Kirje Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute ammattikorkeakouluille ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2011 toiminnan raportointi

Transkriptio

1 Kirje OKM/47/210/ Ammattikorkeakoulut Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute ammattikorkeakouluille ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2011 toiminnan raportointi 1. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SYKSYLLÄ 2011 Palautemenettely perustuu yliopistolain (558/2009) 48 :n ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n mukaiseen tavoitteiden seurantaan ja arviointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on vastuu hallinnonalansa ohjauksesta ja valvonnasta. Korkeakouluilla on tilivelvollisuus toiminnastaan ja voimavarojen tavoitteiden mukaisesta käytöstä. Ministeriö seuraa palautteessa erityisesti valtakunnallisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ja korkeakoulujen kanssa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2011 palautteessa pääpaino on korkeakoulun strategian ja rakenteellisen kehittämisen linjausten toteuttamisen arviossa. Lisäksi palaute sisältää ministeriön näkemyksiä ja linjauksia koskien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Palautteeseen sisältyy tavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen valtakunnallisessa tarkastelussa sopimusindikaattorien pohjalta. Vuoden 2011 palaute perustuu: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategioihin ja näiden toimeenpanoon ministeriön ja korkeakoulujen välisiin sopimuksiin korkeakoulujen tilinpäätöksiin, muuhun raportointiin ja julkaisuihin viimeisimpiin saatavilla olleisiin korkeakoulu- ja tutkimustilastoihin (Tilastokeskus, OKM, CIMO, OPH, OECD, Eurostat, Thomson-Reuters) hallitusohjelman linjauksiin Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa seuraavan kirjallisen palautteensa yliopistoille syksyllä 2013 ja ammattikorkeakouluille syksyllä Arvio tavoitteiden toteutumisesta Kansainvälisessä vertailussa suomalainen korkeakoululaitos menestyy osalla mittareista varsin hyvin erityisesti käytetyt panostukset huomioiden.

2 OKM/47/210/ (7) Suomalainen korkeakoulutus on hyvin opiskelijoiden saavutettavissa, koulutukseen osallistuminen on yleistä, opiskelijoiden koulutuskustannukset ovat kohtuulliset ja erityisesti nuorten valmistuvien ikäluokkien koulutustaso on vertailukelpoinen keskeisten kilpailijamaiden kanssa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorissa ikäluokissa jää kuitenkin jälkeen OECD-kärkijoukosta. Korkeakoulutus kokonaisuudessaan ja erityisesti yliopistokoulutukseen osallistuminen on Suomessakin kytköksissä opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan. Lisäksi koulutuksen eriytyminen sukupuolen mukaan on huomattavan vahvaa. Korkeakoulujen tulee omilla toimenpiteillään edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan panostetaan runsaasti, mikä näkyy muun muassa hyvässä julkaisutuottavuudessa sekä tutkimushenkilökunnan määrässä. Suomeen tuleva kansainvälinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus on kuitenkin verraten vähäistä. Tutkimus- ja tutkijakoulutusyhteistyö tutkimuslaitosten, julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa on keskittynyt harvoihin korkeakouluihin ja koulutusalakohtaiset erot ovat isoja. Ministeriö kiinnittää korkeakoulujen huomiota TEKES:n ja VTT:n uusiin linjauksiin ja niiden myötä avautuviin mahdollisuuksiin kehittää uudenlaisia strategisia kumppanuuksia. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen tutkimuksen kärki on terävä, mutta kovin kapea. Suhteellisella viittausindeksillä mitattuna Suomen tutkimusjärjestelmä asettuu OECD:n keskiarvotasolle ja hieman EU:n keskiarvon yläpuolelle, mutta on jäljessä muista Pohjoismaista. Kymmenen vuoden aikana kaikkein siteeratuimpien artikkeleiden yhden prosentin joukkoon ylsi vajaa 1000 suomalaislähtöistä artikkelia. Artikkelia kohden viittausten määrä on näissä suomalaisten tutkijoiden julkaisuissa kaikkein korkein. Näiden huippujulkaisujen määrä on kuitenkin selvästi pienempi esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin tai Sveitsiin suhteutettuna. Suomalaisen korkeakoulutuksen ja julkisen sektorin tutkimuksen keskeisinä kehittämistavoitteina on viimeaikaisten arviointien perusteella yliopistollisen tutkimuksen laadun vahvistaminen, korkeakoululaitoksen virtaviivaistaminen, hajanaisuuden ja toiminnan päällekkäisyyksien vähentäminen, kansainvälistymisen lisääminen, valmistumisaikojen nopeuttaminen ja opintojen läpäisyn parantaminen. Tutkijanuran houkuttelevuutta tulisi lisätä ja siirtää painopistettä tutkijankoulutuksesta sen jälkeisiin uravaiheisiin. Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen on edelleen ohutta. Ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kansainvälisessä vertailussa pieni; yliopistojen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista OECD:n vertailun mukaan oli yhteensä vain 3,9 % oli vuonna 2009 ulkomaan kansalaisia. Tieteellistä tai taiteellista jatkotutkintoa suorittavia ulkomaalaisia oli 9,3 %. OECD-maiden keskiarvot ovat yli kaksinkertaiset ja EU-maiden keskiarvot lähes kaksinkertaiset. Kansainvälistymisen palveluiden vahvistaminen on tärkeää. Henkilöstön kansainvälistymiseen, liikkuvuuteen ja kielitaitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ministeriö kannustaa jatkamaan aktiivista työtä koulutusvientituotteiden kehittämiseksi ottaen huomioon EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun arviointi ja sen pohjalta tehtävät johtopäätökset.. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset opiskelijat aloittavat opintonsa

3 OKM/47/210/ (7) myöhemmin ja valmistuvat vanhempina kuin OECD- ja EU-maissa keskimäärin. Ikäryhmän vuotiaista Suomessa yli 25 % on koulutuksessa, kun vastaava osuus OECD ja EU maissa on alle 15 %. Tarkasteltaessa korkea-asteen koulutuksessa olevia vuotiaita koulutuksessa Suomessa on noin 10 % EU-maiden keskiarvon ollessa alle 5 %. Korkeasta osallistumisasteesta huolimatta tutkinnon suorittaneiden määrä jää suhteellisen alhaiseksi. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan noin 60 paikkakunnalla. Ammattikorkeakouluissa on runsaat 570 hakukohdetta, joista yli puolessa on alle 40 aloittajaa, mitä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Osa koulutusohjelmista jakaantuu lisäksi useille paikkakunnille. Ammattikorkeakouluissa on 27 hakukohdetta, joissa on alle yksi ja 90 hakukohdetta, joissa 0-1,5 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista toteuttaa myös toimipisteverkon kokoamista ja muita rakenteellisia uudistuksia koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Vuonna 2010 ammattikorkeakouluista valmistui ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Ammattikorkeakoulu-tutkintojen vuoden 2010 toteuma on noin 92 % tasolla suhteutettuna kauden tavoitteeseen. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suorittaneita valmistui 1 253, joka on 70 % tavoitteesta. Kansallista tutkimusrahoitusta on vuoden 2009 tietojen mukaan vähän, noin kaksi kolmasosaa tavoitetasosta. Kansallisen tutkimusrahoitukseen osuus kokonaisrahoituksesta on kuitenkin kasvanut. Vuoden 2010 päätoimisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan julkaisujen määrä on noin 70 % tavoitetasosta sekä vuoden 2009 maksullisen palvelutoiminnan tulot ovat vain noin 70 % tavoitteesta. Ammattikorkeakoulujen tulee strategioidensa toteuttamisessa hyödyntää nykyistä aktiivisemmin ulkopuolista rahoitusta, mikä tukee myös ammattikorkeakoulujen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suoritti ammattikorkeakoulu-opiskelijoista 53 %. Ammattikorkeakoulututkintojen 5 vuoden läpäisyaste jäi 60 %:iin vuonna Voimavarojen tehokkaan käytön ja osaavan työvoiman turvaamisen näkökulmasta tilanne ei ole hyväksyttävä Henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus on 84 % tavoitteesta. Ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden määrä on 96 % tavoitteesta ja opiskelijavaihdon määrä 95 % tasolla tavoitteesta. Henkilöstötietojen määrittelyssä on tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä on otettava huomioon tunnuslukujen tavoitteiden toteutumista arvioitaessa ja vertailtaessa 2010 tietoja edellisiin vuosiin. Kaikki ammattikorkeakoulut eivät olleet toimittaneet niiltä edellytettyjä raportteja tai ne olivat niin suppeita, että ministeriöllä ei ollut edellytyksiä arvioida niiden pohjalta ammattikorkeakoulun toimintaa. 2. AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUKSET JA VUODEN 2011 TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI Opetus- ja kulttuuriministeriö, ammattikorkeakoulut ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät sopivat ammattikorkeakoululain 351/ :n 2 momentin nojalla

4 OKM/47/210/ (7) ammattikorkeakouluille asetettavista tavoitteista. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus on neuvoteltu vuosille Ammattikorkeakoulu-uudistuksesta johtuen nykyistä sopimuskautta jatketaan vuodelle Sopimuskautta koskevat neuvottelut ammattikorkeakoulujen kanssa käydään syksyllä 2013 uusimuotoisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Tätä koskeva ohjeistus annetaan vuoden 2012 lopulla. Pohjana seuraavan sopimuskauden tavoitteille ovat hallitusohjelma, joulukuussa 2011 hyväksyttävä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille ja opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma ja Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut sopivat yksityiskohtaisemmin korkeakoululaitosta koskevista yhteisistä tavoitteista. Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnosta korkeakoululaitoksen yhteisiksi tavoitteiksi käsitellään korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa marraskuussa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja saadun palautteen pohjalta yhteisiä tavoitteita muokataan siten, että niistä voidaan sopia keväällä 2012 pidettävässä korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdolle neuvotteluihin liittyvän seminaarin Helsingissä ja Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttaminen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentäminen Ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan uudistamalla ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö. Ammattikorkeakouluista muodostetaan vuoden 2014 alusta itsenäisiä oikeushenkilöitä, joilla on vahva omistuksellinen kytkentä omaan toimintaympäristöönsä. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirretään samanaikaisesti kokonaan valtiolle. Ammattikorkeakoulujen johtamisjärjestelmiä uudistamalla luodaan edellytyksiä laadun ja vaikuttavuuden parantamiselle myös rakenteellisin uudistuksin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ammattikorkeakoulu-uudistuksen valmisteluun työryhmän ja laajapohjaisen ohjausryhmän. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt kommenttikierrokselle ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivat. Keskeiset linjaukset ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttamiseksi tehdään hallituksen iltakoulussa loppuvuodesta Ammattikorkeakoulujen rakenteiden uudistamista edellyttää myös hallitusohjelmassa päätetyt etupainotteiset menovähennykset ja hallituskauden aikana mahdolliset tulevat lisäsopeuttamistoimenpiteet. Hallitusohjelman ja vuosien kehyspäätöksen mukaisesti ammattikorkeakoulujen valtion rahoitukseen kohdennetaan 51 miljoonan euron vähennys vuoteen 2015 mennessä. Ammattikorkeakouluihin kohdistuvista merkittävistä määrärahasäästöistä, osa toteutetaan koulutustarjontaa vähentämällä ottaen huomioon koulutustarveennakointien tulokset. Ammattikorkeakoulukohtaisessa palautteessa on keskitytty koulutustarjonnan aloittajan vähennysten kohdentumiseen vuodesta 2013 alkaen sekä ammattikorkeakoululain valmisteluun liittyviin rakenteellisiin uudistuksiin.

5 OKM/47/210/ (7) Palautteisiin sisältyy ministeriön näkemys aloituspaikkojen ammattikorkeakoulukohtaisesta kohdentumisesta ottaen huomioon korkeakoulujen profiilit, painoalat sekä alueiden kehittämistarpeet ja ikäluokkakehitys. Vähennykset on suunnattu erityisesti kulttuurialalle, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Pieniä lisäyksiä on tehty lähinnä sosiaali- ja terveysalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää ammattikorkeakoulujen ja ylläpitäjien huomiota siihen, että odotettavissa olevat rakenteelliset muutokset edellyttävät yhteistoimintalain mukaisesti työnantajan ja henkilöstön välisiä neuvotteluja riittävän varhaisessa vaiheessa. Rahoitus Perusrahoitus Perusrahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä on sovittu sopimuskaudelle koulutusaloittain. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee perusrahoitusta koskevat rahoituspäätökset vuosittain. Vuoden 2013 aloittajavähennykset otetaan huomioon rahoituspäätösten pohjana olevissa laskennallisissa opiskelijamäärissä. Hankerahoitus Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hankerahoituksella ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyviä hankkeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee hankerahoituksesta vuosittain erilliset myöntöpäätökset. Tuloksellisuusrahoitus Erillistä tuloksellisuusrahoitusta ei ole vuodelle 2013, vaan kaikki harkinnanvarainen rahoitus käytetään ammattikorkeakoulu-uudistuksen tukemiseen. Ministeriöön mennessä toimitettava aineisto Raportointi toimenpiteistä työurien pidentämiseksi Hallituskauden keskeisiä tavoitteita on sujuvoittaa korkeakoulu-opintoihin pääsyä sekä nopeuttaa tutkinnon suorittaneiden siirtymistä työelämään. Tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi ja hyvien käytänteiden levittämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää ammattikorkeakouluja laatimaan tiiviin yhteenvedon toimenpiteistään työurien pidentämiseksi liitteen neljä mukaisesti. Raportointi toimenpiteistä kansainvälistymisstrategian tavoitteiden edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää ammattikorkeakouluja laatimaan yhteenvedon toimenpiteistään kansainvälistymisstrategian edistämiseksi liitteen neljä mukaisesti. Raportointi toimenpiteistä t&k-tulosten hyödyntämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää ammattikorkeakouluja laatimaan yhteenvedon toimenpiteistään tutkimustulosten hyödyntämiseksi liitteen neljä mukaisesti. Ministeriöön mennessä toimitettava aineisto Ammattikorkeakoulun ja niiden ylläpitäjien tulee esittää perusteltu näkemyksensä opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen oman ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan vähentämiseksi ja toimipisteverkon kokoamiseksi sekä ehdotukseen mahdollisista uusista

6 OKM/47/210/ (7) ammattikorkeakoulukokonaisuuksista. Ministeriö ohjeistaa jatkovalmistelua saadun palautteen perusteella tarkemmin helmi-maaliskuun aikana. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvät hanke-esitykset. Uusia tai lakkautettavia ohjelmia koskevat esitykset (ohjeistus liitteenä 6) Ammattikorkeakoulut voivat esittää: o lukukausimaksukokeiluun sisällytettäviä vieraskielisiä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ohjelmia. o rakenteellisen kehittämisen seurauksena tarvittavia muutoksia koulutusohjelmiin. Vuoden 2011 toiminnan raportointi Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämät tilastotiedot toimitetaan vuodelta 2011 tätä koskevien ohjeiden mukaisesti. Tiedonkeruun tarkemmat ohjeet toimitetaan ammattikorkeakouluille erillisellä kirjeellä. Ammattikorkeakouluja pyydetään toimittamaan kauden sopimuksessa ja ministeriön vuoden 2011 kirjallisessa palautteessa edellytetty raportointi keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä, tasa-arvolain edellytysten mukainen oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma sekä muu strategian toimeenpanon seurannan ja arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen aineisto. Ministeriötä tulee informoida vuoden aikana toimeenpantavista rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Ammattikorkeakoulun tulee rakenneuudistusten yhteydessä noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja huolehtia opiskelijoiden oikeusturvasta. Ammattikorkeakouluja pyydetään toimittamaan toiminta-kertomuksensa tai tätä vastaava toiminnan raportointi (ml. johdon katsaus) opetus- ja kulttuuriministeriöön välittömästi niiden vahvistamisen jälkeen. Kaikki aineisto toimitetaan vain sähköisesti käyttäen KOTA-tietojärjestelmää. Tilastotiedot toimitetaan AMKOTA-tietojärjestelmään vuodelta 2011 tätä koskevien ohjeiden mukaisesti. Tämän kirjeen liitteet 1 (Korkeakoulukohtainen palaute) ja 2 (Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen valtakunnallisessa tarkastelussa) toimitetaan ainoastaan KOTAtietojärjestelmän kautta. Lisätietoja antavat tarvittaessa: opetusneuvos Maarit Palonen, puh. (09) (maarit.palonen@minedu.fi) KOTA- ja AMKOTA-tietojärjestelmän ja XDW-tietovaraston tekniset kysymykset suunnittelija Kaisu-Maria Piiroinen, puh. (09) (kaisumaria.piiroinen@minedu.fi). Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakouluneuvos Ari Saarinen

7 OKM/47/210/ (7) Liitteet Liite 3 Sivistyspoliittisen ministeriryhmän linjaukset koskien ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämistä vuodesta 2013 alkaen Liite 4. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat Liite 5 Ohjeet ammattikorkeakoulujen erillisraportoinneista Liite 6 Ammattikorkeakoulujen uusia ja lakkautettavia ohjelmia koskevat esitykset Tiedoksi Opetusministeri Jukka Gustafsson Valtiosihteeri Tapio Kosunen Erityisavustaja Aleksi Kalenius Kansliapäällikkö Harri Skog OKM/HAO Korkeakoulujen arviointineuvosto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry, Förbundet för studerandekårer vid yrkeshögskolorna i Finland rf Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene - Rådet för yrkeshögskolornas rektorer Suomen yliopistot UNIFI ry Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry - Finlands studentkårers förbund (FSF) rf Suomen Kuntaliitto Ry Maakuntaliitot