Näyttöön perustuva metsätalous

Näyttöön perustuva metsätalous Työpaja 2: Luonnonhoitokeinot Sini Savilaakso, Matti Häkkilä, Anna Johansson ja Pasi Puttonen 7.11.2018 @NPMetsa

Päivän ohjelma 9.30 Osanottajien esittely kera kahvin ja pikkusuolaisen 10.00 Mitä ovat systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja -kartoitus? Menetelmän esittely 11.00 Tutkimuskysymyksen rajaus Minkälaista tietoa tarvitaan? Mitä luonnonhoitokeinoja tulisi ottaa mukaan tutkimukseen? Tutkimuksen maantieteellinen rajaus 12.30 Lounas Viikin kartanolla 13.30 Tutkimuksen suuntaaminen PICO-elementtien määrittely Tiedonhakustrategia, esim. hakutermit ja tiedonlähteet Millaisia vaikuttavia tekijöitä tulisi ottaa mukaan? 15.00 Työpaja päättyy

Hankkeen tausta Alkoi lokakuussa 2017 Metsätehossa Alustavat tutkimuskysymykset Stora Enso Oyj:ltä, UPM-Kymmene Oyj:ltä, Metsä Groupilta, Metsäteollisuus ry:ltä ja Metsähallitukselta Kevät 2018: Yhteistyö Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa Näyttöön perustuva metsätalous -luennot Helsingin yliopistolla Heinäkuussa myönteinen rahoituspäätös Metsäsäätiöltä 1. Mikä on talousmetsien merkitys luonnon monimuotoisuuden suojelussa? What are the effects of even-aged and uneven-aged forest management on boreal forest biodiversity in Northern Europe and Russia? A systematic review protocol 2. Talousmetsän luonnonhoitotoimien vaikutus monimuotoisuuteen 3. Lehtojen metsänkäsittelyn vaikutukset lajistoon 4. Harjujen metsänkäsittelyn vaikutukset lajistoon

Mitä tavoitellaan? Tavoitteita: Kartoitetaan olemassa olevan tutkimustiedon määrä Saadaan tietoa eri interventioiden vaikuttavuudesta Paljastetaan tutkimuksessa olevat tietoaukot ja ohjataan uuden tutkimuksen syntymistä sitä kautta Läpinäkyvän prosessin avulla luodaan yhteinen faktapohja eri toimijoiden välille Aktiivinen sidosryhmien osanotto

Pyritään tiedon pyramidia ylöspäin Korkeampi Näytön laatu Matalampi KK SK & MA RCT Kvasikokeelliset tutkimukset Havainnolliset tutkimukset Tapausraportit Asiantuntijamielipiteet Matalampi Vääristymän riski Korkeampi

Mitä ovat systemaattinen kirjallisuuskartta ja -katsaus? Välineitä olemassa olevan tiedon tiivistämiseen Systemaattinen kirjallisuuskartta Kokoaa yhteen kaiken saatavilla olevan tiedon kiinnostuksen kohteena olevaan kysymykseen liittyen Käytetään ennalta määriteltyjä menetelmiä tiedon keräämiseen ja sen määrän arviointiin tiedonhaun vääristymät minimoiden Tiivistää mitä tietoa on saatavilla, mutta ei mitä asiasta tiedetään Kirjallisuuskartta toimii pohjana systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle

Esimerkki systemaattisen kirjallisuuskartan sisältämästä informaatiosta What evidence exists for the effectiveness of on-farm conservation land management strategies for preserving ecosystem services in developing countries? A systematic map Lähde: Thorn et al. 2016

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Kokoaa yhteen saatavilla olevan tiedon kiinnostuksen alla olevaan kysymykseen liittyen Prosessiin olennaisena osana kuuluvat tutkimustiedon kriittinen arviointi ja vääristymien minimointi ennalta määriteltyjä menetelmiä käyttäen Intervention vaikuttavuutta tutkitaan pääasiassa kvantitatiivisin keinoin Esimerkki systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen sisältyneestä meta-analyysista öljypalmuplantaasien vaikutuksesta lajirikkauteen. Punainen pylväs kuvaa keskimääräistä vaikutusta kaikki tutkimukset mukaan huomioiden. Lähde: Savilaakso et al. 2014

Miksi systemaattinen katsaus? 1. Tietomäärän kasvu

2. Kirjallisuuskatsauksien eliittiä Piirre Kysymys Lähteet ja tiedonhaku Artikkelien valinta Tutkimuksien laadun arviointi Tiedon synteesi Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Usein tarkoin rajattu kysymys Kattavat lähteet ja täsmällinen tiedonhakustrategia Valinta perustuu kriteereihin, joita sovelletaan yhdenmukaisesti Kriittinen arviointi Kvantitatiivinen synteesi (voi olla meta-analyysi) Ei-systemaattinen kirjallisuuskatsaus Usein laaja-alainen Yleensä ei eritelty, mahdollisesti vääristynyt Yleensä ei eritelty, mahdollisesti vääristynyt Vaihtelee Usein kvalitatiivinen tiivistelmä Lähde: Petrokofsky 2017

3. Vääristymien minimoinnin tärkeys Lähde: Dicks et al. 2017

Prosessin kulku Vertaisarviointi Tutkimuskysymys Protokolla Tiedon etsintä Artikkelien seulonta Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa Kriittinen arviointi ja datan keräys Sidosryhmät tiedon levittäjinä ja vastaanottajina Tiedon jakaminen ja käyttöönotto Datan analysointi Raportin kirjoittaminen Vertaisarviointi Valmis kirjallisuuskatsaus

Erilaiset tietolähteet

Tiedonhakustrategian rakentaminen Kattavuus (comprehensiveness) Tarkkuus (precision) Kaikki konseptit on sisällytetty hakustrategiaan Sopivat hakutermit (synonyymit, lyhenteet, yleiskieli, jne.) Milloin haku lopetetaan? Testaus testilistan avulla Haun rajoitukset, esim. kieli Hakustrategian sopeuttaminen erilaisiin hakulähteisiin

Artikkelien seulonnan vaiheet Artikkelien seulonta on monivaiheinen Otsikko -> Abstrakti -> Koko teksti Osittainen automatisointi Koko tekstin seulonta Perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin Esim. maantieteellinen sijainti Samaa tutkimusta käsittelevät artikkelit Kaksoiskappaleiden poisto Arviointi ryhmänä sisällytetäänkö vai ei Kaikki vaiheet kirjataan ja raportoidaan ROSES

Critical appraisal and Synthesis Screening May be combined Searching ROSES Flow Diagram for Systematic Reviews. Version 1.0 Records identified through database searching (n = ) Records identified through other sources, listed (n = ) Records after duplicates removed (n = ) Duplicates (n = ) Records after title screening (n = ) Excluded titles (n = ) Records after abstract screening (n = ) Excluded abstracts (n = ) Articles retrieved at full text (n = ) Unretrievable full texts (Not accessible, n = ; Not found, n = ) Pre-screened articles from other sources (n = ) Articles after full text screening (n = ) Excluded full texts, with reasons (n = ) Excluded on: Population (n = ) Intervention/exposure (n = ) Comparator (n = ) Outcome (n = ) Study design (n = ) etc. Articles Studies Articles / Studies included after full text screening (n = / n = ) Studies included after critical appraisal (n = ) Excluded studies, with reasons (n = ) Studies included in narrative synthesis (n = ) Studies included in quantitative/qualitative/other synthesis (n = ) Studies not included in further synthesis, with reasons (n = )

Artikkelien kriittinen arviointi Tarkastellaan Vääristymän riskiä Primääritutkimusten laatua Tutkimusasetelma Kokeellinen vai havainnollinen tutkimus? Missä ja mistä dataa kerätään? Millaisin menetelmin? Menetelmien raportoinnin puutteellisuus Menetelmien yhtenäisyys Datan keräyksen ajallinen vaihtelu Tulosten analysointi Tilastolliset menetelmät

Mitä on luonnonhoito? Avainbiotoopit (woodland key habitats) Metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt Myös Ruotsi, Norja, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä Timonen et al. 2010 Are Woodland Key Habitats Hotspots in Boreal Forests? (Systematic review)

Säästöpuut Kuolleista puista katsaus tekeillä (Mistra EviEM) Hakkuualueiden kulotus Eales et al. 2018 Lehdot ja harjut omat katsaukset

Vesistöjen suojavyöhykkeet Riistatiheiköt Metso-kohteet? Sertifiointi? Maakohtaiset kriteerit

Luonnonhoidollisia tavoitteita myös metsätaloustoimenpiteissä Puulajikoostumus (haapa, jalot lehtipuut, sekametsät) Uudistustapa Metsikön kasvatustapa Tasa- ja eriikäisrakenteisista metsistä oma katsaus

Minkälaista tietoa tarvitaan? Systemaattinen kartta Selvitetään olemassa olevan tiedon määrä Systemaattinen katsaus Vertailevat tutkimukset (luonnonhoito ei luonnonhoitoa, eri käsittelymallit jne.) Maantieteellinen rajaus

Tutkimuskysymyksiä Onko luonnonhoitotoimilla vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen? Kuinka tehokkaita avainbiotoopit ovat lajiston monimuotoisuuden ylläpitämisessä? Miten säästöpuiden määrä ja sijoittelu vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen? Kuinka leveä vesistön suojavyöhykkeen tulisi olla vesistövaikutusten minimoimiseksi ja biodiversiteettivaikutusten maksimoimiseksi? Ovatko riistatiheiköt tehokkaita metsäkanalintujen menestymisen kannalta ja missä kontekstissa?

@NPMetsa

PICO-elementit Avainbiotoopit Säästöpuut Population Intervention Comparison Outcomes Rajaukset (maa / alue, kasvillisuus -vyöhyke) Eläin-, kasvi- ja sienilajit, tietyt lajit, uhanalaiset lajit Eläin-, kasvi- ja sienilajit, tietyt lajit, uhanalaiset lajit Avainbiotoopin tunnistaminen ja jättäminen metsänkäsittelyn ulkopuolelle Säästöpuiden jättäminen hakkuualalle Ei jätetä säästöpuita /eri säästöpuumäärät / metsä, jota ei hakattu Muut metsäalueet (hakatut / ei hakatut) / muut avainbiotoopit Biodiversiteettiindikaattorit: lajimäärä, yksilömäärä, yhteisön koostumus Biodiversiteettiindikaattorit Pohjois- Eurooppa, Venäjä, boreaalinen metsä Boreaalinen metsä

Suojavyöhykkeet Population Intervention Comparison Outcomes Rajaukset (maa / alue, kasvillisuusvyöhyke) Eläin-, kasvi- ja sienilajit, tietyt lajit, uhanalaiset lajit Suojavyöhykkeen jättäminen vesistön ympärille Alueet, joissa ei suojavyöhykettä tai joita ei lainkaan hakattu Biodiversiteettiindikaattorit Boreaalinen metsä Pienvesistöt Suojavyöhykkeen leveys Veden laatu Riistatiheiköt Metsäkanalinnut, muut riistatiheiköistä hyötyvät lajit Riistatiheikön jättäminen Alueet, joissa ei riistatiheikköä tai joita ei lainkaan hakattu Biodiversiteettiindikaattorit Boreaalinen metsä

Hakuketju (Boreal OR spruce OR pine) AND (bryophyte* OR lichen* OR vegetation OR plant* OR fung* OR bird* OR polypore* OR insect* OR beetle* OR mammal* OR arthropod* OR spider* OR Tetrao urogallus OR Lyrurus tetrix OR Tetrao tetrix OR Tetrastes bonasia OR Bonasa bonasia OR fauna OR red-listed species OR endangered species) AND (woodland key habitat* OR key habitat* OR forest act habitat* OR green tree retention OR retention tree* OR dead wood retention OR buffer zone OR game cover) AND (diversity OR richness OR assemblage OR abundance) AND (Northern Europe OR Fennoscandia OR Baltic OR Russia)

Vaikuttavia tekijöitä Avainbiotoopit Säästöpuut Suojavyöhykkeet Riistatiheiköt Avainbiotoopin määritelmä: millaisia biotooppeja mukana Avainbiotoopin koko Avainbiotooppien kytkeytyneisyys Säästöpuiden määrä ja sijoittelu Kuolleet vs. elävät puut Puulajit Säästöpuiden ikä Suojavyöhykkeen leveys Minkä vesistön suojavyöhyke (joki, järvi jne.) Pinnanmuodot Puiden ikä Riistatiheikön koko Puiden ikä Tiheikköjen kytkeytyneisyys Maantieteellinen sijainti, aika, ilmasto, metsätyyppi, maaperän tyyppi, ympäröivä maisema, tutkimuksen kesto, otoskoko, verrokkialue

Tiedonlähteet Akateemiset tietokannat Web of Science Core collection Scopus CAB Abstracts Directory of Open Access Repositories Yliopistojen tietokannat (Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Turku) Muiden kohdemaiden yliopistojen tietokannat (Swedish University Dissertations jne.) Doria Venäläiset tietokannat? Internetin hakukoneet Google Scholar Google Organisaatioiden nettisivut Tutkimuslaitokset (IUFRO,EFI, SNS Nordic Frest Research, SYKE, LUKE, Skogforsk, Formas jne.) Kohdemaiden ministeriöt (maatalous-, metsätalous-, ympäristö-, luonnonvara-) Ympäristöjärjestöt (WWF, Greenpeace, SLL, Skydda Skogen jne.) Muut (UN Forum on Forests, Metsähallitus, Suomen Metsäkeskus, Tapio, Skogsstyrelsen, Skogen, Mistra jne.)

@NPMetsa