele esitys kokonaisuutena etukäteen: valmistele esitys ja diat, suunnittele käytännön esitystilanne ja harjoittele esitys. Kuten tutkielmien kirjoittamisessa tai tenttiin valmistautuessakin, myös esitelmän valmistelussa on hyödyksi, jos olet ajoissa liikkeellä. Esitys kypsyy mielessä tavallaan ilmaiseksi ja ehdit parannella sitä, kun teet ensimmäisen version hyvissä ajoin. Valmistelua auttaa sen miettiminen, miten esitys näyttäytyy kuulijalle (lisätietoa luvussa 10). Kuulijalle asiasisältö on yleensä tärkein, mutta lisäksi tulee kiinnittää huomiota esitystapaan, vuorovaikutukseen ja yleisön huomioon ottamiseen sekä tekniseen toteutukseen ja huonetilan käyttöön. Yleensä kandidaattiseminaariesityksessä ja useimmiten myös maisterintutkielman esittämisessä noudatetaan oman kandidaatintutkielman rakennetta. Rakenteen päälinjat riippuvat ensisijaisesti siitä, oletko tehnyt puhtaan kirjallisuuskatsaustutkielman vai sisältyykö tutkielmaasi kokeellinen

5 osuus. Joskus etenkin kokeellista tutkimusta esiteltäessä suullisen esityksen voi koostaa kuulijoiden kannalta miellyttäväksi kertomalla kunkin tutkimusmenetelmän ja sen tulokset peräkkäin sen sijaan, että kerrottaisiin ensin kaikki menetelmät ja vasta sen jälkeen tulokset. Kielijelpin (HY 2010c) mukaan suullisessa esityksessä aloitus ja lopetus jäävät kuulijoille päällimmäisinä mieleen. Aloituksessa kuulijat muodostavat ensivaikutelman puhujasta ja arvioivat esityksen rakennetta ja kiinnostavuutta. Aloituksen tulee olla lyhyt ja herättää kuulijoiden kiinnostus, motivoida kuuntelemaan ja johdatella aiheeseen. Älä vähättele itseäsi sanomalla esimerkiksi En oikein ehtinyt valmistella esitystä. Lopetuksessa voit johtopäätösten esittämisen lisäksi tiivistää esityksen sanomaa ja korostaa ydinasioita. Esitystä ei tarvitse lopettaa rutiiniomaisiin kiitoksiin. Voit käyttää esityksen valmistelun apuna seuraavaa muistilistaa. Laajemmin ottaen esityksen valmistelu alkaa aiheen valinnasta, mutta tutkielmaseminaarissa aihe on tietenkin jo olemassa. Nimeä esityksen otsikko, mieti kohderyhmä ja määrittele esityksen tarkoitus. Pysy aiheessa ja keskity oleelliseen; et voi sisällyttää esitykseen kaikkea tietämääsi. Suunnittele esityksen alku, keskiosa ja loppu. Suunnittele esityksen ydinsanoma. Suunnittele esitys mahtumaan annettuun aikarajaan. Annettu aika (laitoksemme tutkielmaseminaareissa alustus 30 min ja konferensseissa usein 15-20 min) on yllättävän lyhyt. Laitoksemme tutkielmaseminaareissa keskusteluun on varattu aikaa yhteensä 15 min. Konferensseissa keskusteluaika on usein sisällytettävä omaan esitysaikaan. Koe-esitys auttaa hahmottamaan esityksen kestoa, tuomaan rutiinia esitykseen ja vähentämään esitysjännitystä Ota huomioon tila, jossa esitys tapahtuu: suunnittele puhujan paikka, diojen näkyvyys, puheen kuuluvuus ja AV-valmiudet. 4 Millaiset diat tulisi tehdä? Voit tehdä diat (kalvot) sopivalla ohjelmalla, esimerkiksi PowerPointilla tai Prezillä. Tee selkeät diat. Esityksen selkeyttä voi edistää usein tavoin.

6 Sijoita riittävän vähän asiaa ja kuvia yhteen diaan. Joskus yksi lause tai kuva diassa riittää (HY 2010c). Yleissääntö tekstin osalta, 5-6 ranskalaista viivaa, on yleensä riittävä. Mieti silti aina vielä erikseen tekstin pituutta ja kokonaisuuden toimivuutta kussakin diassa. Arvioi kuvan 1 esimerkkidioja. Yleinen laadun määritelmä Kaikki tuotteen piirteet ja ominaisuudet, jotka vastaavat olemassa oleviin tai oletettuihin tarpeisiin Kasvisten laatu Yleinen laadun määritelmä: kaikki tuotteen piirteet ja ominaisuudet, jotka vastaavat olemassa oleviin tai oletettuihin tarpeisiin Piirteet ja ominaisuudet muodostuvat koko tuotantoketjun aikana Kasviksilta edellytetään virallisten ja ostajan asettamien laatustandardien mukaisuutta Laadun säilymistä kuvaa tärkeä laatuominaisuus, hyllyikä a b Kasvisten laatu 1,0E+06 1,0E+05 Hamppukuitu Tuottajat haluavat tuottaa kuluttajien toivomia laadukkaita kasvistuotteita Laatu voidaan määritellä kaikiksi tuotteen piirteiksi ja ominaisuuksiksi, jotka vastaavat olemassa oleviin tai oletettuihin tarpeisiin. Nämä piirteet ja ominaisuudet muodostuvat koko tuotantoketjun aikana alkaen viljelysuunnitelmasta ja päättyen myyntiin sekä lopulta siihen, mitä tuotteelle tapahtuu kotona tai suurtalouskeittiössä. Kasviksilta edellytetään virallisten ja ostajan asettamien laatustandardien mukaisuutta. Laatuominaisuuksia ovat esimerkiksi haluttu kokoluokka, virheetön ulkonäkö, terveys ja eheys, haitta-aineettomuus, hyvä aistittava laatu kuten maku, väri, rakenne, suutuntuma, sekä laadun säilyminen jatkojalostuksessa, varastoinnissa ja kauppaketjussa. Laadun säilymistä kuvaa tärkeä laatuominaisuus, hyllyikä. Se tarkoittaa, miten kauan tuotetta on suunniteltu voitavan myydä kaupassa eli niin kutsuttu parasta ennen -päiväys. 1,0E+03 Taulukko 3. Tässä tutkimuksessa arvioitujen pintamateriaalien koodit ja komponentit sekä mahdollinen käyttökohde karjasuojissa (Määttä ym. 2008). 1,0E+02 Komponentit Kokeellinen (A) Käyttökohde Koodi Päämateriaali Pinnoite tai tai jo käytössä Lattia Ruokintapöytä Sauma pintakäsittely oleva materiaali (B) J1 Sementtipohjainen Ei ole A - - X sauma-aine J2 Sementtipohjainen, Fluorokemikaali A - - X lisäaineistettu saumaaine J3 Epoksia sisältävä Ei ole B - - X sauma-aine C1 Sementtipasta Hierretty B X X - Co1 Mineriitti Akryylipinnoite B X X - Co2 Mineriitti Polyuretaanipinnoite B X X - Co3 Sementtipasta Epoksipinnoite B X X - Co4 Betoni Polyesteripinnoite B - X - - ei tyypillisesti käytössä tällä hetkellä pmy/m 3 pmy/m 3 1,0E+04 1,0E+01 1,0E+00 0 * 1 2 7 14 21 27 päivä Kaupallinen pellavaeriste 2 1,0E+06 1,0E+05 1,0E+04 1,0E+03 1,0E+02 1,0E+01 1,0E+00 0 * 1 2 7 14 21 27 päivä Kuva 2. Niinikuitueristeiden mikrobiemissiot (pmy/m 3 ilmaa) 90 % ilman suhteellisessa kosteudessa (päivä 27: 30 % ilman suhteellinen kosteus). - - homeet mallasagarmaljalla, -- -- hiivat ja bakteerit mallasagarmaljalla, - - homeet TGY-agarmaljalla, -- -- bakteerit TGYagarmaljalla. * päivä 0 = tyhjän kammion mittaus (muokattu lähteestä Koivula ym. 2005). c d Tuorekasvistuotteiden laadun osatekijät Väri Virheettömyys Ulkonäkö Tuoreus Suolainen, makea, hapan, karvas Yhteydessä solukkojen vaurioitumiseen Tuntu Mureus Tuoreuden ja laadun aleneman kuvaaja Kiinteys Rapeus Pehmeys, pehmeneminen e Maku Vitamiinit Ravintoarvo Fytokemikaalit /-ravinteet Aromi Haju Kivennäisaineet Ravintokuitu Antioksidantit Mikrobiologiset riskit Turvallisuus Kemialliset kontaminantit Pestisidijäämät Puhdistusaineet Vierasaineet Myrkylliset aineet Flavonoidit Alkaloidit Hyönteiset Kontaminantit prosessoinnista (laitos, ihmiset) (Francis ym. 2012, Crit Rev in Food Sci and Nutr, 52: 595-610) Kuva 1. Esimerkkidioja, joissa on vähän asiaa (a), melko vähän asiaa (b), liikaa tekstiä (c), liikaa kuvia ja taulukoita (d) ja moniosainen kaaviokuva (e).

7 Käytä riittävän suurta kirjasinta eli fonttia. Kirjasinkoolle ei ole yleispätevää ohjetta, sillä tekstin näkyvyys riippuu muun muassa valkokankaan koosta, salin koosta, kuulijoiden paikasta salissa, valaistuksesta sekä tekstin selkeydestä, johon vaikuttaa muun muassa tykki. Joskus esimerkiksi 24 pisteen kirjasinkoko näkyy hyvin, joskus tarvitaan vähintään 30 pistettä (HY 2010c). Riittävän suuren kirjasinkoon käytöstä on näkyvyyden lisäksi toinen hyöty: diat pysyvät yksinkertaisina (Nikitina 2011). Käytä dian pinta-ala hyväksesi. Kuvien 1a ja 1b esimerkeissä on todennäköisesti riittävän suuri ja kuvan 1d esimerkissä ehdottomasti liian pieni kirjasinkoko. Kuvien 1c ja 1 e esimerkkien kirjasinkoon näkyvyyttä pitäisi arvioida esitystilassa. Huomaa, että esimerkissä 1c on joka tapauksessa turhan paljon tekstiä, joka on esitetty yhtenäisenä massana. Lisätietoa tästä on kuvan 3 yhteydessä. Lisätietoa esimerkin 1e kaavion näkyvyydestä on luvussa 6. Havainnollista esitystä esimerkiksi kuvin (havainnollistamisesta lisää luvussa 5). Pelkät tekstidiat ovat yleisölle raskaita seurata. Vertaa kuvasta 2, miten samat numeeriset tulokset näyttäytyvät, kun ne on esitetty lauseina, taulukkona tai kuvan avulla.

8 Homeiden määrä koekammiossa Kokeen alussa tyhjässä kammiossa molemmilla maljoissa 1 pmy/m 3 1. päivänä M-maljalla 1570 pmy/m 3 ja TGYmaljalla 2320 pmy/m 3 2. päivänä 540 (M) ja 575 pmy/m 3 (TGY) 7. päivänä 2370 (M) ja 26280 pmy/m 3 (TGY) 14. päivänä 52560 (M) ja 52560 pmy/m 3 (TGY) 21. päivänä 3800 (M) ja 1200 pmy/m 3 (TGY) a b Homeiden määrä koekammiossa (pmy/m 3 ) Päivä Malja M TGY 0 (tyhjä kammio) 1 1 1 1570 2320 2 540 575 7 2370 26280 14 52560 52560 21 3800 1200 Homeiden määrä koekammiossa (kaksi kasvatusalustaa M ja TGY) 100000 10000 pmy/m 3 1000 100 M TGY 10 c 1 0 (tyhjä kammio) 1 2 7 14 21 Päivä Kuva 2. Sama asia esitettynä lausein (a), taulukkona (b) ja kuvana (c). Voit auttaa asioiden hahmottumista kuulijalle käyttämällä sopivissa kohdissa eriväristä tai lihavoitua tekstiä. Vältä silti liikaa visuaalista levottomuutta. Kuulijan on helpompi hahmottaa diasta luetteloja kuin pitkiä virkkeitä (kuva 3). Samalla, kun muutat lausemuotoista tekstiä luetteloksi, tekstiä kannattaa tiivistää ja yksinkertaistaa.

9 Kasvisten laatu Laatu voidaan määritellä kaikiksi tuotteen piirteiksi ja ominaisuuksiksi, jotka vastaavat olemassa oleviin tai oletettuihin tarpeisiin. Nämä piirteet ja ominaisuudet muodostuvat koko tuotantoketjun aikana alkaen viljelysuunnitelmasta ja päättyen myyntiin sekä lopulta siihen, mitä tuotteelle tapahtuu kotona tai suurtalouskeittiössä. Kasvisten laatu Laadun määritelmä kaikki tuotteen piirteet ja ominaisuudet, jotka vastaavat olemassa oleviin tai oletettuihin tarpeisiin Piirteet ja ominaisuudet muodostuvat koko tuotantoketjun aikana alkaen viljelysuunnitelmasta päättyen myyntiin sekä lopulta siihen, mitä tuotteelle tapahtuu kotona tai suurtalouskeittiössä a b Kuva 3. Sama asia esitettynä lausemuodossa (a) ja luettelona (b). Vältä kirjavaa taustaa dioissa, sillä yleensä se haittaa tekstin näkymistä. Jos käytät taustakuvaa, varmista ja testaa etukäteen, että se ei haittaa näkyvyyttä. Laadi esitys niin, että siinä ei ole liikaa dioja. Perussääntö on: enintään yksi dia 1-2 minuutin esitysaikaa kohti. Anna kuulijoille aikaa katsoa diaa. Nopea diojen vilauttelu yleisölle on turhauttavaa. Seminaariesityksen diojen ei tarvitse aueta kuulijalle ilman puhetta (HY 2010c). Kuvat ja kaaviot tulee selittää ( avata ) sanallisesti. Älä koskaan odota, että kuulijat omaksuvat kuvat lyhyen vilautuksen jälkeen. Muista, että kuvien ja kaavioiden katsominen ja ymmärtäminen vie kuulijalta enemmän aikaa kuin sinulta esityksen laatijana, koska kuulija ei ole perehtynyt kuviin etukäteen. Esimerkiksi kuvan 2c kaltainen dia sopii mainiosti esityksen osaksi, kunhan selität kuvan sisällön yleisölle. Myös kuvan 1e kaltainen kaaviokuva tulee ehdottomasti selittää kuulijoille. Jos olet pitänyt samasta aiheesta esityksen jo aiemmin, on kohteliasta yleisöä kohtaan päivittää esityksen diojen päivämäärät. Tarkista lisäksi diojen järjestys. Diojen lisäksi suunnittele ojenteiden ( nuottipaperien eli handouttien ) koko ja käyttö. Joissakin tilaisuuksissa ojenteiden kopiot jaetaan kuulijoille, mitä suomenkielinen termi kuvaakin, mutta tutkielmaseminaarissa näin ei tehdä. Ojenteiden käyttö vapauttaa sinut tuijottamasta tietokoneen näyttöön tai valkokankaalle, jolloin pystyt ottamaan helpommin katsekontaktia yleisöön. Ojenteen

10 kokona A5 tai A6 on parempi ja vähemmän huomiota itse asiasta vievä kuin A4. Ojenteen korvaajana jotkut käyttävät nykyään esimerkiksi tablettitietokonetta. Voit saada arvokasta palautetta pyytämällä dioihin kommentteja ohjaajalta tai opiskelijakaverilta. Hyödyllisimmät kommentit saa usein pitämällä koe-esityksen, koska tällöin selviää, miten aiot yhdistää puheen ja muun toiminnan diojen käyttöön. 5 Pitääkö dioissa olla muutakin kuin tekstiä? Tähän ei ole mitään ehdotonta sääntöä eikä siten pakkoakaan. Useimmiten kuitenkin niin valokuvat, kaaviokuvat kuin taulukotkin ovat oikein käytettyinä yleisölle havainnollisempia kuin pelkkä tekstidiaesitys, joka on usein puuduttava (ks. kuva 2 luvussa 4). Voit kuvitella itsesi kuulijan asemaan ja miettiä, millaista esitystä itse seuraisit mieluiten. Voit myös pohtia, sopisiko aiheeseesi muunlainen havainnollistaminen kuin diojen kuvittaminen. Seuraavassa on listattu esimerkkejä havainnollistamistavoista. Lisäksi Kielijelppi (HY 2010c) muistuttaa, että diat itsessäänkin ovat havainnollistamisväline. Havainnollistaa voit esimerkiksi seuraavin keinoin: Videot ja ääninäytteet Monisteet Valkotaulu, fläppitaulu Sopivan havaintoesineen tai koekappaleen esittely ja/tai kierrättäminen salissa Verbaalinen havainnollistaminen: esimerkit, kuvailut ja vertaukset, rinnastukset, täsmennykset ja kielikuvat, vastakkainasettelut, kärjistykset, omien kokemusten ja havaintojen kertominen, sanojen valinta, puheen jaksotus ja siirtymät (HY 2010c) Nonverbaalinen havainnollistaminen: äänenpainon ja -voimakkuuden sekä puhenopeuden vaihtelu sekä äänetön viestintä, kuten ilmeet, eleet ja liikkeet (HY 2010c) On hyvä huomata, että havainnollistamisen tarkoitus on konkretisoida esitettävä asia niin, että viestin vastaanottajan on helppo ymmärtää se (HY 2010c). Havainnollistamisen avulla kuulija motivoituu, pystyy jäsentämään tietoa sekä pystyy erottamaan pääasiat ja asioiden väliset suhteet. Moni

11 muistaa ja ymmärtää paremmin kuvaa kuin tekstiä. Tiedon saaminen useiden eri aistien kautta edistää viestin perillemenoa. Havainnollistamisella ei ole itseisarvoa, eli kannattaa aina miettiä, mikä havainnollistaminen sopii juuri omaan esitykseen ottaen huomioon esityksen aihe, luonne ja käytettävissä oleva aika. 6 Aion laittaa dioihin yksityiskohtaisia kuvia tai taulukoita, jotka eivät ehkä näy hyvin yleisölle. Haittaako tämä? Suoraan sanottuna kuulijoita se haittaa kyllä. Älä koskaan tyydy lausumaan tämä nyt varmastikaan ei näy teille, mutta esitän sen silti nopeasti. Mieti kuvan 1e esimerkistä, miten voisit varmistaa kuvan näkymisen ja asian perille menemisen. Yleisiä keinoja parantaa kuvien näkymistä ovat esimerkiksi seuraavat: Vähennä kuvien ja taulukoiden määrää yhdessä diassa. Suurenna kuvaa ja kirjasinkokoa. Käytä hyödyksi dian pinta-ala. Näytä kuvasta tai taulukosta vain tarvittava osa. Esittele kuvan tai taulukon oleellista sisältöä tekstidiassa. Selitä kuvaa tai taulukkoa sanallisesti riittävän pitkään. Jaa diassa huonosti näkyvä kuva tai taulukko tulosteena kuulijoille. 7 Täytyykö dioihin laittaa viitteet ja lähdetiedot? Jos, niin miten? Tieteelliseen esitykseen kuuluvat viitteet, joilla osoitetaan tiedon alkuperä. Viitteet toimivat väittämien tukena sekä johtolankoina tiedonlähteisiin. Jos diat ovat kuulijoiden saatavana esityksen aikana ja sen jälkeen, lähteet voi merkitä esitettävän asian yhteyteen viitteinä ja sijoittaa diasetin loppuun lähdeluetteloon, kuten esimerkiksi tutkielmassa tehdään. Tutkielmaseminaarissa dioja ei kuitenkaan yleensä jaeta kuulijoille eivätkä ne ole saatavana sähköisestikään vaikkapa Moodlessa, kuten useilla opintojaksoilla. Seminaariesityksessä

12 lähdetiedot onkin paras sijoittaa esityksen lomaan kunkin väittämän, taulukon tai kuvan kohdalle. Vältä pitkien viitteiden merkitsemistä kuviin tai taulukoihin. Pitkä viite on esimerkiksi kymmenen kirjoittajan luettelo, pitkä otsikko ja täydelliset lähdetiedot. Artikkelijulkaisun löytää usein jo ensimmäisen tekijän, vuoden ja sarjan nimen perusteella. Esimerkki varsin lyhyestä lähdetiedon esittämistavasta on kuvassa 1e. Tarkempia ohjeita on esitetty tiedostossa Laitoksen yhteiset ohjeet suullisten esitysten viittaustekniikasta, joka on sivulla http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ohjeita.html. 8 Pitääkö ennen esitystä muistaa tehdä muutakin kuin valmistella dioja ja esitystä? Muista varata seminaariaika ajoissa (katso luvut 14-15). Seminaarien yleistä ohjeistusta on sivulla http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/seminaarit.html. Huomaa, että pääaineilla on seminaarikäytännöissä osin hieman toisistaan poikkeavia toimintatapoja. Toimita aineistot ajoissa seuraavasti: AGTEK Lähetä tutkielma ja tiivistelmä opetushenkilökunnalle (katso sähköpostiosoitteet laitoksen wwwsivulta) sekä opponentille ja puheenjohtajalle vähintään viikkoa (1 vko) ennen seminaaria. Lähetä tiivistelmä opiskelijoille osoitteella agtek-opiskelijat@helsinki.fi KEL, KEBIOT Lähetä ohjaajan hyväksymä tutkielma opponentille viikkoa (1 vko) ennen seminaaria. Lähetä ohjaajan hyväksymä tiivistelmä viikkoa ennen seminaaria osastosihteeri Marja-Leena Korhoselle osoitteeseen marja.leena.korhonen@helsinki.fi. KTT, KBIOT Lähetä ohjaajan hyväksymä tutkielma opponentille viikkoa (1 vko) ennen seminaaria. Lähetä ohjaajan hyväksymä tiivistelmä ennen seminaaria opintovastaavalle maat-opintosihteeri@helsinki.fi

13 9 Jännitän esitystä. Mitä voin tehdä? On hyvä tiedostaa, että monet muutkin jännittävät. Erään tutkimuksen mukaan jännittämisen koki seminaaritilanteessa ongelmaksi 25 % suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mies- ja 29 % naisopiskelijoista (Kunttu ja Huttunen 2009). Kyseisen tutkimuksen mukaan jännittäminen oli yleisintä yleisöpuhe- tai esitelmätilanteissa, vieraan kielen puhumisessa ja seminaareissa. Almonkari (2007) luokitteli tutkimansa yliopisto-opiskelijat kuuteen ryhmään: vahvasti viestintäarkoja oli 4 %, viestintähaluttomia 16 %, esiintymisjännittäjiä 25 %, viestintähuolettomia 26 % ja viestintävarmoja 22 % opiskelijoista. Lisätietoa esiintymisjännittämisestä on Kielijelpissä (HY 2010b). Jopa tottuneet esiintyjät jännittävät esityksiä, mutta he ovat tottuneet tulemaan toimeen jännityksen kanssa. Pieni jännittäminen on hyväksi, ja ramppikuumeen tarkoitus on johdattaa valmistautumaan esitykseen hyvin. Almonkarin (2007) mukaan myönteiseen jännittämiseen liittyy muun muassa seuraavia piirteitä: olet aktiivinen ja selvität asioita, haet apua ja sosiaalista tukea, tunnet oman jännittämisesi ja selviytymiskeinot, sallit itsellesi jännittämisen, hyväksyt itsesi, koet itsesi aktiiviseksi toimijaksi, tulkitset itseäsi ja viestintätilannetta myönteisesti sekä suhtaudut avoimesti vuorovaikutustilanteeseen. Kielteisiin jännittämiskokemuksiin puolestaan liittyy esimerkiksi seuraavia piirteitä: olet passiivinen, uppoat huoliin ja ahdistukseen, yrität selviytyä yksin etkä puhu huolistasi kenellekään ja sinulla on vain vähän, jos ollenkaan keinoja hallita omaa jännittämistä. Voit kokeilla saada jännittämistä hallintaan seuraavilla tavoilla. Valmistaudu esitykseen hyvin ja harjoittele sitä etukäteen. Kirjoita tarvittavat asiat ja tukisanat muistiin, älä kuitenkaan lue koko esitystäsi sana sanalta paperilta. Harjoittele myös äänenkäyttöä ja hengittämistä. Tutustu esityspaikkaan etukäteen: mieti, missä seisot ja liikut, missä tietokone on, miten kalusteet ym. on aseteltu. Hanki sosiaalista tukea, keskustele muiden kanssa. Yritä asennoitua myönteisesti esitykseen. Valmistaudu esitykseen henkisesti, vahvista eli psyykkaa itseäsi: pärjäät kyllä, sinun ei tarvitse olla täydellinen, ja kyse on esitelmäharjoituksesta. Almonkarin (2007) tutkimuksessa mainittiin seuraavanlaisia esiintymistä jännittävien opiskelijoiden käyttämien vahvistuslauseiden teemoja:

14 o Olen valmistautunut, olen harjoitellut, osaan asian. o Jännittäminen on normaalia, mokaaminen on normaalia, me kaikki olemme vain ihmisiä. o Olen selviytynyt aina ennenkin. o Esitys on pian ohi. o Esitelmänpitoon ei kuole. o Esitys ei ole elämän tärkein asia. Harjoittele erilaisia rentoutumismenetelmiä. Ennen esitystä rentouta itsesi, hengitä syvään. Valitse yleisöstä positiivinen kohdekuulija. Ole rehellinen itsellesi ja kuulijoillesi: saat olla oma itsesi, kaikkia ei voi miellyttää, ja esitystavat ja esitykset ovat erilaisia. Joitakuita auttaa huumori, toisia taas ulkonäöstä huolehtiminen, liikunta, musiikki sekä syöminen ja juominen (Almonkari 2007). 10 Miten toimin esitelmän pitäjänä seminaariesitystilanteessa? Pitäisikö minun ottaa kuulijat jotenkin huomioon seminaariesitystilanteessa? Alustajana eli seminaariesityksen pitäjänä harjoittelet vakuuttavan, kuulijakunnalle suunnatun asiantuntijapuheenvuoron suunnittelua ja esittämistä. Seminaariesitykseen valmistautuminen sisältää esimerkiksi esityksen sisällön ja rakenteen rajaamista toimivaksi, vakuuttavien ja riittävien perustelujen esittämistä sekä tarkoituksenmukaista ja yleisöystävällistä havainnollistamista. Esitykseen valmistautuminen on tärkeä osa yleisön huomioon ottamista. Lisätietoa kuulijakeskeisestä esittämisestä on Kielijelpissä (HY 2010d). Kuulija voi miettiä esityksen aikana esimerkiksi seuraavia asioita: Onko asia kiinnostava Onko asia perusteltu hyvin Onko esitystapa kiinnostava Näenkö ja kuulenko Pitääkö aikataulu ja onko tilanne muuten hallinnassa Asetu seisomaan seminaarisalissa niin, että et peitä näkyvyyttä valkokankaalle. Suunnittele sijaintisi lisäksi niin, että voit ylläpitää yleisöön katsekontaktia. Mieti tässä yhteydessä, käytätkö esityksen

15 tukena tietokoneen näyttöä vai ojenteita (katso luku 4). Kuulijoita häiritsee, jos tuijotat jatkuvasti tietokoneen ruudulle tai valkokankaalle. Rentoudu ennen esitystä. Puhu rauhallisesti ja selkeästi. Ota yleisöön katsekontakti jo esityksen alussa ja myös esityksen kuluessa. Luota itseesi. Älä pyytele anteeksi esimerkiksi, jos et ole ehtinyt valmistautua esitykseen kunnolla. 11 Miksi tutkielmaseminaareissa on opponentti ja mitä opponentin tulee tehdä? Opponenttina toimiminen harjaannuttaa kirjallisen työn suunnitelmalliseen käsittelyyn, keskusteluun osallistumiseen, oman näkemyksen perusteltuun esittämiseen, tarkentavien kysymysten esittämiseen ja rakentavan palautteen antamiseen. Opponentti perehtyy opponoitavaan tutkielmaan hyvin etukäteen ja valmistelee sanottavansa, joten hän tuo syvällisyyttä keskusteluun. Hän käyttää puheenjohtajan osoittamana heti esitelmän jälkeen ensimmäisen puheenvuoron, jossa tuo esiin työn tieteelliset ja sisältöön liittyvät ansiot ja kehittämistarpeet sekä täsmentää kommentein ja kysymyksin epäselviksi jääneitä kohtia. Opponentti arvioi myös suullista ja kirjallista esitystä. Laitokset opponointiohjeet ovat tiedostossa Laitoksen yhteiset opponoijan ohjeet ja seminaaripassi sivulla http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ohjeita.html. Opponoinnin tarkistuslista auttavaa opponoitavan työn systemaattisessa läpikäymisessä. Opponentti tarkastelee tyypillisesti seuraavia tutkielman ja esityksen osia ja näkökulmia: Aihealueen valinta ja tutkielman otsikko Mahdollinen viitekehys Tutkimuksen tavoite Koko kirjallisen esityksen rakenne ja selkeys, juoni ( punainen lanka ) Johtopäätökset Kirjallisuuden laatu, määrä ja käyttö Kirjallisuusviitteiden käyttö Työn tieteelliset ja sisällölliset ansiot Työn tieteelliset ja sisällölliset haasteet

16 Arvio tutkielman kirjallisesta esitystavasta Arvio suullisesta esityksestä Jos tutkielmassa on kokeellinen osa, tarkastelun kohteena ovat myös Aineisto ja sen hankkimiseen käytetyt menetelmät Aineiston käsittely, laskenta- ja tilastomenetelmät Tulokset ja niiden esittämistapa Tulosten tarkastelu, työn luotettavuuden arviointi 12 Mitä seminaarin puheenjohtajan tulee tehdä? Tutkielmaseminaarin puheenjohtajalla on monta tehtävää: hän Ohjaa tilaisuuden kulkua, toimii vetäjänä Valvoo ja ohjaa ajankäyttöä Toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi Esittelee puhujat Ohjaa keskustelua ja jakaa puheenvuorot Aktivoi tarvittaessa keskustelua muutamalla etukäteen mietityllä kysymyksellä Tekee yhteenvedon keskustelusta Kiittää puhujia ja yleisöä, päättää tilaisuuden 13 Onko seminaariyleisöllä muuta tehtävää kuin saapua paikalle? Esitysten antia itselle voi usein syventää, jos perehtyy aineistoihin etukäteen. Kandidaatinseminaarissa tämä ei kuitenkaan ole tavallisesti mahdollista. Kuulijana voit kuitenkin Kuunnella esitystä aktiivisesti oppiaksesi Osallistua aktiivisesti keskusteluun Esittää kysymyksiä

17 14 Milloin ja miten varaan seminaarinpitoajan? Agroteknologit varaavat yhdessä seminaariaikoja MAAT300-kurssin syyskauden luentojaksolla. Kotieläintieteen ja kotieläinbiotekniikan opiskelijat voivat tehdä seminaariaikojen varauksia ryhmätapaamisissa tai ottamalla yhteyttä Kari Eloon (kari.elo@helsinki.fi). Kasvintuotantotieteiden ja kasvibiotekniikan opiskelijat varaavat seminaariajat itse, varauskalenteri on Wiki-sivulla https://wiki.helsinki.fi/display/ktb501seminaarit/seminaariajat_seminar_times. Jos joudut muuttamaan jo varattua seminaariaikaasi, katso ohjeet kohdasta 15. Vaikka aika olisi varattu etukäteenkin, huomaa, että tutkielman tulee olla riittävän valmis (luku 15) ja sinulla tulee aina olla ohjaajasi lupa seminaarin pitoon. Seminaariajankohdan tulee sopia myös ohjaajasi kalenteriin. 15 Olen varannut seminaariajan, mutta tutkielmani ei ole edennyt suunnitellusti. Mitä teen? Pyri pysymään sovituissa aikatauluissa. Se on myös työelämätaito. Seminaaria ei kuitenkaan voi pitää, jos tutkielma on olennaisilta osilta keskeneräinen. Toimintatavoissa on eroja pääaineiden välillä. AGTEK Sovi MAAT300-kurssivastaavan (Hanna-Riitta Kymäläinen) kanssa tilanteestasi. Opiskelijan tulee itse siirtää MAAT300-kurssikokoontumisessa varattu seminaariaika wikin seminaarivarauskalenterissa. Muista, että uuden seminaariajan tulee sopia myös ohjaajallesi. Muista ilmoittaa muuttuneesta seminaariajasta myös opponentillesi ja puheenjohtajalle. Jos muutos aiheuttaa heille ongelmia esimerkiksi nopean valmistumisen vuoksi, pyydä heitä ottamaan yhteyttä MAAT300-kurssivastaavaan. KEL, KEBIOT Ota yhteyttä ohjaajaasi ja opponenttiisi ja sovi MAAT300-kurssivastaavan (Kari Elo) kanssa tilanteestasi.

18 KTT, KBIOT Ota yhteyttä ohjaajaasi ja opponenttiisi, kerro tilanne ja sovi uusi aika. Opponentin kanssa puhutte, miten myöhästymisesi vaikuttaa hänen valmistumiseensa, ja etsikää yhdessä opponentille toinen opponoitava, jos on tarpeen. Peru heti seminaariaikasi varauskalenterista ja varaa uusi aika, joka sopii ohjaajallesi ja opponentillesi. 16 Mitä seminaarisuorituksia minulta vaaditaan? Suoritusten määrä riippuu osin pääaineestasi ja siitä, minkä tutkintovaatimusten eli minkä opintooppaan mukaan suoritat tutkintoa. Ajankohtaiset ohjeet kerrotaan kunkin lukuvuoden MAAT300- kurssilla. Lisäksi ohjeet ovat sivulla http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ohjeita.html tiedostoissa AGTEK-seminaariohjeet, KTT-seminaariohjeet ja KTT-seminaaripassi sekä KEL-seminaariohjeet. 17 Miten tarkistan ja osoitan, että olen käynyt riittävän monessa seminaarissa? AGTEK:in opiskelijat kirjaavat läsnäolonsa kussakin seminaarissa paperiseen tai sähköiseen läsnäololistaan, josta tehdään lukuvuoden päättyessä toimistotyönä yhteenveto. AGTEK:in seminaarikäyntitilasto on osin Wiki-sivulla ( AGTEK-seminaariohjeet, sivu http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ohjeita.html). Roolisuoritukset voit tarkistaa sähköpostitse Hanna-Riitta Kymäläiseltä osoitteesta hanna-riitta.kymalainen@helsinki.fi. KEL:n opiskelijat kirjaavat läsnäolonsa kussakin seminaarissa kiertävään vihkoon, josta tehdään toimistotyönä yhteenveto. Pyri itse kirjaamaan seminaarikäyntiesi lukumäärä, mutta tarvittaessa tilannetta voi tiedustella osastosihteeri Marja-Leena Korhoselta osoitteesta marja-leena.korhonen@helsinki.fi. KTT:n opiskelijat keräävät seminaarisuoritukset seminaaripassiin, ks. tarkemmin Wiki-sivulla https://wiki.helsinki.fi/display/ktb501seminaarit/seminaariajat_seminar_times

19 18 Tuleeko seminaarisuorituksista erillinen kurssimerkintä opintorekisteriin? Noudata aina ensisijaisesti tutkintovaatimustesi (kyseisen opinto-oppaan) opintojaksojen vaatimuksia. Uusimpien tutkintovaatimusten mukaan kandidaattivaiheen seminaarit kuuluvat MAAT300- kurssiin eikä niistä tule opintorekisteriin erillistä merkintää. Jos suoritat tutkintoa vanhempien tutkintovaatimusten mukaan tai haluat tietoa maisterivaiheen seminaareista, voit hankkia tietoa seuraavasti: AGTEK: Perehdy ensin wiki-seminaarisivun ohjeisiin ( AGTEK-seminaariohjeet, liitetiedosto Ohjeet AGTEK-seminaarien pitäjille sivulla http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ohjeita.html). Jos tämän jälkeen tarvitset lisätietoa, ota yhteyttä sähköpostitse hanna-riitta.kymalainen@helsinki.fi. KEL: Ota yhteyttä sähköpostitse kari.elo@helsinki.fi. KTT: Ota yhteyttä sähköpostitse mervi.seppänen@helsinki.fi. 19 Voiko seminaarin jälkeen vielä korjata kandidaatintutkielmaa? Voi, ja on suositeltavaakin. Saatat saada seminaarista arvokkaita kommentteja tutkielman parantamiseksi. Kirjaa seminaarissa muistiin opponentilta ja yleisöltä saamasi vinkit tutkielman parantamiseksi. Kun tutkielma on lopullisessa arvioinnissa ( arvosteltavana ), sitä ei voi enää muuttaa. Tietoa tutkielman arviointivaiheesta on MAAT-laitoksen kirjoitusohjeiden (http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/ohjeita.html) luvussa 9 Tutkielman tarkastaminen ja arviointi.

20 Kirjallisuus Almonkari, M. 2007. Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa. Jyväskylän: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Studies in Humanities 86. 203 s. HY (Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö) 2010a. Esiintyminen. Kielijelppi: puheviestintä. http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/?c=4-esiintyminen. Viitattu 14.5.2014. HY (Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö) 2010b. Esiintymisjännitys. Kielijelppi: puheviestintä. http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/esiintymisjannitys-ja-viestintaarkuus. Viitattu 14.7.2014. HY (Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö) 2010c. Havainnollistaminen. Kielijelppi: puheviestintä, havainnollistaminen. http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/havainnollistaminen. Viitattu 14.5.2014. HY (Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö) 2010d. Kuuntelijakeskeinen esiintyminen. Kielijelppi: puheviestintä, esiintyminen. http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/kuuntelijakeskeinen-esiintyminen. Viitattu 14.5.2014. HY (Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö) 2010e. Perusteleminen. Kielijelppi: puheviestintä, perusteleminen. http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/perusteleminen. Viitattu 14.5.2014. Kunttu, K. & Huttunen, T. 2009. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45. 372 s. Nikitina, A. 2011. Successful public speaking. Bookboon.com.