Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö
Miksi Suomeen kansallinen vieraslajistrategia? Ajankohtaisuus ja haasteet Maailmanlaajuisesti vieraslajit toiseksi suurin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle Kansainvälisen kaupan vapautuminen, liikenteen lisääntyminen maalla ja merellä (ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen) Koskettaa yhä useampaa suomalaista (citykanit, jättiputket, merirokko, koloradonkuoriainen) Koskettaa Suomessa hyvin monta eri toimialaa (puutarha, riista, kalat, maa- ja metsätalous, Itämeri, muut vesistöt) Jo nyt vieraslajien aiheuttamat vahingot ja torjuntakustannukset paikoin hyvin suuria Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset (ilmastonmuutos) Ei yhtenäistä kehystä tai toimintamallia 2
Suomeen tarvitaan vieraslajistrategia Päätös vieraslajistrategian valmistelusta (kesä 2008) Valmistellaan kansallinen vieraslajistrategia ja toimintaohjelma vuosien 2008-2010 aikana Edesautetaan vieraslajien aiheuttamien uhkien ja riskien saamista hallintaan Suomessa Aloitusseminaari lokakuussa 2008 (150 asiantuntijaa paikalla) Asetettiin työryhmä valmistelemaan strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa (11/2008) 3
Vieraslajistrategian valmistelu Valmistelutyö alatyöryhmissä osaalueittain; käynnissä 1. Itämeri ryhmä (vetovastuu MKL / SYKE, merikeskus) 2. Sisävesistöt ryhmä (vetovastuu RKTL / SYKE) 3. Maaeläimet ryhmä (vetovastuu RKTL / HY) 4. Maakasvit ryhmä; puutarha- ja koristekasvit (vetovastuu SYKE), tuotanto- ja viljelykasvit, taudit ja tuholaiset (vetovastuu MTT) 4
Vieraslajistrategian valmistelu Nyt alustavasti määritelty: Haitallinen vieraslaji Esiintyy Suomessa ja haitta todennettavissa On muualla todettu haitalliseksi Haitta laaja; esim. taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen Alustavat käsitykset haitallisista vieraslajeista Lisäksi strategiaa varten Tunnistetaan potentiaalisesti haitalliset vieraslajit Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todetut lajit, ja todennäköisyys saapua Suomeen suuri Suomessa esiintyvä laji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi Tuotantokasvit; voi olla haitallinen, mutta riskiarviointia ei vielä ole tehty 5
Vieraslajit Suomessa alustavaa tietoa Vieraslajeja yhteensä Itämeri 25 Sisävesistöt 49 Maaselkärankaiset 16 Uustulokaskasvit noin 700-800 (sisältää koristekasvit) Tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset noin 160 Haitallisia vieraslajeja Itämeri 5 Sisävesistöt 6 Maaselkärankaiset 6 Koristekasvit noin 20 Tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset noin 80 Muut: maanilviäiset (etanat) 3, kotilot 1 6
Alustavia hahmotelmia toimenpidekeinoiksi Koulutusta, tiedotusta, valistusta Kulkureittien selvittämistä, tarkastuksia, torjuntaa Maahan tuonnin rajoittamista, kontrollointia Vieraslemmikkien rekisteröintiä, tarhauksien kontrollointia Ennakkovaroitusjärjestelmä kehitetään Naapuri-, viranomais-, EU ja kansainvälinen yhteistyö Paikallisia torjuntakeinoja Vieraslajien hoitosuunnitelmia Riskinarviointia kehitetään Lainsäädäntöä kehitetään (metsästys-, luonnonsuojelulaki) Seurantaa, tutkimusta, valvontaa 7
Kissa ja koira Kissa vapaana liikkuessaan tekemisissä villieläinten (pienpedot, jyrsijät) kanssa ja voi saada tauteja (toksoplasmoosi, rabies), joita voi levittää ihmiseen Kissan saalistus voi vaikuttaa linnustoon; taajamien liepeillä kissatiheydet voivat olla suuria; huonon kissakurin vallitessa Villiintyneiden/villien määrä kasvaa ilmaston lämmetessä Kissa maailman 100 mustimman lajin joukossa aiheuttamiensa sukupuuttojen vuoksi Koirakin potentiaalisesti haitallinen, mutta koirakuri aivan eri luokkaa Kissakaan ei haitallinen koiramaisesti pidettynä 8
. Lisätietoa vieraslajistrategian valmistelusta http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/ luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html Kiitos! 9