TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1999

Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-0430-8

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MÄÄRÄYS Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet 28.4.1999 13/011/99 Koulutuksen järjestäjät Koulutusta järjestävät oppilaitokset Tutkintotoimikunta AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Talotekniikan perustutkinto Opetushallitus on tänään päättänyt ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) 13 :n 2 momentin nojalla sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) 13 :n 2 momentin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/98) 1 :n nojalla talotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista noudatettavaksi ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa 1.8.1999 alkaen toistaiseksi. Pääjohtaja Jukka Sarjala Yli-insinööri Arto Pekkala

SISÄLTÖ I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7 1 KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8 2 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN OSAAMINEN 10 3 ALAN KOULUTUS 13 3.1 Alan kuvaus ja arvoperusta 13 3.2 Talotekniikan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen 15 4 TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT 20 4.1 Tutkinnon muodostuminen 20 4.2 Yhteiset opinnot 24 4.3 Ammatilliset opinnot 67 4.4 Vapaasti valittavat opinnot 110 4.5 Työssäoppiminen 110 4.6 Opinnäytetyö 112 4.7 Näytöt ammatillisissa opinnoissa 113 4.8 Hyväksilukeminen 113 4.9 Opinto-ohjaus 114 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 116 5.1. Oikeus saada opetusta ja ohjausta 116 5.2 Ammatillinen erityisopetus 116 5.3 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyt 118 5.4 Opiskelijan arviointi 120 5.5 Oppisopimuskoulutus 127 6 MÄÄRÄYKSIÄ OPPILAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMASTA 130

II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 133 1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 134 1.1 Näyttötutkinnot 134 1.2 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus 135 1.3 Todistukset 135 2 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAPOJEN JA TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN YLEISET PERUSTEET 136 3 TUTKINNON OSAT, NIISSÄ VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 137 3.1 Tutkinnon osat 137 3.2 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 138

6

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7

1 Koulutuksen tehtävät ja tavoitteet 8 Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä (L 630/98, 2 ). Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja ja tukea elinikäistä oppimista. (L 630/98, 5.) Ammatillinen peruskoulutus antaa laaja-alaiset valmiudet sekä erikoistuvaa osaamista, joiden turvin tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämää ja on ajantasaista. Opintoihin pakollisena kuuluva työssäoppiminen ja yrittäjyysopinnot edistävät työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin (OPM:n päätös 30.12.1998, 18/011/98) ja yliopistoihin (yliopistoasetus 115/98, 12 ). Jatko-opintovalmiuksien saavuttamiseksi opintoihin sisältyy pakollisia yhteisiä opintoja, jotka tukevat myös ammattitaidon kehittymistä. Näiden lisäksi opiskelija voi vahvistaa yleissivistävää osaamistaan joko oman tai toisen oppilaitoksen tarjoamilla valinnaisilla ja vapaasti valittavilla opinnoilla. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa rinnakkain ammatillinen ja ylioppilastutkinto. Valinnaisuus vaatii opintojen suunnittelua ja ohjausta. Koulutuksen järjestämisessä on huolehdittava riittävästä ja asiantuntevasta ohjauksesta sekä oppilaitosten välisestä yhteistyöstä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy vastuulliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tämän vuoksi opiskelijaa kannustetaan harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen tarjoamalla hänelle monipuolisia vapaasti valittavia opintoja. Oppilaitoksessa tapahtuvaan opiskeluun tulee liittyä myös yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/98, 9 ). Näin luodaan avoin

ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin, joilla on elämässään vaikeuksia. Asioihin on tartuttava nopeasti ja kehitettävä oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä ja tukitoimia sekä kotien ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa tervettä itsetuntoa. Koulutuksessa edistetään demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 9

2 Kaikille aloille yhteinen osaaminen Kaikille aloille yhteinen osaaminen muodostuu sisällöllisistä painotuksista, ydinosaamisesta ja yhteisten opintojen tuottamasta osaamisesta. 10 Toimintaympäristön muutokset ja sisällölliset painotukset Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja tämä asettaa ammatillisen koulutuksen suunnitteluun monia haasteita. Väestö ikääntyy, muuttoliike ja ammatillinen liikkuvuus jatkuvat. Teknologian kehittyminen ja työn uusi organisoituminen muuttavat ammattirakenteita ja ammattitaitovaatimuksia. Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä, ja niitä on jatkuvasti ajantasaistettava. Koulutustarpeiden ennakoinnilla ja tulevaisuuteen suuntautuvalla opetuksella varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän tarpeita. Yhteiskunnassa ja työelämässä on meneillään muutoksia, jotka vaikuttavat kaikilla aloilla samalla tavalla ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja ammattitaitovaatimuksiin. Tällaisen monipuolisen osaamisen ja ammattisivistyksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Seuraavat yhteiset sisällölliset painotukset on otettava huomioon kaikilla aloilla ja kaikissa opinnoissa: kansainvälistyminen kestävä kehitys teknologian sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys yrittäjyys laatu palvelu- ja kuluttajaosaaminen työsuojelu ja terveys. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen jatkuu ja tuo uusia vaikutteita työhön, ihmisten arkielämään ja kulttuuriin. Koulutuksen kansainvälistämisen tarkoituksena on turvata opiskelijoille sellainen ammattitaito ja valmiudet, että he tulevat toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittuvat kansainvälistyville työmarkkinoille. Kielitaito ja suvaitsevaisuus kuuluvat olennaisesti kansainvälistymisen valmiuksiin. Kestävän kehityksen ja ympäristötietoisuuden vaatimukset voimistuvat. Pyrkimyksenä on sellainen ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen

kestävyys, että tulevilla sukupolvilla on hyvän elämän mahdollisuudet. Kestävästä kehityksestä on muodostumassa tuotannossa ja palveluissa laadun tunnus ja kilpailuvaltti. Terveellistä ja viihtyisää ympäristöä arvostetaan yhä enemmän. Koulutuksen tulee painottaa sellaista osaamista, joka edistää kestävää kehitystä kaikissa töissä ja elämän ratkaisuissa. Teknologian kehitys nopeutuu ja ammattitaitovaatimukset kasvavat. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys muuttaa työtehtävien sisältöä, työn organisointia ja työpaikkojen luonnetta. Koulutuksen tavoitteena on nykyaikaisen tekniikan hallitsemisen ohella nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet omalla alalla sekä tietojen ja taitojen jatkuva kehittäminen ja monipuolinen hyödyntäminen. Työllistyminen ja ammatillinen liikkuvuus edellyttävät hyvää ja monipuolista ammattisivistystä, joustavaa asennoitumista sekä yrittäjyyttä. Tarkoituksena on, että opiskelijoista kehittyy oma-aloitteisia, tunnollisia ja luovia työyhteisön jäseniä sekä rohkeita, kekseliäitä ja työtään arvostavia työntekijöitä ja ammatinharjoittajia. Laatuun ja työn lopputulokseen kiinnitetään kaikkialla yhä enemmän huomiota. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Toiminnan on oltava asiakaslähtöistä niin, että siinä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet, asiakkaiden odotukset ja erilaiset palvelutilanteet. Myös kuluttajilla on oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta, jotka on tunnettava työssä ja kansalaisena. Palveluja kuluttajaosaamista vaaditaan kaikkialla. Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen ammatilliseen toimintaan. Niillä on suuri merkitys ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ne edistävät ja ylläpitävät yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. On tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. Ydinosaaminen Ydinosaaminen on sellaista sisäistettyä osaamista, jonka turvin voi kehittyä ja menestyä ammatillisessa toiminnassa. Sillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen, elämänvalintoihin ja tunne-elämään. Ydinosaamisessa painottuvat oppimaan oppimisen taidot ongelmanratkaisutaidot viestintä- ja yhteistyötaidot emotionaaliset ja eettiset taidot. Koulutuksen tehtävänä on vahvistaa tällaista osaamista opintojen kaikissa vaiheissa. 11

Oppimaan oppimisen taidot merkitsevät motivaatiota ja valmiutta kehittää itseään ja työtään läpi elämän. Oppimaan oppiminen on kykyä tiedostaa ja arvioida omaa oppimistaan. Se on taitoa hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaidot mahdollistavat innovatiivisuuden ja luovuuden sekä kyvyn tehdä perusteltuja valintoja. Taidot merkitsevät nokkeluutta selvitä uusissa tilanteissa ja eteen tulevissa ongelmissa. Viestintätaidot ovat monipuolisia vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja, äidinkielen ja vieraiden kielten suullista ja kirjallista taitoa sekä kykyä käyttää tietotekniikkaa. Nämä taidot merkitsevät yksityis- ja työelämän viestintätilanteissa selviämistä ja mahdollisuutta toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kielitaito ja kyky käyttää nykyaikaista viestintätekniikkaa mahdollistaa työhön sijoittumisen kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyötaidot ovat yhä välttämättömiä kaikissa ammateissa ja työyhteisöissä. Yksityis- ja työelämässä edellytetään kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa, omien ja toisten tunteiden hyväksymistä, sopeutumiskykyä ja joustavuutta ihmissuhteissa. Emotionaalisten ja eettisten taitojen varassa opiskelijat kykenevät sitoutumaan työhönsä, toimimaan kansalaisina ja työssä vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä käsittelemään ja ratkaisemaan moraalisia ja eettisiä ongelmia. Lisäksi näihin taitoihin liittyy sisäistetty oman alan ammattietiikka. Myös kulttuuriin ja omaan persoonallisuuteen pohjautuvat kauneusarvot ja taito ottaa nämä huomioon työssä ja yksityiselämässä kuuluvat ydinosaamiseen. Yhteiset opinnot Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu valtioneuvoston päätöksen (25.2.1999) mukaan ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja ja humanistisyhteiskunnallisia opintoja, liikuntaa ja terveystietoa sekä taito- ja taideaineiden opintoja (L 630/98, 12 ). Yhteisiä opintoja ja niiden tavoitteita käsitellään luvussa 4.2. 12

3 Alan koulutus 3.1Alan kuvaus ja arvoperusta Työelämän tehtävät ja toimintaympäristö LVI-ala käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon, mikä on tärkeä osa talotekniikkaa. Talotekniikka on nimitys lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, tele- ja muille aloille, jotka palvelevat ihmisen toimintaa ja pidentävät kiinteistön elinkaarta. Talotekniikka on osa rakentamista. Käsite talotekniikka on varsin uusi niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, mutta se on vakiinnuttanut asemansa ammattija yleiskielessä. Perinteiseen LVI-alaan liittyy yhä enemmän rakennusautomaation ja sähköalan osaamista ja näin on perusteltavissa oma talotekniikan perustutkinto. Nykypäivän asumiselle ja teolliselle toiminnalle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, joihin LVI-alan on vastattava. Ammattialana talotekniikka on monipuolinen ja vaativa ja edellyttää tekniikan sekä alan työmenetelmien ja materiaalien tuntemusta. Myös tietotekniikan hallinta on tärkeää, koska erilaisten rekisterien ylläpito, tarjous- ja urakka-asiakirjojen laadinta ja laskentatehtävät tehdään LVIalalla tietokoneavusteisesti. Tekniikan ja tuotteiden kehityksessä pysyy mukana vain, jos kouluttautuu jatkuvasti ja verkostoituu myös kansainvälisesti. Ala on varsin kiinteästi sidoksissa talonrakennusalan suhdanteisiin mutta alalla on myös osa-alueita, jotka eivät ole varsinaisesti rakentamista. Näitä ovat mm. saneeraus, korjaus ja huolto. LVI-alan taloteknisissä ratkaisuissa ympäristöasiat ja ekologia tulevat yhä tärkeämmiksi, kun mietitään rakennusten energian kulutusta ja käyttöä. On tärkeää valita luonnon ja kestävän kehityksen periaatteiden kannalta mahdollisimman vähän kuormittavat ratkaisut. Osa rakennuksista valmistetaan teollisesti, jolloin voidaan käyttää tehokasta ja luontoa säästävää valmistusprosessia ja luontoa säästäviä materiaaleja. Yksityiset yritykset ovat vieneet jo pitkään LVI-alan korkeatasoista kotimaista osaamista ulkomaille. Lähialueyhteistyö tulee avaamaan alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia. Euroopan työmarkkinat ovat jo tällä hetkellä tarjolla talotekniikan ammattilaisille, joilla on kansainvälisiä valmiuksia. 13

Arvoperusta LVI-ala on osa rakennustuotannon kokonaisuutta, jonka arvolähtökohtana on ihmisen tarve suojautua luonnon ulkoisilta oloilta ja parantaa rakennusten toimivuutta ja integroitumista ympäristöön. LVI-alan yhteiskunnallisena päämääränä on turvata elämän laatu, yhteiskunnan toimivuus sekä rakennetun ja luonnonympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys. LVI-alan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat taloteknisten järjestelmien tarkoituksenmukaisuus, varmatoimisuus, turvallisuus, kestävyys, helppokäyttöisyys ja -huoltoisuus, energian käytön taloudellisuus ja kestävä kehitys. Menestyksellinen ja vastuullinen alan liiketoiminta ja yhteistyö kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla perustuu elämän ja ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, asiakastyytyväisyyteen, yrittäjyyteen ja terveeseen kilpailuun, rehellisyyteen ja luotettavuuteen. LVI-alan keskeisiä periaatteita ovat liiketoiminnan kannattavuus ja tuottavuus, työn, palvelujen ja tuotteiden korkea laatu sekä ammattitaidon ja toisen työn arvostaminen, vastuu turvallisuudesta, henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista sekä ekologinen ja yhteiskunnallinen vastuu. LVI-alalla pyritään myös ehkäisemään ja minimoimaan haitalliset ympäristövaikutukset jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Asentaja- ja kiinteistönhuoltotehtävissä ammatinharjoittamista ohjaavat keskeiset ammattieettiset arvot ja periaatteet, kuten yksilön arvokkuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, tasaarvo ja rehellisyys. Lisäksi tärkeää on vastuu turvallisuudesta, toiminnan kokonaisuudesta sekä ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä. 14 Alalla vaadittava ammattitaito LVI-alalle tyypillisten laajojen tehtäväkokonaisuuksien vuoksi työnantajat odottavat työntekijöiltä laajaa alan yleisnäkemystä. Toisaalta monet alan työtehtävistä perustuvat entistä vaativampaan erityisosaamiseen. Tämä edellyttää työntekijöiltä valmiutta oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja halua uusien välineiden ja menetelmien kokeilemiseen ja hyödyntämiseen. LVI-alalla arvostetaan työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia ja työhönsä sitoutuneita. Alan työtehtävät ja toimintatavat edellyttävät, että työntekijät kykenevät itsenäiseen työskentelyyn, kantavat vastuun omasta työstään ja osaavat arvioida kriittisesti oman työnsä laatua. Heiltä vaaditaan myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä kykyä työskennellä vastuullisesti ryhmässä.

Oleellinen osa LVI-alan ammattilaisen ammattitaitoa on kyky soveltaa tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Tulevaisuuden haasteet Tulevaisuuden haasteena on saada LVI-ala houkuttelevammaksi, jolloin saadaan uusia motivoituneita opiskelijoita ensin oppilaitoksiin ja sen jälkeen työelämään. Uutta työvoimaa tarvitaan, koska henkilöstön keski-ikä on korkea ja siten poistuman osuuskin on suuri. Tulevaisuuden haasteita LVI-alalla ovat alan uusimman teknologian tehokas hyödyntäminen sekä uusien tuotteiden jalostaminen ja tietopalvelun kehittäminen yhteiskunnan eri tahojen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Edellä mainitut asiat vaikuttavat alan kilpailukykyyn sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa. Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen ja yritysten kansainvälistyminen asettaa haasteeksi teknisen kehityksen, talouden, työelämän ja kulttuurien tuntemisen muissa maissa sekä kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. 3.2 Talotekniikan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen Tutkinnon tasoluokitus Talotekniikan perustutkinnon tason määrittely pohjautuu Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden päätökseen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suositukseen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta EY:n luokituksen eri tasoille (25.3.1998 / 55/330/97). Tutkinnon tavoitteet vastaavat luokituksen tasoa 3. Tutkinnon tuottama ammattitaito Talotekniikan perustutkinnon suorittaneelta edellytetään laajaa alan yleisosaamista ja monipuolista ammattitaitoa, sillä alan tehtäväkokonaisuudet ovat tyypillisesti laajoja. Käytännön työtehtävissä hän tarvitsee perustietoja ja -taitoja laajempaa osaamista yhdellä tai useammalla osa-alueella sen mukaan minkälaiseen työpaikkaan sijoittuu. Tutkinnon suorittaneet työskentelevät sekä uudis- että jo valmiissa rakennuksissa. Asennus- ja osanvalmistustöissä tavanomaisia työvälinei- 15

tä ovat käsi- ja konetyökalut. Urakkaan liittyvien dokumenttien teossa käytetään tietokonetta tarpeellisine lisälaitteineen. Talotekniikan ammattilaiselta vaaditaan oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja tarkkuutta sekä vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja. Hänellä on valmiudet sekä itsenäiseen että ryhmätyöhön. Hän noudattaa työlleen asetettuja tarkkuus- ja laatuvaatimuksia ja osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan erilaisissa tilanteissa. Työelämässä harjaannuttuaan hän kykenee vaativampiin tehtäviin ja suorittamaan ammattitutkinnon. Hänellä on valmiuksia ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen ja kiinnostusta alansa kehityksen seuraamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. LVI-asennuksen koulutusohjelma Koulutusohjelman tutkintonimike on LVI-asentaja. Lämpö-, vesi- ja ilmastointiala liittyy rakennusten lämmitykseen ja ilmanlaadun ylläpitämiseen. Lämmitykseen käytetyllä energialla on Suomessa suuri kansantaloudellinen merkitys. Sekä kiinteistöjen että teollisuusprosessien tarpeisiin on monenlaisia lämmityksen energialähteitä. Ilmastoinnissa on pyrkimyksenä taata sisäilman hyvä laatu energiataloudellisesti. LVI-asentaja asentaa, korjaa ja huoltaa rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -putkistoja. Hän työskentelee useimmiten LVI-alan yrityksessä, joka tekee LVI-urakoita uudis- ja korjausrakennustyömailla. LVI-asentajia on myös rakennusaineteollisuuden (elementtiteollisuuden), kuntien vesi-, viemäri- ja energialaitosten sekä kiinteistönhuoltoyhtiöiden palveluksessa. Lämpö- ja vesialan suorittavassa portaassa toimii LV-asentaja (putkiasentaja). Ilmastointialan suorittavassa portaassa toimii IV-asentaja (ilmastointiasentaja ). Kylmätekniikka palvelee ihmisten hyvinvointia ja monia elinkeinoelämän alueita mm. elintarviketeollisuutta. Kylmäalalla on jäähdytystekniikan ja siihen soveltuvan LVI-tekniikan hallinta tärkeää. Kylmäalan suorittavassa portaassa toimii kylmälaiteasentaja, joka on usein peruskoulutukseltaan LVI- tai sähköasentaja, koska ammatissa tarvitaan molempien alueiden erikoisosaamista. Kylmälaiteasentaja tekee LVI- ja metallialan perustyöt, erityisesti juotos- ja hitsaustekniset työt ja mahdollisesti myös sähkötyöt työmaalla tai huolto- ja korjauskohteissa. 16

Kiinteistönhoidon koulutusohjelma Koulutusohjelman tutkintonimike on kiinteistönhoitaja. Kiinteistönhoitaja vastaa kiinteistön tekniikan toimivuudesta ja siitä, että suunnitelmissa esitetyt toiminnalliset arvot toteutuvat mahdollisimman hyvin. Kiinteistönhoitoalan ammattilainen on tyypillinen monialaosaaja. Kiinteistönhoitajalla on tietoa rakennuksen kokonaisuudesta ja toimivuudesta ja hän vastaa usein myös viheralueista. Hän tuntee kiinteistön rakennus-, LVI- ja sähköjärjestelmät niin, että pystyy tekemään itse yksinkertaiset säädöt, pienet huollot, korjaukset ja mittaukset ja osaa kutsua kulloinkin tarvittavan erikoisosaajan paikalle tekemään vaativat ammattityöt. Kiinteistönhoitaja hallitsee rakennuksen elinkaaren, huollon ja ulkoalueitten hoidon. Teknisen eristyksen koulutusohjelma Koulutusohjelman tutkintonimike on tekninen eristäjä. LVI-alan ja teollisuuden putkistot ja laitteistot eristää tekninen eristäjä. Teknisellä eristyksellä hallitaan erilaisten tuotantoprosessien lämpötiloja energiansäästön, käyttövarmuuden ja tehokkaan tuotannon aikaansaamiseksi. Samoin eristyksellä voidaan pienentää jakeluverkostojen lämpöhäviöitä ja rakennusten energiankulutusta, jolloin pystytään vähentämään myös ympäristöhaittoja. Tarvetta eristämiseen aiheuttavat myös kosteuden tiivistyminen laitteissa ja jäätymissuojaeristykset. Eristystä tarvitaan myös työturvallisuuden ja viihtyisän asumisen takaamiseksi. Eristettävät laitokset ja prosessit kuuluvat lämpö-, kylmä-, palo- tai äänitekniikan alueeseen. Teknisellä eristäjällä on tiedot materiaalien ominaisuuksista, niiden kiinnitystavoista sekä alaa koskevista standardeista ja viranomaismääräyksistä. Itse eriste jää usein piiloon ja käyttäjä näkee ainoastaan työhön kuuluvat päällystystyöt. Alan työtehtäville on ominaista suuri vaihtelevuus; ammatissa tarvitaan perinteistä kädentaitoa ja monipuolista osaamista. Työtehtävät vaativat laajalti metalli- ja talotekniikan ammattialojen tietoja ja taitoja. Eriste- ja päällysteosien valmistus on vaativaa ohutlevytyötä. Eriste- ja päällysteosia valmistetaan myös tehdasmaisesti ja ne asentaa tekninen eristäjä. Eristystyö on projektiluonteista ja kansainvälistä ja teknisen eristäjän on kyettävä itsenäiseen, vastuulliseen työhön sekä yhteistyöhön erilaisten asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tekninen eristys on pieni vahvasti eriytynyt talotekniikan alue. Alan tyypillisimmät työpaikat ovat yrityksissä, jotka asentavat ja päällystävät eristyksiä. 17

Talotekniikan perustutkinnon yhteydet sähköalaan ja rakennusautomaatioon Sähköä käytetään mm. valaistukseen, erilaisten koneiden ja laitteiden käyttövoimana sekä lämmitykseen, ja se on olennainen osa talotekniikkaa. Rakennusautomaation merkitys kehittyvässä rakennusten koko elinkaarta käsittävässä ylläpitoajattelussa on merkittävä. Yhä useampaa toimintoa ja laitetta ohjataan automaation avulla. Kiinteistönhallintajärjestelmillä saadaan tietoa rakennuksen kuormituksesta, laitteiden käytöstä ja huoltotarpeesta sekä monesta tärkeästä energiatalouteen liittyvästä asiasta. Sähköalan talonrakennuksen suorittavassa portaassa toimii sähköasentaja. Automaatioalan suorittavassa portaassa toimii automaatioasentaja. Viime vuosina on syntynyt tarve monialaosaajista, varsinkin LVIS-asentajista huoltotöitä tekevissä yrityksissä. Tämän vuoksi on talotekniikan perustutkintoon varattu mahdollisuus hankkia valmiuksia myös sähkö- ja rakennusautomaatioasennuksiin ja huoltoon (ns. multiskillasentaja). Yhteydet muuhun koulutukseen YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO Diplomi-insinööri 180 ov AMMATTI- KORKEAKOULUTUTKINTO Insinööri, AMK 160 ov LUKIO, 3 v Ylioppilastutkinto AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Talotekniikan perustutkinto, 120 ov LVI-asennuksen koulutusohjelma Kiinteistönhoidon koulutusohjelma Teknisen eristyksen koulutusohjelma ERIKOIS- AMMATTI- TUTKINNOT AMMATTI- TUTKINNOT PERUSOPETUS, 9 v Kuvio 1. Talotekniikan perustutkinnon sijoittuminen koulutusjärjestelmään 18

LVI-ala kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Alan koulutusrakenne muodostuu talotekniikan perustutkinnosta sekä insinöörin, AMK ja diplomi-insinöörin tutkinnoista. Talotekniikan perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena ammattioppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksena tai näyttötutkintona. Talotekniikan perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 19

4 Talotekniikan perustutkintoon kuuluvat opinnot 4.1Tutkinnon muodostuminen Talotekniikan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta ja yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa. Tutkinnon nimellinen laajuus on aina sama, vaikka tutkinnon suorittamiseen kuluva aika voi vaihdella opiskelijoilla yksilöllisesti etenemisväylän, aiempien opintojen ja työkokemuksen mukaan. Tutkinto muodostuu ammatillisista opinnoista, yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista valtioneuvoston päätöksen (25.2.1999) mukaisesti. Tutkintoon johtavia koulutusohjelmia on kolme, LVI-asennuksen, kiinteistönhoidon ja teknisen eristyksen koulutusohjelma. Tutkintonimikkeet ovat LVI-asentaja, kiinteistönhoitaja ja tekninen eristäjä (OPM:n päätös ammatillisista perustutkinnoista 7/911/1998). 20 Ammatilliset opinnot Talotekniikan perustutkinnon ammatillisten opintojen laajuus on 90. Ammatillisista opinnoista toteutetaan vähintään 20 opintoviikkoa työssä oppimalla. Oppilaitos päättää työssäoppimisjaksojen sijoittamisesta ammatillisiin opintoihin. Kaikissa koulutusohjelmissa on suoritettava opintokokonaisuus 1. Talotekniikan perustaidot, jonka laajuus on 30 opintoviikkoa. Koulutusohjelmissa on koulutusohjelmittain eriytyviä ammatillisia opintoja 60 opintoviikkoa (kuvio 2). Oppilaitos voi muuttaa ammatillisten opintokokonaisuuksien laajuuksia +/- 20 % siten, että kokonaislaajuus säilyy 90 opintoviikkona. Laajennus tai supistus ei saa vaikuttaa opintokokonaisuuksien tavoitteisiin, vaan opintokokonaisuudet tulee toteuttaa näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisina. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita 10 opintoviikkoa ammatillisiin opintoihin kuuluvia vapaasti valittavia opintoja. Oppilaitos jakaa opintokokonaisuudet opintojaksoihin suunnittelemiensa opetusjärjestelyjen edellyttämällä tavalla. Oppilaitos antaa tarvittaessa ohjeet opintojaksojen suoritusjärjestyksestä.

Yhteiset opinnot Yhteisistä opinnoista on pakollisia 16 opintoviikkoa ja valinnaisia neljä opintoviikkoa. Ruotsinkielisessä koulutuksessa pakollisten opintojen laajuus on 17 opintoviikkoa ja valinnaisten opintojen kolme opintoviikkoa. Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavien opintojen laajuus on 10 opintoviikkoa. Opinnäytetyö, ammatillista osaamista osoittavat näytöt ja opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy vähintään kahden opintoviikon laajuinen opinnäytetyö, ammatillista osaamista osoittavat näytöt sekä vähintään 1,5 opintoviikkoa opinto-ohjausta. 21

AMMATILLISET OPINNOT TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT LVI-asennuksen koulutusohjelma, LVI-asentaja Pakolliset opintokokonaisuudet 2, 3, 4 48 ov tai 2, 5, 6 48 ov Lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta Kiinteistönhoidon koulutusohjelma, kiinteistönhoitaja 12 ov Pakolliset opintokokonaisuudet 7, 8, 9 48 ov Lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta Teknisen eristyksen koulutusohjelma, tekninen eristäjä 12 ov Pakolliset opintokokonaisuudet 10, 11 48 ov Lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta 30 OV Talotekniikan perustaidot 1 30 ov KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 60 OV 12 ov Y H T E I S E T O P I N N O T 20 OV V A P A A ST I V A LI T T A V A T O PI N N O T 10 OV Kuvio 2. Talotekniikan perustutkinnon opinnot 22

1 Talotekniikan perustaidot 30 ov 2 Mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikka 6 ov 7 LVI-teknisten järjestelmien kunnossapito 18 ov 10 Taloteknisten laitteiden eristäminen 22 ov 3 Ohutlevytyöt ja perusasennukset 22 ov 5 LV-asennustyöt 26 ov 8 Kiinteistön yleiset työt 18 ov 11 Teollisuuseristäminen 26 ov 4 IV-asennustyöt 20 ov 6 Hitsaustekniikka 16 ov 9 Kiinteistön automaatio- ja sähköjärjestelmät 12 ov 12 Pientalon LVIsuunnittelu 4 ov 16 IV-puhdistus ja huolto 4 ov 20 LVI-saneeraus 4 ov 24 Korkealämpöeristäminen 4 ov 13 LV-teknisten laitteiden huolto 4 ov 17 Kylmätekniikka ja kylmäputkistot 4 ov 21 Erikoisputkistot 4 ov 25 Laivaeristäminen 4 ov 14 Rakennuspeltityöt 4 ov 18 Perussäätö (LV- tai IVpainotteinen) 4 ov 22 Uima-allaslaitteistot ja veden laatu 4 ov 26 Talotekniikan ATKsovellukset 4 ov 15 Kaukolämpö ja -laitteet 4 ov 19 Öljylämmitys- ja öljypoltinasennus 4 ov 23 Vihertyöt 4 ov 27 LVI-laitteiden sähköistystyöt 8 ov 28 Oppilaitoksen opintokokonaisuus 0 10 ov 29 Ammatillisiin opintoihin kuuluvat vapaasti valittavat opinnot 0 10 ov 23

4.2 Yhteiset opinnot Yhteiset opinnot, 20 ov Yhteisiin opintoihin kuuluu pakollisia opintoja 16 ja valinnaisia opintoja 4 opintoviikkoa. Pakolliset opinnot ovat Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot Matematiikka Fysiikka ja kemia Humanistis-yhteiskunnalliset opinnot Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta ja terveystieto Taito- ja taideaineet Taide ja kulttuuri 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 2 ov 1 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa pakollisten opintojen laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Toisen kotimaisen kielen opintoja on 2 ov. Pakollisista yhteisistä opinnoista liikunta ja terveystieto sekä taito- ja taideaineiden opinnot ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka aloittavat opintonsa 18 vuotta täytettyään (L 630/98, 12 ). Jos opiskelijan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta toisin, kunhan mainittujen opintojen yhteislaajuus on 5 opintoviikkoa. Valinnaiset opinnot valitaan edellä mainituista pakollisista yhteisistä opinnoista ja seuraavista matemaattis-luonnontieteellisistä ja humanistis-yhteiskunnallisista opinnoista: ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia ja yritystoiminta. Koska kaikilla aloilla yhteisten opintojen osaaminen on tärkeää, oppilaitos varautuu tarjoamaan niitä opintoja Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti myös ammatillisiin opintoihin kuuluvina vapaasti valittavina opintoina ja muina vapaasti valittavina opintoina. Opiskelija voi näillä opinnoilla lisätä joko ammatillisia tai jatko-opintovalmiuksiaan ja valmiuttaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Pakollisia yhteisiä opintoja tulee sisältyä lisäksi ammatillisiin opintoihin niin laajasti kuin tutkinnon tuottamaan ammattitaitoon tarvitaan. Tällöin näiden opintojen tavoitteet sisältyvät ammatillisten opintojen tavoitteisiin. 24