H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YLO/lup/37/04 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Björn Rosenbergin ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Björn Rosenberg Hakoisten kartano 14240 Janakkala Hakoisten kylä, tila Hakoinen RN:o 1:258 Y-tunnus: 1036809-5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle lypsykarjanavetalle. Navetassa on eläinpaikkoja 110 lypsylehmälle, 72 hieholle ja 49 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Erillisessä tallissa pidetään 5 hevosta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 10.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toiminnalla ei ole ympäristönsuojelulain, ympäristölupamenettelylain tai terveydensuojelulain mukaisia lupia. Suoritemaksu 840 euroa Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C kirjaamo.ham@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI Faksi (03) 2420 500 Faksi (03) 2420 300
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakoisten alue on Kanta-Hämeen viidennessä vahvistetussa (1.10.1998) seutukaavassa merkitty muinaismuistoalueeksi (SM). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Navetta sijaitsee Hakoisten kartanon talouskeskuksessa Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Vanajanreitin (35.8) valuma-alueella Hyvikkälänjoen (35.881) alaosan alueella. Eläinsuojasta on matkaa etelään Tuulensuunjokeen noin 940 metriä, itään Kernaalanjärveen noin 680 metriä ja koilliseen Räikälänjokeen noin 320 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä navettarakennuksesta. Lähimpään vakituisesti asuttuun kiinteistöön on matkaa noin 1,5 kilometriä. Hakoisten alue kuuluu Valtioneuvoston periaatepäätöksen 5.1.1995 mukaisiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alue on Hakoisten- Tarinmaan kulttuurimaisema-aluetta. Alueella on muinaisjäännöksiä. LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja Tilalla on tällä hetkellä 110 lypsylehmää, 72 hiehoa ja 49 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Navetassa on käytössä lypsyrobotit. Navetassa tuotetaan maitoa noin 800 000 litraa vuodessa. Lehmät syövät pääasiassa omalla tilalla tuotettua rehua; säilörehua ja viljaa sekä valkuaisrehuna rehuteollisuuden puolitiivistettä. Lietelantaa syntyy noin 3916 m 3 vuodessa. Lannankäsittelymenetelmänä navetassa on lietelanta. Lietekuilut (10 m 3 ) toimivat pumppausperiaatteella ylhäältä päin. Pumppauskaivon tilavuus on 90 m 3. Eläinsuojan yhteydessä on kaksi kattamatonta betonielementtirakenteista lietesäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 3513 m 3. Hakijan mukaan lietelantasäiliöt ovat käytännössä noin 4 kuukautta lähes tyhjiä, koska säiliöt tyhjennetään toukoaikaan, kesällä nurmille ja syksyllä syysviljoille. Lietesäiliöiden kuntotarkastus tehdään omavalvontana. Säiliöt tarkastetaan silmämääräisesti keväisin ja syksyisin säiliöiden ollessa tyhjiä. Tilalla on talli, jossa pidetään 5 hevosta. Tallin yhteydessä on sementtilaatalla varustettu 100 m 2 :n lantala, jonka reunat ovat 0,5 metriä korkeat ja jossa kuivikkeena käytetään pahnaa ja purua. Toiminnanharjoittajan mukaan valumavesiä ei juurikaan tule, koska tallista tuleva olki ja puru imevät
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Jaloittelutarha Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Öljysäiliöt nestettä. Sateisina kesinä on loka-auto käynyt imemässä laatoilta kertyneen nesteen pois. Tallissa on myös virtsakaivo. Lanta viedään pelloille. Maatilalla on 19.10.1997 laadittu ympäristöohjelma. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, sopimuskausi 1996. Jaloittelutarhan koko on noin 1100 m 2. Tarhan pohjamateriaalina on betoni. Jaloittelutarhassa ei ole reunakoroketta. Jaloittelutarhaa käyttää noin 75 lypsylehmää kuuden kuukauden ajan vuodessa. Virtsa ja valumavedet imeytetään turpeeseen/puuhakkeeseen ja olkeen. Tarha puhdistetaan säännöllisesti kerran viikossa etukuormaajalla ja kertynyt jäte kompostoidaan. Eläimiä laidunnetaan siten, että kerrallaan 16 hehtaarin laitumella on noin 15 lypsylehmää ja 30 hiehoa. Nautakarjaa pidetään laitumella 4 kuukautta vuodessa, myös öisin. Laitumella on juoma-astioita, joihin tulee kaivovesi. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Lupahakemuksen 12.3.2004 saapuneen täydennyksen mukaan laiduntamista tullaan tulevana kesänä lisäämään siten, että lypsylehmät tulevat osittain laiduntamisen piiriin sekä koko nuorkarja pääsee luonnonlaitumelle. Esikuivattua säilörehua tehdään kahteen torniin yhteensä noin 1500 tonnia. Puristeneste johdetaan torneista lietesäiliöön. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä omaa peltoa 250 hehtaaria. Levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannasta levitetään keväällä ennen kylvöjä 50 % ja syksyllä 50 %. Tilalla on 10 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu katoksella, lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Säiliö on otettu käyttöön 1998 eikä sitä ole tarkastettu. Muita öljytuotteita, noin 300 litraa, säilytetään pajarakennuksessa. Viljakuivaamon maanpäällinen säiliö on tarkastettu vuonna 2002. Muut öljysäiliöt ovat 2-3 vuotta vanhoja. Muut aineet ja kemikaalit Torjunta-aineita on nestemäisenä noin 100 litraa ja jauheena vähäisiä määriä. Aineet säilytetään lukollisessa varastossa.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Lypsyrobotit käyttävät pesuvettä laitevalmistajan ilmoituksen mukaan noin 400 m 3 vuodessa. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet sekä eläinsuojan wc-vedet johdetaan hakemuksen mukaan lietesäiliöön. Jätevesiä syntyy vuodessa noin 500 m 3. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojan ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaittoja pyritään vähentämään ilmastamalla liete. Päästöt maahan ja vesiin Melu ja liikenne Jätteet Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä. Maitohuoneen pesuvedet ja sosiaalitilojen vedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehu varastoidaan vesitiiviissä säilörehutorneissa, josta puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy kerran päivässä, rehuauto kerran kuukaudessa ja eläinkuljetuksia on satunnaisesti. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy vuodessa seuraavia jätteitä: Jätelaji Määrä Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 5-6 kpl destruktiolaitos, Honkajoki muovit sallitut poltetaan, 4H-keräys jäteöljyt 400 l Ekokem akut ongelmajätekeräys loisteputket ongelmajätekeräys metalliromu romukauppias TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt varsinaista suunnitelmaa poikkeustilanteiden varalta. Hakemuksen mukaan mahdollisen onnettomuuden sattuessa liete imeytetään turpeeseen ja lähellä olevat mahdolliset ojat tukitaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella 12.3.2004 lisäselvityksillä lietetilavuudesta, jaloittelutarhasta ja hevostallin lantalasta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Janakkalan kunnanviraston virallisella ilmoitustaululla 14.1. 12.2.2004 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Janakkalan - Rengon Sanomat - nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on 9.1.2004 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Janakkalan kunnanviraston palvelutoimisto Lyylissä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus 4.2.2004. Tarkastuksessa käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Janakkalan kunnanhallitukselta, Janakkalan ympäristölautakunnalta ja Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Janakkalan kunnan ympäristölautakunta on esittänyt 10.2.2004 pidetyssä kokouksessa seuraavaa: Ympäristölautakunnalla ei ole erityistä huomauttamista hakemuksen suhteen. Keskeisenä karjanpidon ympäristövaikutuksena voidaan pitää lannankäsittelystä aiheutuvaa vesistökuormituksen riskiä, johon lupakäsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Janakkalan kunnanhallituksella ei 15.3.2004 päivätyn lausuntonsa mukaan ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla ei 20.2.2004 päivätyn lausuntonsa mukaan ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 9.3.2004 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää Björn Rosenbergille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Janakkalan kunnan ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämä lannankäsittelystä mahdollisesti aiheutuva vesistökuormituksen riski on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Hakoinen RN:o 1:258 sijaitsevissa eläinsuojissa saa pitää yhteensä enintään 110 lypsylehmää, 72 hiehoa ja 49 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sekä 5 hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojien enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliöissä ja vesitiiviissä kuivalantalassa. Ylhäältä päin lietesäiliöihin pumpattaessa on lietelannan valuminen maaperään estettävä. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 24 m 3 / lypsylehmä, 15 m 3 / hieho, 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta ja 12 m 3 /hevonen vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lantamäärällä. Jos lietesäiliötä tai kuivalantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2 ja 0,1 m 3 /lantala-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Jos eläimiä laidunnetaan, varastotilavuuden tulee vastata vähintään 8 kk:n lannantuotantoa. Jos lypsylehmät pidetään laidunkautena yöt sisällä, varastotilavuutta tulee olla 10 kk:n lannantuotantoa vastaava määrä. Tilavaatimus sisältää eläinsuojan normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä talteen. Esikuivatun rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,05 m 3 /rehutonni. Jos pilaantunutta säilörehua varastoidaan tai kompostoidaan, myös se tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. (YSL 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksi- tyisen edun loukkaus. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. 5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen ja säilörehusiilojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja ja rehusiiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla sellaisia, että kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan poistaa. Jaloittelutarhaan kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Jaloittelutarhan valumavedet on kerättävä umpisäiliöön tai puhdistettava muutoin asianmukaisesti. Jaloittelualueilla ja tiivispintaisilla kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Jaloittelutarhan valumavesien käsittelyn tulee olla asianmukaisesti toteutettu, jotta pohjavesien ja vesistöjen pilaantuminen voidaan estää. 7. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet on johdettava lietesäiliöön. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Käsittelyn tulee olla asianmukaisesti toteutettu, jotta pohjavesien ja vesistöjen pilaantuminen voidaan estää. 8. Näytteenottomahdollisuus olemassa olevien eläinsuojien ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lietelanta on välittömästi korjattava talteen. Selvitys lietesäiliöiden kuivatusvesijärjestelmistä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle 30.9.2004 mennessä. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 4 hiehoa kohden, yksi peltohehtaari 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari 3 hevosta kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 98 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 11. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. ( NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 12. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Lietesäiliöt tulee kattaa ja ne tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinjätteen keräilyautoa odottava eläinjäte on varastoitava asianmukaisessa paikassa peitettynä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle, mutta hevosen raadon saa haudata valvontaviranomaisen hyväksymään paikkaan. Normaalia pidemmällä varastointiajalla tarkoitetaan yleisen eläinraatojen keräysjärjestelmän edellyttämiä säilytysaikoja pidempiä varastointiaikoja. 14. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 16. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Suunnitelma poikkeustilanteisiin varautumisesta on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen 6 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Suunnitelman tulee sisältää ennakoivat toimenpiteet ainakin lietesäiliön ja öljysäiliöiden rikkoontumisen varalta. (YSL 4-5, 43 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuden estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Eläinsuojan sijainti huomioon ottaen suunnitelma häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi ja niiden rajoittamiseksi. 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - tiedot laidunnettavien eläinten määristä lajeittain - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Janakkalan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. (YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 21. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 22. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Janakkalan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojien toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakemuksessa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella. Koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan ympäristölupa eikä lisärakentamista tapahdu, ei toiminta vaaranna alueen maisema- tai kulttuurihistoriallisia arvoja tai muinaismuistokohteita. Eläinsuojasta on lähimpiin vakituisesti asuttuihin naapurikiinteistöihin matkaa noin 1,5 kilometriä ja loma-asuntoihin noin 500 metriä. Etäisyyksien lähimmistä asutuista kiinteistöistä voidaan katsoa olevan riittäviä. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 metriä. Nyt käsitellään olemassa olevaa toimintaa. Kyseessä on lypsykarjanavetta ja lietesäiliöt edellytetään katettavaksi. Edellä luetellut seikat pienentävät hajuhaittojen esiintymisen todennäköisyyttä, ja ne on otettu huomioon tapauskohtaista harkintaa tehtäessä. Ennalta arvioiden, olosuhteet ja lupamääräykset huomioon ottaen kohtuutonta hajuhaittaa ei aiheudu. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 98 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 250 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2013 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehos-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 taa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Muut ohjeet Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 6-8, 28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 840 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Björn Rosenberg saantitodistuksella
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Janakkalan kunnanhallitus Janakkalan kunnan ympäristölautakunta Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Suomen ympäristökeskus Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Lisätiedot Janakkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla Janakkalan - Rengon Sanomat lehdessä Lisätietoja päätöksestä antaa tarkastaja Maria Väänänen p. 03-2420 402. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 ). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Tarkastaja Maria Väänänen
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 LIITTEET Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)