Joukkoliikennelinjaston suunnitteluperiaatteet raitiotien vaikutusalueella Lisätietoja valmistelusta: suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen puh. 050 552 6124, etunimi.sukunimi@tampere.fi, joukkoliikenneinsinööri Petri Hakala puh. 040 149 3048, etunimi.sukunimi@tampere.fi Jolila 8.6.2016 Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen 1.6.2016: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua ohjaa joukkoliikennelautakunnan (Jolila) 9.12.2011, 98, hyväksymä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Palvelutasomäärittely on voimassa 31.12.2016 asti. Uuden palvelutasomäärittelyn valmistelu on aloitettu. Uuden palvelutasomäärittelyn on tarkoitus astua voimaan kesällä 2017. Nykyistä palvelutasomäärittelyä laadittaessa liikennetarjonnan laadullisia tavoitteita on katsottu lähinnä bussiliikenteen näkökulmasta. Raitiotiestä riippumatta erityisesti Tampereen keskusta-alueen saavutettavuus edellyttää uusia linjauksia ydinkeskustan kasvaessa ja sen katuverkon olosuhteiden muuttuessa. Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt 16.6.2014 raitiotiehankkeen suunnittelun jatkamisesta. Lokakuussa 2016 kaupunginvaltuusto käsittelee raitiotiehankkeen toteutusvaiheeseen siirtymistä. Kehitysvaiheen suunnittelua on toteuttanut Raitiotieallianssi kesästä 2015 alkaen. Raitiotien pysäkki-infrastruktuuria on suunniteltu siten, että raitiotieliikenne on mahdollisimman hyvin yhdistettävissä osaksi Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää. Raitiotien hyvä yhdistyvyys muuhun joukkoliikennejärjestelmään tarkoittaa matkustajan kannalta sitä, että bussiliikennettä, raitiotieliikennettä ja lähijunaliikennettä pystyy käyttämään saumattomasti toimivana kokonaisuutena. Palvelun järjestäjän näkökulmasta hyvä yhdistyvyys näyttäytyy mm. koko järjestelmää tarkastellen kustannustehokkaana liikennöintinä. Raitiotien kehitysvaiheen aikana on tehty raitiotielinjauksen katusuunnitelmat sisältäen pysäkki-infrastruktuurin suunnittelun. Lisäksi vaikutusarviointia varten on liikennemalliin laadittu koko kaupunkiseudun joukkoliikennelinjasto vuosille 2025 ja 2040. Linjastosuunnittelua on tehty vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Linjaston yleissuunnittelu käynnistyy mahdollisen raitiotien toteutuspäätöksen jälkeen vuonna 2017 ja yksityiskohtaisempi suunnittelu toteutuu lähempänä raitiotieliikenteen aloitusta vuonna 2021. Ennen yleissuunnittelun käynnistymistä on tarpeellista määritellä suunnitteluperiaatteet raitiotien vaikutusalueella. Näitä periaatteita voidaan hyödyntää käynnissä olevassa joukkoliikenteen palvelutasomäärittelytyössä erityisesti Tampereen keskusta-alueen saavutettavuuden osalta. Tampereen keskustassa joukkoliikennetarjonta on keskittynyt hyvin pitkälti Hämeenkadulle ja Hatanpään valtatielle. Kaupungin kasvaessa joukkoliikenteen määrä keskustassa kasvaa. Samaan aikaan Hämeenkadun katutilasta halutaan varata enemmän tilaa jalankululle, pyöräilylle ja liiketoiminnalle. Raitiotien tehokkaan ja täsmällisen liikennöinnin varmistamiseksi raitioliikenteen ja bussiliikenteen yhteisillä kaistoilla ja pysäkeillä voi olla vain rajallinen määrä bussiliikennettä. Näistä lähtökohdista Tampereen keskusta-alueen linjastoa on suunniteltava uudelleen, niin että raitiotien täsmällinen liikennöinti pystytään varmistamaan. Keskusta-alueen linjaston suunnittelussa noudatetaan kohdassa 1 esitettyjä periaatteita. 1. Tampereen keskusta-alueen saavutettavuus
a) Jokaisen Tampereen keskustaan tulevan linjan reitti kulkee keskustassa vähintään yhden keskeisen solmupisteen kautta. Keskeisiä solmupisteitä ovat: Keskustori, Koskipuisto, rautatie-asema (Asemakeskus) ja linja-autoasema. b) Runkolinjojen (nykyiset linjat 1-10 sekä 40, 50, 70, 80) reitit pyritään ohjaamaan useamman kuin yhden keskustan solmupisteen kautta. c) Linjastorakenne keskusta-alueella suunnitellaan siten, että jokaisesta yllä mainitusta keskeisestä solmupisteestä on runkolinjatasoinen yhteys muihin keskusta-alueen solmupisteisiin sekä keskustan länsiosaan (Pirkankatu - Pyynikintori). Näin solmupisteeseen päättyvällä linjalla on mahdollisuus saavuttaa kaikki keskustaalueen kohteet yhdellä vaihdolla ja kohtuullisella vaihtoodotusajalla. Tilanteessa, jossa raitiotien rakentamiseen on investoitu, on mielekästä hyödyntää investointia mahdollisimman paljon käyttötalousmenojen pitämiseksi kohtuullisena. Tästä näkökulmasta raitiotien kanssa lähes samaa palvelua tarjoavien bussilinjojen liikennöinti ei ole järkevää. Linjastosuunnittelussa noudatetaan tältä osin kohdassa 2 esitettyjä periaatteita. 2. Raitiotien kanssa samalla reitillä kulkeva bussiliikenne a) Raitioliikenne voi korvata bussilinjan osittain tai kokonaan, mikäli suurin osa bussilinjalla tehtävistä matkoista tapahtuu raitiotien vaikutusalueella. b) Bussilinjan lakkauttamisen vaihtoehtona tutkitaan linjan reitin muuttamista siten, että yhteinen reittiosuus raitiotien kanssa minimoituu ja uudella reitillä laajennetaan joukkoliikennejärjestelmän kokonaispalvelutasoa kustannustehokkaasti. c) Raitioliikenteen korvatessa bussilinjan osittain järjestetään jäljelle jäävä osuus bussiliikenteestä liityntäliikenteenä tai toisella eri reittiä liikennöivällä bussilinjalla. Raitiovaunut avaavat busseja selvästi suuremman matkustajakapasiteettinsa vuoksi uudenlaisia mahdollisuuksia joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseksi. Yksi tällaisista mahdollisuuksista on yhteyksien järjestäminen liityntäliikenteenä. Liityntäliikenne on järkevä ratkaisu, mikäli sen avulla saadaan järjestettyä alueelle parempi palvelutaso kuin vaihdottomilla yhteyksillä. Linjastosuunnittelussa noudatetaan liityntäliikenteen osalta kohdassa 3 esitettyjä periaatteita. 3. Liityntäliikenne Runkolinjoilla tarjotaan aina vaihdoton yhteys Tampereen keskustaan. Alueen joukkoliikenneyhteys Tampereen keskustaan voidaan toteuttaa yksinomaan vaihdollisena liityntäliikenteenä, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: a) Liityntäliikenteellä voidaan tarjota suurempi vuoromäärä kuin vahvistettu palvelutasomäärittely alueelle edellyttää ja suurempi vuoromäärä kuin vaihdottomilla yhteyksillä alueelle voitaisiin samalla kustannustasolla tarjota. b) Vaihtopysäkit on suunniteltu kulkuvälineen vaihtoon hyvin soveltuviksi. Suurimmalla osalla vaihtopysäkeistä vaihto tapahtuu samalta laiturilta. Mikäli vaihto ei tapahdu samalta pysäkiltä/laiturilta, on kävelymatka pysäkiltä toiselle enintään 150 metriä.
c) Mikäli liityntälinjan vuoroväli on pidempi kuin 7,5 minuuttia, on liityntälinjan aikataulu suunniteltava ja toteutettava runkolinjan aikatauluun täsmättynä. d) Liityntälinja toimii liityntätehtävänsä lisäksi yhteytenä aluekeskukseen, alakeskukseen tai poikittaisliikenneyhteytenä. e) Vaihtopysäkkien käyttö on mahdollista myös pyörätuolia käyttäville matkustajille. f) Vaihtopysäkillä näkövammaisille on järjestetty opastus joukkoliikennevälineestä toiseen. Päätösehdotus. Joukkoliikennepäällikkö Periviita: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että edellä esittelytekstissä kuvatut joukkoliikennelinjaston suunnitteluperiaatteet 1, 2 ja 3 alakohtineen hyväksytään käytettäväksi raitiotien vaikutusalueella linjaston yleissuunnittelussa 2017-2018, että suunnitteluperiaatteet sisällytetään soveltuvin osin osaksi seuraavaa kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä ja että joukkoliikennelautakunta tekee erikseen toteutuspäätökset linjastomuutoksista aikataulukausittain. Merkittiin, että joukkoliikenneinsinööri Petri Hakala esitteli asian, projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen oli asiantuntijana läsnä. Keskustelun kuluessa Matti Höyssä esitti, että asia jätetään pöydälle. Antero Saksala, Riitta Vilén ja Pekka Salmi kannattivat Höyssän pöydällejättöesitystä. Merkittiin, että Riitta Vilén poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 16.56. Raija Nurminen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Aila Dündar-Järvinen kannatti Nurmisen palautusesitystä. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne jotka ovat Nurmisen palautusesityksen kannalla äänestävät JAA ja ne jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä palautusesitys sai 6 ääntä (Nurminen, Dündar-Järvinen, Rantaviita-Tiainen, Lahikainen, Raevaara, Niemi) ja asian käsittelyn jatkaminen 7 ääntä (Salmi, Saksala, Höyssä, Ivanoff, Paavilainen, Hjerppe, Olkanen). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkamisen tulleen hyväksytyksi äänin 7-6. Asian käsittelyä jatkettiin.
Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli Höyssän pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Asia jätettiin pöydälle. Merkittiin, että Antero Saksala poistui kokouksesta tämän asian tultua käsitellyksi klo 17.17, samoin poistuivat projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen ja joukkoliikenneinsinööri Petri Hakala. --------------------------- Jolila 24.8.2016 Päätösehdotus. Joukkoliikennepäällikkö Periviita: Uudistan esitykseni. Asian käsittelyn kuluessa puheenjohtaja teki seuraavan muutosesityksen, Höyssän ja Lounasrannnan kannattamana, että Lielahdesta ja Hervannasta mahdollistetaan myös suora bussiyhteys keskustaan, ja että joukkoliikennelautakunnan tilauksen ulkopuolista maakunnallista työmatkaliikennettä myös Hämeenkadulle, Asian käsittelyn kuluessa Höyssä teki seuraavan ponsiesityksen Antti Ivanoffin kannattamana: Lisäksi lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelu tehdään yhteistyössä alueiden yhdistysten ja ALVARin (alueellisen osallistumisen järjestelmien) sekä joukkoliikenteen toimijoiden kanssa. Erityisesti tarkasteluun otetaan alue Hervannan valtaväylän ja Nuolialantien välillä ja sieltä vaihdottomat yhteydet Hämeenkadulle Keskustorille/Koskipuistoon. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko muutosehdotus ja lisäponsi hyväksyä yksimielisesti. Saatuaan myönteisen vastauksen puheenjohtaja totesi muutos- ja lisäponsiesityksen tulleen hyväksytysti yksimielisesti. Päätös Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti, että edellä esittelytekstissä kuvatut joukkoliikennelinjaston suunnitteluperiaatteet 1, 2 ja 3 alakohtineen hyväksytään käytettäväksi raitiotien vaikutusalueella linjaston yleissuunnittelussa 2017 2018 siten muutettuna, että Lielahdesta ja Hervannasta mahdollistetaan myös suora bussiyhteys keskustaan, ja että joukkoliikennelautakunnan tilauksen ulkopuolista maakunnallista työmatkaliikennettä myös Hämeenkadulle, että suunnitteluperiaatteet sisällytetään soveltuvin osin osaksi seuraavaa kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä ja että joukkoliikennelautakunta tekee erikseen toteutuspäätökset linjastomuutoksista aikataulukausittain. Lisäksi lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelu tehdään yhteistyössä alueiden yhdistysten ja ALVARin (alueellisen osallistumisen järjestelmien) sekä joukkoliikenteen toimijoiden kanssa.
Erityisesti tarkasteluun otetaan alue Hervannan valtaväylän ja Nuolialantien välillä ja sieltä vaihdottomat yhteydet Hämeenkadulle Keskustorille/Koskipuistoon. Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626 (40087), etunimi.sukunimi@tampere.fi Liitteet 1. Esimerkki suunnitteluperiaatteesta 1, ydinkeskusta 2. Esimerkki suunnitteluperiaatteesta 3, liityntäliikenne