Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivat Johtaja Anita Lehikoinen, OKM Seminaari hallitusohjelman tavoitteista ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen käynnistämisestä 6.9.2011
TAE 2012 ja kehykset 2013-2015 valmistelu Edellisen hallituksen kehyspäätös 23.3.2011 Hallitusohjelma ja siihen sisältyvät menojen muutokset 22.6.2011 OKM:n ehdotukset VM:lle 1.7.2011 VM:n ehdotukset (OKM:n TAE 2012-ehdotus julkiseksi) 22.8.2011 Hallituksen neuvottelut 14.-15.9.2011 Vuoden 2011 III LTAE eduskunnalle 23.9.2011 Vuoden 2012 TAE ja vuosien 2013 2015 kehyspäätös eduskunnalle 5.10.2011
Hallituksen päättämien menomuutosten vaikutus vuositasolla vuonna 2015 (HO 22.6.2011) Julkisen talouden kestävyyttä turvataan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla Valtion menoja ja tuloja sopeutetaan nettomääräisesti yhteensä 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä vuositasolla. Sopeutus jakautuu tasan tulo- ja menotoimenpiteiden kesken. Tämän lisäksi 800 milj. euroa kohdennetaan uudelleen Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy Toteutetaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan BKT-osuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin BKT:sta
Hallituksen päättämien menomuutosten vaikutus vuositasolla vuonna 2015 (HO 22.6.2011) Korkeakoulut ja tiede Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen - 51 milj. euroa Yliopistoindeksin jäädyttäminen 6 kk ajalta - 27 milj. euroa Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha - 58,2 milj. euroa Suomen Akatemia - 28,6 milj. euroa Lisäksi mm. OKM:n hallinnonalan rakenteen uudistaminen - 15 milj. euroa Julkisen hallinnon menoleikkauksia (atk-uudistus, yhteishankinnat, hallinnon tilatehokkuus, toimintamenosäästöt, järjestöjen tuet) - 245 milj. euroa Valtionosuusprosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa budjettiriihessä tullaan erikseen sopimaan -100 milj. euroa tutkimusinfra + 8,5 milj. euroa/vuosi Hallitusohjelmassa ei ole etupainotteisuutta tarkemmin määritelty kuinka säästöt ajoittuvat hallituskaudelle
Julkisoikeudellisten yliopistojen varainhankinta 30.6.2011mennessä (voi sisältää myös valtion vastinrahaan oikeuttamattomia eriä) Varainhankinta, euroa HY 18 208 000 SHH 15 736 000 ÅA 13 643 000 TY 11 409 000 OY 9 667 000 LTY ISY VY JY TaY 6 407 000 6 111 000 5 020 000 4 343 000 3 683 000 SibA LY 2 045 000 1 373 000 KuvA TeaK 0 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 14 000 000 16 000 000 18 000 000 20 000 000
Hallitusohjelman linjauksia Hallitusohjelman mukaisesti: Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samordningsdelegationen för de svenska högskolorna osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti ruotsinkielisen ammattikorkeakoulurakenteen kehittämiseen. Uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.
Hallitusohjelman linjauksia... Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseen. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa edistetään koko koulutusjärjestelmässä. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja resurssien yhteiskäyttöä.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen peruslinjauksia Ammattikorkeakoulut hoitavat edelleen julkista tehtävää ja käyttävät julkista valtaa eivätkä niiden perustehtävät muutu Puretaan ylläpitäjäjärjestelmä. Luovutaan ammattikorkeakoulujen toimilupakäytännöstä. Jatkossa ammattikorkeakoulut luetellaan laissa. Ammattikorkeakoulujen koulutusvastuusta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakouluille luodaan itsenäinen oikeushenkilöasema joko osakeyhtiönä tai säätiönä. Ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat. Muutoksilla selkiytetään ammattikorkeakoulujen oikeudellista asemaa ja vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus- ja kehitystyöllä.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen peruslinjauksia... Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutustarjontaa supistetaan ennakointien perusteella vuonna 2013 noin 2 200 aloittajalla. Vähennykset kohdistuvat erityisesti kulttuurialalle ja viestintään, matkailualalle sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalalle. Ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteita kehitetään siten, että kaikilla yksiköillä on edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti tasavertainen koulutus ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa korkeatasoista työelämää, pk-yrityksiä ja alueita palvelevaa tki-toimintaa. Valtion rahoitus on ammattikorkeakoulukohtaista. Ammattikorkeakoulujen lakisääteisten perustehtävien rahoituksessa ei tapahdu muutoksia oikeudellisen aseman muuttumisen perusteella. Valtion talouden kehityksestä johtuen ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistus toteutetaan tilanteessa, jossa vuoteen 2015 mennessä ammattikorkeakoulujen valtion rahoitusosuuteen kohdentuu 51 milj. euron säästövelvoite.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen peruslinjauksia... Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen kustannustason nousu turvataan valtionosuuslain ja yliopistolain tapaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan ja nykyisestä kustannussidonnaisuudesta luovutaan. Perusrahoitus, tuloksellisuusrahoitus ja hankerahoitus yhdistetään valtion rahoitukseksi. Laadun ja vaikuttavuuden lisäksi rahoituksella tuetaan rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen profiloitumista. Valtion rahoituksen periaatteet ammattikorkeakoulujen toimintaan ovat oikeushenkilömuodosta riippumatta samat kaikille ammattikorkeakouluille. Lakiehdotus ja tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan niin, että uusi ammattikorkeakoululaki astuu voimaan 1.1.2014.
Osakeyhtiön tai säätiön muodostaminen Valtio huolehtii, että oikeushenkilöaseman muutoksista ei aiheudu verotuksellisia tai muita vastaavia seuraamuksia ammattikorkeakoululle.
Valtion ohjaus ja ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmä uudistetaan. Jatkossakin valtio ohjaa ammattikorkeakouluja asettaen niille koulutus- ja tki-politiikan kannalta keskeisiä tavoitteita ja seuraa tavoitteiden toteutumista. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee jatkossakin ohjaamaan rahoituksen avulla koulutuksen kohdentamista eri aloille. Ammattikorkeakoulujen uutta rahoitusmallia valmistellaan niin, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta. Ammattikorkeakoulut voivat saada jatkossakin julkisen vallan kilpailuttamaa rahoitusta. Myös kunnat voivat jatkossakin rahoittaa ammattikorkeakoulun toimintaa haluamassaan määrin.
Henkilöstön asema Muutoksen yhteydessä toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikka ja turvataan päätoimisen henkilöstön asema.
Kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki sekä vastuu taloudesta Kaikkien ammattikorkeakoulujen taloushallinto toimii kirjanpitolain ja tilintarkastuslain alaisena. Taloushallinnon laillisuudesta, taloudellisten velvoitteiden ja vastuiden täyttämisestä sekä ammattikorkeakoulun säilyttämisestä vakavaraisena vastaa ensisijaisesti ammattikorkeakoulun hallitus ja sen jäsenet.
Ammattikorkeakoulujen hallinto Ammattikorkeakoulujen hallintoa vahvistetaan siten, että niiden edellytykset itsenäiseen toimintaan varmistetaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulujen sisäiset hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan niin, että strateginen päätöksenteko vahvistuu ja ammattikorkeakoulun kytkentä omaan toimialaansa ja alueensa työelämään vahvistuu. Ammattikorkeakoululla on hallitus, jossa tulee olla korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työelämän edustajia ja tiivis kytkentä toimialueeseen. Hallituksessa tulee olla myös henkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Johtamisjärjestelmän vahvistamisella pyritään toiminnan hyvään koordinointiin ja tehokkuuteen.
Ammattikorkeakoulujen valmistautuminen uudistukseen Uudistus tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Ammattikorkeakoulujen tulee valmistautua osakeyhtiön/säätiön perustamiseen tai muuttamiseen ammattikorkeakoululain tarkoittamaksi osakeyhtiöksi/säätiöksi. Tässä on otettava huomioon seuraavat asiat: Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt/säätiöt tulee muodostaa voittoa tavoittelemattomina osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Niiden taloudellinen tila tulee varmistaa siten, että niillä on edellytykset häiriöttömään toimintaan ja korkeatasoiseen perustehtävien hoitoon. Jokainen osakeyhtiö/säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka vastaa itse velvoitteistaan. Osakeyhtiölain ja säätiölain lisäksi yhtiöiden/säätiöiden muodostamisessa noudatetaan niitä säännöksiä, mitä hallinnon osalta säädetään ammattikorkeakoululaissa.
Ammattikorkeakoulujen valmistautuminen uudistukseen... Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden yhtiöjärjestys ja osakassopimukset sekä säädekirja laaditaan ottaen huomioon uuden ammattikorkeakoululain vaatimukset. Uusille ammattikorkeakouluille siirtyvä omaisuus tulee kartoittaa. Nykyisten ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tulee myös käydä läpi sitovat sopimuksensa sekä selvittää sopimusten mahdollinen siirto ja sen edellytykset uudelle ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ministeriön koordinoimana käynnistää taloushallinnon koodiston valmistelu ja käyttöönotto. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee seuraamaan ammattikorkeakoulujen taloutta myös konsernitasolla.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen työryhmä Johtaja Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puheenjohtajana Hallitussihteeri Laura Hansén, opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusneuvos Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Annu Jylhä-Pyykönen, opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusneuvos Jorma Karhu, opetus- ja kulttuuriministeriö Hallitusneuvos Marjatta Lindqvist, opetus- ja kulttuuriministeriö Hallitusneuvos Eerikki Nurmi, opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusneuvos Maarit Palonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Ylitarkastaja Kaisu-Maria Piiroinen, opetus- ja kulttuuriministeriö Korkeakouluneuvos Ari Saarinen, opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusneuvos Tiina Salminen, opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Hannu Sirén, opetus- ja kulttuuriministeriö Hallitusneuvos Maiju Tuominen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ohjausryhmä Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puheenjohtaja Henrik Wolff, ARENE ry Riitta Konkola, ARENE ry Anneli Pirttilä, Saimaan ammattikorkeakoulu Pekka Ylä-Anttila, ETLA Aino-Maija Luukkonen, Porin kaupunki Hannele Salminen, Suomen Kuntaliitto Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Hannele Louhelainen, OAJ Tarja Tuominen, EK Leila Kostiainen, STTK ry Mikko Vieltojärvi, SAMOK ry Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto Hannu Siren, opetus- ja kulttuuriministeriö Annu Jylhä-Pyykönen, opetus- ja kulttuuriministeriö Ari Saarinen, opetus- ja kulttuuriministeriö Maarit Palonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Maiju Tuominen, opetus- ja kulttuuriministeriö, sihteeri
20