UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Samankaltaiset tiedostot
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Laskuojien katselmointi

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Liite A: Valokuvasovitteet

Metsätalouden vesiensuojelu

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Rekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pintavesien virtausmalli

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Annankankaan tuulivoimapuisto

Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman Natura-arvioinnin täydentäminen. Raportti. Juha Parviainen. Merilin Vartia

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lestijärven tila (-arvio)

Nikkarinkaarto tuulivoimapuisto

Mikonkeidas tuulivoimapuisto

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät

Korvennevan tuulivoimapuisto

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

Koiramäen tuulivoimahanke osayleiskaava, kaavaluonnos

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Mustalamminmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Transkriptio:

Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Päivämäärä 19.6.2018 Laatija Matias Viitasalo Viite 1510017196

SISÄLTÖ 1. Voimaloiden sijainti ja vaikutusalue 4 2. Nykytila 6 3. Pintavesivaikutukset 6 4. Yhteenveto 7

4 1. VOIMALOIDEN SIJAINTI JA VAIKUTUSALUE Voimala T8 sijaitsee kivennäismaalla, noin 250 metrin päässä Itäojan länsipuolella (kuva 1). Samalla kohtaa noin 300 metriä Itäojan itäpuolella kivennäismaalla sijaitsee voimala T13 (kuva 1). Voimalan T13 itäpuolella noin 100 metrin päässä virtaa Peuraoja, joka laskee vetensä Itäojaan noin 600 metriä alempana. Voimalan 13 viereiseltä suoalueelta suo-ojat johtavat sekä Itäojaan että Peuraojaan. Kuva 1. Voimaloiden T8 ja T13 sijainti ja Peuraojan metsälakikohde (luo1). Voimaloiden välissä virtaa Itäoja pohjoiseen ja voimalan T13 itäpuolella virtaa Peuraoja pohjoiseen. (Ote osayleiskaavaehdotuksesta) Voimala T9 sijaitsee kivennäismaalla noin 200 metrin etäisyydellä Itäojan itäpuolella, edellisten voimaloiden alapuolella (kuva 2). Voimalan T9 ympäristöstä vedet valuvat Itäojaan. Voimala T1 sijaitsee vedenjakajalla Lehto-ojan ja Itäojan valuma-alueiden välissä, hieman ympäröivää ojitettua suota korkeammalla kivennäismaasaarekkeella (kuva 3). Etäisyys linnuntietä sekä Lehtoojaan, että Itäojaan on noin 750 metriä, mutta ojayhteyksiä pitkin etäisyydet ovat selvästi pidemmät.

5 Voimalan T9 sijainti. Voimalan länsipuolella virtaa Itäoja pohjoiseen. (Ote osayleiskaava- Kuva 2. ehdotuksesta) Kuva 3. Voimalan T1 sijainti. Voimalan länsipuolella virtaa Lehto-oja pohjoiseen ja kuvan itäreunassa virtaa Itäoja pohjoiseen. (Ote osayleiskaavaehdotuksesta) Lehto-oja ja Itäoja laskevat molemmat Särkijärven itäpäähän. Lehto-oja noin kaksi kilometriä voimalan T1 lähivaikutusalueen alapuolella ja Itäoja noin neljä kilometriä voimalan T9 lähivaikutusalueen alapuolella.

6 2. NYKYTILA Nykytilassa Lehto-ojan, Peuraojan ja Itäojan valuma-alueet ovat voimakkaasti ojitettuja. Noin 100 metriä voimalan T13 suunnasta laskevan ojan yhtymäkohdan alapuolella Peuraojassa on metsälain (1093/1996) 10 :n mukainen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä elinympäristö. Ojien vedenlaadusta ei ole kattavasti tietoa. Tyypillisesti kyseisenlaisessa uomaverkostossa ojaston vesi on voimakkaan humusvaikutteista, hapanta ja puskurikyvyltään heikkoa. Tähän viittaa myös alempana Särkijärvestä saadut vedenlaatutiedot. Ojitus, perkaukset, hakkuut ja metsälannoitukset muodostavat kyseisille vesimuodostumille merkittävän kuormitustekijän etenkin ylivirtaama-aikoina. Kuormitus koostuu orgaanisen aineksen, ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumisesta ojaverkostoon. Vesiensuojelutoimenpiteinä alueella on toteutettu mm. kaivukatkoja ja pieniä laskeutusaltaita. Särkijärvi on pinta-alaltaan 124 ha ja se on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi. Särkijärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. järvityypilleen ominaisen runsaan humuksisuuden lisäksi vesi on runsasravinteista ja klorofylli-a -pitoisuuksien perusteella leväkukinnat ovat ajoittain voimakkaita. Veden ph on neutraalin tuntumassa ja puskurikyky hyvä. Särkijärvi on osa Kiiminkijoen Natura-alueverkostoa (FI1101202, SCI). 3. PINTAVESIVAIKUTUKSET Pintavesivaikutusten arvioidaan aiheutuvan voimaloiden rakentamisen aikaisista ja jossain määrin myös käytöstä poiston vaatimista maarakennustöistä. Kyseessä olevien voimaloiden maarakennustyöt kohdistuvat valtaosin sekalajitteiseen mineraalimaahan. Vähäistä muokkausta voidaan joutua tekemään myös voimaloita ympäröivään turvemaahan. Maarakentaminen aiheuttaa eroosiota, josta voi valumavesien kautta seurata pintavesiin kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Sekalajitteinen mineraalimaa ei ole erityisen herkkää eroosiolle. Maastonmuodot alueella ovat loivia, mikä vähentää veden virtausnopeuden aiheuttamaa eroosiota. Voimaloiden vaatima maarakentaminen on suhteellisen pienialaista, jolloin rakennusalueilta muodostuvien valumavesien määrä jää poikkeuksellisia sateita lukuun ottamatta vähäiseksi. Merkittävien vaikutusten arvioidaan rajautuvan lähimpiin valumavesiä vastaanottaviin ojiin, joihin kiintoaine sedimentoituu. Ravinteet ovat valtaosin sitoutuneina sedimentoituvaan kiintoaineeseen. Voimaloiden käytön ja huollon aikaisia vaikutuksia ei arvioida kohdistuvan pintavesiin normaalitilanteessa. Vähäinen riski pintavesien pilaantumisesta voi onnettomuustilanteessa aiheutua tuulivoimalan konehuoneen öljyvuodosta. Turve- ja moreenimaassa haitta-aineet eivät pääse etenemään kauas ja onnettomuuden johdosta pilaantunut maa-aines voidaan kerätä pois. Onnettomuustilanteessa pintavesivaikutuksia voidaan tehokkaasti ehkäistä huolehtimalla, ettei voimalan alueelta ole suoria valumareittejä Lehto-, Peura- tai Itäojaan. Voimaloista Lehto-ojaan ja Itäojaan kohdistuvat vaikutukset arvioidaan lyhytaikaisiksi ja normaalioloissa vähäisiksi verrattuna nykytilassa pintavesiin kohdistuvaan metsätaloustoimien aiheuttamiin vaikutuksiin. Vaikutukset Peuraojaan voidaan valumavesienohjauksella kokonaan välttää. Voimaloilla ei arvioida olevan havaittavia vaikutuksia Särkijärveen. Pintavesivaikutuksia Lehto-ojaan, Peura-ojaan ja Itäojaan voidaan tehokkaasti ehkäistä. Eroosiota voidaan vähentää merkittävästi välttämällä maarakennustöitä ennustettaviin ylivalumakausiin (lumien sulaminen). Maarakennustöiden ja suo-ojien väliin jäävillä suojakaistoilla ja kaivukatkoilla ehkäistään kiintoaineksen kulkeutuminen edelleen pintavesiin. Mikäli merkittäviä vaikutuksia edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta ilmenisi, voidaan tarpeen mukaan suoria ojayhteyksiä em. suojakaistojen alapuolisista suo-ojista alapuolisiin pintavesiin katkaista ja ohjata valumavedet pidempää kiertoreittiä. Töiden loputtua muokatut alueet muotoillaan tasaiseksi, mikä estää eroosiohaitat jatkossa.

7 4. YHTEENVETO Voimaloiden T1, T8, T9 ja T13 rakentamisesta, käytöstä ja käytöstä poistamisesta Lehto-ojaan ja Itäojaan kohdistuvat vaikutukset arvioidaan lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi verrattuna nykyisiin metsätaloustoimien aiheuttamiin vaikutuksiin. Vaikutukset Peuraojaan voidaan valumavesienohjauksella tarvittaessa kokonaan välttää. Voimaloilla ei arvioida olevan havaittavia vaikutuksia Särkijärveen. Pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi suorat ojayhteydet maarakennustyömaalta Lehto-, Peura- ja Itäojaan estetään. Voimaloiden T1, T8, T9 ja T13 vaikutukset on tarkemmin arvioitu kaavaselostuksen liitteessä 25.