SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisö

Samankaltaiset tiedostot
SATAKUNNAN TERVEYSTIETEIDEN PÄIVÄ JA IV TERVEYSTIETEIDEN KYNTTILÄ

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

PROFESSORI SIRKKA-LIISA KIVELÄN MUOTOKUVAN PALJASTUSTILAI- SUUS

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Terveysportti ammattilaisen apuna

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

Vaikuttava terveydenhuolto

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

Tutkimus ja opetus sotessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Lataa Kulttuurinen hoitotiede ja tutkimus. Lataa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Terveysportti ammattilaisen apuna

Kaltoinkohtelu perheessä Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Onko testosteronihoito turvallista?

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Tervetuloa Geriatripäiville Kuopioon !

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Työelämärelevanssia akateemisista moduuleista

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Miten tähän on tultu?

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Transkriptio:

NOVA Volume 15, 2010 Nova on Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisön julkaisema lehti. Lehti ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. Tutkijoiden toivotaan lähettävän lehteen tietoja keskeneräisistä ja valmiista tutkimushankkeista. Esittelyt voivat koskea kansainvälisiä yhteyksiä, postereita, esitelmiä, omia tutkimusesityksiä, julkaisuja tai muuta vastaavaa. Ilmoitukset toimitetaan osoitteella: pertti.aarnio@satshp.fi tai ulla.hohtarikivimaki@satshp.fi. Tiedeyhteisön omat www-sivut löytyvät Satakunnan sairaanhoitopiirin sivuilta. SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisö julistaa haettavaksi matka-apurahoja oman tutkimuksen esittämiseksi (posteri tai suullinen esitelmä) kansainvälisessä kongressissa. Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan Ulla Hohtari-Kivimäelle sähköpostitse osoitteella: ulla.hohtari-kivimaki@satshp.fi 1.5.2010 mennessä. IV SATAKUNNAN TERVEYSTIETEIDEN PÄIVÄ 23.4.2010 Paikka: Satakunnan keskussairaala, Sairaalantie 3, Pori (N2 auditorio)

Terveystieteiden päivänä kuullaan ajankohtaisia satakuntalaisten tutkimusten ja hankkeiden tuloksia sekä huomioidaan tieteen teossa ansioituneita. Puheenjohtajana professori Sirkka-Liisa Kivelä 9.00 Tervetuliaiskahvit (Leiras) 9.15 Medimerc johtajakoulutuksen esittely Professori Risto Tuominen 9.30 Terveystieteiden päivien avaus, johtava ylilääkäri Olli Wanne, Satshp Tutkimustoiminta aloitetaan Satakunnan sairaanhoitopiirissä mitä se vaatii? 10.00 IV tieteen kynttilän luovuttaminen ja satakuntalaisten tieteen teossa ansioituneiden huomioiminen, Societas Scientiae Medicinae Satacundensis 10.15 Miten satakuntalainen nainen ja mies voivat? LT Päivi Korhonen 11.00 Lääkkeiden merkitys iäkkäiden kaatumisten ehkäisyssä geriatrian ylilääkäri Maritta Salonoja 12.00 Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry Satakunnan aluetoimikunta esittely 12.15 Lounas (omakustanteinen) Puheenjohtajana professori Ismo Räihä Iltapäivän ohjelma esittelee tutkimusten ja hankkeiden tuloksia 13.15 Abstraktit: Pauliina Hietasalo (2) Max Karukoski Seija Eskelinen 14.15Kahvi (Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry Satakunnan aluetoimikunta) 14.45 Abstraktit: Silja Iltanen Ulla Hohtari-Kivimäki Ritva Lähteenmäki 15.30 Terveystieteiden päivän päättäminen Tilaisuus on maksuton. Osallistujilla on mahdollisuus ruokailla omakustanteisesti Satakunnan keskussairaalan henkilöstöruokasalissa. Tilaisuutta on anottu Turun yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta hyväksyttäväksi teoreettiseksi koulutukseksi seuraavissa tohtorin tutkinto-ohjelmissa: hammaslääketiede, lääketiede ja terveystieteet. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot viimeistään 16.4.2010 opetushoitaja Marju Sjösten marju.sjosten@pori.fi, 044 701 3933 TERVETULOA

Nova-lehden artikkelit: LASTEN KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN - ENSIMMÄINEN HOITOTYÖN SUOSITUS Eija Paavilainen, professori, TtT, Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos www.uta.fi/laitokset/hoito Lasten kaltoinkohtelu on osa perheväkivaltaa. Sitä esiintyy hyvin monenlaisissa perheissä ja sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on haasteellista. Tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen periaatteet ja menetelmät on koottu hoitotyön suositukseksi. Suositusta soveltamalla voidaan yhtenäistää terveydenhuollon tunnistamis- ja hoitokäytäntöjä ja parantaa kaltoinkohdeltujen lasten ja heidän perheidensä kohtaamista ja hoitoa. Lasten kaltoinkohtelulla tässä suosituksessa tarkoitetaan fyysistä pahoinpitelyä, henkistä pahoinpitelyä sekä huolenpidon laiminlyöntiä, joka kohdistuu alle 18 vuotiaisiin lapsiin tai nuoriin heidän vanhempiensa tai huoltajiensa toimesta. Lasten kaltoinkohteluun puuttuminen on sekä terveydenhuollon, lastensuojelun että moniammatillisen yhteistyön ja väkivaltatyön asia. Suosituksen käyttöönotto työyksiköissä edistää terveydenhuollon työntekijöiden asiantuntevaa toimintaa kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja vaikean asian puheeksi ottamisessa sekä perheiden kanssa, omassa työyhteisössä että yhteistyökumppaneiden kanssa. Sen avulla voidaan edistää vaikuttavien interventioiden kehittämistä sekä lisätä keskustelua yhteiskunnassa tästä aiheesta. Suositusta voivat käyttää myös muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Sen pohjaksi on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus (lähes 7500 tutkimusta eri tieteenaloilta: terveystieteet, yhteiskuntatieteet) (Paavilainen & Flinck 2007). Suositusta voidaan käyttää myös koulutuksessa. Lasten kaltoinkohtelun hoitosuositus antaa työntekijöille tutkimukselliseen tietoon ja näyttöön perustuvia keinoja ja menetelmiä tunnistaa lasten kaltoinkohtelua sekä hoitaa lapsia ja perheitä osana moniammatillista työryhmää. Suosituksessa kirjoitetaan seuraavista asioista: lapsen, vanhempien ja perheen riskitekijät, kaltoinkohtelun merkit ja oireet sekä tunnistamisen ja puuttumisen periaatteet ja keinot. Suositus on tehty osana professori Paavilaisen johtamaa Perheväkivallan tunnistaminen ja hoito - tutkimushanketta (rahoitus Suomen Akatemialta 2006-2008, no. 109 830) sekä yhteistyössä Hoitotyön Tutkimussäätiön (www.hotus.fi) kanssa.

Lisätietoa: www.hotus.fi (suositus saatavissa sekä suomeksi että englanniksi) Paavilainen E, Pöso T. 2003. Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY, Porvoo. Paavilainen E, Flinck A. 2007. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen: systemaattisesti kerätty tutkimustieto kehittämistyön tukena. Tutkiva Hoitotyö 5(2), 4-8. VALTIMOTAUTIEN EHKÄISY LT Päivi Korhonen Erinomaisia uutisia: suomalaisten kuolleisuus valtimotauteihin on vähentynyt 80 % vuosien 1972 ja 2007 välillä! Väestön verenpaine- ja kolesteroliarvojen paraneminen sekä tupakoinnin väheneminen selittävät lähes puolet kuolleisuuden laskusta, kehittyneet hoitomenetelmät neljänneksen. Mutta edelleen sepelvaltimotauti on sekä naisten että miesten yleisin kuolinsyy Suomessa, aivovaltimotauti yleisin aikuisväestön vammautumisen syy, ja alaraajojen valtimotautia potevista joka neljäs kuolee viiden vuoden kuluessa heistä kolme neljästä valtimotautiin. Huonoja uutisia: suomalaisten paino on noussut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2007 viidennes väestöstä oli lihavia (painoindeksi 30 kg/m 2 ) ja 40 %:lla keski-ikäisistä oli metabolinen oireyhtymä. Mikäli väestön lihominen jatkuu nykyisellä vauhdilla, tyypin 2 diabeetikoiden määrä tulee kaksinkertaistumaan 12 vuoden välein. Diabeetikon riski saada sydäninfarkti on yhtä suuri sellaisen ei-diabeetikon, joka on yhden sydäninfarktin sairastanut. Jo nyt diabeetikoita on maassamme niin paljon, että vaikkei yksikään suomalainen enää lihoisi, maatamme uhkaa uusi valtimotautiepidemia. Tilanne on sama koko maailmassa diabetesepidemiaa seuraava valtimotautiepidemia on todellinen pandemia. Hyviä uutisia: jos väestön kokonaiskolesterolin keskiarvo laskisi 0,3 mmol/l, sepelvaltimotautikuolleisuuden riski vähenisi 10 %. Jos väestön systolisen verenpaineen keskiarvo laskisi 2 mmhg, valtimotautikuolleisuuden riski vähenisi 10 %. Käytännön lääkäri tapaa vastaanotollaan yhden potilaan kerrallaan ja arvioi valtimotautiriskiä kyseisen potilaan kannalta, ei koko väestön kannalta. Rajanveto käydään tällöin elinikäisen, mahdollisesti sivuvaikutuksia aiheuttavan ennaltaehkäisevän lääkityksen ja potilaan sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin välillä.

Käytännön lääkärin avuksi on laadittu lukuisia riskiarviomenetelmiä. Eurooppalaisen suosituksen mukaisesti ennaltaehkäisevän lääkityksen aloittaminen on perusteltua, mikäli potilaan riski kuolla valtimotautiin seuraavan 10 vuoden aikana, tai 60 ikävuoteen projisoituna, on vähintään 5 % SCORE-riskilaskurin mukaan. SCORE-luokitusta on arvosteltu, koska se ei ota huomioon potilaan hyvän kolesterolin, HDL:n pitoisuutta eikä sukurasitetta. Kritiikkiä on esitetty myös siitä, että SCORE mittaa vain valtimotautikuoleman eikä sydäninfarktin tai aivohalvauksen riskiä, jolloin hoitopäätöksen perustana oleva riskiprosentti jää pieneksi. Potilas saattaa tällöin ajatella: Jos riskini kuolla valtimotautiin on 5 %, on siis 95 % todennäköisyys, etten kuole - ja ennaltaehkäisevä lääkitys jää käyttämättä. Lisäksi SCORE-luokituksen perustana olevat väestötutkimukset on tehty 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin väestön kolesteroli- ja verenpainetasot sekä tupakointi olivat selvästi nykytasoa korkeampia. SCORE-luokituksen virhelähteet voi suomalainen käytännön lääkäri välttää ottamalla riskiarvioinnissa käyttöön uuden FINRISKI-laskurin, joka perustuu myös 1990-luvun FINRISKI-väestötutkimuksiin. FIN- RISKI-laskuri ottaa huomioon potilaan iän, sukupuolen, tupakoinnin, systolisen verenpaineen, kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin, diabeteksen sekä sukurasitteen. Näiden vaaratekijöiden perusteella FIN- RISKI-laskuri kertoo potilaan riskin saada sydäninfarkti, aivohalvaus tai näiden yhteisriskin seuraavan 10 vuoden aikana. FINRISKI-laskurissa 10 % riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana vastaa SCORE-luokituksessa 5 %:n riskiä kuolla valtimotautiin ja aiheellistaa siten ennaltaehkäisevän kolesteroli- tai verenpainelääkityksen. FINRISKI-laskurin löytää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta www.thl.fi/finriski-laskuri tai Terveysportista www.terveysportti.fi. SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS TIEDEYHTEISÖN HALLITUS Hallitukseen kuuluvat: Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Pekka Jaatinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Päivi Korhonen ja Ismo Räihä. TIEDEYHTEISÖN PAITA JA SEURAAVA JÄSENLEHTI Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisöllä on tunnuksena sininen pikee-paita, jossa keltainen yhteisön logo. Tiedeyhteisön jäsenet voivat hankkia paitaa 20 hintaan. Kokovaihtoehdot ovat S, M, L, XL ja XXL. Tilaukset sähköpostitse: ulla.hohtari-kivimaki@satshp.fi

Seuraava jäsenlehti julkaistaan syksyllä 2010. Materiaalia lehteen ja toiveita käsiteltävistä aiheista seuraavassa lehdessä voi toimittaa osoitteella: pertti.aarnio@satshp.fi tai ulla.hohtari-kivimaki@satshp.fi.